TT 2021:99

Työehtosopimukseen osallisena sidotun yhdistyksen alayhdistys oli eronnut osallisyhdistyksen jäsenyydestä kesken työehtosopimuskauden. Työehtosopimuksessa oli työrauhavelvoitetta koskeva määräys, jonka mukaan työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden alayhdistyksiä, työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Edelleen määräyksen mukaan liitot ja niiden alayhdistykset huolehtivat siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Kanteessa vaadittiin alayhdistyksen tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Työtaistelutoimenpiteisiin oli ryhdytty työehtosopimuksen voimassa ollessa kesken sopimuskauden.

Asiassa oli kysymys siitä, olivatko työehtosopimuksen osapuolet voineet alayhdistystä sitovasti sopia alayhdistysten sidottuisuudesta edellä mainitun sopimusmääräyksen mukaisella tavalla.

Tuomiossa todettiin, että työehtosopimukseen sidottuisuutta koskeva työehtosopimuslain 4 § ja työrauhavelvollisuutta koskeva työehtosopimuslain 8 § ovat pakottavaa oikeutta. Työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen alayhdistys on lain mukaan sidottu työehtosopimukseen vain ollessaan osallisyhdistyksen jäsen. Edelleen vain työehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen välttämään työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä sekä huolehtimaan siitä, että myös sen jäsenet välttävät tällaisia toimenpiteitä. Koska työehtosopimukseen osalliset eivät voi sopimuksella laajentaa lakiin perustuvaa työrauhavelvollisuutta muuten kuin omalta osaltaan, osallisyhdistykset eivät olleet voineet työehtosopimuksella laajentaa laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta alayhdistystä sitovasti. Alayhdistys ei työtaistelutoimien alkaessa enää ollut työehtosopimukseen sidottu eikä siten myöskään työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus koskenut yhdistystä. Kanne hylättiin. (Ään.)

Asia

Työrauha

Kantaja

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Vastaaja

Ilmailualan Unioni IAU ry

Kuultava

Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry

Vireille 21.12.2021

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.12.2021

ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Ilmailualan Unioni IAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välinen lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus on voimassa 17.3.2020–15.3.2022. Työehtosopimuksen voimaantullessa 17.3.2020 Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry (jäljempänä ITA ry) on ollut IAU ry:n alayhdistys. ITA ry on eronnut IAU ry:stä 17.6.2020 antamallaan ilmoituksella, ja sen jäsenyys IAU ry:ssä on päättynyt viimeistään 31.12.2020. ITA ry on liittynyt Ammattiliitto Pro ry:n alayhdistykseksi.

Lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa.

3. § Työrauhavelvoite

1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden alayhdistyksiä, työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset huolehtivat siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Palta ry on edellä selostettuun määräykseen viitaten vedonnut siihen, että työehtosopimus kokonaisuudessaan sekä työrauhavelvollisuus ovat sitoneet ITA ry:tä työehtosopimuksen voimassa olevan sopimuskauden päättymiseen saakka. IAU ry on yhtynyt Palta ry:n kantaan.

ITA ry taas on katsonut, että sen jäsenyyden päätyttyä IAU ry:ssä on samalla päättynyt myös sen sidonnaisuus lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen, ja samalla se on vapautunut työehtosopimuksen noudattamisesta sekä siihen perustuvasta työrauhavelvoitteesta. ITA ry:n mukaan työehtosopimusosapuolet eivät voi sopia työrauhavelvollisuuden ulottamisesta myös sellaisiin alayhdistyksiin, joiden sidonnaisuus työehtosopimukseen on päättynyt.

ITA ry on 3.12.2021 ilmoittanut Ammattiliitto Pro ry:n lähettämällä sähköpostilla aloittavansa 19.12.2021 kello 00.01 ylityö-, vuoronvaihto- ja komennuskiellon seuraavissa yrityksissä: Finnair Oyj, Finnair Technical Services Oy, DCR Oy, Swissport Oy, GA Telesis Oy ja Hub Logistics Oy. Työtaistelu on alkanut ja sen on ilmoitettu olevan voimassa toistaiseksi. Ilmoituksen mukaan työtaisteluun osallistuu kaikki ITA ry:n jäsenet. Ilmoitetuissa yhtiöissä työskentelee tekniikan työtehtävissä arviolta 490 työntekijää.

Tämän lisäksi ITA ry on 17.12.2012 ilmoittanut Ammattiliitto Pro ry:n lähettämällä sähköpostilla aloittavansa maanantaina 3.1.2022 kello 6 työnseisauksen, joka kestää maanantaihin 17.1.2022 kello 6 asti. Työnseisauksen piirissä ovat kaikki tekniset työntekijät ja ITA ry:n jäsenet. Työtaistelu kohdistuu seuraaviin yrityksiin: Finnair Oyj, Finnair Technical Services Oy, DCR Oy, Swissport Oy, GA Telesis Oy ja Hub Logistics Oy. Työtaistelun piirissä on ilmoituksen mukaan kaikki tekniikan työntekijät ja ITA ry:n jäsenet edellä mainituissa yhtiöissä. Jos työtaistelu alkaa, työtaisteluun osallistuu arviolta 490 työntekijää.

Molempien työtaisteluiden piiriin kuuluvat työntekijät ovat ITA ry:n jäseniä. Finnair Oyj, Finnair Technical Services Oy, TCR Finland Oy, Swissport Finland Oy, GA Telesis Engine Services Oy ja Hub Logistics Oy ovat Palta ry:n jäseniä, ja niiden työssä noudatetaan Palta ry:n ja IAU ry:n välistä, voimassa olevaa lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.

