TT 2021:98
Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatetaan niin sanottua talonmiesliitettä, joka sisältää muun ohella määräyksen työntekijälle maksettavasta päivystyskorvauksesta.
Lausuntoasiassa katsottiin työehtosopimukseen osallisten liittojen yhtenevien kannanottojen perusteella, että työehtosopimuksen mukainen pistepalkkausjärjestelmä ei vaikuttanut päivystyskorvauksen maksamiseen ja että työehtosopimuksessa ei ollut muuta määräystä, jossa olisi sovittu tavoitettavuudesta puhelimella. Vielä todettiin, että työehtosopimuksessa ei ollut määräystä siitä, että sopimus päivystyksestä olisi tehtävä kirjallisesti ja että käräjäoikeuden arvioitavaksi asiassa esitettävän näytön vastaanottamisen jälkeen jäi, oliko päivystyssopimus syntynyt vai ei, ja mikä merkitys muun ohella oli sillä, että työnantaja oli luovuttanut työntekijälle puhelimen. Lopuksi katsottiin, että oleskelu neljän kilometrin etäisyydellä hoidettavalta kiinteistöltä ei poissulkenut sitä, etteikö päivystyskorvausta koskeva määräys voisi tulla sovellettavaksi.
Asia
Oulun käräjäoikeuden lausuntopyyntö asiassa L 20/22942
Kuultavat
Kiinteistötyönantajat ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 19.10.2021
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä 1.2.2018–31.1.2020 voimassa ollut kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus ja sen liite 9 (talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskeva pöytäkirja) on sisältänyt muun ohella seuraavan määräyksen:
---
8 § Päivystyskorvaus
Jos työntekijä on sopimuksensa mukaan velvollinen määräaikoina varsinaisen työajan ulkopuolella oleskelemaan hoitamansa kiinteistön alueella tai sen välittömässä läheisyydessä, josta hänet voidaan tarvittaessa välittömästi tavoittaa, on hänelle suoritettava päivystyskorvauksena 1.12.2015 lukien 1,90 euroa ja 1.4.2018 lukien 1,93 euroa ja 1.4.2019 lukien 1,96 euroa tunnilta.
Päivystysaikana työntekijä hoitaa samaan korvaukseen säännönmukaisesti toistuvat vähäiset työt, kuten iltaisin portaikkojen ja pihan tarkistuksen, ovien ja porttien sulkemisen, valojen hoidon sekä liputuksen.
Iltapäivystys lasketaan alkavaksi heti työajan päätyttyä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY OULUN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
ASIAN TAUSTA
Oulun käräjäoikeudessa on vireillä työsuhdetta koskeva riita, jossa kantajana on A ja vastaajana Pudasjärven vanhustentaloyhdistys ry. A työskenteli vanhustentaloyhdistyksen palveluksessa 8.2.2016–31.5.2019 Pudasjärven Vanhustentalon kiinteistöjen talonmiehenä. A:n työsopimus irtisanottiin taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 24.4.2019 päättymään 31.5.2019. A oli kokoaikainen työntekijä ja hänen kuukausipalkkansa oli 2.389,25 euroa.
Osapuolilla on riitaa muun ohella siitä, onko vanhustentaloyhdistyksellä ollut velvollisuus maksaa A:lle kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan liitteen 9 (jatkossa talonmiesliite) 8 §:n mukaista päivystyskorvausta.
KANNE
Vaatimukset
A on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa Pudasjärven vanhustentaloyhdistys ry:n suorittamaan hänelle muun ohella palkkasaatavia yhteensä 14.445,09 euroa korkoineen.
Perusteet
Vanhustentaloyhdistys oli velvoittanut A:n päivystämään normaalin työajan ulkopuolella. A oli päivystänyt vuorotellen vanhustentaloyhdistyksen toisen työntekijän kanssa. Kumpikin työntekijä oli päivystänyt viikon kerrallaan. A:n päivystys oli alkanut päivystysviikon aikana viikon jokaisena päivänä kello 16 ja loppunut seuraavana aamuna kello 7. Päivystyksen osalta kirjallista sopimusta ei ollut tehty, vaan päivystyksestä oli sovittu suullisesti.
