TT 2021:88
Eräässä eduskunnan virastossa työskentelevän virkamiehen tehtävän vaativuuden arviointia koskeva erimielisyys voitiin viedä eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen mukaiseen virkaehtosopimusten soveltamiserimielisyyksiä koskevaan neuvottelumenettelyyn.
KUULTAVAT
Eduskunnan kansliatoimikunta
Eduskunnan ammattiosasto ry
Eduskunnan virkamiesyhdistys ry
Eduskunnan akavalaiset ry
Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry
ASIA
Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntopyyntö
ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 8.6.2021
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa (9.6.2010) on muun ohessa seuraavat määräykset:
Kansliatoimikunta sekä Eduskunnan ammattiosasto ry, Eduskunnan virkamiesyhdistys ry, Eduskunnan akavalaiset ry ja Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ovat tehneet seuraavan pääsopimuksen virkaehtosopimusasioiden neuvottelumenettelystä.
-----
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan eduskunnan virastojen osalta. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja eduskunnan virastoja ovat eduskunnan kanslia, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
-----
3 § Neuvottelumenettely eduskunnan tarkentavasta virkaehtosopimuksesta
Voimassa olevan eduskunnan virkaehtosopimuksen tarkentamisesta yhden tai useamman eduskunnan viraston osalta voidaan sopia sopimukseen osallisten kesken eduskunnan tarkentavalla virkaehtosopimuksella.
Eduskunnan tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemistä, muuttamista tai uudistamista koskee sama neuvottelumenettely kuin eduskunnan virkaehtosopimusta.
Eduskunnan tarkentavasta virkaehtosopimuksesta voi neuvottelupyynnön tehdä sopimukseen osallisen lisäksi eduskunnan virasto.
Soveltamisohje:
Sopimukseen osallisia ovat tämän sopimuksen voimaan tullessa kansliatoimikunta ja Eduskunnan virkamiesyhdistys ry jokaisessa eduskunnan virastossa. Lisäksi sopimukseen osallinen on eduskunnan kansliassa Eduskunnan ammattiosasto ry sekä sopimukseen osallisia ovat Valtiontalouden tarkastusvirastossa
Eduskunnan akavalaiset ry ja Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry.
-----
5 § Neuvottelut eduskunnan virkaehtosopimusten soveltamiserimielisyyksistä
Jos työnantajan ja virkamiesten välillä on erimielisyyttä eduskunnan virkaehtosopimuksen tai eduskunnan tarkentavan virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä tai laajuudesta taikka tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta, erimielisyys pyritään selvittämään neuvottelemalla seuraavasti.
(---) Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ja Valtiontalouden tarkastusvirastossa erimielisyyden kohteena olevasta asiasta käydään työnantajan nimeämän edustajan ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen välillä virastokohtaiset paikallisneuvottelut.
Sikäli kuin asia jää virastokohtaisessa paikallisneuvottelussa erimieliseksi, siitä käydään eduskunnan kansliatoimikunnan ja virkaehtosopimukseen osallisten järjestöjen välillä keskusneuvottelut.
Periaatteellista laatua oleva tai yleisempää merkitystä omaava erimielisyys taikka muutoin osapuolen pyynnöstä erimielisyys otetaan kansliatoimikunnan tai sopimukseen osallisen henkilöstöjärjestön käsiteltäväksi suoraan keskusneuvotteluissa käymättä muita neuvotteluja.
Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Eduskunnan virkaehtosopimuksessa (2018-2020) on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:
1 § Sopijaosapuolet
Eduskunnan kansliatoimikunta sekä Eduskunnan virkamiesyhdistys ry, Eduskunnan ammattiosasto ry, Eduskunnan akavalaiset ry ja Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ovat tehneet seuraavan sopimuksen eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista.
-----
3 § Soveltamisala
Tämä sopimus on eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 44 §:ssä tarkoitettu eduskunnan virkaehtosopimus.
Sopimusta sovelletaan eduskunnan virastojen virkamiesten palvelussuhteissa. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja eduskunnan virastoja ovat eduskunnan kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja valtiontalouden tarkastusvirasto.
-----
5 § Tarkentavat virkaehtosopimukset
Tässä pykälässä lueteltuihin ja tähän sopimukseen liitettyihin asiakirjoihin sisältyvät palvelussuhteen ehdot ovat voimassa eduskunnan virkamieslain 45 §:ssä tarkoitettuina eduskunnan tarkentavina virkaehtosopimuksina. (---)
Edellä tarkoitettuja eduskunnan tarkentavia virkaehtosopimuksia ovat seuraavien liitteiden 1.–11. mukaiset määräykset.
