TT 2021:80

Rakennussiivoojana työskennelleen työntekijän työsuhde oli irtisanottu vedoten työtehtävien alisuorittamiseen. Työntekijälle oli ennen irtisanomista annettu kirjallinen varoitus työtehtävien alisuorittamisesta sekä suullisia huomautuksia työmaan pölyisyydestä.

Työtuomioistuin katsoi, että työntekijän ainoana työtehtävänä oli ollut huolehtia työmaan siisteydestä, ja hänelle oli annettu työtehtävän suorittamista varten tarvittavat työvälineet ja opastus. Asiassa oli selvitetty, että työmaalla oli ollut huomattavan pölyistä eikä työntekijän työsuoritus ollut parantunut suullisista huomautuksista ja kirjallisesta varoituksesta huolimatta. Työntekijän katsottiin laiminlyöneen vakavasti työsopimuksesta johtuvia työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan. Työnantajalla oli siten ollut työntekijästä johtuva asiallinen ja painava peruste irtisanoa työntekijän työsopimus.

KANTAJA

Rakennusliitto ry

VASTAAJA

Talonrakennusteollisuus ry

KUULTAVAT

X Oy

Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry

Rakennusalan työttömyyskassa

Työllisyysrahasto

ASIA

Lomautus ja irtisanomissuoja

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.3.2021

Pääkäsittely 2.9.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä sovitun työehtosopimuksen 1.5.2018 – 30.4.2020 osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

A työskenteli 18.9.2017 lukien X Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa kirvesmiehen tehtävissä. Työsopimuksessa hänen työtehtävikseen oli kirjattu kaikki rakennusalan työt.

Työnantaja sopi A:n kanssa, että hän siirtyisi 12.2.2019 lukien lomautuksen vaihtoehtona tekemään väliaikaisesti rakennussiivousta eli siivous- ja raivaustyötä Metsäpurontien työmaalle. A siivosi työmaata yhdessä toisen työntekijän kanssa, joka myös oli tilapäisesti siirretty kirvesmiehen tehtävistä tähän tehtävään.

Työnantaja antoi A:lle 16.4.2019 kirjallisen varoituksen työtehtävien alisuorittamisesta, mikä ilmoituksen mukaan käsitti siivous- ja raivaustehtävien huomattavan hitaan etenemisen ja huolimattoman suorittamisen. A:ta oli huomautettu suullisesti työmaan pölyisyydestä ennen varoituksen antamista.

A:n kanssa siivoustehtävissä työskennellyt toinen kirvesmies jäi 29.4.2019 sairauslomalle ilmoittamatta sairauslomastaan asianmukaisesti. X Oy teki 8.5.2019 päätöksen pitää kyseessä olevan työntekijän työsuhdetta purkautuneena.

A kutsuttiin 9.5.2019 työmaan toimistolle, missä hänen työsuhteensa irtisanottiin päättymään 23.5.2019. Hänelle annettiin irtisanomisilmoitus, jossa irtisanomisperusteeksi ilmoitettiin työtehtävien alisuorittaminen.

A:n kuukausipalkka oli 3.972,27 euroa.

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa X Oy:n menetelleen rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta tehdyn sopimuksen vastaisesti irtisanoessaan A:n työsuhteen,

- velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavat 39.722,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 29.1.2021 lukien,

- tuomitsee Talonrakennusteollisuus ry:n ja Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n, Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.720 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työsuhteen perusteeton päättäminen

X Oy:llä ei ollut ollut työehtosopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaista asiallista ja painavaa perustetta A:n työsuhteen irtisanomiseen henkilöstä johtuvasta syystä. A ei ollut laiminlyönyt tehtäviään, ja hän oli työskennellyt parhaansa tehden. Muilla työntekijöillä ei ollut havaintoa siitä, että A olisi laiminlyönyt työtehtäviään.