Finnair Oyj, Finnair Technical Services Oy, TCR Finland Oy, Swissport Finland Oy, GA Telesis Engine Services Oy ja Hub Logistics Oy ovat ryhtyneet välittömiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ottamalla yhteyttä työnantajaliittoon.

Palta ry on maanantaina 20.12.2021 kello 13.02 lähettänyt ITA ry:lle ja työtaisteluilmoitukset lähettäneelle Ammattiliitto Pro ry:lle kehotuksen työrauhan ylläpitämiseksi ja pyynnön ilmoittaa viipymättä, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet työrauhan säilymisen turvaamiseksi. Pro ry tai ITA ry eivät ole vastanneet valvontapyyntöön.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.380 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osapuolina ovat IAU ry ja Palta ry. Voimassa olevan työehtosopimuksen voimaantullessa 17.3.2020 ITA ry oli IAU ry:n alayhdistys. ITA ry on tämän jälkeen sopimuskauden aikana eronnut IAU ry:stä ja liittynyt Ammattiliiton Pro ry:n alayhdistykseksi. Kuitenkin heihin sovellettavan ja yhä voimassa olevan työehtosopimuksen 3. §:n 1. kohdan mukaan työehtosopimuksen on sovittu nimenomaisesti sitovan kaikkia IAU ry:n alayhdistyksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet IAU ry:n jäseniä. Näin ollen ITA ry on työehtosopimuksen voimassaollessa sidottu kokonaisuudessaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimukseen ja sen määräyksiin.

Työehtosopimuksen 3. §:n 2. kohdassa on edelleen sovittu, että liitot ja niiden alayhdistykset huolehtivat siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuksen osapuolina olevien IAU ry:n ja Palta ry:n yhteisen tulkinnan mukaisesti työehtosopimuksen 3. §:n perusteella työehtosopimus kokonaisuudessaan ja työrauhavelvollisuus sitovat ITA ry:tä työehtosopimuksen voimassa olevan sopimuskauden päättymiseen saakka.

Lisäksi työehtosopimuksen 1. §:n 4. kohdan mukaan sopimuksen soveltamispiirissä ei saa tehdä rinnakkaissopimusta ilman allekirjoittaneiden liittojen kirjallista lupaa. Tämä työehtosopimusmääräys estää lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä tehtävän ja vaadittavan tehtävän muita työehtosopimuksia. ITA ry on ilmoittanut 3.12.2021 lähettämässään ensimmäisessä työtaisteluilmoituksessa perusteena taisteluille vaativansa sopimusoikeutta Ammattiliitto Pro ry:lle tekniikan työntekijöiden osalta. Tällä vaatimuksella ITA ry vaatii Pro ry:n pääsyä osaksi voimassa olevaa lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta. Toisessa 17.12.2021 lähettämässään työtaisteluilmoituksessa työtaistelun perusteena on ITA ry:n vaatimus, jonka mukaan tekniikan työntekijät vaativat, että

1. Ammattiliitto Pro ry:lle annetaan oikeus osallistua yhtenä sopijapuolena alan työehtosopimusneuvotteluihin; tai

2. tehdä ITAlaisille Pro ry:n jäsenille oma työehtosopimus tai

3. mahdollisuus liittyä toiseen tekniikan alan Prolaiseen sopimukseen, ja ITA ry:n Prolaisille jäsenille annetaan mahdollisuus valita omat luottamusmiehensä ja tehdä paikallisia sopimuksia oman jäsenistönsä ja edustamiensa työntekijöiden asioista työpaikalla.

Palta ry ja IAU ry eivät ole antaneet ITA ry:lle tai Ammattiliitto Pro ry:lle voimassa olevan työehtosopimusmääräyksen vaatimaa kirjallista lupaa tehdä alalle rinnakkaissopimusta. ITA ry on ilmoittanut 3.12.2021 ja 17.12.2021 lähetetyillä sähköposteilla aloittavansa työtaistelutoimet useassa yrityksessä ja on näin rikkonut työehtosopimuksen 3. §:n ja 1. §:n 4. kohdan määräyksiä. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat siten työehtosopimuksen 3. §:n työehtosopimuksen sitovuuteen ja työrauhavelvoitteeseen sekä 1. §:n 4. kohdan rinnakkaissopimuskieltoon.

Vakiintuneen oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden mukaan jo työtaistelulla uhkaaminen on työtaistelutoimenpide.

Kantaja ja työtaisteluilmoitukset sähköpostitse toimittanut Ammattiliitto Pro ry tapasivat asiassa valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalaa 20.12.2021 kello 8. Valtakunnansovittelija totesi tässä tapaamisessa, että ITA ry:n työtaistelut eivät ole työriitalain mukaisia.