-----
3. Sopimus eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmästä
4. Sopimus eduskunnan tehtävien vaativuuden- ja suoritusarviointijärjestelmästä
-----
Yllä mainitut tarkentavat virkaehtosopimukset hyväksytään osapuolia sitoviksi tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituksella. (---)
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Eduskunnan virkaehtosopimuksen (2018-2020) liitteenä 3 olevassa sopimuksessa eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmästä on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:
Eduskunnan kansliatoimikunnan, Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:n, Eduskunnan ammattiosasto ry:n, Eduskunnan akavalaiset ry:n ja Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:n välillä tehty tarkentava virkaehtosopimus eduskunnan virastojen virkamiehiin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä.
1 § Sopimuksen tavoitteet
-----
Sopimuksessa määritellään eduskunnan virastojen virkamiesten palkan määräytyminen, palkkauksen rakenne sekä muut palkkausperusteet.
2 § Soveltamisala
Tässä sopimuksessa tarkoitettuja eduskunnan virastoja ovat eduskunnan kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tätä sopimusta sovelletaan eduskunnan virastoissa vakinaisessa virkasuhteessa olevaan henkilöön (jäljempänä henkilö), ellei jäljempänä tässä pykälässä ole toisin sovittu.
-----
4 § Tehtäväkohtainen palkanosa
Tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu henkilön ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvaukseen. (---)
Tehtävän vaativuus tarkistetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti. Aloitteen tarkistamisesta voi tehdä joko esimies, virkamies tai häntä edustava luottamusmies. Lisäksi tehtävänkuvauksen muutostarvetta tarkastellaan eduskunnan virastoissa käytävien vuosittaisten kehittämiskeskustelujen yhteydessä.
-----
Tehtävänkuvauksen perusteella tehdään vaativuudenarviointi. Tehtävien vaativuutta arvioidaan kunkin viraston vaativuudenarviointiryhmässä (jäljempänä arviointiryhmä). Arviointiryhmät arvioivat myös sisällöltään muuttuneen tehtävän.
-----
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vaativuudenarviointiryhmään kuuluvat kolme työnantajan edustajaa sekä kaksi Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:n nimeämä edustajaa. Edellä mainituilla henkilöstöjärjestön edustajilla on kullakin yksi yhdistyksen nimeämä henkilökohtainen varahenkilö.
-----
Työnantaja vahvistaa tehtävän vaativuudenarviointituloksen ja vaativuusluokan.
-----
4 a § Palkkauksen turvaaminen muutostilanteissa
Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. (---)
-----
4 b § Tehtäväkohtaisen palkanosan määrittely ja erimielisyyksien käsittely
Palkkausjärjestelmän piirissä olevien henkilöiden tehtävien vaativuus määritetään palkkausjärjestelmällä, jonka mukaiset vaativuustekijät ovat: (1) osaamisen laajuus, (2) osaamisen syvyys, (3) henkilöjohtaminen, (4) vuorovaikutus sekä (5) pätevyys.
-----
Virastojen vaativuudenarviointijärjestelmän kuvaus on liitteessä 4.
-----
Tehtävien vaativuuden arvioinnissa syntyvien erimielisyyksien käsittelystä on voimassa, mitä jäljempänä 9 §:ssä on sovittu.
-----
9 § Erimielisyyksien käsittely
Tehtävän vaativuudenarviointia koskeva erimielisyysasia käsitellään henkilön tai esimiehen aloitteesta 4 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä arviointiryhmässä.
Henkilökohtaista työsuorituksen suoritusarviointia koskeva erimielisyysasia käsitellään henkilön tai esimiehen aloitteesta henkilön ylemmän esimiehen kanssa. Mahdollinen luottamusmiehen lausunto tulee kirjata suoritusarvioinnin yhteyteen.
Työnantaja vahvistaa tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa mahdolliset muutokset arvioinneissa, vaativuusluokissa, suoritustasoissa ja palkkauksissa arviointiryhmän työnantajan edustajan esittelystä.
Jos edellä mainituissa tehtävän vaativuudenarviointia tai suoritusarviointia koskevissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, asia ratkaistaan lopullisesti siten kuin erimielisyyksien käsittelystä on sovittu eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa. Samalla tavalla ratkaistaan myös muut tätä sopimusta koskevat erimielisyydet.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen liitteenä 4 olevan eduskunnan virastojen tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmässä on seuraavat vaativuustekijät:
Vaativuustekijä 1: Osaamisen laajuus
Vaativuustekijä 2: Osaamisen syvyys
Vaativuustekijä 3: Henkilöjohtaminen
Vaativuustekijä 4: Vuorovaikutus
A. Vuorovaikutuksen luonne
B. Kansainvälinen vuorovaikutus ja kielitaito
Vaativuustekijä 5: Pätevyys
A. Koulutus
B. Käytännön kokemus (ammattitaito)
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Eduskunnan virkaehtosopimuksen (2018-2020) liitteenä 4 olevassa sopimuksessa eduskunnan tehtävien vaativuudenarviointi- ja suoritusarviointijärjestelmästä on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:
Kansliatoimikunta ja eduskunnan virastojen neuvottelu- ja sopimusosapuoliksi 9.3.2006 hyväksytyt Eduskunnan ammattiosasto ry, Eduskunnan virkamiesyhdistys ry, Valtiontalouden tarkastusviraston akavalaiset ry ja Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ovat muuttaneet 19.9.2006 tekemänsä sopimuksen (Sopimus eduskunnan UPJ-hankkeen organisoinnista) kohtaa 4. arviointijärjestelmä ja tehneet seuraavan sopimuksen uuden palkkausjärjestelmän vaativuudenarviointi- ja suoritusarviointijärjestelmistä.