A asui neljän kilometrin päässä työpaikasta eli työpaikan välittömässä läheisyydessä ja pystyi nopeasti menemään työpaikalle. Päivystysviikoilla hänellä oli ollut rajoitettu mahdollisuus hoitaa omia asioitaan.
Päivystysviikon aikana A:lla oli ollut hallussaan työnantajan puhelin, johon A oli ollut velvollinen vastaamaan ja ottamaan vastaan normaalin työajan ulkopuolella tulleet päivystystehtävät. Työnantaja oli edellyttänyt, että työntekijällä oli velvoite olla tavoitettavissa. Hätätilanteissa puhelimeen vastaaminen oli ollut pakollista.
Tästä päivystyksestä A:lle ei ollut maksettu päivystyskorvausta kiinteistöpalvelualan yleissitovan työehtosopimuksen talonmiehen työtä koskevan pöytäkirjan mukaisesti.
Pistepalkkausjärjestelmästä huolimatta päivystyskorvaus täytyi maksaa, jos työehtosopimuksessa sovitut edellytykset täyttyivät.
VASTAUS
Vaatimukset
Pudasjärven Vanhustentaloyhdistys ry on vaatinut, että kanne hylätään.
Perusteet
A:lla ei ole palkkasaatavia työsuhteeseen liittyen. Perustetta maksaa päivystyskorvausta ei ole.
Vanhustentaloyhdistyksellä ei ollut työsopimuksen eikä työehtosopimuksen perusteella velvollisuutta maksaa A:lle päivystyskorvausta eikä sellaista ollut maksettu. Asia oli käyty läpi A:n kanssa työsuhteen solmimisen yhteydessä.
Vanhustentaloyhdistys ei ollut edellyttänyt, eikä A ollut työsopimuksensa perusteella ollut velvollinen määräaikoina varsinaisen työajan ulkopuolella oleskelemaan hoitamansa kiinteistön alueella tai sen välittömässä läheisyydessä, josta hänet voitiin tarvittaessa välittömästi tavoittaa. Pistepalkkaisella työntekijällä ei ollut varsinaista työaikaa vaan se määräytyi pistepalkkaukseen kuuluvien työtehtävien suorittamisen mukaan. A oli kysynyt ennen työsuhteen solmimista, kuuluiko työtehtäviin päivystystä. Hänelle oli ilmoitettu, ettei päivystystehtävää ollut. Tällaista väitettyä päivystystä ei ollut ollut, eikä myöskään A:n kollega ollut tällaista suorittanut. Työnantaja ei ollut edellyttänyt, että A työajan jälkeen oleskelee asunnollaan.
Vanhustentaloyhdistyksen kanssa ei ollut A:n väittämin tavoin erikseen sovittu, että hänen neljän kilometrin päässä sijaitseva kotinsa olisi ”hoidetun kiinteistön välittömässä läheisyydessä”. Tämä ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettu välitön läheisyys. Väite ei pidä paikkaansa ja järjestely olisi vanhustentaloyhdistyksen asiakkaina olevien vanhusten näkökulmasta toteuttamiskelvoton, mikäli päivystyspalveluita tarvittaisiin. Vanhus ei pysty kulkemaan neljän kilometrin matkaa A:n kotiin, mikäli hän tarvitsee talonmiehelle kuuluvaa palvelua. Vanhuksilla ei ole usein myöskään käytössä matkapuhelimia.
A oli viettänyt vapaa-aikansa haluamallaan tavalla haluamassaan paikassa. A oli muun muassa tavoitettu ns. hälytystilanteessa tällaisena väitettynä ”päivystysviikkona” kalalta kymmenien kilometrien päästä kohteesta, jolloin hän väitti olleensa velvollinen olemaan kiinteistön välittömässä läheisyydessä.
A:lla oli voinut olla hallussaan työajan ulkopuolella vanhustentaloyhdistyksen omistama puhelin ns. hälytysluontoisia yhteydenottoja varten. Tällaisia yhteydenottoja ei ollut kuitenkaan ollut kuin muutamia kertoja vuodessa per talonmies. Puhelimen hallussapito ei rinnastunut miltään osin työehtosopimuksen 8 §:n mukaiseen kohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä suoritettuun päivystykseen. Työpuhelin oli ollut vuorotellen työntekijöiden käytössä ja työntekijät olivat sopineet asiasta keskenään. Oli erittäin harvinaista, että puhelimeen tuli puheluita. Se seikka, että puhelin oli ollut työntekijän hallussa ei ollut päivystystä.