Palta ry ja IAU ry ovat sopineet työehtosopimuksen ja sen 3. §:n ja 1. §:n 4. kohdan määräykset bona fide, täysin vilpittömästi, ja liitoilla on työehtosopimuksen määräyksistä yhteinen tulkinta. Työehtosopimuksen 3. §:n määräys on ollut työehtosopimuksessa kymmeniä vuosia, eikä sen sisällöstä ole koskaan ollut Palta ry:n ja IAU ry:n välillä tulkintariitaa. Myös ITA ry on ollut hyväksymässä työehtosopimuksen tässä muodossa osana IAU ry:n hallintoa lukuisia kertoja siten, että kyseinen määräys on ollut osana työehtosopimusta. Myöskään ITA ry ei ole koskaan riitauttanut työehtosopimuksen 3. §:n 1. kohdan tulkintaa. Lisäksi todettakoon, että Ammattiliitto Pro ry:n ja Palta ry:n välisissä työehtosopimuksissa on vastaava kirjaus, eikä Ammattiliitto Pro ry:n ja Palta ry:n välillä ole ollut kohdan tulkinnasta erimielisyyttä. Esimerkiksi Ammattiliitto Pro ry:n ja Palta ry:n välisissä Finnair Oyj:n toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa (48 §, s. 22) ja Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa (51 §, s. 27) on sanamuodoltaan vastaavat kirjaukset. Kantajan mukaan vilpittömässä mielessä tehdyn ja yhteisen työehtosopimusosapuolten tulkinnan johdosta sekä sen, että ITA ry on ollut työehtosopimuksen määräyksestä vuosia tietoinen, pitää voida luottaa pacta sunt servanda -periaatteeseen. Sopimukset on pidettävä.

Lisäksi on huomioitava, että valtakunnansovittelija on ottanut asiassa kantajan kanssa yhtenevän kannan. Valtakunnansovittelijan näkemyksen mukaan työntekijät ovat sidottuja työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Työntekijät ovat tosiallisesti panemassa työtaistelua toimeen. Tämä tarkoittaa, että mikäli kaikesta huolimatta työtuomioistuin päätyisi hylkäämään kanteen, asia jäisi tyhjän päälle, koska kyseessä ei olisi myöskään työriitalain mukainen asia.

Toissijaisesti kantaja perustaa kantansa työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan väliseen tulkintaan. Kuultava on viitannut Saloheimon työ- ja virkaehtosopimusoikeus -teokseen, sivulle 77, jossa Saloheimo on esittänyt kannanottonsa säännöksen 2 kohtaan. Saloheimo nimenomaan toteaa teoksessa s. 78, että: ”Lopuksi työehtosopimukseen sidottuja ovat työehtosopimukseen osallisen tai muuten sidotun yhdistyksen jäsentyönantajat ja -työntekijät. Nämä eivät voi kesken sopimuskauden eroamallakaan vapautua työehtosopimuksen alaisuudesta. Esimerkiksi yksittäinen yritys ei voi enää työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen arvioida sopimuksen hyötyjä ja haittoja ja valita, pysyäkö sopimuksen piirissä. Sopimuksesta eronneen työnantajan ja työntekijän sidonnaisuus työehtosopimukseen lakkaa vasta sopimuskauden päätyttyä.”

Lisäksi Kaarlo Sarkko on Työoikeuden yleisessä osassa (1980, kolmas painos, s. 195) perustellut kantaansa alayhdistysten sidottuisuuden lakkaamisen vaikutuksesta jäsenten sidottuisuuteen nimenomaan Arvo Sipilän teoksessaan Suomen työoikeuden pääasiat esittämillä (1968, s. 63) perusteluilla. Sipilä perustelee kannanottoaan sillä, että se vastaa ”työehtosopimuksen työmarkkinajärjestöihin nojautuvaa asemaa”. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesta työntekijöiden sidottuisuudesta ei ole oikeuskäytäntöä. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan sanamuodon mukaan työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä, ja näin ollen työehtosopimuslain 8 §:n mukainen työrauhavelvoite sitoo yhä tekniikan työntekijöitä.

Kantaja kyseenalaistaa oikeuskirjallisuudessa esitetyn väitteen siitä, etteivät työntekijät olisi työrauhavelvoitteeseen sidottuja, koska asiasta ei ole lain hallituksen esityksessä perusteluja. Sanamuodon mukainen tulkinta tukee kantajan näkemystä siitä, ettei asiassa ole ylitetty säännöstämiskompetenssia, koska työehtosopimuslaki mahdollistaa työrauhavelvoitteen pitämisen voimassa työntekijöillä alayhdistyksen erosta huolimatta koko sopimuskauden ajan. Mikä merkitys työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdalla on, ellei sillä ole nimenomaisesti turvattu työmarkkinajärjestelmän toimivuus ja mahdolliset väärinkäytökset. Ammattiliitto Pro ry on 17.12.2021 antamassaan ITA ry:n työtaisteluilmoituksissa ilmoittanut nimenomaisesti, että työtaistelun piirissä ovat ”kaikki tekniset työntekijät ja ITA ry:n jäsenet” edellä mainituissa yhtiöissä. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tekniset työntekijät työntekijöinä ovat kuitenkin sidottuja työehtosopimukseen sen voimassaolon ajan ja siten he ovat työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen piirissä, eikä voimassa olevalla työehtosopimuksella ole ylitetty säännöstämiskompetenssia. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohta on yhtä lailla pakottavaa lainsäädäntöä.

Kantajan näkemyksen mukaisesti asiassa ei voida ottaa muunlaista kantaa, koska muutoin koko nykyisen neuvottelujärjestelmän pohja rapautuisi. Työmarkkinakentässä toimii useita neuvottelujärjestöjä, esimerkiksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry taikka julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry, joiden alla on jäseninä liittoja ja yhdistyksiä, ei työntekijöitä. Ne ovat ns. liittojen liittoja. Työntekijät ovat vasta esimerkkeinä olevien YTN ry:n, JUKO ry:n ja SOTE ry:n alla olevien liittojen jäseniä. Näin ollen jos esimerkiksi Tehy ry eroaisi työehtosopimusratkaisun solmimisen jälkeen Sote ry:stä, se vapautuisi koko loppukaudelle työrauhasta ja voisi laillisesti painostaa työnantajaa myös työtaistelutoimin. Eihän lainsäätäjän tarkoitus ole voinut olla tällainen väärinkäytösten mahdollistaminen ja koko järjestelmän rapauttaminen. Muunlainen tulkinta, ja nyt mahdollisesti vahvistettava oikeuskäytäntöhän johtaisi siihen, että tulevalla neuvottelukierroksella työnantajaliitot eivät voisi enää luottaa sopimusten pitävyyteen solmiessaan työehtosopimuksia. Ainoa keino varmistua ammattiliittojen kanssa neuvoteltujen sopimusten pitävyydestä olisi ottaa kaikki mahdolliset alayhdistyksen sopimuksen osapuoliksi. Tämä on jo käytännön syistä täysin mahdotonta. Mikäli asiassa otettaisiin kantajan esittämää vastoin muunlainen kanta, voidaan perustellusti kysyä mikä merkitys koko työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdalla tosiasiallisesti olisi.