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Eduskunnan kansliassa, Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ja Valtiontalouden tarkastusvirastossa.
2 § Vaativuudenarviointijärjestelmä
Eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmässä (jäljempänä EPJ) tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmänä käytetään liitteenä 1 olevaa ColumbusPro-järjestelmää tämän sopimuksen 1 §:ssä olevissa virastoissa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Eduskunnan tehtävien vaativuudenarviointi- ja suoritusarviointijärjestelmää koskevan sopimuksen liitteenä 1 olevan ColumbusPro - vaativuudenarviointijärjestelmän mukaiset vaativuustekijät ovat seuraavat:
Vaativuustekijä 1: Osaamisen laajuus
Vaativuustekijä 2: Osaamisen syvyys
Vaativuustekijä 3: Henkilöjohtaminen
Vaativuustekijä 4: Vuorovaikutus
Vaativuustekijä 5: Pätevyys
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA
Asiassa on kysymys eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa tietohallintoasiantuntijana työskentelevän A:n tehtävän vaativuuden arvioinnista. A on Eduskunnan akavalaiset ry:n jäsen.
A tuli oikeusasiamiehen kanslian palvelukseen määräaikaiseksi tietohallintoasiantuntijaksi. A:n määräaikaisen tietohallintoasiantuntijan tehtävän vaativuus käsiteltiin kanslian vaativuudenarviointiryhmässä 16.12.2013, ja sen arvioitiin sijoittuvan vaativuusluokkaan 11.
Sittemmin A vakinaistettiin uuteen tietohallintoasiantuntijan tehtävään. A:n tehtävien vaativuus arvioitiin 11.6.2019 kanslian vaativuudenarviointiryhmässä, koska tehtävää ei ollut käsitelty vaativuudenarviointiryhmässä viran vakinaistamisen jälkeen. Työryhmä katsoi, ettei tehtävä ollut muuttunut vaativammaksi aiempaan määräaikaiseen tietohallintoasiantuntijan tehtävänkuvaukseen verrattuna.
Eduskunnan oikeusasiamies on 14.6.2019 antamallaan päätöksellä (EOAK/3479/2019) vahvistanut, että A:n tietohallintoasiantuntijan tehtävä sijoittuu vaativuusluokkaan 11.
A on 3.7.2019 tehnyt oikeusasiamiehen päätöksestä oikaisuvaatimuksen.
Eduskunnan oikeusasiamies on 28.11.2019 antamallaan päätöksellä (EOAK/4386/2019) ratkaissut A:n tekemän oikaisuvaatimuksen. Päätöksessä on katsottu, että A:n tehtävänkuvaa, tehtävän vaativuudenarviointitulosta ja vaativuusluokkaa ei muuteta oikaisuvaatimuksen johdosta.
Päätöksen mukaan tehtävä on arvioitu seuraavasti:
Tietohallintoasiantuntija VL 11:
Osaamisen laajuus 40
Osaamisen syvyys 40
Vuorovaikutuksen luonne 40
Kielitaito 5
Koulutus ja käytännön kokemus 70
Yhteensä 195 pistettä
KÄSITTELY KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
A on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa eduskunnan oikeusasiamiehen 28.11.2019 antaman päätöksen (EOAK/4386/2019).
Perusteet
Eduskunnan oikeusasiamies ei ole ollut toimivaltainen asiassa
A on Eduskunnan akavalaiset ry:n jäsen. Yhdistys on osallinen eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimukseen, eduskunnan virkaehtosopimukseen sekä sen liitteenä olevaan palkkausjärjestelmäsopimukseen. Tehtävän vaativuuden arviointia ja tehtävänkuvaa koskevaa erimielisyyttä ei olisi tullut ratkaista eduskunnan virkamiehistä annetun lain 63 §:ssä tarkoitetussa oikaisuvaatimusmenettelyssä, vaan asia olisi tullut viedä virkaehtosopimuksen mukaiseen erimielisyysmenettelyyn. Pääsopimuksen 3 §:n määräyksen tarkoituksena on sopia ainoastaan tarkentavan virkaehtosopimuksen solmimiseen liittyvästä neuvottelumenettelystä.
Toimivaltakysymyksen kannalta merkitystä ei ole sillä, onko virkamies järjestäytynyt vai ei. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on velvollinen noudattamaan eduskunnan virkaehtosopimusta myös järjestymättömiin virkamiehiin nähden.
