TT 2022:13

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli päätöksellään vahvistanut viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovaksi. Hylätty valitus, jossa oli vaadittu päätöksen kumoamista.

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

KUULTAVA

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös 14.9.2020 nro 11/2020 viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on viran puolesta ottanut käsiteltäväkseen kysymyksen siitä, onko Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 26.11.2019 - 31.10.2021 edelleen soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova. Vahvistamislautakunta on 14.9.2020 antamallaan päätöksellä nro 11/2020 on vahvistanut, että työehtosopimus on edelleen yleissitova.

Vahvistamislautakunnan päätös on liitteenä.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N VALITUS

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin kumoaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen ja vahvistaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuutta vailla olevaksi tai toissijaisesti palauttaa asian uudelleen vahvistamislautakunnan käsiteltäväksi. Lisäksi PALTA ry on vaatinut Suomen valtion velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 21.891,39 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Asianomainen ala

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös, jonka mukaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava ja yleissitova, on virheellinen. Työehtosopimuksen oikea soveltamisala on vahvistamislautakunnan päätöksessä tarkasteltua laajempi.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttavia työntekijöiden kokonaismääriä tarkastellessaan vahvistamislautakunta on ottanut perusteeksi työehtosopimuksen mukaiset tehtävät postin yleispalvelun ja muun posti- ja jakelutoiminnan aloilla. Vahvistamislautakunta on katsonut tältä osin soveltamisaloiltaan päällekkäisiksi Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n jakelua ja suorajakelua koskevat työehtosopimukset sekä yrityskohtaisen Posti Palvelut Oy:tä koskevan pakettilajittelijoiden työehtosopimuksen. Arvio työntekijöiden kokonaismääristä on perustunut näihin työehtosopimuksiin sidottujen työnantajien työsuhteissa olevien työntekijöiden määrän ja vastaavien alojen järjestäytymättömien työnantajien työsuhteissa olevien työntekijöiden määrän perusteella.

Vahvistamislautakunnan tarkastelu viestinvälitys- ja logistiikka-alasta sopimus- ja toimialana sekä sen piiriin kuuluvista työntekijämääristä on kuitenkin liian rajallinen. Tarkastelua vaikeuttaa se, että viestinvälitys- ja logistiikka-ala ei ole työmarkkinoilla yleisesti vakiintunut sopimusala tai tilastoinnissa yhtenäisesti tarkasteltu toimiala. Kun viestinvälitys- ja logistiikka-ala on toimialana työehtosopimuskäytännössä muotoutunut vain Posti-konsernin harjoittaman liiketoiminnan kuvaajaksi, työehtosopimuksen soveltamisala on vertailevassa tarkastelussa purettava työmarkkinoilla ja tilastoinnissa yleisesti noudatettaviksi sopimus- ja toimialoiksi.

Työehtosopimuksessa viestinvälitysalaksi nimetty toimiala on muussa sopimuskäytännössä posti- ja jakeluala ja logistiikka-alaksi nimetty toimiala tavarankuljetusta ja varastointia.

Työehtosopimuksia arvioidaan kokonaisuutena siten, että kaikki työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sen piiriin kuuluvat työntekijäryhmät otetaan edustavuusarvioinnissa huomioon ja työehtosopimus voidaan vahvistaa yleissitovaksi vain sen koko soveltamisalan perusteella.

Työehtosopimusten ei kuitenkaan ole tarpeen olla koko soveltamisalaltaan päällekkäinen toisen työehtosopimuksen kanssa tullakseen huomioon otettavaksi edustavuutta tarkasteltaessa. Esimerkiksi suorajakelua koskeva työehtosopimus koskee vain vähäistä osaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalasta. Eräiden AKT ry:n sopimusten sekä kaupan alan työehtosopimuksen piirissä tehtävää työtä vahvistamislautakunta ei kuitenkaan ole ottanut edustavuuden arvioinnissa huomioon.

Arvioitaessa sitä, mitä on pidettävä samana tai eri toimialana, on otettava huomioon myös työehtosopimuksen tehneiden yhdistysten säännöt ja niiden tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt sekä se, onko työnantajalla halutessaan mahdollisuus liittyä työehtosopimuksen tehneeseen työnantajayhdistykseen sen sääntöjen perusteella.

Asiassa on edellä sanotuin tavoin merkitsevää, mikä on viestinvälitys- ja logistiikka-ala toimialana ja mitkä muut työehtosopimukset voidaan katsoa sovitun tälle samalle toimialalle. Esimerkiksi viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen toimialaan kuuluu luvanvarainen tavarankuljetus maantiellä, mikä on ilmeisen sama toimiala kuin kuorma-autoalan työehtosopimuksen toimiala.

Viestinvälityksen ala

Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan viestinvälitysalalla tarkoitetaan ensinnäkin Postin yleispalvelua (H Kuljetus ja varastointi, 53 Posti- ja kuriiritoiminta, 531 Postin yleis-palvelu, 5310 Postin yleispalvelu, 53100), johon luetaan kirjeiden ja pakettien vastaanotto, nouto, lajittelu, kuljetus ja jakelu kotimaassa ja ulkomaille postilain määrittelemänä yleispalveluna.

Toimialaluokituksessa muuhun posti-, jakelu- ja kuriiritoimintaan (532 Muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta, 5320 Muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta, 53200) kuuluu kirjeiden ja pakettien nouto, kuljetus ja toimitus muutoin kuin postin yleispalveluna sekä sanoma- ja aikakauslehtien, mainosten yms. kuljetus ja jakelu. Tähän luokkaan ei kuulu muun ohella tavarankuljetus.

Posti-konsernin toimintaan on kuulunut postin yleispalvelun lisäksi muutakin posti- ja jakelutoimintaa mukaan lukien lehtien ja mainosten jakelu. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksesta tähän ryhmään kuuluvat palkkaliitteiden N (asiakastoimipaikkatyö), C (toimihenkilötehtävät), Y (yritysmyynti) ja D (sanomalehdenjakelu) työ, sekä palkkaliitteeseen P (viestinvälitys- ja kuljetustyö) kuuluva postin käsittely- ja jakelutyö, postin kuljetustyö muuta tavarankuljetusta lukuun ottamatta sekä osoitteettomien lähetysten erillisjakelu eli lähinnä mainosten jakelu muusta postinjakelusta erillisenä.

Asianomainen ala määräytyy toimialaperiaatteen mukaisesti työntekijätehtävien perusteella. Yleensä toimihenkilöille usein sovitaan oma työehtosopimus. Tästä poiketen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus sisältää myös toimihenkilötehtävät. Vahvistamislautakunta ei ole kohdistanut vertailevaa tarkastelua alan toimihenkilötyöhön, vaan vain työntekijätyöhön lukuun ottamatta edellä mainittujen palkkaliitteiden C ja Y mukaista toimihenkilötyötä tehneitä, jotka on otettu tarkastelussa huomioon.

