TT 2021:97

Työtaistelun taustalla olivat olleet tehtaalla käydyt yhteistoimintaneuvottelut, joiden perusteella ei ollut vielä tehty päätöksiä henkilöstövähennyksistä. Työtuomioistuin katsoi, että työtaistelun tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa. Näyttämättä jäi, että työtaisteluun olisi ollut muita kuin mahdollisiin irtisanomisiin liittyviä syitä. Työtaistelu oli siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnjohto-oikeutta sekä työntekijän velvollisuutta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työtaistelu ei sen sijaan ollut kohdistunut työehtosopimuksen työrauhavelvoitemääräykseen.

Ammattiosasto oli myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa, jos työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimukseen. Työtuomioistuin ei pitänyt ammattiliiton työrauhan palauttamiseksi suorittamia toimia riittävinä ammattiliitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiosasto ja ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoihin.

Asia

Työrauha

Kantaja

Elintarviketeollisuusliitto ry

Vastaaja

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Kuultava

Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

X Oy:n Valkeakosken tehtaalla tuotetaan valmisruokia, lihavalmisteita ja kypsiä lihatuotteita. Tehtaan kunnossapitotyöntekijöihin noudatetaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n (ETL ry) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n (SEL ry) välistä liha-alan työehtosopimusta, joka on voimassa 1.2.2021 - 31.1.2023.

Valkeakosken tehtaalla käynnistettiin 14.6.2021 yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 45 §:n mukaiset työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 7.8.2021 työnantajan ilmoittaessa jäävänsä käyttämään harkinta-aikaa. Tähän mennessä päätöksiä henkilöstövähennyksistä ei ole tehty.

Tehtaan työntekijät ja kunnossapidon työntekijät (yhteensä 130 henkilöä) olivat lakossa 27.8.2021 kello 6 - 30.8.2021 kello 22. Kunnossapidon työntekijöiden osalta lakko päättyi 31.8.2021 kello 22. Lakon syyksi ilmoitettiin muun ohella henkilöstöpolitiikka sekä yhtiössä käydyt yhteistoimintaneuvottelut. Kyseistä työtaistelua koskevissa riita-asioissa on annettu työtuomioistuimen ratkaisu 7.10.2021 (TT 2021:83).

Osastoluottamusmies A ilmoitti tehtaanjohtaja B:lle 1.9.2021 noin kello 14, että tehtaan kunnossapidon työntekijät ryhtyisivät uuteen lakkoon, joka alkaisi torstaina 2.9.2021 kello 5 ja päättyisi maanantaina 6.9.2021 kello 5. Tehtaalla on 17 kunnossapidon työntekijää. Työnantajan edustaja ilmoitti lakon olevan laiton ja vaati työrauhan välitöntä palauttamista.

Lakko toteutui ilmoitetun mukaisesti, ja siihen osallistui 14 työntekijää. Lakkoon osallistuneet työntekijät ovat Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n jäseniä. Osastonluottamusmies osallistui lakkoon.

SEL ry sai tiedon työtaistelusta 2.9.2021 noin kello 10.50, kun ETL ry:stä soitettiin valvontasoitto SEL ry:n palkkasihteeri C:lle. Puhelun yhteydessä muistutettiin työrauhavelvoitteen noudattamisesta sekä vaadittiin nopeita ja tehokkaita toimia työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Asiasta lähetettiin SEL ry:lle sähköpostitse valvontakirje samana päivänä kello 11.58.

Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:ssä on noin 300 maksavaa jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. tuomitsee Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

2. tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

3. velvoittaa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.650 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Osastonluottamusmiehen mukaan lakon syynä oli se, että työnantajan suunnittelemat irtisanomiset kohdistuisivat kunnossapidon työntekijöihin. Työtaistelu on siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 4 §:n määräykseen sekä 5 §:n määräykseen työntekijän velvollisuudesta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työtaistelu on kohdistunut myös työehtosopimuksen työrauhavelvoitemääräykseen (49 §).

Vastaajan ja kuultavan väite lakon ensisijaisesta syystä on virheellinen. Lakon syytä kysyttäessä osastonluottamusmies oli kertonut ensinnäkin sen, että töitä riittäisi kaikille ja että irtisanomiset olivat turhia. Työnantaja ei ollut tehnyt yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen päätöstä irtisanomisista, mutta työntekijöille oli neuvottelujen pohjalta tullut käsitys, että irtisanomiset tulisivat kohdistumaan kunnossapidon työntekijöihin. Lakon alkamista edeltävät olosuhteet jo sinällään osoittavat lakon syynä olleen työnantajan harkinnassa olevat irtisanomissuunnitelmat, joihin lakolla haluttiin vaikuttaa ja joita haluttiin vastustaa.