Pistepalkkaus tarkoittaa toimenpidekohtaista palkkausta. Sen mukainen työ ei ole sidottu mihinkään aikaan. Työehtosopimuksessa ei ole nimenomaista määräystä, ettei päivystyskorvausta makseta pistepalkkauksessa olevalle.
OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Oulun käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen liitteen 9 (niin sanottu talonmiesliite) 8 §:n tulkinnasta ja erityisesti seuraavista seikoista:
1. Vaikuttaako niin sanottu pistepalkkausjärjestelmä mahdollisen päivystyskorvauksen maksamiseen?
2. Riidatonta on, ettei päivystyksestä ole työsopimuksessa tai muuten kirjallisesti nimenomaisesti sovittu. Missä määrin päivystyskorvauksen maksamiselle on oikeudellisesti relevanttia, mikäli työnantajan katsotaan työnantajan puhelimen luovuttamalla taikka muutoin tosiallisesti edellyttäneen työntekijän olevan tavoitettavissa hoitamaan ns. hälytysluontoiset yhteydenotot?
3. Onko talonmiesliitteen 8 §:n päivystyksen ohella olemassa sellaista tavoitettavuutta puhelimella, josta ei makseta 8 §:ssä tarkoitettua päivystys- tai muuta korvausta vaan ainoastaan hälytysraha ja palkka käytetystä työajasta?
4. Onko neljän kilometrin etäisyyttä A:n asunnon ja työpaikan välillä pidettävä talonmiesliitteen 8 §:ssä tarkoitettuna ”välittömässä läheisyydessä”?
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kiinteistötyönantajat ry:lle ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.
KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT RY:N LAUSUNTO
1. Vaikuttaako ns. pistepalkkausjärjestelmä päivystyskorvauksen maksamiseen?
Pistepalkkausjärjestelmä ei vaikuta päivystyskorvauksen maksamiseen. Päivystyskorvaus on erillinen korvaus, joka maksetaan, jos talonmiesliitteen 8 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät.
2. Riidatonta on, ettei päivystyksestä ole työsopimuksessa tai muuten kirjallisesti nimenomaisesti sovittu. Missä määrin päivystyskorvauksen maksamiselle on oikeudellisesti relevanttia, mikäli työnantajan katsotaan työnantajan puhelimen luovuttamalla taikka muutoin tosiasiallisesti edellyttäneen työntekijän olevan tavoitettavissa hoitamaan ns. hälytysluontoiset yhteydenotot?
Talonmiehillä saattaa olla käytössään työnantajan antama puhelin, jotta he voivat hoitaa työtehtäviään ja taloyhtiön asukkaat voivat ottaa talonmieheen yhteyttä. Puhelimen antaminen työntekijälle ei velvoita päivystämään. Talonmiesliitteen 8 §:n mukaan päivystyksestä täytyy sopia erikseen. Päivystyssopimus voidaan tehdä myös suullisesti. Kyse on kuitenkin talonmiesliitteen 8 §:n mukaisesta päivystyksestä vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
3. Onko varsinaisen talonmiesliitteen 8 §:n päivystyksen ohella olemassa sellaista tavoitettavuutta puhelimella, josta ei makseta 8 §:ssä tarkoitettua päivystys- tai muuta korvausta vaan ainoastaan hälytysraha ja palkka käytetystä työajasta?
Talonmiesliitteessä on määräys vain 8 §:n mukaisesta päivystyksestä, joka on työaikalain mukaista varallaoloa. Liitteessä ei ole määräystä erillisestä tavoitettavuudesta puhelimella.
Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdassa on määräys hälytysluontoisesta työstä. Tässä määräyksessä ei ole sovittu työntekijälle velvoitetta olla puhelimitse tavoitettavissa. Talonmiesten työehtosopimuksessa ei ole alun perin ollut viittausta muun työehtosopimuksen soveltamiseen talonmiesten työehtosopimuksen rinnalla. Kiinteistötyönantajien käsityksen mukaan Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen hälytysluontoista työtä koskevaa määräystä ei ole sovellettu talonmiesten työsuhteissa.