Vastaavasta toimihenkilötyöstä on kuitenkin sovittu ainakin Medialiitto ry:n, Teollisuusliitto ry:n ja Viestintäalan Toimihenkilöt Grafinet ry:n välisessä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa, jota sovelletaan Medialiitto ry:n graafisen alan yritysjäsenten palveluksessa kaupallisissa, hallinnollisissa ja toimistotehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin, lukuun ottamatta teknisiä, tuotannollisia tai toimituksellisia tehtäviä. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksesta palkkaliitteiden C ja Y tehtäviin kuuluu samanlaisia kaupallisia ja hallinnollisia toimihenkilö- ja toimistotehtäviä. Mainitut työehtosopimukset ovat päällekkäiset siltä osin kuin ne koskevat päätoimialaltaan muuta postitoimintaa eli jakelutoimintaa harjoittavissa yhtiöissä tehtävää toimihenkilötyötä. Medialiitto ry:n, Teollisuusliitto ry:n ja Viestintäalan Toimihenkilöt Grafinet ry:n välisen työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden määrä tulee siten tältä osin ottaa huomioon laskettaessa alan kokonaistyöntekijämäärää. Vastaavasti myös järjestäytymättömissä jakeluyhtiöissä vastaavaa toimihenkilötyötä tekevien työntekijöiden lukumäärä tulee ottaa vertailussa huomioon.

Logistiikan ala

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen logistiikka-alaan kuuluvat muun ohella tavaran kuljetustehtävät palkkaliitteen P mukaan. Työehtosopimus on yleinen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maanteitten tavarankuljetustoimintaa koskeva sopimus.

Toimialaluokituksessa vastaavat tehtävät ilmenevät luokassa varastointi (H Kuljetus ja varastointi, 49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus, 494 Tieliikenteen tavarankuljetus ja muuttopalvelut, 4941 Tieliikenteen tavarankuljetus, 49410), johon kuuluvat kaikki tieliikenteen tavarankuljetukset, mutta ei muun ohella posti- ja kuriiritoiminta.

Työehtosopimuksessa kuljetustyö eriytettiin palkkaliitteen P sisällä postityöstä 1.10.2007 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa. Palkkaliite P on sen jälkeen pitänyt sisällään postin kulkuprosessin eri työvaiheissa työskentelevien työntekijöiden sekä tavaran kuljetustehtävissä työskentelevien työntekijöiden työehdot. Kuljetustyöllä tarkoitetaan työehtosopimuksessa luvanvaraisesta tavarankuljetuksesta tiellä annetussa laissa tarkoitettua tavaran kuljetustyötä lukuun ottamatta postin jakelutyötä. Palkkaliitteen palkkaryhmät käsittävät palkkamääräykset pakettiautolla, kuorma-autolla ja yhdistelmäajoneuvolla tehtävälle työlle.

Työehtosopimuskäytännössä tavaran kuljetustyöstä on sovittu ainakin kuorma-autoalan työehtosopimuksella. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan ja kuorma-autoalan työehtosopimukset ovat soveltamisalojansa perusteella päällekkäisiä maantiellä tapahtuvan tavarankuljetuksen alalla.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta noudattanut Posti Oy on harjoittanut tavaran kuljetustoimintaa ennen liiketoiminnan luovuttamista saman konsernin toiselle yhtiölle Posti Kuljetus Oy:lle. Posti Oy ja sen edeltäjät ovat toimineet tavarankuljetuksen liiketoiminta-alalla samalla tavoin kilpailuasemassa kuin muut alan yritykset.

Posti Oy on myös hankkinut kuljetusliikkeitä ja sulauttanut niiden toiminnan omaan toimintaansa. Posti Oy:n edeltäjä Itella Logistics Oy ja VR-yhtymä Oy tekivät 31.7.2012 liiketoimintakaupan, jolla Itella Logistics Oy osti VR Transpointin kappaletavaralogistiikan liiketoiminnan Suomessa. Kaupan myötä Itella-konserniin siirtyi liikkeen luovutuksen mukaisin työehdoin noin 800 pääasiassa kuljetus-, terminaali- ja varastotyöntekijää, joiden työssä oli noudatettu kuorma-autoalan työehtosopimusta ja terminaalitoimintaa koskevaa työehtosopimusta. Liikkeen luovutusta koskevan sääntelyn mukaisesti terminaalityöntekijät siirtyivät viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin. Kuljetustyöntekijöiden työssä olisi jatkossa tullut noudattaa myös viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, jollei olisi erikseen sovittu kuorma-autoalan työehtosopimuksen noudattamisesta siirtymäaikana (ks. myös TT 2015:5).

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on viestinvälitys- ja logistiikka-alan sopimukseen osallisena sopinut sen soveltamisalasta, tiennyt Posti Oy:n liiketoiminnan luonteen ja järjestänyt erikseen itselleen tavarankuljetuksen edunvalvonnan.

Posti Kuljetus Oy on jatkanut Posti Oy:n liiketoimintaa muuttumattomana. Posti Kuljetus Oy on järjestäytynyt Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:hyn ja noudattaa kuljetustyöntekijöidensä työsuhteissa kuorma-autoalan työehtosopimusta.

Posti Oy:tä on sen harjoittaman toiminnan puolesta voinut ainakin ennen eräiden liiketoimintojen siirtämistä sisaryhtiöille pitää useamman laatuista toimintaa harjoittaneena monialayrityksenä. Posti Oy:llä on ollut mahdollista järjestäytyä yhtä useampaan työnantajaliittoon harjoittamiensa toimintojen mukaisesti.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteen C soveltamispiiriin kuuluvat myös toimihenkilötehtävät tavarankuljetuksen toiminnoissa. Posti Oy:ssä on ollut esimerkiksi liikenteenjärjestelyn toimihenkilöitä. Vastaavasta työstä on sovittu yleissitovaksi vahvistetulla Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välisellä autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevalla työehtosopimuksella. Sen soveltamisalan mukaan työehtosopimuksella määrätään autoliikennealoilla työskentelevien konttoritoimihenkilöiden, liikenteenjärjestelytoimihenkilöiden, huoltokorjaamoiden teknisten toimihenkilöiden ja terminaalien työnjohtajien työehdot. Mainitut työehtosopimukset ovat päällekkäiset siltä osin kuin ne koskevat kuljetustoiminnan toimihenkilötyötä esimerkiksi liikenteenjärjestelyssä.

Posti Oy:n luovutettua kuljetusliiketoiminnan Posti Kuljetus Oy:lle toimihenkilöt siirtyivät Posti Kuljetus Oy:n palvelukseen ja siten autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Tavarankuljetuksen alalla kuorma-autoalan työehtosopimuksella ja autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevalla työehtosopimuksella on merkittävämpi asema oman alansa työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana kuin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksella.

Edustavuus työntekijämäärien perusteella

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa huomioon tulee ottaa viestinvälitysalaan kuuluva toimihenkilötyö ja vastaavasti muiden työehtosopimusten kuten Medialiitto ry:n ja toisaalta Teollisuusliitto ry:n ja Viestintäalan Toimihenkilöt Grafinet ry:n välisen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden määrä ainakin siltä osin kuin tämän sopimuksen perusteella tehdään työtä Medialiitto ry:hyn järjestäytyneissä jakeluyrityksissä. Vastaava toimihenkilötyö tulisi ottaa huomioon myös alan järjestäytymättömissä yrityksissä. Medialiitto ry:n toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä pelkästään jakelun toimialla toimineiden järjestäytyneiden yritysten palveluksessa oli ollut vuonna 2020 keskimäärin 317 toimihenkilöä.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa huomioon tulee ottaa työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tavaran kuljetustyöt ja vastaavasti kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien työntekijöiden määrä samoin kuin tämän alan järjestäytymättömien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. Lisäksi tulee ottaa huomioon autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden määrä ainakin maantiekuljetuksen tehtävissä sekä vastaavasti järjestäytymättömien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. Kuorma-autoalan yleissitovan työehtosopimuksen piirissä on noin 20.000 työntekijää ja noin 3.000 toimihenkilöä.

