TT 2022:2

Työtaistelulla uhkaamisen ja toteutuneen työtaistelun syynä oli työnantajayhtiön päätös vaihtaa sovellettavia työehtosopimuksia. Työtaistelutoimien katsottiin kohdistuneen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin mutta ei työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein ammattiliiton katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa sekä työtaistelua koskevan uhkauksen että toteutuneen työtaistelun osalta. Ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Energiateollisuus ry

Vastaaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) johdon neuvonantaja A lähetti 7.6.2021 kello 15.00 Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja B:lle ja johtaja C:lle sekä X Oy:n toimitusjohtaja D:lle sähköpostiviestin, jossa todettiin JHL ry:n aloittavan työtaistelutoimenpiteet tiistaina 8.6.2021 kello 00.00 ja työtaistelutoimien päättyvän torstaina 10.6.2021 kello 24.00. Ilmoituksen mukaan työtaistelun piiriin kuuluivat kaikki Z Oyj:ssä tehtävät työt. X Oy on Z-konserniin kuuluva yhtiö.

Työtaistelun syyksi ilmoitettiin Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä. Ilmoituksessa vaadittiin Z Oyj:tä perumaan työehtosopimusten vaihtaminen ja jatkamaan konsernissa nykyisin sovellettavien työehtosopimusten noudattamista.

Lisäksi JHL ry julkaisi 7.6.2021 kello 15.00 internet-sivustollaan kaksi työtaistelua koskevaa tiedotetta. Tiedotteiden mukaan työtaistelulla oli tarkoitus vastustaa Z-konserniin kuuluvien ja konsernin omistuksessa olevien yhtiöiden aikomuksia siirtyä soveltamaan muita kuin yhtiöitä nykyisin sitovia työehtosopimuksia.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija E lähetti 7.6.2021 kello 17.28 JHL ry:n puheenjohtaja F:lle, toimialajohtaja G:lle sekä energia-alan sopimusasiantuntija H:lle sähköpostitse valvontailmoituksen. Energiateollisuus ry katsoi työtaistelun ja sitä koskevan uhkauksen rikkovan järjestöjen välillä voimassa oleviin työehtosopimuksiin kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

Työtaistelu toteutui ilmoituksen mukaisesti. Työtaisteluun osallistui kolme X Oy:n neljästä toimihenkilöstä.

Energiateollisuus ry:n ja JHL ry:n välinen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus on voimassa 1.2.2020 – 28.2.2022.

X Oy on Energiateollisuus ry:n jäsenyritys ja siten työehtosopimuslain 4 §:n perusteella velvollinen soveltamaan toimihenkilöidensä työsuhteissa energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

KANNE

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry tuomitaan hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja että vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteet

JHL ry:n työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet olivat olleet todellisia työtaistelu-uhkauksia, jotka rikkoivat työrauhavelvollisuutta. Työtaistelu oli myös toteutunut ilmoituksen mukaisesti.

Toisin kuin vastaaja on väittänyt, työtaistelua koskevassa ilmoituksessa ei ole ollut kyse pelkästään vahinkojen minimoimiseen pyrkivästä ilmoituksesta. JHL ry on ilmoituksen yhteydessä vaatinut työehtosopimuksen vaihtamista koskevan suunnitelman perumista. Käsiteltävässä asiassa uhkauksen ja työtaistelun alkamisen välinen aika on ollut pidempi kuin vastaajan viittaamassa tapauksessa TT 2019:106 ja rinnastuu pikemminkin tapaukseen TT 2021:83.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