4. Onko neljän kilometrin etäisyyttä A:n asunnon ja työpaikan välillä pidettävä talonmiesliitteen 8 §:ssä tarkoitettuna "välittömässä läheisyydessä”?
Talonmiesliitteen 8 §:n määräys päivystyskorvauksesta on hyvin vanha. Määräys on laadittu aikana, jolloin talonmies on tyypillisesti asunut hoitamassaan kiinteistössä ja hänen on tullut oleilla päivystysaikana kiinteistön alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Matkapuhelimia ei ole tuolloin ollut käytössä. Määräys edellyttää, että työntekijä on sopimuksen perusteella velvollinen päivystämään tiettynä määräaikana. Nykyisin määräyksen soveltamisen kannalta sillä ei yksistään ole merkitystä, missä talonmies oleskelee, vaan oleellista on se, että päivystyksestä ja sen ajankohdasta on sovittu. Käytännössä työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään päivystyksen tarkemmista ehdoista, kuten siitä, kuinka nopeasti työntekijän tulee saapua kutsusta töihin päivystysaikana. Määräys ei tule sovellettavaksi pelkästään sillä perusteella, että työntekijä oleskelee neljän kilometrin etäisyydellä hoitamaltaan kiinteistöltä. Toisaalta oleskelu neljän kilometrin etäisyydellä hoidettavalta kiinteistöltä ei poissulje sitä, etteikö 8 §:n määräys voisi tulla sovellettavaksi.
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUNTO
1. Vaikuttaako ns. pistepalkkausjärjestelmä mahdolliseen päivystyskorvauksen maksamiseen?
Pistepalkkausjärjestelmä ei vaikuta päivystyskorvauksen maksamiseen. Pistepalkkausjärjestelmällä ja päivystyskorvauksella on työehtosopimuksen liitteessä 9 omat erilliset määräykset, joihin ne perustuvat. Pisteytyksen mukaan määräytyvä palkka on urakkaluontoinen palkkaus, johon kuuluvat tietyt ennalta määrätyt ja hinnoitellut työtehtävät. Päivystysaika on varsinaisen työajan ulkopuolista aikaa, jolta maksetaan päivystyskorvaus ja jonka aikana tehtävät päivystystyöt ovat pistepalkkauksen ulkopuolisia työtehtäviä. Päivystyskorvaus maksetaan työntekijälle erillisenä korvauksena eikä se sisälly ns. pistepalkkaan.
2. Riidatonta on, ettei päivystyksestä ole työsopimuksessa tai muuten kirjallisesti nimenomaisesti sovittu. Missä määrin päivystyskorvauksen maksamiselle on oikeudellisesti relevanttia, mikäli työnantajan katsotaan työnantajan puhelimen luovuttamalla taikka muutoin tosiasiallisesti edellyttäneen työntekijän olevan tavoitettavissa hoitamaan ns. hälytysluontoiset yhteydenotot?
Talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskevassa pöytäkirjassa ei ole määräystä siitä, että sopimus päivystyksestä on tehtävä kirjallisesti. Päivystyskorvaukseen oikeuttava sopimus voi syntyä muullakin tavalla kuin kirjallisesti kuten suullisesti tai tosiasiallisen käytännön kautta.
Puhelimen antaminen on tyypillinen päivystyssopimuksen syntymisen tunnusmerkki. Osana päivystyssopimusta työntekijälle normaalisti luovutetaan puhelin, johon työntekijä päivystysaikana vastaa ja suorittaa yhteydenottojen vaatimat toimenpiteet. Tällainen toiminta täyttää työehtosopimuksen mukaisen päivystyskorvauksen määräyksen sopimuksen syntymisestä.
3. Onko varsinaisen talonmiesliitteen 8 §:n päivystyksen ohella sellaista tavoitettavuutta puhelimella, josta ei makseta 8 §:ssä tarkoitettua päivystys- tai muuta korvausta vaan ainoastaan hälytysraha ja palkka käytetystä työajasta?
Talonmiesliitteessä ei ole 8 §:n päivystyksen lisäksi sovittu muuta tavoitettavuutta puhelimella. Pöytäkirjassa on sovittu vain päivystyksestä, jolloin työntekijä on varsinaisen työaikansa lisäksi velvoitettu olemaan tavoitettavissa ja tästä maksetaan päivystyskorvaus.
Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen ns. päätyöehtosopimuksen puolella on määräys hälytysluontoisesta työstä, johon työnantaja kutsuu ja jonka suorittamisesta maksetaan 100 % korotettu palkka. Tässä määräyksessä ei ole sovittu työntekijälle velvoitetta olla puhelimitse tavoitettavissa.
4. Onko neljän kilometrin etäisyyttä A:n asunnon ja työpaikan välillä pidettävä talonmiesliitteen 8 §:ssä tarkoitettuna ”välittömässä läheisyydessä”?
Työehtosopimuksen määräyksen teksti päivystyksestä on talonmiehen työaikalain ajalta, jolloin tavoitettavuuden edellytyksenä oli oltava työpaikan välittömässä läheisyydessä, jotta talonmies pystyi tekemään nopeasti päivystysluontoiset työt. Tämän hetken tilanteen mukaan, kun käytössä on mobiililaitteet ja nopeat kulkuvälineet, ei välitön läheisyys enää ole määräävä tekijä, vaan riittävän nopea saapuminen päivystystyöhön. Työntekijän ollessa noin 10–30 minuutin kuluessa kohteessa, voidaan päivystystyön katsoa tapahtuvan riittävän nopeasti ja näin vastaavan "välitöntä läheisyyttä”. Neljän kilometrin matka asunnon ja työpaikan välillä on tällöin katsottava välittömäksi läheisyydeksi. (Ks. HE 158/2018 ja KKO 2015:48 ja 49.)
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
1. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että pistepalkkausjärjestelmä ei vaikuta päivystyskorvauksen maksamiseen. Pisteytyksen mukaan määräytyvä palkka on urakkaluontoinen palkkaus, johon kuuluvat tietyt ennalta määrätyt ja hinnoitellut työtehtävät. Päivystysaika on varsinaisen työajan ulkopuolista aikaa, jolta maksetaan päivystyskorvaus ja jonka aikana tehtävät päivystystyöt ovat pistepalkkauksen ulkopuolisia työtehtäviä. Talonmiesliitteen 8 §:n mukainen päivystyskorvaus maksetaan työntekijälle erillisenä korvauksena eikä se sisälly ns. pistepalkkaan. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.
2. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti todenneet, että työehtosopimuksessa ei ole määräystä siitä, että sopimus päivystyksestä olisi tehtävä kirjallisesti. Työtuomioistuin toteaa, että käräjäoikeuden arvioitavaksi asiassa esitettävän näytön vastaanottamisen jälkeen jää, onko sopimus syntynyt vai ei, ja mikä merkitys muun ohella puhelimen luovuttamisella tältä osin on.
3. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti todenneet, että työehtosopimuksessa ei ole talonmiesliitteen 8 §:n lisäksi muuta määräystä, jossa olisi sovittu tavoitettavuudesta puhelimella. Työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdassa on määräys hälytysluontoisesta työstä, johon työnantaja kutsuu ja jonka suorittamisesta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä määräyksessä ei ole sovittu työntekijälle velvoitetta olla puhelimitse tavoitettavissa. Käytännössä määräystä ei ole sovellettu talonmiesten työsuhteissa. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.
4. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat olleet yhtä mieltä seuraavasta. Talonmiesliitteen määräyksen teksti päivystyksestä on talonmiehen työaikalain ajalta, jolloin tavoitettavuuden edellytyksenä oli oltava työpaikan välittömässä läheisyydessä, jotta talonmies pystyi tekemään nopeasti päivystysluontoiset työt. Matkapuhelimia ei tuolloin ollut käytössä. Nyttemmin välitön läheisyys ei enää ole määräävä tekijä, vaan riittävän nopea saapuminen päivystystyöhön. Oleskelu neljän kilometrin etäisyydellä hoidettavalta kiinteistöltä ei poissulje sitä, etteikö 8 §:n määräys voisi tulla sovellettavaksi. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.
Työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen talonmiesliitteen 8 §:ää on tulkittava edellä kerrotulla tavalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Mikko Nyyssölä, Anna Lavikkala, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Asia on ratkaistu puheenjohtajan esittelystä.
Lausunto on yksimielinen.