Osastonluottamusmies ei ollut ilmaissut, että lakon syynä olisi se, että neuvotteluihin ei ollut kutsuttu kunnossapidon edustajaa. Keskustelun yhteydessä hän oli maininnut tehtaanjohtajalle, että kunnossapidon näkökulma olisi tullut paremmin esiin, mikäli he olisivat olleet neuvottelemassa. Tämä ei kuitenkaan ollut lakon syy vaan se, että irtisanomisia suunniteltiin kohdistettavaksi kunnossapitoon. Yhteistoimintaneuvotteluissa oli toimintasuunnitelman yhteydessä yhteisesti hyväksytty neuvotteluihin osallistuvat henkilöstön edustajat. Työntekijäpuoli ei ollut missään vaiheessa neuvottelujen aikana esittänyt, että kunnossapidon edustaja kutsuttaisiin mukaan neuvotteluihin.

Vaikka lakon syynä olisi ollut se, että yhteistoimintaneuvotteluihin ei ollut kutsuttu kunnossapidon edustajaa, olisi tämäkin syy kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Työnjohto-oikeuteen kuuluu muun ohella kutsua yhteistoimintamenettelyyn yhteistoimintalain ja työehtosopimuksen mukainen neuvotteluosapuoli, jonka kanssa työnantaja voi työehtosopimuksen mukaisesti sopia neuvotteluissa käsiteltävistä asioista.

Työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluu myös työnantajan tulkintaetuoikeus, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ratkaista, miten työlainsäädäntöä, työehtosopimusta tai työsopimusta on kussakin yksittäistapauksessa sovellettava. Työntekijöillä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus riitauttaa työnantajan tulkinta työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei ryhtymällä työtaisteluun työehtosopimuksen voimassa ollessa (TT 2020:115).

Osastonluottamusmies on lakosta ilmoittaessaan ilmaissut huolensa siitä, miten alalle löytyy tekijöitä, ja vaatinut, että irtisanomiset tulisi päättää mahdollisimman nopeasti, jotta työntekijät pääsisivät suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Myös nämä syyt kohdistuvat työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Vastuu työtaistelusta

Osastonluottamusmies on ilmoittanut työnantajalle lakon aloittamisesta ja kertonut syyn lakolle. Hän on myös osallistunut toteutuneeseen lakkoon. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä toiminnasta, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosasto on vähintäänkin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai lopettamiseksi, vaikka työrauhan palauttamista on vaadittu.

SEL ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Hyvityssakkojen määrä

Hyvityssakkojen määrää korottavana seikkana tulee ottaa huomioon työtaistelutoimenpiteiden laajuus ja toistuminen (asiat 20047/2021 ja 20081/2021) sekä SEL ry:n osalta toistuva välinpitämättömyys työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisesta valvontavelvollisuudesta.

VASTAUS

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat vaatineet, että kanne hylätään.

Perusteet

Kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelu ei ole kohdistunut kanteessa mainittuihin työehtosopimuksen määräyksiin. Osastonluottamusmies on ilmoittanut lakon syyksi sen, että työnantaja ei ollut kutsunut yhteistoimintaneuvotteluihin kunnossapidon edustajaa. Lisäksi kunnossapitäjät halusivat kuulla mahdollisista irtisanomisista mahdollisimman nopeasti, että he pääsisivät suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Työnantajan on toivottu käyttävän työnjohtovaltaansa ja oikeuttaan erottaa henkilöitä mahdollisimman pian – ei siis pyritty estämään tämän oikeuden käyttöä. Osastonluottamusmies on ilmoittanut myös kunnossapitäjien huolen siitä, että miehet vanhenevat. Heillä on huoli siitä, mistä löytyvät uuden sukupolven tekijät kunnossapidon alalle. Sikäli kuin osastonluottamusmies on viitannut siihen, että töitä riittäisi kaikille, kyse on ollut hänen omasta mielipiteestään.

Vastuu työtaistelusta

Ammattiosasto myöntää rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa, jos työtaistelun katsotaan kohdistuneen työehtosopimuksen määräyksiin.

SEL ry:n palkkasihteeri C oli välittömästi työtaistelusta tiedon saatuaan yhteydessä osastonluottamusmieheen. Työntekijät olivat kuitenkin jo olleet tovin lakossa, joten SEL ry:llä ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia saada työtaistelua päättymään.

Hyvityssakkojen määrä

Hyvityssakkojen määrässä ei voida ottaa huomioon kanteessa mainittuja aiempia asioita, joista ei ollut työtaistelun tapahtuessa annettu vielä tuomiota. Lisäksi asia 20047/2021 koskee muunlaisia tapahtumia kuin nyt käsillä oleva erimielisyys.

TODISTELU

Ei nimettyä todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oy:n Valkeakosken tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin kunnossapidon työntekijöiden työtaistelu, joka alkoi torstaina 2.9.2021 kello 5 ja päättyi maanantaina 6.9.2021 kello 5. Työtaisteluun osallistui kunnossapidon 17 työntekijästä 14.