Asiassa on kysymys virkaehtosopimuksen sisällöstä ja oikeasta tulkinnasta sekä siitä, onko viranomaisen menettely ollut virkaehtosopimuksen mukaista. Tätä kysymystä ei voida tutkia oikaisuvaatimusmenettelyssä vaan viime kädessä työtuomioistuimessa.
Vaativuuden arviointia koskeva päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
Tehtävänkuvaa ei ole laadittu yhdessä A:n kanssa siten kuin palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:ssä edellytetään, vaan A:lle on annettu tiedoksi työnantajan yksipuolisesti laatima tehtävänkuva. Tehtävänkuvausten muutostarpeita ei myöskään ole tarkasteltu vuosittain kehittämiskeskustelujen yhteydessä. Vaativuudenarviointiryhmä ei ole ottanut huomioon A:n tehtävänkuvassa tapahtuneita olennaisia muutoksia, vaan on todennut päätöstään tarkemmin perustelematta, että tehtävä ei ole muuttunut vaativammaksi 16.12.2013 vahvistettuun toimenkuvaan verrattuna. A:lle ei laadittu lainkaan toimenkuvaa, kun hänet vakinaistettiin 1.1.2017 alkaen uuteen tehtävään.
Vaativuuden arviointia koskeva päätös on sisällöltään virheellinen
A:n hoitama tietohallintoasiantuntijan tehtävä olisi tullut arvioida vaativuusluokkaan 13. Tehtävä olisi tullut arvioida seuraavasti:
Tietohallintoasiantuntija VL 13:
Osaamisen laajuus 50
Osaamisen syvyys 50
Vuorovaikutuksen luonne 40
Kielitaito 5
Koulutus ja käytännön kokemus 70
Yhteensä 215 pistettä
Tehtävän vaativuus on arvioitu virheellisesti vaativuustekijän 1 eli tehtävän edellyttämän osaamisen laajuuden osalta. Tehtävä sisältää usean laajan osaamisalueen tehtäviä ja joka tapauksessa merkittävän strategisen kokonaisuuden. A:n tehtäväkenttä on huomattavasti laajempi ja monipuolisempi kuin esittelijöiden, jotka tekevät puhtaasti perusammattitaitoonsa kuuluvaa oikeudellista työtä.
Tehtävä on arvioitu virheellisesti myös vaativuustekijän 2 eli osaamisen syvyyden osalta. Tehtävä on luonteeltaan itsenäinen ja edellyttää, että tietohallintoasiantuntija kykenee itsenäisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tarvitsemia laajojakin tietojärjestelmä- ja laiteratkaisuja eduskunnan kokonaistoimintaympäristön asettamat vaatimukset huomioon ottaen ja vastaten itsenäisesti tietohallintoinfrastruktuurin toiminnasta myös poikkeustilanteissa.
A:n uusi tehtävänkuva poikkeaa olennaisesti hänen aikaisemmasta, vuonna 2013 vahvistetusta toimenkuvastaan. Vanhan toimenkuvan mukaan tietohallintoasiantuntijan pääasiallisiin tehtäviin kuului asianhallinnan hankkeen läpivienti sisältäen asianhallinnan ratkaisun toiminnallisten ja teknisten vaatimusten määrittelyn, kilpailutusprosessin hallinnan, käyttöönottoprojektin suunnittelun ja toteutuksen yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa sekä johdon tukemisen organisaation muutosprosessin johtamisessa. Tämä muodosti 70 prosenttia tietohallintoasiantuntijan vuotuisesta työajasta. Hankkeen päätyttyä vuonna 2016 siihen ja sen käyttöönottoon liittyviä tehtäviä ei enää ole, vaan tietohallintoasiantuntijan tehtävänkuva on laajentunut uusille osaamisalueille.
Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto
Vaatimukset
Eduskunnan oikeusasiamies on vaatinut, että A:n valitus hylätään.
Perusteet
Eduskunnan oikeusasiamies on ollut toimivaltainen asiassa
Eduskunnan virkaehtosopimuksen pääsopimuksen 3 §:ssä määrätään neuvottelumenettelystä eduskunnan tarkentavasta virkaehtosopimuksesta. Kyseisen sopimusmääräyksen soveltamisohjeesta ilmenee, että eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ainoa sopimukseen osallinen työntekijäosapuoli on Eduskunnan virkamiesyhdistys ry.
Palkkausjärjestelmäsopimuksen 9 §:n mukaan tehtävän vaativuudenarviointia koskeva erimielisyysasia käsitellään henkilön tai esimiehen aloitteesta 4 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä arviointiryhmässä. Mikäli tehtävän vaativuudenarviointia koskevissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, asia ratkaistaan lopullisesti siten kuin erimielisyyksien käsittelystä on sovittu eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa.
A:n tehtävän vaativuus on käsitelty oikaisuvaatimuksen johdosta tehtävien vaativuudenarviointiryhmässä, minkä jälkeen oikeusasiamies on tehnyt oikaisuvaatimusta koskevan päätöksen (28.11.2019, EOAK/4386/2019).