JHL ry oli ilmoittanut vastustavansa työtaistelu-uhkauksella ja toteutuneella työtaistelulla Z-konsernin ja sen omistaman X Oy:n aikomuksia vaihtaa konserniin kuuluvissa yhtiöissä sovellettavia työehtosopimuksia liittymällä toisen työnantajaliiton jäseneksi. Työnantajan yhdistymisvapaus oli turvattu perustuslain 13 §:ssä, ja työnantajalla oli mahdollisuus järjestäytymisvapauttaan käyttämällä vaihtaa sovellettavia työehtosopimuksia. Työnantajan liikkeenjohdollisten ratkaisujen on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa katsottu saavan työrauhasuojan työnjohto-oikeutta koskevan määräyksen kautta, vaikka kyseessä olevasta asiasta ei voitaisi edes pätevästi sopia työehtosopimuksessa. Työnantajan aikomus vaihtaa työnantajaliittoa ja sitä kautta yhtiössä sovellettavaa työehtosopimusta on työn järjestämiseen suoraan tai vähintäänkin välillisesti vaikuttava työnantajan liikkeenjohdollinen ratkaisu. Aiemmassa oikeuskäytännössä yhteys työn järjestelyihin on saattanut olla hyvinkin epäsuora (TT 1981:41 ja TT 2016:19). Työtaistelutoimet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen 3 §:n 1 kohdan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

JHL ry oli vaatinut työtaistelutoimillaan nykyisten työehtosopimusten ja niiden mukaisen palkkatason säilyttämistä Z-konsernin yhtiöissä. Näin ollen työtaistelutoimet olivat kohdistuneet myös työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 23–26 §:ien määräyksiin.

Työtaistelun syyksi oli lisäksi mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Tältä osin työtaistelutoimien voitiin katsoa kohdistuneen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Ammattiliiton vastuu

JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. JHL ry:n ennen työtaistelun alkamista lähettämät työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet sekä niistä ilmenevä työtaistelu-uhka osoittivat, että ammattiliitto oli tehnyt päätöksen työtaistelusta hyvissä ajoin ennen sen aloittamista.

JHL ry ei ollut ryhtynyt Energiateollisuus ry:n valvontailmoituksen saatuaan riittäviin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin esitetyn uhkauksen ja työnseisauksen peruuttamiseksi sekä työrauhan palauttamiseksi.

Oikeudenkäyntikulut

Energiateollisuus ry on myöntänyt JHL ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyöneensä valvontavelvollisuuttaan ja vaatinut, että Energiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkoineen.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt kantajan esittämän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteeltaan mutta hyväksynyt sen määrältään.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteet

Asiassa ei ole tapahtunut sellaista työtaistelulla uhkaamista, joka olisi erillinen työtaistelutoimenpide. JHL ry:n työnantajalle osoittamassa viestissä oli ollut kyse vain aiotun työtaistelun ilmoittamisesta ennakkoon, jotta työnantaja voisi ryhtyä tarvittaviin järjestelyihin. Tällaista ilmoitusta, jolla pyritään minimoimaan työnantajan vahinkoja, ei ole oikeuskäytännössä pidetty erillisenä työtaisteluna (TT 2019:106). Viesti oli lähetetty 7.6.2021 kello 15.00 työpäivän ollessa päättymässä, ja lakko oli alkanut 8.6.2021 kello 00.00. Koska ilmoitus oli tehty vain joitakin tunteja ennen työtaistelun alkamista, sillä ei ole katsottava pyrityn uhkauksena vaikuttamaan työnantajaan. Viestissä ei myöskään ollut annettu ymmärtää, että työnantaja voisi toisin toimimalla estää työtaistelun syntymisen. Jos työrauhavelvollisuutta katsotaan rikotun, se oli tapahtunut vasta lakkoon ryhdyttäessä.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

JHL ry:n X Oy:ssä toimeenpanema lakko ei ollut kohdistunut energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kanteessa väitetyillä tavoilla. Jos työtaistelulla uhkaamisen katsotaan olevan erillinen työtaistelutoimenpide, myöskään se ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen.