A:n työtehtävänä oli 12.2.2019 lukien ollut imurointi. Työmaan niin sanottu lastapuhtaanapito oli kunkin työntekijän ja aliurakoitsijan tehtävänä. A pyysi useaan kertaan työnjohdolta käyttöönsä lastoja ja rikkalapioita, jotta tehokas pölynpoisto imuroimalla olisi ollut mahdollista. Pölyisyyden mittaamisen seuranta-aika oli ollut lyhyt, ja oli kyseenalaista, voitiinko mittauksen tulosta kohdistaa yhden työntekijän työsuoritukseen. Saatuaan varoituksen A oli myös pyrkinyt selvittämään, kuinka pölyisyyttä mitattiin. Hän oli saanut vastaukseksi, että pölyisyyden arviointi perustui silmämääräiseen havainnointiin.

A sai 16.4.2019 kirjallisen varoituksen alisuoriutumisesta. A:ta ei varoitettu siitä, että hän olisi jättänyt työtehtäviä suorittamatta. Kirjallisen varoituksen jälkeen A ehti työskennellä 13 työpäivää ennen kuin hänen työsuhteensa irtisanottiin.

Olennaista työsuhdeturvan kannalta oli myös se, että A oli työskennellyt väliaikaisiksi tarkoitetuissa työtehtävissä ja hänen varsinaiset työtehtävänsä olivat kirvesmiehen tehtäviä. Tarkoitus oli ollut osoittaa A:lle kirvesmiehen tehtäviä mahdollisimman pian.

Vahingonkorvauksen määrä

Vuonna 1966 syntynyt A oli jäänyt työttömäksi 24.5.2019, ja hänen työttömyytensä jatkui edelleen. X Oy oli vuonna 1992 perustettu vakavarainen yritys, joka työllisti noin 160 henkilöä.

Kohtuullinen korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä oli 10 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, kun otettiin huomioon työnantajan koko, A:n pitkään jatkunut työttömyys ja hänen ikänsä sekä työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvaan syyhyn vedoten.

Hyvityssakko

Talonrakennusteollisuus ry ja Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry eivät olleet välittömästi ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Työnantajaliiton ja sen piiriyhdistyksen olisi tullut havaita X Oy:n ilmoittamien perusteiden riittämättömyys ja huolehtia siitä, että yritys menetteli asiassa työehtosopimuksen mukaisesti. Talonrakennusteollisuus ry ja Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry olivat siten laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa asiassa, ja ne tuli tuomita hyvityssakkoihin.

VASTAUS

Vaatimukset

Talonrakennusteollisuus ry, X Oy ja Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry ovat vaatineet, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Rakennusliitto ry:n korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 5.345 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työsuhteen päättäminen

X Oy ei ollut rikkonut rakennusalan työehtosopimuksen määräyksiä. A oli rikkonut työsopimuksesta johtuvia työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita niin vakavasti, että työnantajalla oli ollut työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukainen asiallinen ja painava henkilöön liittyvä peruste irtisanoa A:n työsuhde.

A teki X Oy:n Metsäpurontien työmaan siivous- ja raivaustyöt yhdessä toisen rakennustyöntekijän kanssa 12.2.2019 lukien. Työnantaja oli työmaan alussa perehdyttänyt A:n rakennussiivoojan työtehtäviin. A:n ammattitaito, osaaminen ja pitkä kokemus rakennusalalla huomioiden hänen olisi kaikin puolin tullut kyetä rakennussiivoojan työhön. A ei kuitenkaan ollut ollut halukas suorittamaan siivoustyötä sen vaatimusten mukaisesti. A alisuoriutui, jätti työtä tekemättä, teki työtä huolimattomasti ja hidasteli työtehtävien suorittamisessa silloin, kun esimiehet eivät olleet valvomassa, ja laiminlöi tarkoituksella työtehtävien suorittamista. Työn lopputulos ei siten ollut täyttänyt edellytettyä puhtaustasoa. Työnantaja oli antanut A:lle useita suullisia huomautuksia töiden suorittamisessa olevista puutteista ennen kirjallisen varoituksen antamista.