Kolmanneksi kantaja vielä nostaa esiin, että Lamminen kirjoittaa teoksessa työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja (2020, s. 205) myös siitä, kuinka KKO on jo oikeuskäytännöllään (2010:93 ja 2016:12) vahvistanut mahdolliseksi sopia yrityskohtaisesta henkilöstöryhmää koskevasta työrauhalausekkeesta ja kuinka sen kautta yksittäisiin työntekijöihin on voitu kohdistaa ”työrauhavastuu” työrauhahäiriöistä esimerkiksi tulospalkkiojärjestelmän menettämisen muodossa. Näin ollen oikeuskäytännössä on vahvistettu, että yksittäisiin työntekijöihin voidaan henkilöstöryhmän osana kohdentaa taisteluun osallistumista rajoittava ehto, joka poikkeaa työehtosopimusjärjestelmän mukaisesta työrauhavelvoitteen säännöstämiskompetenssia koskevista lähtökohdista.

Lisäksi on otettava huomioon, että ITA ry on yhä PRH:ssa rekisteröityjen sääntöjensä mukaisesti IAU ry:n alayhdistys. Käräjäoikeuden tuomiosta huolimatta ITA ry ei siis ole muuttanut rekisteröityjä sääntöjään vastaamaan oikeudellista tilannetta eronsa jälkeen. Kantajan näkemyksen mukaan tämä tulisi ottaa myös huomioon arvioitaessa ITA ry:n sidonnaisuutta voimassa olevaan työehtosopimukseen. Kantajan tarkoituksena ei ole kuitenkaan riitauttaa ITA ry:n käräjäoikeuden päätöksellä toteamaa eroa IAU ry:stä.

Kantaja toteaa vielä lopuksi, että tilanne on yhteiskunnallisesti täysin kestämätön, jos alayhdistys voi ”kikkailemalla” ja käyttäytymällä kaikin puolin moitittavasti saada paremman aseman kuin ne, jotka noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja sopimuksia. ITA ry erosi reilu vuosi sitten itse työehtosopimuksesta ja on nyt ilmoittanut työtaisteluista painostaakseen työnantajia ja työehtosopimuksen solmineita liittoja, jotta pääsisi takaisin samaan työehtosopimukseen, josta se juuri erosi. Lainsäätäjä ei ole voinut tarkoittaa, että tällainen vilpillinen ”kikkailu” työehtosopimuskauden voimassaollessa voisi olla sallittua.

Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry:n vastuu työtaistelutoimenpiteistä

Kuultava on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä sille säädettyä velvollisuutta välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

Ammattiliitto Pro ry lähetti ITA ry:n kaksi työtaisteluilmoitusta sähköpostitse Palta ry:lle ja työtaisteluiden kohteena oleville Palta ry:n jäsenyrityksille, joissa ITA ry ilmoitti 19.12.2021 kello 00.01 alkaen järjestettävästä työtaistelusta (ylityö-, vuoronvaihto- ja komennuskielto), sen perusteesta, ajankohdasta ja laajuudesta sekä 3.1.2022 kello 6 ja 17.1.2022 kello 6 välisenä aikana toteutettavasta työnseisauksesta, sen perusteesta, ajankohdasta ja laajuudesta. Työtaisteluilmoitusten sisällön ja julkaisuajankohtien perusteella on selvää, että työtaisteluilmoitukset on valmisteltu hyvissä ajoin etukäteen ja että ne ovat niin Ammattiliitto Pro ry:n kuin sen alayhdistys ITA ry:n tiedossa ja aktiivisesti järjestämiä. ITA ry erosi sopimuskauden aikana IAU ry:stä ja liittyi Ammattiliitto Pro ry:n alayhdistykseksi. ITA ry:n jäsenenä olevat tekniikan työntekijät ovat työtaisteluilmoitusten perusteella toteuttamassa työtaisteluja. Tämän taustan ja työtaisteluilmoitusten perusteena olevien vaatimusten sekä niissä esitettyjen tietojen perusteella on selvää, että kuultavalla on aktiivinen rooli työtaistelun järjestämisessä ja että työtaisteluilla on kuultajan hyväksyntä ja täysi tuki. ITA ry:n on katsottava ensisijaisesti rikkoneen työrauhavelvoitettaan.

Toissijaisesti kuultavan on katsottava rikkoneen valvontavelvoitettaan jättämällä ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi taikka työrauhan palauttamiseksi, vaikka sillä on etukäteen ollut tieto tulevasta työtaistelusta.