A kuuluu Eduskunnan akavalaiset ry -nimiseen yhdistykseen, joka ei ole eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa sopimukseen osallinen järjestö. A ei siten ole oikeusasiamiehen kansliassa järjestäytynyt työntekijä siinä tarkoituksessa, kuin palkkausjärjestelmäsopimuksen 9 §:n 4 momentissa ja virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa (3 § soveltamisohje) tarkoitetaan. Eduskunnan akavalaiset ry:n asemaa eduskunnan virkaehtosopimusjärjestelmässä on sovellettu samalla tavalla koko virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen voimassaoloajan.
Vaativuuden arviointia koskeva päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä
A:n tehtävänkuvaus on laadittu palkkausjärjestelmäsopimuksessa tarkoitetulla tavalla yhdessä A:n kanssa. A:n lähiesimies on käynyt A:n kanssa niin sanotun väliaikakeskustelun 20.12.2018, jossa keskusteltiin myös tehtävänkuvasta, sekä varsinaisen kehityskeskustelun 4.3.2019. Tehtävänkuvasta on keskusteltu A:n kanssa myös sähköpostitse. Se, että työntekijä ei hyväksy eikä suostu allekirjoittamaan tehtävänkuvaustaan, ei tarkoita sitä, että tehtävänkuvaus olisi laadittu virheellisessä järjestyksessä. Palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 a §:n mukaan työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista.
Vaativuuden arviointia koskeva päätös ei ole sisällöltään virheellinen
A tuli kanslian palvelukseen määräaikaiseksi tietohallintoasiantuntijaksi (vaativuusluokka 11). Hänen tehtävänään oli projektipäällikkönä luoda kansliaan asianhallintajärjestelmä. Tehtävään kuului hankkeen valmistelu, kilpailutus ja käyttöönottoprojekti eli koko hankkeen läpivienti, mukaan lukien kanslian tiedonohjauksen suunnittelu ja kehittäminen osana sanottua hanketta. Tehtävään liittyi koordinointia eduskunnan tietohallinnon ja eduskunnan erillisvirastojen kanssa. Kun asianhallintajärjestelmä oli valmis, oikeusasiamiehen kansliassa arvioitiin edelleen olevan tarvetta tietohallinnon asiantuntijalle. Tämän vuoksi kansliaan perustettiin uusi vakituinen tietohallintoasiantuntijan vaativuusluokkaan 11 kuuluva virka. A:n uuden tietohallintoasiantuntijan viran tehtävät ovat erilaisia ja moninaisempia kuin hänen määräaikaisena tietohallintoasiantuntijana tekemänsä projektipäällikön tehtävät. Uudet tehtävät eivät kuitenkaan yhdessäkään ole vaativampia kuin projektipäällikön tehtävät.
Oikeusasiamiehen kansliassa toimii laillisuusvalvonnan esittelijän tehtävissä henkilöitä vaativuusluokissa 9-14. Muissa kanslian esittelijän tehtävissä toimivia asiantuntijoita ovat tietohallintoasiantuntija, tiedottaja ja Ihmisoikeuskeskuksen viisi asiantuntijaa, joiden kaikkien tehtävät kuuluvat vaativuusluokkaan 11.
A:n tehtävän osaamisen laajuus sijoittuu arviointijärjestelmän kohtaan 4, jonka mukaan kysymyksessä on laajan tai usean osaamisalueen tehtävät (40 pistettä). A:n tehtävä kuuluu tietohallinnon osaamisalueelle, johon kuuluu erilaisia tietohallinnon alan asia- ja tehtäväkokonaisuuksia. Kysymys on yhdestä laajasta osaamisalueesta. Järjestelmää ei ole A:n kohdalla tulkittu eri tavalla kuin muiden kanslian henkilöiden kohdalla.
Osaamisen laajuuden kohdassa 5 työ sisältää joko usean laajan osaamisalueen tehtävät tai kokonaisuuden, joka on strategisesti merkittävä tai jolla on laajaa valtakunnallista ja/tai yhteiskunnallista vaikutusta. Tähän osaamisen laajuuden tasoon kuuluvat esittelijäneuvokset (VL 13 ja 14) ovat yhden tai useamman oikeudenalan pääesittelijöitä. Mainittuihin virkoihin edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, mitä tietohallintoasiantuntijalta ei edellytetä.
Osaamisen syvyys (vaativuustekijä 2) on kaikilla laillisuusvalvonnan esittelijöillä vaativuusluokasta 11 lähtien arvioitu samalle tasolle kuin osaamisen laajuus. Tietohallintoasiantuntijan tehtävä on arvioitu tässä suhteessa samalla tavalla. Vaativuusluokkaan 11 kuuluvilla osaamisen syvyys tuottaa 40 pistettä vaativuustekijä 2:n kohdan 4 mukaan. Tehtävään sisältyy vaativaa ongelmanratkaisua, joka edellyttää perusteellisen erityisosaamisen pohjalta tapahtuvaa tiedon soveltamista. Tietohallintoasiantuntijan tehtävä ei voi sijoittua vaativuusluokkaan 11 sijoitettuja vanhempia oikeusasiamiessihteereitä korkeammalle tasolle.