Edellä sanottu ja vahvistamislautakunnan päätöksestäkin ilmenevä huomioon ottaen on selvää, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ei voida pitää säädetyllä tavalla edustavana.

Työntekijämääristä henkilötyövuosina ei ole alan kaikissa tehtävissä esitettävissä luotettavaa selvitystä. Työsuhteet alan eri tehtävissä, myös suorajakelussa, ovat pääosin toistaiseksi voimassa oleviksi sovittuja. Työvoiman tarve on säännöllistä eikä alan työ ole tilapäistä tai sesonkiluoteista, vaikka postityössä on joulun aikaan määräaikaisen lisätyövoiman tarvetta. Osa työsuhteista on osa-aikaisia. Posti-konsernin työntekijätehtävissä toimivista 2.417 on osa-aikaisia ja 4.659 kokoaikaisia.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan ratkaisun kattamalla työehtosopimuksen soveltamisalalla, mukaan lukien jakelua koskevan työehtosopimuksen jakeluyritysten toimihenkilötyötä tehneet, on riidattomiksi katsottavien työntekijämäärien perusteella ollut työntekijöitä yhteensä 20.118. Näistä työntekijöistä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä on ollut 38 prosenttia (7639/20118).

Edustavuus on laskettava työntekijämäärien perusteella eikä edellytyksiä henkilötyövuosilaskennan käyttämiseen ole.

Muut perusteet yleissitovuutta arvioitaessa

Yleissitovuusjärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on työehtosopimusten normaalisitovuuden ulkopuolella olevien työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaaminen.

Posti Oy huolehtii viranomaispäätöksen mukaisesti postin yleispalvelusta. Kun työssä noudatetaan työehtosopimuslain nojalla viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, yleissitovuudella ei postin yleispalvelun toiminnassa ole merkitystä.

Sama pätee Posti Oy:n muuhun posti- ja jakelutoimintaan. Tällä liiketoiminta-alalla toimivat myös Medialiitto ry:hyn järjestäytyneet työnantajayritykset. Medialiitto ry:n ja Teollisuus-liitto ry:n välisen jakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä on 6.561 ja suorajakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä noin 4.233 työntekijää. Yhteensä jakelua ja suorajakelua koskevien työehtosopimusten piirissä on enemmän työntekijöitä kuin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

Kun posti- ja jakelutoiminnan alalla järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa on yhteensä noin 19.368 työntekijää ja järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa arvion mukaan noin 750 ja enintään 1.000 työntekijää, voidaan todeta, että työntekijät ovat varsin kattavasti järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa.

Järjestäytyneiden työnantajien ulkopuolella olevat työntekijät tekevät erityisesti osoitteettomien lähetysten erillisjakelutyötä. Sitä koskevat viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite P ja suorajakelua koskeva työehtosopimus. Koska Posti Oy ei käytännössä ole harjoittanut osoitteettomien lähetysten erillisjakelutoimintaa, viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalalla ei tältä osin ole työntekijöitä. Kaikki järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevat työntekijät ovat suorajakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä.

Edellä sanotulla on merkitystä työehtosopimuksen yleissitovuuden niin sanottuja liitännäisperusteita arvioitaessa. Liiketoiminnassa ja työnantajien järjestäytymisessä viime vuosina tapahtuneet muutokset puoltavat uutta ajattelua työehtosopimuksen edustavuutta koskevassa arvioinnissa.

Aikaisemman ratkaisukäytännön mukaan osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskenutta työehtosopimusta ei ole voitu vahvistaa yleissitovaksi viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta (TT 2009:62).

Alalle sovitun uuden suorajakelua koskevan työehtosopimuksen voidaan arvioida täyttävän työehtosopimuksen yleissitovuudelta edellytettävän edustavuuden omalla soveltamisalallaan, jos viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus ei olisi sen yleissitovaksi vahvistamisen esteenä. Suorajakelua koskeva työehtosopimus on työmarkkinoilla vakiintuneesti toimineiden ja arvostettujen osapuolten sopima. Kaikki alalla toimivat merkittävät suorajakeluyritykset ovat ilmeisen vakiintuneesti Medialiitto ry:n jäseniä ja siten toimialalla työskentelevät ovat kattavasti työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä.

Edellä sanottu koskee myös varhaisjakelua eli sanomalehdenjakelua. Posti Oy luovutti sanomalehdenjakelun liiketoiminnan liikkeen luovutuksella Posti Palvelut Oy:lle 1.7.2017. Viimeksi mainittu yhtiö on Medialiitto ry:n jäsen, jonka työntekijätyössä noudatetaan jakelua koskevaa työehtosopimusta. Jakelua koskeva työehtosopimus puolestaan on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Luovutuksella Posti Palvelut Oy:lle siirtyi 2.170 työntekijää ja 62 toimihenkilöä. Luovutuksen jälkeen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä ei ole ollut lainkaan työntekijöitä, kun taas käytännöllisesti katsoen kaikki alan työntekijät ovat olleet jakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä.

Vahvistamislautakunnan päätöksessä merkitystä on annettu myös työntekijöiden järjestäytymisasteelle. Päätöksen mukaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenistä hieman alle 8.300 työntekijää toimii viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalalla eli ilmeisesti suurimmalta osin Posti Oy:n hoitaman postin yleispalvelun ja muun posti- ja jakelutoiminnan tehtävissä. Toisaalta esimerkiksi sanomalehdenjakelussa työntekijät ovat järjestäytyneet Teollisuusliitto ry:hyn, mitä myös Posti Oy:n sanotun liiketoiminnan luovutus Posti Palvelut Oy:lle on edistänyt. Vaikka osoitteettomien lähetysten jakelussa toimivien työntekijöiden järjestäytymisestä PAU ry:hyn tai Teollisuusliitto ry:hyn ei ole luotettavaa selvitystä, alan uuden työehtosopimuksen myötä Teollisuusliitto ry:hyn järjestäytyneiden työntekijöiden määrän voidaan olettaa kasvavan.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen logistiikka-alan soveltamisalalla ei nykyisin ole lainkaan työntekijöitä. Vastaavasti työntekijöitä on laajasti ainakin kuorma-autoalan työehtosopimuksen ja vastaavan toimihenkilösopimuksen soveltamisalan piirissä. Työntekijöiden voidaan olettaa järjestäytyneen näiden sopimusten osapuolina oleviin työntekijäjärjestöihin. Myöskään nämä seikat eivät tue tarvetta viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen vahvistamista yleissitovaksi.