Hyvityssakon määrä

Kuultavalle tuomittavan hyvityssakon määrää korottavina seikkoina on pidettävä lentoturvallisuuden vaarantumista, aiheutetun vahingon suuruutta sekä sitä, että kuultavalla on aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa. Kantajan näkemyksen mukaan kuultavalle ei ole voinut olla epäselvää, että sen järjestämä, tukema ja toteuttama työtaistelu on työehtosopimuslain perusteella laiton. Kantajan näkemyksen mukaan kuultava on vastuussa laittomasta työtaistelusta. Tahallinen työrauhasäännösten rikkominen osoittaa vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräystä ja lainsäädäntöä kohtaan. Tahallisuudesta ja työtaistelun toteutuessa merkittävästä taloudellisesta vahingosta johtuen niiden toimintaa on pidettävä erityisen moitittavana, mikä tulee ottaa huomioon hyvityssakkojen määrissä.

Työtaistelun piirissä on kuuden yrityksen tekniikan työntekijät, arviolta yhteensä noin 490 työntekijää. Koko Helsinki-Vantaan lentokentän tekniset palvelut ovat työnseisauksen piirissä kaksi viikkoa. Työtaistelut vaarantavat merkittävästi lentoturvallisuuden ja lomakauden matkustamisen. Kuultavan työtaistelutoimenpiteet aiheuttavat erittäin merkittävää taloudellista vahinkoa alan yrityksille ja haittaavat lomakauden matkustamista. Jo työtaisteluihin varautuminen aiheuttaa yrityksille taloudellista vahinkoa.

VASTAUS

Vastaus

llmailualan Unioni IAU ry on myöntänyt kanteessa esitetyt vaatimukset oikeaksi.

Perusteet

Kanteessa esitetyt tiedot lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen voimassaolosta ja ITA ry:n jäsenyydestä IAU ry:hyn työehtosopimuksen solmimisen aikaan sekä sen eroamisesta IAU ry:stä pitävät paikkansa. Samoin kanteessa esitetyt tiedot työnseisauksen ajankohdasta, kestosta ja siihen osallistuneiden määrästä ovat vastaajan näkemyksen mukaan riidattomia.

IAU ry yhtyy kantajan näkemykseen ITA ry:n sidonnaisuudesta työehtosopimukseen sopimuksen voimassaolon aikana. Työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta koskeva määräys työehtosopimuksen sitovuuspiiristä on yksiselitteinen, eikä ITA ry:n eroaminen IAU ry:stä ole aiheuttanut yhdistyksen sidonnaisuuden lakkaamista sopimukseen.

Myös Ammattiliitto Pro ry on osallisena eräissä työehtosopimuksissa, jotka sisältävät samasanaisen määräyksen koskien sen alayhdistysten sidonnaisuutta työehtosopimukseen. Näin ollen myös Pro ry:n olisi tullut ymmärtää, että sen ilmoittamat ITA ry:n jäseniä koskevat työtaistelutoimet ovat työehtosopimuksen työrauhaa koskevan määräyksen vastaisia.

Kuten kantaja on todennut, ITA ry on eronnut IAU ry:stä 17.6.2020. Tästä tosiseikasta johtuen IAU ry:llä ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia valvoa sitä, ettei ITA ry ryhdy työtaistelutoimiin tai muutoin riko työehtosopimuksen määräyksiä. IAU ry:n valvontavelvollisuus ulottuu ainoastaan sen jäseninä oleviin yhdistyksiin.

Myös kantajan kanteessa esittämät seikat lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen sisältämästä määräyksestä koskien rinnakkaissopimuksen laatimista pitävät paikkansa. Työtaistelutoimet kohdistuvat siten myös kyseiseen työehtosopimuksen määräykseen.

ITA ry:n toimenpiteille on vaikea löytää hyväksyttäviä ja asiallisia perusteita. ITA ry on ensin keväällä 2020 kieltäytynyt omalta osaltaan hyväksymästä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen uudistamisen. Pian tämän jälkeen ITA ry on ilmoittanut eroavansa IAU ry:stä. Kun ITA ry:lle on selvinnyt työehtosopimuksen rinnakkaissopimuskielto, se yrittää nyt laittomilla työtaistelutoimenpiteillä päästä mukaan sopimukseen, josta se vapaaehtoisesti irtautui vain reilu vuosi sitten.

Edellä mainittujen seikkojen valossa on selvää, että ITA ry on perustellusti ymmärtänyt toimintansa sitä sitovan työehtosopimuksen ja siten myös työehtosopimuslain vastaiseksi. ITA ry:n menettely, jota Pro ry voimakkaasti tukee, on työmarkkinoilla täysin poikkeuksellista ja moitittavaa.

KUULTAVAN VASTAUS

Vaatimukset

Ilmailutekniikan ammattiyhdistys ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.045 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaisteluiden lainmukaisuudesta

ITA ry on erottuaan IAU ry:stä vapautunut sidonnaisuudestaan lentoliikenteen palveluita koskevaan työehtosopimukseen ja siihen perustuvaan työrauhavelvollisuuteen. Työehtosopimuksen 3 § ei voi velvoittaa ITA ry:tä sen erottua IAU ry:stä. Ammattiliitto Pro ry ja ITA ry ovat järjestäneet lailliset työtaistelut, joista on ilmoitettu työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:n määräysten mukaisesti valtakunnansovittelijalle, työnantajaliitto Palta ry:lle sekä työnantajille.

Ilmailutekniikan ammattiyhdistys ITA ry on eronnut Ilmailualan Unioni IAU ry:stä 17.6.2020 antamallaan ilmoituksella. ITA ry:n erosta on ollut vireillä kanne, ja asiassa on annettu tuomio 22.12.2021 Helsingin käräjäoikeudessa. Tuomio ei ole lainvoimainen. Haasteessa oli kyse siitä, päättyikö ITA ry:n jäsenyys IAU ry:ssä 17.6.2020 vai 31.12.2020. Riippumatta tästä, on ITA ry:n jäsenyys IAU ry:ssä päättynyt joka tapauksessa viimeistään 31.12.2020.