Antaessaan A:lle kirjallisen varoituksen 16.4.2019 työnantajan edustaja oli käynyt A:n kanssa vielä uudelleen läpi rakennussiivouksen suorittamisen työtavat ja -menetelmät sekä työmaan pölynhallinnan vaatimukset. Lisäksi A:lle oli kerrottu, että siivoustyön suorittamista seurattiin työnjohdon valvonnan lisäksi niin kutsutulla TR-mittauksella. TR-mittaus oli työturvallisuuden havainnointimenetelmä, jolla seurattiin muun muassa työmaan siisteyttä ja pölynhallintaa. A ei annetusta varoituksesta huolimatta ollut muuttanut menettelyään vaan laiminlöi edelleen työtehtäviään. Tämän vuoksi työnantaja irtisanoi A:n työsuhteen 9.5.2019.

A:lla oli ollut jatkuvasti käytössä riittävät työvälineet työtehtävien suorittamista varten. Kuulemistilaisuudessa A:lla oli ollut mahdollisuus esittää näkemyksensä tapahtumien kulusta ja työsuhteen päättämisen perusteista.

Hyvityssakkovaatimukset

Talonrakennusteollisuus ry oli toiminut asiassa moitteettomasti, eikä perusteita hyvityssakon määräämiselle ollut. Saatuaan tiedon kysymyksessä olevasta erimielisyydestä Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry:n edustaja oli keskustellut asiasta X Oy:n edustajan kanssa. Tehdyt selvitykset eivät olleet antaneet aihetta puuttua yrityksen menettelyyn.

KIRJALLISET LAUSUMAT

Rakennusalan työttömyyskassa ja Työllisyysrahasto ovat toimittaneet työtuomioistuimelle kirjallisen lausuman.

TODISTELU

Kantajan ja vastaajan kirjalliset todisteet

1. Varoitus 16.4.2019

2. TR-mittauksen raportti 18.2.2019

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B

Vastaajan henkilötodistelu

1. C

2. D

3. E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeudelliset lähtökohdat

Asiassa on riidatonta, että A työskenteli 18.9.2017 lukien X Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa kirvesmiehen tehtävissä. Työsopimuksessa hänen työtehtävikseen oli kirjattu kaikki rakennusalan työt. Työnantaja sopi myöhemmin A:n kanssa, että hän siirtyisi 12.2.2019 lukien lomautuksen vaihtoehtona tekemään väliaikaisesti rakennussiivousta eli siivous- ja raivaustyötä Metsäpurontien työmaalle. A siivosi työmaata yhdessä toisen työntekijän kanssa, joka myös oli tilapäisesti siirretty kirvesmiehen tehtävistä tähän tehtävään. Mainittu toinen työntekijä jäi 29.4.2019 sairauslomalle ilmoittamatta siitä asianmukaisesti, ja työnantaja teki 8.5.2019 päätöksen pitää työntekijän työsuhdetta purkautuneena.

Riidatonta on, että A:n työnantaja X Oy oli 16.4.2019 antanut hänelle kirjallisen varoituksen työtehtävien alisuorittamisesta. A:ta oli huomautettu suullisesti työmaan pölyisyydestä ennen varoituksen antamista. Työantaja antoi A:lle 9.5.2019 irtisanomisilmoituksen, jossa irtisanomisperusteeksi ilmoitettiin työtehtävien alisuorittaminen. A:n työsuhde päättyi 23.5.2019.