Työtaistelun syynä oli ollut ainoastaan työnantajan ilmoitus toiseen työnantajaliittoon liittymisestä. JHL ry:n ilmoittama huoli liittyen halvempaan työehtosopimukseen vaihtamiseen oli seurausta työnantajan ilmoituksesta järjestäytyä Rakennusteollisuus ry:hyn. Työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan 3 §:n 1 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö. Työnjohtoa koskevan määräyksen piiriin eivät kuulu sellaiset työantajan liikkeenjohtovaltansa perusteella tekemät toimenpiteet, jotka eivät millään tavoin liity työsuorituksen johtamiseen, työntekijän ottamiseen tai irtisanomiseen. Työtaistelu ei ollut kohdistunut työnantajan oikeuteen ottaa toimeen tai päättää työsuhde. Työnantajan järjestäytymisen arvostelu ei myöskään ole rikkonut oikeutta johtaa työtä. Kyseessä oli työnantajan järjestäytymistä koskeva päätös, joka ei ollut työn johtamista edes laajasti tulkittuna.

Työtaistelu ei ollut kohdistunut myöskään työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. JHL ry:n tekemät ilmoitukset eivät olleet sisältäneet vaatimusta, joka olisi koskenut voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausmääräyksiä nyt tai tulevaisuudessa. JHL ry oli kuvannut kantajan kirjallisina todisteina vetoamissa sähköpostiviestissä ja tiedotteissa sitä, mitä työehtosopimuksen vaihtaminen tarkoittaisi ansiotasolle. Nuo viittaukset eivät olleet millään tavoin yksilöitävissä energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta koskeviksi.

Työtaistelun ei myöskään voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen kokonaisuutena. Työtaisteluilmoituksen maininta ”Tämä heikentää Z Oy:n ja etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtoja” viittasi aiotun työehtosopimusvaihdoksen seurauksiin eikä kohdistunut millään tavoin voimassa olevaan työehtosopimukseen.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan oli oikeuskäytännössä rajautunut lähinnä myötätuntotyötaisteluihin. Tässä tapauksessa oli kyse siitä, että vastaajan väitettiin rikkoneen työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta. Tällaisessa tapauksessa kantajan tuli osoittaa yksilöity työehtosopimusmääräys, johon työtaistelu oli kohdistunut. Jos tällaista määräystä ei työehtosopimuksessa ollut, ei työtaistelun voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen.

Ammattiliiton vastuu

JHL ry ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, koska työtaistelun ei voitu katsoa kohdistuneen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen.

Hyvityssakon määrästä

Lakosta ei ollut voinut aiheutua työnantajalle merkittävää taloudellista vahinkoa, kun otettiin huomioon lakkoon osallistuneiden pieni henkilömäärä. Toteutunut työtaistelu ei muutenkaan ollut kohtuuttomasti haitannut palvelutuotantoa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n johdon neuvonantajan A:n sähköpostiviesti 7.6.2021 kello 15.00 ja sen liitteenä ollut ilmoitus työtaistelutoimista

2. JHL ry:n internet-sivustolla 7.6.2021 kello 15.00 julkaistu tiedote ”JHL kolmen päivän lakkoon Z:ssa: Yhtiö aikoo lohkaista työntekijöiden tuloista pois peräti 10 prosenttia”

3. JHL ry:n internet-sivustolla 7.6.2021 kello 15.00 julkaistu tiedote ”Z:n lakko 8.-10.6.2021”

4. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan E:n sähköpostiviesti 7.6.2021 kello 17.28

Vastaajan kirjallinen todiste

1. JHL ry:n johdon neuvonantajan A:n sähköpostiviesti 7.6.2021 ja sen liitteenä ollut ilmoitus työtaistelutoimista (=K1)

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

JHL ry:n johdon neuvonantaja oli edellä kerrotuin tavoin ilmoittanut 7.6.2021 kello 15 sähköpostitse Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajalle ja johtajalle sekä X Oy:n toimitusjohtajalle työtaistelusta, joka alkaisi tiistaina 8.6.2021 kello 00.00 ja päättyisi torstaina 10.6.2021 kello 24.00. Työtaistelu toteutui ilmoituksen mukaisesti, ja siihen osallistui kolme X Oy:n neljästä toimihenkilöstä.

Vastaaja on katsonut, ettei asiassa ole tapahtunut sellaista työtaistelulla uhkaamista, jota olisi pidettävä erillisenä työtaistelutoimenpiteenä, vaan kyseessä on ollut tavanomainen ennakkoilmoitus työtaistelusta.