Työehtosopimuslain 4 §:n mukaan työehtosopimukseen ovat sidottuja ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet, ja ne yhdistykset, jotka ovat edellä mainittujen yhdistysten alayhdistyksiä.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimus velvoittaa työehtosopimukseen sidottuja yhdistyksiä välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen. Työrauha-asioista sopiminen ei kuulu työehtosopimukseen osallisten säännöstämiskompetenssin alaan (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus 2020, s. 115).

Jos alayhdistys eroaa työehtosopimukseen osallisena tai muutoin sidotusta yhdistyksestä, eroavan yhdistyksen sidonnaisuus sopimukseen lakkaa kesken sopimuskaudenkin. Vakiintuneen kannan mukaan myös eroavan yhdistyksen jäsenet, kuten jäsenyritykset tai -työntekijät, vapautuvat tällöin työehtosopimuksen sitovuudesta. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus 2020, s. 77.)

ITA ry:n sidonnaisuus IAU ry:hyn on päättynyt. Samalla on päättynyt ITA ry:n sidonnaisuus lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen. Samalla ITA ry on vapautunut työehtosopimuksen noudattamisesta ja tietenkin siihen perustuvasta työrauhavelvoitteesta.

Työehtosopimuksella ei ole mahdollista sopia työrauhavelvollisuuden ulottamisesta myös sellaisiin alayhdistyksiin, joiden sidonnaisuus työehtosopimukseen on päättynyt. Sopijaosapuolilla ei ole kompetenssia sopia siitä, että sidonnaisuus sopimukseen on voimassa koko sopimuksen voimassaoloajan, erosta riippumatta. Lentoliikenteen palveluita koskevan työehtosopimuksen 3 §:llä ei ole voitu sopia ITA ry:tä velvoittavasti työrauhavelvollisuuden ulottamisesta myös yhdistyksen eron jälkeen. IAU ry:n ja Palta ry:n näkemys työehtosopimuksen tulkinnasta, tai se mitä kirjauksella on tarkoitettu, on asian käsittelyn kannalta merkityksetöntä, sillä työehtosopimuslain vastainen kirjaus työehtosopimuksessa ei voi olla pätevä. Sillä, että kyseinen kirjaus on muissakin työehtosopimuksissa, ei myöskään ole asian käsittelyn kannalta merkitystä.

Työehtosopimuksessa mainitulla rinnakkaissopimuskiellolla ei ole asian ratkaisun kannalta merkitystä. Kirjaus ei ole työrauhavelvollisuuden osalta relevantti.

IAU ry ei voi olla asiassa vastaajana, sillä ITA ry ei ole enää IAU ry:n jäsen. Omassa vastauksessaan IAU ry on todennut, ettei sillä ole ollut valvontavelvollisuutta enää ITA ry:n eron jälkeen. Palta ry ja IAU ry ovat kesällä 18.6.2020 antaneet yhteisen tiedotteen, jossa on todettu seuraavaa. ”Työehtosopimusosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että Ilmailutekniikan ammattiyhdistys ITA ry:n eroamisen seurauksena luottamusmiesten luottamustoimet päättyvät välittömästi, koska he eivät enää edusta ja valvo lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta, eikä siihen liittyviä paikallisia sopimuksia.”

Kantaja ja vastaaja ovat yhteisesti todenneet ITA ry:n edustus- ja valvontavelvoitteen päättyneen kesällä 2020. ITA ry ei ole ollut enää sidottu työehtosopimukseen. On erikoista, että Palta ry ja IAU ry nyt väittävät työehtosopimuksen 3 §:n sitovan ITA ry:tä, ja vaativat, että se valvoo työehtosopimuksen ja työrauhavelvollisuuden noudattamista.

Ajatus siitä, että ITA ry olisi eronkin jälkeen edelleen sidottu työehtosopimuksen työrauhavelvollisuuteen on edellä todetusti työehtosopimuslain vastaista. Vaatimus sidonnaisuudesta on myös kohtuuton. Kantajan ja vastaajan näkemyksen mukaan sidonnaisuus päättyisi vasta kun työehtosopimus on irtisanottu. Mikäli kantajan ja vastaajan väite pitäisi paikkansa, voisi ITA ry teoriassa olla ikuisesti sidottu työehtosopimukseen, sillä lentoliikenteen palveluita koskeva työehtosopimus päättyy vain, jos jompikumpi sopimuksen osapuolista sen irtisanoo.

Hyvityssakosta

ITA ry:n sidonnaisuus työehtosopimukseen päättynyt, eikä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen työrauhavelvollisuus koske sitä. Lisäksi työtaistelutoimenpiteistä on ilmoitettu työriitojen sovittelusta annetun lain mukaisesti työnantajaliitolle ja valtakunnansovittelijalle ja tästä syystä kanne on hylättävä. Työtaistelutoimenpiteet ovat laillisia.

Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi vastoin kuultavan vakaata näkemystä työrauhavelvollisuuden sitovan tätä, tuomittavan hyvityssakon tulee olla alhainen. Kuultava on toiminut vakaassa käsityksessä siitä, että se on toiminut työehtosopimuslain mukaisesti, eikä ole tahallisesti rikkonut työehtosopimusmääräyksiä, valvontavelvollisuuttaan taikka työrauhalainsäädäntöä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ammattiliitto Pro ry:n ja Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry:n 3.12.2021 lähettämä työtaisteluilmoitus

2. Ammattiliitto Pro ry:n ja Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry:n 17.12.2021 lähettämä työtaisteluilmoitus

3. Palta ry:n valvontakirje, sähköposti 20.12.2021 klo 13.02

Kuultavan kirjallinen todiste

1. Palta ry:n ja IAU ry:n tiedote 18.6.2020

Kuultava on pyytänyt oikeustieteen tohtori Jaana Paanetojalta oikeustieteellisen lausunnon asiassa. Lausunto muuna oikeudenkäyntimateriaalina.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry (jatkossa ITA ry) on edellä ilmenevin tavoin aloittanut sunnuntaina 19.12.2021 työtaistelutoimenpiteet seitsemässä Palta ry:n jäsenyrityksessä. Toimenpiteistä on ilmoitettu 3.12.2021. Lisäksi ITA ry on 17.12.2021 ilmoittanut 3.1.2022 alkavasta kahden viikon työnseisauksesta. Työtaistelun ja sen uhan piirissä on noin 490 tekniikan työtehtävissä työskentelevää työntekijää.

Kanteessa on katsottu, että työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat Palta ry:n ja IAU ry:n välillä 17.3.2020–15.3.2022 voimassa olevaan lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen.

ITA ry on eronnut IAU ry:sta 17.6.2020 antamallaan ilmoituksella, ja sen jäsenyys IAU ry:ssa on päättynyt viimeistään 31.12.2020. ITA ry on liittynyt Ammattiliitto Pro ry:n alayhdistykseksi. ITA ry on katsonut, että erottuaan IAU ry:stä se on vapautunut sidonnaisuudestaan lentoliikenteen palveluita koskevaan työehtosopimukseen ja siihen perustuvaan työrauhavelvollisuuteen. Kantaja on tältä osin vedonnut työehtosopimuksen 3. §:n määräykseen.

Työehtosopimuksen työrauhavelvollisuutta koskevassa 3. §:ssä on sovittu, että työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden alayhdistyksiä, työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Edelleen määräyksen mukaan liitot ja niiden alayhdistykset huolehtivat siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Palta ry:n ja IAU ry:n välillä on riidatonta, että heidän tarkoituksenaan on ollut taata määräyksen kautta työrauha koko työehtosopimuksen sopimuskaudeksi sellaisessakin tilanteessa, jossa jokin IAU ry:n alayhdistys eroaa IAU ry:n jäsenyydestä kesken sopimuskauden. IAU ry on ollut nyt käsillä olevassa asiassa Palta ry:n kanssa yhtä mieltä siitä, että ITA ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

ITA ry on esittänyt väitteen, että IAU ry ei ylipäätään voi olla asiassa vastaajana, koska ITA ry ei enää ole sen jäsen. Työtuomioistuin toteaa, että oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain (työtuomioistuinlaki) 12 §:n 3 momentin mukaisesti kanteeseen vastaa työrauha-asioissa sopimukseen osallinen omasta puolestaan ja niiden puolesta, jotka ovat sen tekemän työehtosopimuksen johdosta siihen sidotut. Tällaista kannetta ei voi ajaa yksin sellaista yhdistystä vastaan, joka on tai jonka väitetään olevan työehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottu. IAU ry on toisin sanoen lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen osallisena kanteen oikea vastaaja, eikä tähän asemaan vaikuta se, että IAU ry:n valvontavelvollisuus ulottuu ainoastaan sen jäseninä oleviin yhdistyksiin.

Asiassa on esitetty ITA ry:tä vastaan hyvityssakkovaatimus, joten se on työtuomioistuinlain 12 §:n 3 momentin nojalla tullut kutsua asiassa kuultavaksi. Sillä on lain 14 §:n mukaisesti asiassa puhevalta sekä oikeus käyttää todistuskeinoja. ITA ry on katsonut, että Palta ry ja IAU ry eivät ole voineet pätevästi sopia siitä, että IAU ry:n alayhdistyksen työehtosopimukseen sidottuisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun alayhdistys on eronnut IAU ry:stä.

Asiassa on siten ennen muuta kysymys siitä, ovatko lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osapuolet voineet ITA ry:tä sitovasti sopia alayhdistyksen sidottuisuudesta sopimuksen 3. §:n mukaisella tavalla.

Työtuomioistuimen arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen ovat sidotut: 1) ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet; 2) ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka yhdessä tai useammassa asteessa ovat edellisessä kohdassa mainittujen yhdistysten alayhdistyksiä; ja 3) ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä.

Työtuomioistuin toteaa, että mainitun 4 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla työehtosopimukseen osallisen tai muuten sidotun yhdistyksen jäsentyönantajat ja -työntekijät eivät voi kesken sopimuskauden yhdistyksestä eroamallakaan vapautua työehtosopimuksen alaisuudesta (ks. esim. TT 2008:65). Sen sijaan momentin 2 kohdan mukaan osallisina sidottujen yhdistysten alayhdistysten sidottuisuus työehtosopimukseen määräytyy sen mukaan, ovatko ne tällaisten yhdistysten jäseniä vai eivät. Osallisyhdistyksen alayhdistys on siten säännöksen sanamuodon mukaisesti työehtosopimukseen sidottu vain ollessaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen jäsen. Jos alayhdistys eroaa työehtosopimukseen osallisena sidotusta yhdistyksestä, eroavan yhdistyksen sidonnaisuus sopimukseen lakkaa toisin sanoen kesken sopimuskaudenkin. Vakiintuneen kannan mukaan myös eroavan yhdistyksen jäsenet vapautuvat tällöin työehtosopimuksen sitovuudesta. (Ks. Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 76–77 ja esim. TT 1988:25.)