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:
1. Onko eduskunnan virkaehtosopimusten määräyksiä tulkittava siten, että A ei ole sellaisen sopimuksiin osallisen henkilöstöjärjestön jäsen, joka olisi voinut viedä A:n tehtävän vaativuudenarviointia koskevan erimielisyyden palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukaiseen neuvottelumenettelyyn?
2. Jos työtuomioistuin katsoo, että neuvottelumenettely ei ole ollut käytettävissä A:n tehtävän vaativuusarviointia koskevan erimielisyyden käsittelyssä, onko A:n tehtävän vaativuus arvioitu valituksenalaisessa päätöksessä eduskunnan virkaehtosopimusten määräysten mukaisesti?
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut eduskunnan kansliatoimikunnalle, Eduskunnan akavalaiset ry:lle, Eduskunnan ammattiosasto ry:lle, Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:lle ja Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Eduskunnan kansliatoimikunnan lausunto
Kansliatoimikunta on lausunut, että A:n tehtävän vaativuutta koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on noudatettu eduskunnan virkaehtosopimuksen (2018–2020) määräyksiä. Vaativuudenarvioinnin sisällön osalta kansliatoimikunta on yhtynyt eduskunnan oikeusasiamiehen 14.6.2019 tekemään päätökseen (EOAK/3479/2019) perusteluineen katsoen A:n tehtävän vaativuuden tulleen määritellyksi virkaehtosopimuksen mukaisesti.
Eduskunnan akavalaiset ry:n lausunto
Eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3 §:n soveltamisohje koskee vain sitä, kenellä on oikeus tehdä aloite eduskunnan tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemisestä, muuttamisesta tai uudistamisesta. Pääsopimuksen yhteydessä ei ole sovittu siitä, miten pääsopimuksen allekirjoittaneiden henkilöstöjärjestöjen jäseniä kohdellaan mahdollisissa muutoksenhakutilanteissa.
Eduskunnan akavalaiset ry on pääsopimukseen osallinen. Palkkausta koskeva sopimus on pääsopimuksen liite. Eduskunnan virkamiehistä annetun lain nojalla A:n palvelussuhteeseen noudatetaan virkaehtosopimusta.
Eduskunnan oikeusasiamiehen esittämä tulkinta, jonka mukaan pääsopimuksen allekirjoittaneen yhdistyksen jäsenet rinnastetaan järjestäytymättömiin virkamiehiin, on kestämätön. Tulkinta tarkoittaa sitä, että Eduskunnan akavalaiset ry ei voisi tukea jäseniään heidän työehtojaan koskevissa ristiriitatilanteissa, joissa työnantaja on lähtökohtaisesti aina vahvempi osapuoli. Työnantajan yksipuolinen tulkinta rajoittaa perustuslain 13 §:n 2 momentin mukaista vapautta järjestäytyä muiden etujen ajamiseksi.
Työnantaja ei voi käyttää tulkintaetuoikeuttaan siten, että se yksipuolisesti asettaa pääsopimuksen allekirjoittajaosapuolet eri asemaan eri virastoissa ohjaten omilla ratkaisuillaan palveluksessaan olevia virkamiehiä vain joidenkin henkilöstöjärjestöjen jäseniksi.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa olisi tullut pääsopimuksen 5 §:n mukaisesti järjestää paikallisneuvottelu, jossa Eduskunnan akavalaiset ry olisi ollut osapuolena. Mikäli asia olisi jäänyt riitaiseksi, asiassa olisi tullut järjestää keskusneuvottelut. Pääsopimuksen 5 §:n mukaan periaatteellista laatua oleva tai yleisempää merkitystä omaava erimielisyys on myös mahdollista ottaa suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa. A:n tehtävän vaativuusarviointia koskevaa erimielisyyttä ei ole ratkaistu pääsopimuksen edellyttämällä tavalla.
Eduskunnan virkamiesyhdistys ry:n lausunto
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian mukaan Eduskunnan akavalaiset ry ei ole osallinen tarkentavaan virkaehtosopimukseen, joten eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukaisiin paikallisneuvotteluihin ei ole olemassa neuvotteluosapuolta. Eduskunnan virkamiesyhdistys ry on lausunut, että asia olisi kuitenkin voitu sanotun 5 §:n mukaan käsitellä myös suoraan periaatteellista laatua olevana kysymyksenä eduskunnan kansliatoimikunnan ja virkaehtosopimukseen osallisten järjestöjen välisissä keskusneuvotteluissa. Tätä voidaan perustella sillä, että kyseessä oleva virkamies kuuluu järjestöön, joka on osallinen virkaehtosopimukseen.