Asiassa on riidatonta, että Valkeakosken tehtaalla käydyt yhteistoimintaneuvottelut olivat päättyneet 7.8.2021 mutta päätöksiä henkilöstövähennyksistä ei ollut kanteen vireille tuloon mennessä 3.9.2021 tehty. Osastonluottamusmies oli 1.9.2021 lakosta ilmoittaessaan ilmaissut työnantajan edustajalle huolensa siitä, miten alalle löytyisi tekijöitä, ja vaatinut, että irtisanomisista tulisi päättää mahdollisimman nopeasti, jotta työntekijät pääsisivät suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Lisäksi osastonluottamusmies oli sanonut, että irtisanomiset olivat turhia ja että töitä riittäisi kaikille. Vastaajan ja kuultavan mukaan viimeksi mainitun seikan osalta kysymys on ollut luottamusmiehen omasta mielipiteestä.

Vastaajan ja kuultavan mukaan lakon syyksi oli ilmoitettu se, että työnantaja ei ollut kutsunut kunnossapidon edustajaa yhteistoimintaneuvotteluihin. Kantaja on kiistänyt väitteen mutta myöntänyt, että osastonluottamusmies oli maininnut tehtaanjohtajan kanssa käymänsä keskustelun yhteydessä, että kunnossapitotyöntekijöiden näkökulma olisi tullut paremmin esiin, mikäli he olisivat olleet mukana neuvottelemassa. Työtuomioistuin toteaa, että asiassa ei ole väitetty, että kunnossapidon edustukseen liittyvät kysymykset olisivat muutoin olleet esillä ennen yhteistoimintaneuvotteluja, niiden aikana tai niiden päättymisen jälkeen.

Ottaen huomioon työtaistelun ajallinen yhteys päättyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin, joiden perusteella ei ollut vielä tehty päätöksiä henkilöstövähennyksistä, sekä osastonluottamusmiehen työtaistelun syyksi ilmoittamat mahdollisiin irtisanomisiin liittyvät seikat työtuomioistuin katsoo, että työtaistelun tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa. Näyttämättä on jäänyt, että työtaisteluun olisi ollut muita kuin mahdollisiin irtisanomisiin liittyviä syitä. Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 4 §:n määräykseen sekä 5 §:n määräykseen työntekijän velvollisuudesta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita.

Kanteessa on katsottu, että työtaistelu on kohdistunut lisäksi työehtosopimuksen 49 §:n työrauhavelvoitemääräykseen. Työtuomioistuin toteaa, että koska työrauhavelvollisuus ei kuulu työehtosopimuksella sovittaviin asioihin, tällaisella lausekkeella on vakiintuneen käytännön mukaan vain tiedottava merkitys (TT 2011:71). Näin ollen työtaistelutoimenpiteen ei ole katsottava kohdistuneen työehtosopimuksen työrauhavelvoitemääräykseen.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa, jos työtaistelu on kohdistunut työehtosopimukseen. Työtuomioistuin on edellä katsonut työtaistelun kohdistuneen työehtosopimuksen määräyksiin. Näin ollen ammattiosasto on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa.

SEL ry oli saanut tiedon työtaistelusta 2.9.2021 noin kello 10.50, kun ETL ry:stä oli soitettu valvontasoitto SEL ry:n palkkasihteerille. Vastaajan mukaan palkkasihteeri oli ollut välittömästi tämän jälkeen yhteydessä osastonluottamusmieheen. Työtaistelu on toteutunut ilmoituksen mukaisesti ja kestänyt neljä vuorokautta. SEL ry:n ei ole väitetty mainitun luottamusmiehelle tehdyn yhteydenoton lisäksi ryhtyneen muihin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi. Ammattiliiton toimia ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Kantaja on vaatinut, että hyvityssakkoa korottavana seikkana otetaan huomioon Valkeakosken tehtaalla aikaisemmin järjestetyt työtaistelut, joita on käsitelty työtuomioistuimessa diaarinumeroilla 20047/2021 ja 20081/2021.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa 20047/2021 oli kysymys syksyllä 2020 järjestetystä työtaistelusta ja asiassa 20081/2021 elokuussa 2021 järjestetystä työtaistelusta. Mainituissa asioissa ei ollut vielä nyt käsillä olevan työtaistelun tapahtuessa annettu työtuomioistuimen ratkaisua. Lisäksi syksyllä 2020 järjestetyn työtaistelun syynä ovat olleet 9.9.2020 päättyneet yhteistoimintaneuvottelut ja työnantajan suunnitelma työvoiman vähentämiseksi, kun taas nyt käsiteltävä asia liittyy 14.6.2021 alkaneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Kyseessä ei siten ole tilanne, jossa työtaistelutoimenpiteet olisivat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi vahvistavasta tuomiosta huolimatta. Näin ollen syksyllä 2020 ja elokuussa 2021 järjestettyjä lakkoja ei voida ottaa huomioon hyvityssakon määrää korottavana seikkana.

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla SEL ry ja Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat velvollisia korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Ensin mainituilla yhdistyksillä ei ole ollut lausuttavaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrästä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.800 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.500 euroa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Valkeakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.650 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Tarja Kröger, Tuomas Aarto, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Brander.

Tuomio on yksimielinen.