Edellä olevien työnantajien järjestäytymistä ja järjestäytyneiden työnantajien piirissä olevien työntekijöiden määrää koskevien seikkojen perusteella voidaan todeta, että vahvistamislautakunnan päätöksessä todettu työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana ei tässä tapauksessa edellytä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen vahvistamista yleissitovaksi.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut, että valituksen mukaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisala on laajempi kuin vahvistamislautakunnan päätöksessä on todettu. Vahvistamislautakunnan ja työtuomioistuimen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan asianomainen sopimusala määräytyy kunkin työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan. Vahvistamislautakunnan johtopäätökset päällekkäisistä työehtosopimuksista ja soveltamisalan työntekijämääristä perustuvat tilastotietojen puutteellisuuden vuoksi osapuolten ilmoituksiin. Ilmoitukset ovat olleet osittain keskenään ristiriitaisia. Vahvistamislautakunnan ratkaisussaan esittämät kannanotot soveltamisalasta perustuvat aikaisempaan ratkaisukäytäntöön.

Valituksen mukaan työehtosopimuksen soveltamisala on päällekkäinen eräiden toimihenkilösopimusten ja kuorma-autoalan sopimuksen kanssa. Tällaisia väitteitä ei ole esitetty siinä vaiheessa, kun vahvistamislautakunta teki asiassa päätöksen. Tietoja tällaisista päällekkäisyyksistä ei ole tuotu esiin myöskään aikaisemmilla sopimuskierroksilla. Vahvistamislautakunnalla ei näin ollen ole edellytyksiä ottaa kantaa näihin uusiin väitteisiin.

Valituksessa on edelleen katsottu, että yleissitovuuden tueksi esitettyjen liitännäisperusteiden merkitystä asiassa voidaan arvioida toisin ja että vahvistamislautakunnan päätöksessä todettu työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana ei edellytä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen vahvistamista yleissitovaksi. Vahvistamislautakunta on päätöksessään ottanut huomioon liitännäisperusteet vakiintuneen ratkaisukäytäntönsä mukaisesti. Tällöin myös työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaajana on yksi arvioinnissa huomioon otettava tekijä.

Vaadittujen oikeudenkäyntikulujen osalta vahvistamislautakunta on todennut, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Vahvistamislautakunta on katsonut edellä valituksen johdosta lausumansa perusteella, että perustetta oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle ei ole. Oikeudenkäyntikulujen korvausta ei voida määrätä ainakaan siinä tapauksessa, että ratkaisun muuttaminen perustettaisiin sellaisiin seikkoihin tai argumentteihin, joihin ei ole vedottu vahvistamislautakunnassa.

Vahvistamislautakunta on todennut vielä, että se voi ottaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentin nojalla sopimuksen yleissitovuuden käsiteltäväkseen uudelleen jonkun valittajana olevan työnantajan hakemuksesta tai saman lainkohdan 2 momentin nojalla myös viran puolesta. Tässä tapauksessa osapuolet eivät ole pyytäneet asian uudelleen käsittelyä. Lautakunta on niiden antamien tietojen perusteella ottanut asian viran puolesta käsiteltäväkseen. Viranomaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus sopii huonosti tällaiseen tilanteeseen.

VALITTAJAN VASTASELITYS

Työehtosopimuksen soveltamisala ilmenee sopimuksen soveltamisalamääräyksistä selkeästi. Vahvistamislautakunnan on tullut selvittää niiden sekä muiden vastaavalle alalle sovittujen työehtosopimusten perusteella tarkasteltavan työehtosopimuksen yleissitovuus ilman, että sopimuksen osapuolen on ollut tarpeen esittää soveltamisalaa koskevia väitteitä. Tästä huolimatta valittaja on esittänyt vahvistamislautakunnalle selvitystä työehtosopimuksen soveltamisalasta ja vedonnut sopimuksen palkkaliitteistä ilmenevään soveltamisalaan.

Myös aikaisemmilla sopimuskierroksilla vahvistamislautakunnan selvittäessä työehtosopimuksen yleissitovuutta vahvistamislautakunnalle on kerrottu, että työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluu myös kuljetustyö ja että eri työnantajilla noudatettava työehtosopimus on määräytynyt työnantajan järjestäytymisen perusteella. Käytännössä Posti-konsernin kuljetustyössä ennen toiminnan siirtämistä Posti Kuljetus Oy:lle ja eräissä yksittäisissä pienemmissä yhtiöissä on noudatettu työnantajan järjestäytymisen perusteella viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ja kuljetusalalla pääosin muutoin kuorma-autoalan työehtosopimusta työnantajan järjestäytymisen tai yleissitovuuden perusteella.

Vastaavasti toimihenkilötyön kuuluminen työehtosopimuksen soveltamisalaan ilmenee sopimuksen soveltamisalasta, jolloin muiden saman alan työehtosopimusten toimihenkilötyö on tullut ottaa huomioon yleissitovuuden perusteita arvioitaessa.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta on otettava huomioon, että vahvistamislautakunta ei ole ottanut ratkaisua tehdessään huomioon valituksessa ja vastaselityksessä kerrottuja seikkoja, jotka sen ilman väitteitäkin olisi tullut ottaa huomioon. Tämän vuoksi päätöksestä on jouduttu valittamaan.

Vahvistamislautakunnan lausunnosta ei ilmene, että vahvistamislautakunnalla olisi työehtosopimuksen soveltamisalasta erilainen kanta kuin mitä valituksessa on esitetty. Myöskään valituksessa esitettyjä työehtosopimuksen yleissitovuutta määrittäviä niin sanottuja liitännäisperusteita vahvistamislautakunnan lausunnossa ei ole yksilöidysti vastustettu.

Perusteita vahvistaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus yleissitovaksi ei ole.

POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI PAU RY:N LAUSUNTO

Asianomainen ala ja työehtosopimusten päällekkäisyys

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisala ei ole valittajan väittämin tavoin päällekkäinen kuorma-autoalan ja autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten kanssa.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksella on oma itsenäinen, selkeästi tunnistettavissa oleva soveltamisalansa. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta sovelletaan tehtävissä, joissa on kyse viestinvälitys- ja logistiikka-alaan liittyvistä tehtävistä. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite P käsittää toiminnan, jossa kyse on osoitteellisten tai osoitteettomien lähetysten lajittelusta, jakelusta ja toimittamisesta asiakkaille. Myös siihen liittyvä kuljetustyö kuuluu liitteen soveltamisalaan, samoin kuin esimerkiksi toimihenkilötyö. Vaikka kaikki soveltamisen piiriin kuuluvat työntekijät eivät itse toimi lähetysten lajitteluun, käsittelyyn ym. liittyvissä tehtävissä, heidän tehtävänsä kuitenkin liittyvät tällaiseen työhön.

Jotta viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus voisi tulla sovellettavaksi, täytyy soveltamisalamääräykseen kirjatusta ja -sanasta johtuen molempien kriteerien täyttyä (”viestinvälitys” ja ”logistiikka”). Silloin kun kyse on muusta kuin viestinvälitykseen liittyvästä logistiikka-alasta eli esimerkiksi tavaroiden toimittamisesta paikasta A paikkaan B, työehtosopimus ei tule sovellettavaksi. Esimerkiksi hiekkakuormien, teräsrullien, sellupaalien tai maitotaloustuotteiden kuljettaminen kuorma-autolla ei ole viestinvälitys- ja logistiikka-alan työtä vaan kuuluu puhtaasti logistisiin toimintoihin. Tällaisten tuotteiden kuljettamisella ei ole mitään tekemistä osoitteellisten tai osoitteettomien lähetysten toimittamiseen liittyvän työn kanssa siinä merkityksessä kuin mitä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvalla työllä on normaalisti tarkoitettu.