Työehtosopimuslain 4 § on pakottavaa oikeutta. Työehtosopimusosapuolet eivät voi sopia siitä toisin. Työehtosopimusosapuolet eivät siten ole voineet 4 §:n säännöstä laajentaen sopia alayhdistyksiään velvoittavasti siitä, että työehtosopimus sitoo alayhdistyksiä vielä senkin jälkeen, kun niiden jäsenyys osallisyhdistyksissä on päättynyt. Merkitystä ei ole sillä, mikä on ollut osapuolten tarkoitus, taikka sillä, miten pitkään pakottavan lainsäädännön vastainen määräys on työehtosopimuksessa ollut. Koska ITA ry:n jäsenyys IAU ry:ssä on päättynyt viimeistään 31.12.2020, ITA ry ei ole työtaistelutoimenpiteet 3.12.2021 aloittaessaan ollut enää lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen sidottu.

Työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Työehtosopimuslain 8 § on niin ikään pakottavaa oikeutta. Työrauhakysymykset eivät kuulu osallisten työehtosopimuslain 1 §:ään perustuvan säännöstämiskompetenssin alaan. Osalliset eivät siten voi sen paremmin supistaa kuin laajentaakaan työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta kolmansia sitovasti. Sen sijaan työehtosopimukseen osallisilla on yleiseen sopimusvapauteen perustuva oikeus omalta osaltaan velvoittautua työehtosopimuslain 8 §:n sisältämää laajempaan työrauhavelvollisuuteen (ks. TT 2019:71). Koska työrauhavelvollisuus ei kuulu työehtosopimuksella sovittaviin asioihin, työrauhaa koskevilla työehtosopimuslausekkeilla onkin vakiintuneen käytännön mukaan vain tiedottava merkitys, eikä työtaistelutoimenpiteiden ole katsottu kohdistuneen työehtosopimusten työrauhavelvoitemääräyksiin (ks. esim. TT 2011:71 ja TT 2021:83).

Johtopäätöksenään työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Työehtosopimuslain 8 §:n nojalla vain työehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen välttämään työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä sekä huolehtimaan siitä, että myös sen jäsenet välttävät tällaisia toimenpiteitä. Koska työehtosopimukseen osalliset eivät voi sopimuksella laajentaa lakiin perustuvaa työrauhavelvollisuutta muuten kuin omalta osaltaan, IAU ry ja Palta ry eivät ole voineet työehtosopimuksen 3. §:n määräyksellä laajentaa säännöksen mukaista työrauhavelvollisuutta ITA ry:tä sitovasti. ITA ry ei ole työtaistelutoimien alkaessa enää ollut lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen sidottu eikä siten myöskään työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus ole koskenut yhdistystä (ks. myös esim. TT 2008:38). Kanne on sen vuoksi hylättävä.

Kantajan mukaan tilanne on yhteiskunnallisesti kestämätön, jos alayhdistys voi osallisyhdistyksestä eroamalla saada paremman aseman kuin ne, jotka noudattavat yhdessä laadittuja sopimuksia. Työtuomioistuin toteaa, että se ymmärtää tämän näkökohdan. Työehtosopimuslain 4 ja 8 § ovat kuitenkin sanamuodoiltaan yksiselitteisiä, ja niiden tulkinta on vakiintunut oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Lainsäätäjän tehtävänä on muuttaa lakia, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry:n oikeudenkäyntikulut 1.045 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Risto Niemiluoto, Mikko Nyyssölä, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Asia on ratkaistu puheenjohtajan esittelystä.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Teerimäki, jonka lausuntoon jäsen Nyyssölä yhtyi, lausui:

Katson, että IAU:n ja Paltan välisessä työehtosopimuksessa sovittu työrauhavelvollisuus sitoo ITA:aa huolimatta siitä, että se on eronnut IAU:n jäsenyydestä.

Kiinnitän huomiota ensiksikin siihen, että päätöksenteko yhdistyksissä kuuluu lain mukaan yhdistyksen jäsenille. Merkittävät päätökset tehdään jäsenten kokouksessa tai yhdistyksen hallituksessa.

ITA:lla on ollut IAU:n jäsenenä mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia työehtosopimuksia viimeksi mainittu yhdistys tekee sekä mahdollisuus pyrkiä myös muuttamaan näitä sopimuksia. ITA on työehtosopimukseen sidottuna ollut luonnollisesti tietoinen sen sisällöstä. Asiassa ei ole esitetty, että ITA olisi kyseenalaistanut työehtosopimusmääräyksen lainmukaisuuden ja sitovuuden ennen kuin tässä oikeudenkäynnissä.

Katson, että ITA on näin ollen hyväksynyt työehtosopimusmääräyksen itseään sitovaksi.

Työehtosopimuslaissa tai muuallakaan laissa ei ole kielletty yhdistystä sitoutumasta lakisääteistä laajempaan työrauhavelvollisuuteen, eikä tällaiselle kiellolle ole myöskään nähtävissä asiallisia perusteita. Yhdistys on juridinen henkilö, eikä sen sitoumusten lainmukaisuutta voida arvioida samalla tavalla kuin luonnollisten henkilöiden sitoumuksia.

Edellä todetun perusteella tuomitsen Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry:n maksamaan 3.500 euroa hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi velvoitan Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti 3.380 eurolla korkoineen.