Työtaistelutoimenpiteiksi on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa vakiintuneesti katsottu työntekijä- tai työnantajapuolen kollektiiviset, joukkoluonteiset painostustoimet, jotka suunnataan vastapuoleen tämän tai ehkä kolmannen osapuolen taivuttamiseksi hyväksymään esitetyt vaatimukset. Toimenpiteen järjestäytyneeseen luonteeseen kuuluu, että sillä ajetaan yhteistä tavoitetta, jonka saavuttamiseksi vastapuolta, yleensä omaa työnantajaa tai työnantajayhdistystä, painostetaan. Painostus voi ilmetä myös vastalauseen esittämisenä (ulosmarssi). Joukkoluonteesta ja painostustarkoituksesta ei ole yleensä mitään epäilystä, jos toimenpiteestä on yhdistyksen päätös ja siitä kertova ammattiosaston tiedote, työntekijäliiton työnantajapuolelle esittämä uhkavaatimus tai vastaava. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki 2020, s. 209–210)

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelulla uhkaamiseen on tyypillisesti liittynyt työntekijäpuolen esittämiä vaatimuksia työnantajalle (esim. TT 2015:99, 2014:149 ja 2013:179). Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2019:106 on lausuttu, että esimerkiksi vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta. Sen johdosta ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään työtaistelulla uhkaamisena, joka voi johtaa velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa. Se, onko kysymys työtaistelulla uhkaamisesta vai aiotusta työtaistelusta tehdystä ilmoituksesta, on ratkaistava tapauskohtaisesti ilmi tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden.

Kyseisessä ratkaisussa TT 2019:106 työtuomioistuin päätyi asian kokonaisarvioinnissa siihen, ettei ammattiosaston edustajan työnantajalle tekemää ilmoitusta aiotusta työtaistelusta tullut pitää painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä. Ratkaisussa otettiin huomioon se, ettei ammattiosaston ollut näytetty esittäneen työnantajalle nimenomaisia vaatimuksia, uhkauksia tai toimintavaihtoehtoja eikä myöskään muuten painostaneen työnantajaa toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla. Lisäksi ratkaisussa otettiin huomioon se, että ilmoitus työtaistelusta oli tehty vain noin kolme tuntia ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista, jolloin työnantajan mahdollisuudet reagoida viestiin ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista olivat olleet käytännössä hyvin rajalliset.

Käsillä olevassa asiassa on esitetty kirjallisena todisteena JHL ry:n johdon neuvonantajan 7.6.2021 lähettämä sähköpostiviesti. Viestin liitteenä olevassa ilmoituksessa on muun ohella todettu: ”JHL ry aloittaa työtaistelutoimenpiteet tiistaina 08.06.2021 klo 00:00 alkaen ja päättyen torstaina 10.06.2021 klo 24.00. --- Työtaistelu on JHL ry:n julistama.” Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on voinut viestin perusteella perustellusti ymmärtää, että työnseisaus todennäköisesti tultaisiin järjestämään eli työtaistelun mahdollisuus on ollut todellinen.

Edellä mainitussa sähköpostiviestin liitteessä työtaistelun syyksi on ilmoitettu Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä. Lisäksi viestissä on todettu: ”JHL ry edellyttää, että Z Oyj ei siirrä henkilöstöä koskevaa työehtosopimusta halvempaan Rakennusteollisuus ry:n kanssa sovittuun sopimukseen, vaan jatkaa entisellä tavalla kunnioittaen ja noudattaen niitä sopimusaloja, joita Z:ssa noudatetaan tälläkin hetkellä.”

Työtuomioistuin katsoo, että viestistä ilmenee JHL ry:n esittämä nimenomainen vaatimus työnantajayhtiötä kohtaan. Sähköpostiviestillä on ollut tarkoitus painostaa työnantajaa siten, että sillä on pyritty vaikuttamaan työnantajan päätökseen vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia. Käsiteltävässä asiassa ei näin ollen ole kysymys vastaavanlaisesta tilanteesta kuin asiassa TT 2019:106, jossa ilmoitus työtaistelusta oli lisäksi tehty vain muutamia tunteja ennen työtaistelun alkamista. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että ammattiliiton edustajan työnantajalle tekemää ilmoitusta aiotusta työtaistelusta voidaan tässä tapauksessa pitää painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä.