Asiassa on kysymys siitä, onko A:n työsopimuksen päättämiselle ollut Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen mukaiset perusteet. Työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen mukaan työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan sopimuksessa mainituin poikkeuksin. Asiassa ei ole väitetty, että työehtosopimus sisältäisi irtisanomisperusteiden tai irtisanomista koskevan menettelyn osalta työsopimuslaista poikkeavia määräyksiä, jotka voisivat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Saman luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Näyttö

Kirjallisena todisteena esitetystä 16.4.2019 päivätystä varoituksesta ilmenee, että varoituksen syyksi on ilmoitettu työtehtävien alisuorittaminen, mikä käsitti annettujen siivous- ja raivaustehtävien huomattavan hitaan etenemisen ja huolimattoman suorittamisen. Varoituksessa on myös mainittu: ”Työmaan siivous- ja raivaustehtävät on aiemmin pystytty muiden työntekijöiden toimesta hoitamaan kahden henkilön voimin siten, että työmaan TR-mittausten tulos on pysynyt hyväksyttävällä tasolla. Aloititte työmaalla 12.2.2019, minkä jälkeen työmaan pölynhallinnan taso putosi merkittävästi, eikä tilanne ole suullisista huomautuksista huolimatta parantunut. Kahden viimeisimmän kalibrointimittauksen tulokset ovat pölyisyyden osalta: vko 8/2019 44 % ja vko 12/2019 64 %. Yrityksen asettama tavoitetaso TR-mittauksille on 95 %. Tämä tavoite on jatkossa saavutettava. Edellytämme merkittävää parannusta työsuoritukseen sekä laadun, että työtehon osalta. Mikäli työntekijä ei muuta toimintaansa, tulee X Oy irtisanomaan hänet.”

Kirjallisena todisteena on esitetty myös 18.2.2019 päivätty X Oy:n Metsäpurontien työmaata koskeva arvio rakennustyömaan työturvallisuudesta eli niin kutsuttu TR-mittauksen raportti, joka kattaa ajanjakson viikosta 17/2018 viikkoon 8/2019. Yksi raportin seitsemästä havainnointialueesta on pölyisyys. Raportista ilmenee, että työmaan pölyisyyden mittausarvo on viikolla 50/2018 ollut lähes 90 prosenttia ja viikolla 8/2019 noin 44 prosenttia. Ennen viikkoa 50/2018 pölyisyyden mittausarvo on vaihdellut 70 prosentin ja noin 93 prosentin välillä.

A on kertonut siivonneensa työparinsa kanssa Metsäpurontien saneeraustyömaalla taloa, jossa oli kolme rappukäytävää. Isot roskat tuli poistaa lastalla, minkä jälkeen vuorossa oli imurointi. A oli saanut monta suullista varoitusta siitä, että työmaan pölypitoisuus oli liian suuri, TR-mittausten tulokset eivät kelvanneet eikä A osannut siivota. A:n mukaan hän ei ollut voinut parantaa työntekoaan, koska imuri ei ollut imenyt enemmän ja betoni pölisi aina. A oli kertonut työnjohtaja E:lle siivouksen vaikeuksista ja siitä, että aliurakoitsijat eivät siivonneet omia jälkiään riittävästi.

X Oy:n vanhempi työnjohtaja E on kertonut toimineensa vuoden 2019 alkupuolella Metsäpurontien työmaalla työnjohtajana ja työsuojelupäällikkönä. Hän oli perehdyttänyt A:n ja tämän työparin heidän työtehtäviinsä. E oli jakanut heille siivousalueet ja antanut siivousvälineet, joita olivat lastat, rikkalapiot, jätesäkit ja imurit. Isommat roskat tuli poimia lastalla tai rikkalapiolla jätesäkkeihin, ja sen jälkeen tilat tuli imuroida.

E on kertonut olleensa työmaalla päivittäin. Hänen käsityksensä mukaan A:lla ei ollut ollut työmotivaatiota. A oli suhtautunut tehtäviinsä välinpitämättömästi. Hän ei esimerkiksi ollut vaihtanut imuriin pölypusseja, vaikka hänelle oli annettu niitä. Kun A oli sanonut, ettei hän osannut tehdä jotain, hänelle oli näytetty, miten tuli toimia. A oli myös tuonut esiin, että kotona vaimo siivoaa, eikä se ole hänen hommaansa.