A:n palvelussuhteen ehdoista on eduskunnan virkamiehistä annetun lain 44 §:n mukaan voimassa, mitä niistä virkaehtosopimuksilla on määrätty. A ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ovat sanotun lain 47 §:n perusteella virkaehtosopimukseen sidottuja. Lain 46 §:ssä on säädetty virkaehtosopimusten neuvottelu- ja sopimusosapuolista, mutta virkaehtosopimusten henkilöllistä soveltamisalaa ei ole kyseisessä lainkohdassa rajattu sopimusosapuolina olevien yhdistysten jäseniin. Sillä, mikä yhdistys on ollut oikeusasiamiehen kanslian osalta lain 46 §:ssä tarkoitettu neuvotteluosapuoli, ei ole A:n asiassa ratkaisevaa merkitystä.
Vaikuttaa ilmeiseltä, että A:n tehtävä on palvelussuhteen kestäessä muuttunut olennaisesti aikaisempaa vaativammaksi, mutta muuttunutta toimenkuvaa vastaavasta tehtävänkuvauksesta ei ole päästy yksimielisyyteen. Asiassa olisi ollut perusteltua edetä virkaehtosopimuskokonaisuuden mukaisesti neuvotteluteitse.
Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:n lausunto
Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:n mukaan A kuuluu Eduskunnan akavalaiset ry:n jäsenenä sellaiseen virkaehtosopimuksiin osalliseen henkilöstöjärjestöön, jonka jäsenen erimielisyys työnantajan kanssa on mahdollista viedä ja olisi tullut viedä palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti eduskunnan virkaehtoasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukaiseen neuvottelumenettelyyn. Muilta osin yhdistys ei ole ottanut kantaa asiaan.
Eduskunnan ammattiosasto ry:n lausunto
Eduskunnan ammattiosasto ry on lausunut, että se ei ole sopijapuolena kyseisessä asiassa, joten sillä ei ole kantaa asiaan.
TODISTELU
Asiassa ei ole esitetty todistelua.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa on edellä kerrotuin tavoin kysymys eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa tietohallintoasiantuntijana työskentelevän A:n tehtävän vaativuuden arvioinnista. A on Eduskunnan akavalaiset ry:n jäsen, ja hänen palvelussuhteeseensa noudatetaan eduskunnan virkaehtosopimusta.
Asiassa vallitsee erimielisyys muun muassa siitä, onko A:n tehtävän vaativuuden arviointia ja tehtävänkuvaa koskeva erimielisyys voitu ratkaista eduskunnan virkamiehistä annetun lain 63 §:ssä tarkoitetussa oikaisuvaatimusmenettelyssä vai olisiko asia tullut viedä eduskunnan virkaehtosopimusjärjestelmän mukaiseen erimielisyysmenettelyyn.
Korkeimman hallinto-oikeuden työtuomioistuimelle toimittamista asiakirjoista ilmenee, että eduskunnan oikeusasiamies on katsonut eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen perusteella, ettei Eduskunnan akavalaiset ry ole eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa tarkentaviin virkaehtosopimuksiin osallinen järjestö eikä A siten ole sopimukseen osallisen yhdistyksen jäsen. Tämän johdosta A:n tehtävän vaativuutta koskevaa erimielisyyttä ei eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan ole tullut käsitellä virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukaisessa erimielisyysmenettelyssä, vaan eduskunnan oikeusasiamies on ollut toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan tehtävän vaativuutta koskevan oikaisuvaatimuksen.
Eduskunnan oikeusasiamies on lisäksi lausunut, että Eduskunnan akavalaiset ry:n asemaa eduskunnan virkaehtosopimusjärjestelmässä on sovellettu samalla tavalla koko virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen voimassaoloajan. Tältä osin työtuomioistuin toteaa, että työtuomioistuimelle ei ole esitetty mitään näyttöä asiassa vedottujen sopimusmääräysten tarkoituksesta tai soveltamiskäytännöstä. Näin ollen työtuomioistuimen on tulkittava sopimusmääräyksiä niiden sanamuodon mukaisesti.
Eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3 §:n otsikko on ”Neuvottelumenettely eduskunnan tarkentavasta virkaehtosopimuksesta”. Sopimusmääräyksen mukaan voimassa olevan eduskunnan virkaehtosopimuksen tarkentamisesta yhden tai useamman eduskunnan viraston osalta voidaan sopia sopimukseen osallisten kesken eduskunnan tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Eduskunnan tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemistä, muuttamista tai uudistamista koskee sama neuvottelumenettely kuin eduskunnan virkaehtosopimusta. Eduskunnan tarkentavasta virkaehtosopimuksesta voi neuvottelupyynnön tehdä sopimukseen osallisen lisäksi eduskunnan virasto.
Virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen mukaan sopimukseen osallisia ovat tämän sopimuksen voimaan tullessa kansliatoimikunta ja Eduskunnan virkamiesyhdistys ry jokaisessa eduskunnan virastossa. Lisäksi sopimukseen osallinen on eduskunnan kansliassa Eduskunnan ammattiosasto ry sekä sopimukseen osallisia ovat Valtiontalouden tarkastusvirastossa Eduskunnan akavalaiset ry ja Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry. Työtuomioistuin toteaa, että virkaehtoasioiden pääsopimus on solmittu 9.6.2010 ja tullut voimaan 1.7.2010.
Työtuomioistuimen käsityksen mukaan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3 §:ää ja sen soveltamisohjetta on tulkittava niiden sanamuodon mukaisesti siten, että soveltamisohjeessa ainoastaan mainitaan, mitkä tahot ovat olleet eduskunnan tarkentavaan virkaehtosopimukseen osallisia kussakin eduskunnan virastossa silloin, kun pääsopimus on tullut voimaan. Eduskunnan virkaehtosopimuksesta ja eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmää koskevasta sopimuksesta sen sijaan ilmenee, että Eduskunnan akavalaiset ry on käsillä olevaa erimielisyyttä koskevana ajankohtana ollut sopijapuolena viimeksi mainituissa sopimuksissa. Näissä sopimuksissa ei myöskään ole määräystä, jolla Eduskunnan akavalaiset ry:n osallisuutta sopimuksiin olisi jollakin tavalla rajattu suhteessa eduskunnan eri virastoihin. Tämä huomioon ottaen virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3 §:n soveltamisohjeesta ei sen sanamuodon perusteella voida päätellä, että Eduskunnan akavalaiset ry ei olisi nyt käsiteltävänä ajankohtana ollut edellä mainittuihin sopimuksiin osallinen järjestö.
Työtuomioistuin toteaa, että eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3 § koskee sanamuotonsa mukaan ainoastaan eduskunnan tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevaa neuvottelumenettelyä. Työtuomioistuimelle toimitettujen asiakirjojen perusteella korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa ei ole miltään osin kysymys eduskunnan tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemisestä, muuttamisesta tai uudistamisesta, joissa tulisi noudattaa mainitun pykälän mukaista neuvottelumenettelyä. Virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3 §:n mukainen neuvottelumenettely ei sen sijaan koske eduskunnan virkaehtosopimusten soveltamiserimielisyyksiä. Näitä erimielisyyksiä koskevasta neuvottelumenettelystä on nimenomaiset määräykset pääsopimuksen 5 §:ssä. Eduskunnan akavalaiset ry on sopijapuolena eli sopimukseen osallinen virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa, jota sovelletaan sen 1 §:n nojalla muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa.
Virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukaan erimielisyyksistä käydään ensin virastokohtaiset paikallisneuvottelut ja niiden jäädessä erimielisiksi keskusneuvottelut kansliatoimikunnan ja virkaehtosopimukseen osallisten järjestöjen välillä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Eduskunnan akavalaiset ry on eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen osallinen. Sopimuksen 9 §:n mukaan tehtävän vaativuudenarviointia koskeva erimielisyysasia ratkaistaan siten kuin erimielisyyksien käsittelystä on sovittu eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa. Työtuomioistuin katsoo, että tällä viitataan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:ään, joka koskee eduskunnan virkaehtosopimusten soveltamiserimielisyyksiä. Palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen 9 §:ssä oleva viittaus huomioon ottaen työtuomioistuin ei näe estettä sille, että Eduskunnan akavalaiset ry on osapuolena eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä, kun kysymys on tehtävän vaativuudenarviointia koskevasta erimielisyydestä.
Eduskunnan virastojen palkkausjärjestelmää koskevaa sopimusta sovelletaan sen 2 §:n nojalla eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vakinaisessa virkasuhteessa oleviin henkilöihin. Näin ollen eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vakinaisessa virkasuhteessa olevan A:n tehtävän vaativuudenarviointia koskevassa erimielisyysasiassa on tullut noudattaa palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen 9 §:ssä tarkoitettua menettelyä, jolloin asia on tullut ratkaista virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukaisessa neuvottelumenettelyssä.
Lausuntonaan korkeimman hallinto-oikeuden esittämään ensimmäiseen kysymykseen työtuomioistuin katsoo, että eduskunnan virkaehtosopimusten määräyksiä on tulkittava siten, että A on sellaisen sopimuksiin osallisen henkilöstöjärjestön jäsen, joka olisi voinut viedä A:n tehtävän vaativuudenarviointia koskevan erimielisyyden palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:n nojalla eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukaiseen neuvottelumenettelyyn.
Ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus huomioon ottaen työtuomioistuimella ei ole aihetta lausua korkeimman hallinto-oikeuden esittämästä toisesta kysymyksestä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Tarja Kröger, Markus Äimälä, Mirja-Maija Tossavainen, Anu-Tuija Lehto ja Paula Ilveskivi jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Brander.
Lausunto on yksimielinen.