Silloin kun ns. runkokuljetuksiin liittyvä kuljetustoiminta on järjestetty osoitteellisen ja osoitteettomien lähetysten jakelutoiminnasta itsenäiseksi ja erilliseksi liiketoiminnaksi, on mahdollista, että työnantajan järjestäytymisen perusteella sovelletaan kuorma-autoalan työehtosopimusta (esimerkiksi Posti Kuljetus Oy). Niissä tilanteissa, joissa Posti Oy on sulauttanut aiemmin erillisinä toimineiden kuljetusliikkeiden toimintaa omaan toimintaansa, on teollisuus- ja palvelualaperiaatteen perusteella ollut mahdollista, että tällaiseen työhön olisi ryhdytty noudattamaan työnantajan järjestäytymisen perusteella sitovaa työehtosopimusta.

Kuorma-autoalan työehtosopimus ei ole soveltamisalaltaan päällekkäinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kanssa, koska jälkimmäinen käsittää vain sellaisen rajatun kuljetustyön, jossa osoitteettomia tai osoitteellisia lähetyksiä (sanomalehdet, yleispalveluvelvoitteen alaiset postilähetykset, muut osoitteelliset postilähetykset, osoitteettomat postilähetykset ja paketit) käsitellään ja kuljetetaan asiakkaille.

Samoin perustein päällekkäisyyttä ei ole myöskään toimihenkilötyötä koskevan autoliikennealojen toimihenkilöiden työehtosopimuksen osalta.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat toimihenkilöt toimivat viestinvälitys- ja logistiikka-alan yrityksissä, eivät graafisen alan yrityksissä, kuten Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n sekä Viestintäalan Toimihenkilöt Grafinet ry:n välisessä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu. Soveltamisala on siten selvästi erilainen eivätkä työehtosopimukset ole tältäkään osin valittajan väittämin tavoin päällekkäisiä.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen edustavuus ja sen laskeminen

Työehtosopimuksen edustavuuden tarkastelu tulisi perustua työntekijämäärän sijasta henkilötyövuosien tarkasteluun. Muunlainen tarkastelutapa johtaa vääristyneeseen lopputulokseen työehtosopimuksen edustavuuden osalta.

Vahvistamislautakunnan mukaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla on noin 19.860 työntekijää. Tästä määrästä suorajakelua koskevan työehtosopimuksen piiriin on ilmoitettu kuuluvan noin 4.233 työntekijää.

Suorajakelua koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvaksi ilmoitettu henkilömäärä ei ole vertailukelpoinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kanssa. Suorajakelun työehtosopimuksen piiriin järjestäytyneissä yrityksissä työsuhteet ovat sanotuissa tehtävissä yksinomaan osa-aikaisia. Tyypillisesti tehtävissä työskentelee koululaisia. Työsuhteet ovat lyhytaikaisia ja työvoima vaihtuvaa.

Erillisjakelualan yrityksiä edustanut Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry on vuonna 2018 ilmoittanut jakelualan työntekijämäärää koskevan tiedustelun osalta vahvistamislautakunnalle, että jakelua tapahtuu kahtena tai yhtenä päivänä viikossa, eikä kokoaikaisia jakajia ole. Tyypillinen lajitteluun ja jakeluun käytetty aika on noin 2 - 4 tuntia jakelukerroittain. Medialiitto ry ei ole edes pyrkinyt esittämään vahvistamislautakunnalle mitään selvitystä siitä, paljonko työtä henkilötyövuosina tehdään suorajakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä. Henkilötyövuosiksi muutettuna tuo työmäärä vastaisi noin 224 - 895 henkilötyövuotta (laskettuna ääripäiden eli yksi jakelukerta viikossa ja kaksi tuntia / kerta tai kaksi kertaa viikossa ja neljä tuntia / kerta mukaan). Mikäli sekä jakelukertojen määrä että käytetty tuntimäärä kerroittain huomioitaisiin keskiarvoina, vastaisi se noin 560 henkilötyövuotta. Suorajakelua koskevan työehtosopimuksen ohella myös jakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä on hyvin paljon osa-aikaisia työsuhteita.

Yleissitovuuden vahvistamista koskevassa ratkaisukäytännössä pääsääntönä on ollut edustavuutta määritettäessä työntekijämääriin perustuva tarkastelu. Kuitenkin eräissä tapauksissa on hyväksytty myös henkilötyövuosiin perustuva tarkastelu (ainakin ohjelmapalveluala, teatteriala, museot). Joissakin tapauksissa henkilötyövuosien ohella laskennassa on voitu käyttää apuna myös sitä, ovatko alan merkittävimmät työnantajat järjestäytyneitä ja siten työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottuja työehtosopimukseen (TT 2002:55). Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä henkilötyövuosien käyttö edustavuuden arvioinnissa on hyväksytty ainakin ratkaisuissa TT 2004:49 (ravintolamuusikot), TT 2004:2 (puutarha-ala) ja TT 2003:103 (vakituiset teatterimuusikot).

Myös Teollisuusliitto ry:n ja Medialiitto ry:n välisen jakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä työskentelevästä työvoimasta huomattava osa on osa-aikaisia.

Tämä huomioon ottaen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus tulee edelleen vahvistaa yleissitovaksi ilman niin sanottuja liitännäisperusteitakin.

Muut perusteet yleissitovuutta arvioitaessa

Työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden tosiasiallisen, henkilötyövuosiin perustuvan määrän ohella yleissitovuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös muita seikkoja kuten vahvistamislautakunta on päätöksessään tehnytkin.

Vahvistamislautakunta on kiinnittänyt huomiota työntekijöiden järjestäytymisasteeseen, joka on Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n sopimusalalla korkea. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on tullut yleissitovaksi jo vuonna 2007 ja sillä on ollut suuri merkitys erityisesti suorajakelun alalla järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana. Erillisjakelualan yritykset olivat aiemmin vuosikymmenten ajan järjestäytymättömiä. Erillisjakelualan järjestäytyminen ja työehtosopimus-tilanne ovat olleet pitkään varsin sekavia. Nykyinen suorajakelua koskeva työehtosopimus on tullut voimaan 1.11.2019. Erillisjakeluyrityksissä työskentelevien työntekijöiden järjestäytymisaste on erittäin pieni. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksestä 20.4.2020 (2/2020) ilmenee, että Teollisuusliitto ry on ilmoittanut, että 20, nyttemmin 50, sen jäsentä työskentelee suorajakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamis-alalla. Näin ollen kyseisen työehtosopimuksen solmineeseen työntekijäliittoon on järjestäytynyt noin 4,5 promillea alalla työskentelevistä 4.472 työntekijästä.

Mikäli viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus menettäisi yleissitovuutensa, ei olisi mitään takeita siitä, etteivät erillisjakelualan yritykset voisi Medialiitto ry:stä eroamalla jälleen palata tilanteeseen, jossa erillisjakelualan työntekijöillä ei ole mitään vähimmäispalkkasuojaa.

SUULLINEN KÄSITTELY

Työtuomioistuin on toimittanut asiassa suullisen käsittelyn 2.11.2021.