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelutoimenpiteiden syyksi on ilmoitettu Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vaatimukset ja vastalauseet, joiden aiheena ovat työnantajan työnjohdolliset ratkaisut, kohdistuvat työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, vaikka kysymyksessä olevasta asiasta ei olisi muita yksityiskohtaisia määräyksiä työehtosopimuksessa. Työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat oikeuskäytännön mukaan työrauhasuojan. Näin on silloinkin, kun ratkaistavasta asiasta ei edes voitaisi sopia pätevästi työehtosopimuksella. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki 2020, s. 225)

Tukityötaistelua koskevassa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2021:57 tuettavalla primaarityötaistelulla oli vastustettu yhtiön päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Tuomiossa katsottiin, että primaarityötaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Vastaavasti myös nyt käsillä olevassa asiassa yhtiön aikomuksen vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta on katsottava olevan sellainen työnantajan liikkeenjohdollinen ratkaisu, joka saa työnjohtomääräyksen kautta työrauhasuojan. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 3 §:n 1 kohdan määräykseen.

Edellä mainitun työtaistelua koskevan ilmoituksen mukaan JHL ry on vastustanut Z Oyj:n suunnitelmia heikentää henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen etuja. Kirjallisena todisteena esitetyssä JHL ry:n internet-sivuilla 7.6.2021 julkaistussa tiedotteessa on todettu muun ohessa: ”JHL kolmen päivän lakkoon Z:ssa: Yhtiö aikoo lohkaista työntekijöiden tuloista pois peräti 10 prosenttia” ja ”Infra-alan menestyvä suuryritys Z aikoo polkea palkkoja ja vaihtaa halvempaan työehtosopimukseen. Muutos maksaa työntekijöille vähintään satoja euroja vuodessa.” Työtuomioistuin katsoo mainittujen todisteiden osoittavan, että JHL ry on vaatinut työtaistelutoimillaan vallitsevan palkkatason säilyttämistä. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet myös voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 23–26 §:ien määräyksiin.

Kanteessa on lisäksi katsottu, että työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska työtaistelun syyksi on mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Työtuomioistuin toteaa, että työtaistelutoimenpiteiden on oikeuskäytännössä katsottu kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan lähinnä tilanteissa, joissa painostustoimilla on tuettu toista, työehtosopimuslain 8 §:n vastaista työtaistelutoimenpidettä. Lisäksi työtaistelutoimenpiteiden on katsottu kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan esimerkiksi tilanteessa, jossa työtaistelu on koskenut voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamisalan muutosta (TT 1985:103) tai työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen (TT 2008:38, TT 2012:52 ja TT 2019:39).

Se, että työtaistelun syyksi on mainittu työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan osoita, että työtaistelu kohdistuisi työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Sen sijaan työtaistelun on katsottava kohdistuvan niihin työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin, joiden kumoamista, muuttamista tai soveltamista vaatimukset koskevat, kuten edellä on todettu työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskevien määräysten osalta.

Ammattiliiton vastuu

Asiassa on riidatonta, että JHL ry:n edustaja on lähettänyt työtaistelua koskevan ilmoituksen ja että JHL ry toimeenpannut työtaistelun. Ammattiliitto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Työtuomioistuin on hyvityssakon määrää arvioidessaan ottanut huomioon sen, että hyvityssakko tuomitaan samalla kertaa sekä työtaistelulla uhkaamisesta että toteutuneesta työtaistelusta. Lisäksi hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiliiton koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla JHL ry on velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Mikko Nyyssölä, Jarkko Ruohoniemi, Anu-Tuija Lehto ja Patrik Stenholm jäseninä. Puheenjohtaja on esitellyt asian.

Tuomio on yksimielinen.