TODISTEET

PALTA ry:n kirjalliset todisteet

1. sähköpostikirjeenvaihtoa 12. ja 20.5.2020

2. sähköpostikirjeenvaihtoa 8., 12. ja 15.6.2020

3. Itella vuosikertomus 2012 ote

4. Itella vuosikertomus 2013 ote

5. Posti vuosikertomus 2014 ote

6. Posti vuosikertomus 2015 ote

7. Sopimus Itella Logistics Oyj:n ja VR-Yhtymä Oy:n liiketoimintakaupassa siirtyneiden työntekijöiden työehtojen määräytymisestä 24.10.2013

8. Työehtosopimuspöytäkirja 14.4.2014

9. Reitti-lehden 4/2019 uutisartikkeli

PAU ry:n kirjalliset todisteet

1. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan esittelymuistio 26.8.2020

2. SKE ry:n hallituksen puheenjohtaja A1:n sähköposti 29.6.2018

3. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös 20.4.2020 nro 2/2020

PALTA ry:n henkilötodistelu

1. B1, johtaja, eläkkeellä

2. C1, työsuhdejohtaja, Posti Oy

3. D1, työmarkkinajohtaja, Medialiitto ry

4. E1, asiantuntija, PALTA ry

PAU ry:n henkilötodistelu

1. F1, PAU ry:n puheenjohtaja

2. G1, PAU ry:n entinen puheenjohtaja

3. H1, sopimusasiantuntija, Teollisuusliitto ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen soveltamisala

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen mukaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kanssa soveltamisaloiltaan päällekkäisiä ovat Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n väliset jakelua ja suorajakelua koskevat työehtosopimukset sekä yrityskohtainen Posti Palvelut Oy:tä koskeva pakettilajittelijoiden työehtosopimus. Arvio työntekijöiden kokonaismäärästä on perustunut näihin työehtosopimuksiin sidottujen työnantajien työsuhteissa olevien työntekijöiden ja vastaavien alojen järjestäytymättömien työnantajien työsuhteissa olevien työntekijöiden määriin.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on valituksessaan katsonut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kanssa soveltamisalaltaan päällekkäisiä ovat myös Medialiitto ry:n, Teollisuusliitto ry:n ja Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n välinen toimi-henkilöitä koskeva työehtosopimus, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen kuorma-autoalan työehtosopimus sekä Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välinen autoliikennealojen toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. PALTA ry:n mukaan myös näihin työehtosopimuksiin sidottujen työnantajien ja vastaavien alojen järjestäytymättömien työnantajien työsuhteissa olevat työntekijät on valituksessa esitetyin tavoin otettava huomioon työntekijöiden kokonaismäärää arvioitaessa.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta sovelletaan sen 1 §:n soveltamisalamääräyksen mukaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka työskentelevät työehtosopimuksen palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä:

- asiakastoimipaikkatyö (palkkaliite N),

- toimihenkilötehtävät (palkkaliite C),

- yritysmyynti (palkkaliite Y),

- sanomalehdenjakelu (palkkaliite D),

- viestinvälitys- ja kuljetustyö (palkkaliite P), ja

- varastotyö (palkkaliite M).

Pöytäkirjamerkinnän mukaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ei sovelleta Posti Palvelut Oy:ssä.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalamääräys rajaa sopimuksen sovellettavuuden sanamuotonsa perusteella viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien yritysten työntekijöihin ja toimihenkilöihin. Työehtosopimuksen eri palkkaliitteissä on lisäksi kussakin oma soveltamisalamääräyksensä, jossa on erikseen määritelty kunkin palkkaliitteen alaisuuteen kuuluvat työtehtävät. Soveltamisalamääräyksen sanamuoto viittaa vahvasti siihen, että sopimuksen sovellettavuus edellyttää työtehtävien liityntää sekä viestinvälitykseen että logistiikkaan. Näin on soveltamisalamääräyksen tarkoituksesta kertonut myös työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n puheenjohtaja F1. F1:n mukaan palkkaliitteillä ei myöskään ollut tarkoitettu laajentaa sopimuksen ensimmäisessä pykälässä määriteltyä sopimuksen soveltamisalaa. Muuta selvitystä soveltamisalamääräyksen tarkoituksesta ei ole työtuomioistuimelle esitetty. Edellä olevan johdosta työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti siten, että työehtosopimuksen soveltaminen edellyttää työtehtävien liityntää sekä viestinvälitykseen että logistiikkaan. Niin ikään työehtosopimuksen palkkaliitteiden soveltamisalamääräyksiä on tulkittava edellä mainittu työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sisältö huomioon ottaen.

Kuljetusalan työehtosopimukset

PALTA ry on vedonnut siihen, että Postin piirissä oli tehty postin kuljetuksen lisäksi tavarankuljetustyötä eri aikoina ilman liityntää postaaliseen toimintaan ja että myös tähän työhön oli sovellettu tai PAU ry:n puolesta pyritty soveltamaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kuljetusta koskevia sopimusehtoja.

Kuorma-autoalan työehtosopimusta sovelletaan sen soveltamisalamääräyksen mukaan ”Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin” ja autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta puolestaan “autoliikennealoilla työskentelevien konttoritoimihenkilöiden, liikenteenjärjestelytoimihenkilöiden, huoltokorjaamoiden teknisten toimihenkilöiden ja terminaalien työnjohtajien” työehtoihin. PALTA ry on vedonnut siihen, että tämä tavarankuljetustyö ja siihen liittyvä toimihenkilötyö olisi vastaavaa kuin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteessä P mainittu kuljetustyö ja palkkaliitteen C mukaiset toimihenkilötehtävät.

PALTA ry on tämän johdosta kuullut työtuomioistuimessa Posti Oy:n työsuhdejohtaja C1:tä ja Postin kuljetustoiminnassa työskennellyttä B1:tä sekä PAU ry puolestaan F1:tä ja PAU ry:n entistä puheenjohtajaa G1:tä.

G1:n mukaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen ja sen palkkaliitteiden laatimisen taustalla 2000-luvulla oli ollut kirjepalvelumonopolin purkaminen sekä uhkakuvat siitä, että silloinen Posti Oy pilkottaisiin. Tämän vuoksi haluttiin laatia yleisesti postisektorilla käytettävät sopimusehdot. Lopullinen sopimus laadittiin kattamaan koko Postin toimintaketju, johon kuuluivat lajittelun, jakelun ja kuljetuksen eri toiminnot. Kuljetusehtojen lähtökohtana oli G1:n mukaan ollut se, että niitä soveltavan yrityksen kuljetustoiminnan tuli keskittyä postin kuljetukseen. Näin oli G1:n käsityksen mukaan yrityskentässä toimittukin. Myös F1 on kertonut, että tavarankuljetusta koskevien ehtojen soveltaminen oli aina liittynyt postin kuljetukseen. Muutoin sovellettavaksi oli tullut kuorma-autoalan työehtosopimus.

C1 on puolestaan kertonut, että Postin piirissä oli vakiintuneesti tehty pelkkää tavarankuljetustyötä ja tähän työhön oli sovellettu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ja nimenomaan sen kuljetustehtäviä koskevaa palkkaliitettä P. Vaikka kuljetustoiminnan organisaatiomuoto oli eri aikoina vaihdellut, kuljetus oli aina ollut Postissa omana itsenäisenä yksikkönään. Näin on Postin kuljetustoiminnasta kertonut myös B1.

PALTA ry on edellä mainittuun liittyen tuonut esiin erityisesti kaksi tilannetta, joissa Postin piirissä kuljetustyöntekijöihin oli sovellettu rinnakkain viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kuljetustyön ehtoja ja kuljetusalan työehtosopimusehtoja.

Ensimmäinen tällainen tilanne oli syntynyt, kun Postin logistiikkayhtiö Itella Logistics Oyj ja VR-Yhtymä Oy olivat tehneet vuonna 2012 liiketoimintakaupan, jolla ensiksi mainittu oli ostanut VR Transpointin kappaletavaralogistiikan liiketoiminnan Suomessa. Itella Logisticsiin oli siirtynyt kaupan johdosta muun ohessa kuljettajia, joiden työsuhteissa oli noudatettu kuorma-autoalan työehtosopimusta. Kuljettajat eivät kuitenkaan olleet siirtyneet liikkeen luovutuksesta johtuneen suoja-ajan jälkeen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin, vaan heidän työsuhteissaan oli jatkettu kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamista. Asian taustalla oli ollut työtaistelu-uhkaan päätynyt sopimusehtojen soveltamista koskenut riita, joka oli sittemmin sovittu valtakunnansovittelijan johdolla. Sovinto oli tehty PALTA ry:n, PAU ry:n, Itella Logistics Oy:n ja AKT ry:n välisellä 24.10.2013 päivätyllä sopimuksella (PALTA ry:n kirjallinen todiste 7), jossa on sovittu, että siirtyneiden kuljettajien työsuhteissa noudatettiin kuorma-autoalan sopimusehtoja ainakin 1.3.2019 saakka, jolloin kuljettajien työehdot tulisivat mahdollisesti siirrettäviksi viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin.

C1:n mukaan PAU ry ei ollut ollut sopimukseen tyytyväinen, koska se olisi halunnut kaiken kuljetustyön viestinvälitys- ja logistiikka-alan sopimuksen alaisuuteen. F1 on puolestaan kertonut, että edellä mainittu pöytäkirja oli tehty nimenomaan sen varmistamiseksi, että tavarankuljetustyöhön sovellettaisiin kuorma-autoalan sopimusta. Vuoteen 2019 ulottuva siirtymäaika oli F1:n mukaan sovittu vain tilanteesta ulospääsemiseksi ilman vakavaa tarkoitusta siirtää kuljettajia missään vaiheessa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen alaisuuteen. F1 on myös huomauttanut, että Itella Logistics Oyj oli joka tapauksessa kuljettanut Suomessa vain Postin tuotteita. G1 on kertonut asiasta F1:n kanssa pääosin samalla tavoin.

Toinen PALTA ry:n esiin tuoma tilanne oli liittynyt työnantaja- ja työntekijäpuolten väliseen pyrkimykseen löytää vuonna 2013 mallia kuljetustyön palkkaliitteeksi K, jolla Postin piirissä tehdyn kuljetustyön ehtoja oli pyritty yhtenäistämään. Asiasta oli saavutettu osapuolten kesken neuvottelutulos (PALTA ry:n ja PAU ry:n välinen pöytäkirja, PALTA ry:n kirjallinen todiste 8), jonka mukaan liitettä ryhdyttiin kokeilumielessä soveltamaan tietyksi määräajaksi. Kokeiluajan päätyttyä liitettä ei kuitenkaan ollut otettu käyttöön. C1 on kertonut tarkoituksena olleen, että Postin kuljetusehdot olisivat vastanneet kuljetusalan ehtoja erityisesti työajan osalta. F1 on puolestaan kertonut, että kokeilu oli tehty työnantajan aloitteesta, koska rinnakkaisten sopimusehtojen käyttäminen postin ja rahdin kuljetustyössä oli koettu esimiestyön kannalta hankalaksi. Palkkaliitteen perusteella myös postin kuljetukseen olisi voitu soveltaa tavanomaista jaksotyömallia. Ratkaisu oli F1:n mukaan hylätty, koska Postin perinteistä kuljetustyötä tehneet kuljettajat eivät olleet halunneet työehtojaan muutettavan.

Johtopäätökset kuljetusalan työehtosopimusten osalta

Työtuomioistuin katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että Posti ja sen edeltäjät ovat harjoittaneet tavarankuljetustoimintaa sekä hankkineet kuljetusliikkeitä ja sulauttaneet niiden toimintaa omiin toimintoihinsa. Asiassa on myös selvitetty, että Postin piirissä kuljetustyöhön on sovellettu rinnakkain sekä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen ehtoja että kuljetusalan työehtoja. Postin sopimusehtoja on lisäksi pyritty lähentämään kuljetusalan sopimusehtoihin palkkaliitteellä K.

Asiassa on kuitenkin jäänyt epäselväksi, missä määrin Postin harjoittamassa kuljetuksessa on ollut kyse sellaisesta toiminnasta, joka ei ole millään tavalla liittynyt postaaliseen työhön ja johon tästä huolimatta on sovellettu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen ehtoja. Vaikka tällaiseen tavarankuljetukseen olisi sovellettu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen ehtoja, selvittämättä on jäänyt, miltä osin kyse on ollut siitä, että sopimuksen ehtoja on sovellettu työnantajan järjestäytymisen perusteella. Sillä, mitä työehtosopimusta Posti Oy tai sen edeltäjät ovat yritysjärjestelyjen myötä järjestäytymisensä perusteella olleet velvollisia noudattamaan, ei ole asian ratkaisun kannalta merkitystä.

Huomioon on myös otettava se, että vaikka Postissa ja sen edeltäjäyrityksissä on aika ajoin vuodesta 2013 lukien työskennellyt kuljetustehtävissä rinnakkain työntekijöitä, joista osaan on sovellettu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ja osaan kuorma-autoalan työehtosopimusta, työtuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan työehtosopimuksen edustavuuden arvioinnissa ei oteta huomioon sellaisia samaakaan työtä tekeviä työntekijöitä, joihin sovelletaan toista, eri alalle solmittua työehtosopimusta (TT 2009:108). Näin ollen myöskään viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa ei voida ottaa huomioon kuljetusalan sopimuksen piiriin kuuluneita henkilöitä.

Asiassa esitetty näyttö on keskittynyt siihen, mitä Postin ja sen edeltäjien piirissä on tapahtunut ennen kuin nyt arvioitavana oleva työehtosopimus on 26.11.2019 tullut voimaan. Asiassa on riidatonta, ettei Posti Oy:n piirissä ole harjoitettu kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaista toimintaa enää 1.3.2019 jälkeen, jolloin kuljetustyö on yhtiöitetty Posti Kuljetus Oy:hyn. Tämän on kertomuksellaan vahvistanut myös C1, jonka mukaan mainitusta ajankohdasta lukien kaikki viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtojen piirissä harjoitettava kuljetustyö Posti Oy:ssä on liittynyt postaaliseen toimintaan. Palkkaliitteen K osalta on myös huomattava, että liite on F1:n kertomuksen perusteella laadittu työnantajan aloitteesta, eikä sen perusteella voida päätellä ainakaan PAU ry:n pyrkineen PALTA ry:n esittämällä tavalla laajentamaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalaa tavarankuljetusalalle. Tällaista johtopäätöstä ei voida tehdä myöskään edellä selostetun 24.10.2013 muun muassa PALTA ry:n ja PAU ry:n välillä tehdyn sopimuksen perusteella.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalan arvioinnin kannalta merkitystä on myös sillä, ettei PALTA ry ole sopimukseen osallisena missään vaiheessa sopimuksen pitkän soveltamishistorian aikana riitauttanut sopimuksen soveltamisalamääräystä vastaavalla tavalla. Työtuomioistuin on jo edellä jaksossa työehtosopimuksen soveltamisala katsonut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti ja että työehtosopimuksen palkkaliitteiden soveltamisalamääräyksiä on tulkittava työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sisältö huomioon ottaen.

Edellä olevan johdosta kuorma-autoalan ja autoliikennealojen työehtosopimusten tarkoittamilla aloilla työskentelevien työntekijöiden tai toimihenkilöiden määrää ei näin ollen ole otettava huomioon viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen alaan kuuluvien henkilöiden kokonaismäärää arvioitaessa.

Graafisen alan työehtosopimus

PALTA ry on vedonnut myös siihen, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteiden C ja Y alaisiin tehtäviin kuuluu samanlaisia kaupallisia ja hallinnollisia toimihenkilö- ja toimistotehtäviä kuin Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n sekä Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n välisessä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa ja että tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden määrä tulee ottaa huomioon ainakin siltä osin kuin työtä tehdään Medialiitto ry:hyn järjestäytyneissä jakeluyrityksissä. Vastaava toimihenkilötyö tulisi ottaa huomioon myös alan järjestäytymättömissä yrityksissä.

Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n sekä Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n välistä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta sovelletaan sen soveltamisalamääräyksen mukaan ”Medialiiton graafisen alan jäsenyritysten palveluksessa työskenteleviin kaupallisissa, hallinnollisissa ja toimistotehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin, lukuun ottamatta teknisiä, tuotannollisia tai toimituksellisia tehtäviä.”

Graafisen alan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuodon perusteella sopimuksen soveltamisala rajautuu graafisen alan yrityksiin. F1:n kertomuksen mukaan sopimusta on sovellettu lähinnä paino- ja lehtitaloissa. Asiassa ei ole ilmennyt, että tällä toimialalla olisi yhteyttä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tarkoittamalle alalle.

Medialiitto ry:n työmarkkinajohtaja D1:n mukaan graafisen alan työehtosopimusta on sovellettu aiemmin yleissitovana. Vakiintuneen käytännön mukaan tietyllä alalla voi olla vain yksi työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla edustava ja yleissitova työehtosopimus. Koska graafisen alan työehtosopimusta on sovellettu samanaikaisesti yleissitovana viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kanssa, tukee tämä seikka sitä, että ensiksi mainitun sopimuksen soveltamisala ei voi olla päällekkäinen viimeksi mainitun sopimuksen soveltamisalan kanssa.

Näin ollen asiassa ei ole perusteita ottaa myöskään Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n sekä Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n välisen työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla työskentelevien toimihenkilöiden määrää miltään osin huomioon viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen alaan kuuluvien henkilöiden kokonaismäärää arvioitaessa.

Edustavuuden arviointi

Asiassa on riidatonta, että vuoden 2020 päättyessä normaalisitovuuden piirissä on ollut viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen osalta 7.639 työntekijää, jakelua koskevan työehtosopimuksen osalta 6.561 työntekijää, suorajakelua koskevan työehtosopimuksen osalta 4.233 työntekijää ja pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen osalta 618 työntekijää. Lisäksi asiassa kuultavat liitot ovat arvioineet, että näiden työehtosopimusten soveltamisalalla järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa on noin 750 työntekijää. Näiden lukujen perusteella viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tarkoittamalla alalla työskentelee noin 19.800 henkilöä.

Pelkästään näiden työntekijämäärien perusteella arvioituna viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen edustavuus jäisi alle sen prosenttiosuuden, jota työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti edellytetty, jotta työehtosopimusta voitaisiin pitää yleissitovana. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty tarvittavaa selvitystä edustavuuden arvioimiseksi henkilötyövuosien perusteella.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin taustalla oli säännöksen esitöiden perusteella työehtosopimuksen edustavuuden arvioinnin perustana olevan laskutoimituksen luotettavuuden kohentamisen ohella se, että ratkaisuissa voitaisiin poiketa "noin 50 %:n säännöstä" yleistä pyöristyssääntöä selvästi enemmän. Yleisen pyöristyssäännönkin kannalta rajatapauksia arvioitaessa voitaisiin ottaa huomioon "asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaajana." Perustelut viittaavat edellä esitetyn mukaan siihen, että pelkkään laskutoimitukseen perustuvan "edustavuuden" jäädessä alle puoleen asianomaisella alalla työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärästä, työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu edustavuus olisi ratkaistava jonkinlaisella joustavalla kokonaisharkinnalla. (Kari-Pekka Tiitinen, Tarja Kröger: Työsopimusoikeus, suomenlaki.almatalent.fi, 2012, s. 231).

Työtuomioistuin katsoo, että nyt ratkaistavana olevassa asiassa on edustavuuden kokonaisharkinnassa otettava huomioon ensinnäkin vahvistamislautakunnan ratkaisussa niin sanottuina liitännäisperusteina mainitut seikat. Näitä ovat alalla pitkään, vuodesta 2007 lukien jatkunut vakiintunut työehtosopimuskäytäntö, alan korkea järjestäytymisaste sekä työehtosopimuksen yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana. Työtuomioistuin toteaa viimeksi mainitun seikan osalta, että erityisesti suorajakelun alalla järjestäytymisaste on ollut tähän saakka hyvin matala.

Arvioitaessa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen edustavuutta asianomaisella alalla, kokonaisharkinnassa on lisäksi otettava huomioon, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä työskentelevät ovat pääosin kokoaikaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä, kun taas jakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä työskentelevistä huomattava osa ja suorajakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä työskentelevistä lähes kaikki ovat osa-aikaisia työntekijöitä. Viimeksi mainitun työehtosopimuksen piirissä työskentelevien työntekijöiden viikottainen työtuntimäärä vaihtelee D1:n ja Teollisuusliitto ry:n sopimusasiantuntija H1:n kertomusten perusteella noin kolmen ja neljäntoista tunnin välillä. Näiden eri työehtosopimusten piirissä työskentelevien henkilöiden lukumääriä ei näin ollen voida pitää keskenään täysin vertailukelpoisina. Myös nämä seikat puoltavat viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen edustavuutta asianomaisella alalla.

Edellä olevan johdosta työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on päätynyt oikeaan lopputulokseen, kun se on vahvistanut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 26.11.2019 - 31.10.2021 on edelleen soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava ja siten yleissitova. PALTA ry:n valituksen hyväksymiselle ei näin ollen ole perustetta.

Palauttamista koskeva vaatimus

PALTA ry on työtuomioistuimen suullisessa käsittelyssä 2.11.2021 luopunut asian palauttamista vahvistamislautakuntaan koskevasta toissijaisesta vaatimuksestaan. Näin ollen lausunnon antaminen tuosta vaatimuksesta raukeaa.

Oikeudenkäyntikulut

PALTA ry:n valitus hylätään. Tämän vuoksi asiassa ei ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:ssä tarkoitettuja perusteita velvoittaa Suomen valtiota korvaamaan PALTA ry:n oikeudenkäyntikuluja työtuomioistuimessa.

Päätöslauselma

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n valitus ja oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös jää noudatettavaksi.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Sirpa Pakkala, Markku Saarikoski, Juha Teerimäki ja Anu-Tuija Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.

Päätös on yksimielinen.

‍