E:n mukaan A ja hänen työparinsa olivat olleet työpäivän aikana usein yhdessä tupakalla, vaikka heidän olisi pitänyt olla siivoamassa omia alueitaan. Heille oli myös huomautettu siitä. A oli ollut tekevinään töitä lähinnä silloin, kun työnjohto oli paikalla. Siivoustyö ei ollut edennyt, ja sotkuisuus ja pölyisyys olivat lisääntyneet. E oli ilmoittanut maaliskuussa 2019 omille esimiehilleen, että työmaan siivous ei toiminut eikä TR-mittauksissa päästy asetettuihin tavoitteisiin. Saatuaan huomautuksia A oli saattanut hetkellisesti tehdä työtä hieman aikaisempaa reippaammin.

E on kertonut tehneensä Metsäpurontien työmaalla yhtiön omat, viikoittaiset TR-mittaukset. Mittauksissa arvioitiin silmämääräisesti, oliko edellisen työvaiheen roskat korjattu pois ja oliko työmaalla pölyä. TR-mittauksessa 44 prosenttia pölyisyydestä oli todella huono tulos ja tarkoitti sitä, että käytännössä joka toinen asunto oli pölyinen ja siivoamatta. E ei ollut aikaisemmin törmännyt näin huonoon tulokseen. Jos työmaalla oli meneillään pölyisiä työvaiheita, tulokseksi voi tulla 80 prosenttia, kun rakennussiivoojat olivat työssä kahdeksan tuntia päivässä.

E on vielä kertonut, että aliurakoitsijoille oli huomautettu siitä, että niiden työntekijät eivät korjanneet omia roskiaan pois tarpeeksi hyvin. Tämä yksin ei kuitenkaan ollut selittänyt työmaan pölyisyyttä. Lattiaan oli vedetty plaanot ja myöhemmin pahvilla peitetyt vinyylimatot. Kyseessä ei ollut raaka betonipinta, vaan pohja oli koko ajan ollut imuroitavissa. Siivousresursseja oli ollut riittävästi. Työmaalla oli aikaisemmin ollut henkilöstövuokrauksen kautta kaksi siivoojaa, jotka olivat pärjänneet hyvin. Kun A:n ja tämän työparin siivouksesta ei ollut tullut mitään, henkilöstövuokrausyrityksestä oli palkattu kolmas siivooja. Hän oli pätevä ja pystyi yksin siivoamaan yhtä taloa. Siivouksen tilanne oli parantunut välittömästi kolmannen siivoojan aloitettua työt. Kesän aikana siivous oli saatu kuntoon ja asetettuihin tavoitteisiin oli jälleen päästy työmaan pölyisyyden osalta.

X Oy:n korjausyksikön johtaja C on kertonut olleensa työpäällikkönä Metsäpurontien työmaalla. Hän oli käynyt työmaalla ainakin noin kolme kertaa viikossa muun muassa tekemässä työmaatarkastuksia. E oli jossain vaiheessa tuonut esille, että työmaan siivous ei toiminut hyvin ja että A ja tämän työpari olivat mieluummin tauolla kuin työssä. C oli myös itse nähnyt viikoittaisilla tarkastuksillaan, että työmaa ei enää ollut siisti. A:lla ja hänen työparillaan oli ollut käytettävissään samat työvälineet kuin työmaalla aikaisemmin työskennelleillä rakennussiivoojilla.

C on lisäksi kertonut tilanteesta, jossa hän oli nähnyt A:n imuroivan kylpyhuoneessa. A oli seissyt paikallaan ainakin minuutin toinen käsi taskussa ja imuroinut samaa kohtaa. C:lle oli tullut sellainen vaikutelma, että A oli ollut vain tekevinään työtä. C oli antanut A:lle asiasta suullisen varoituksen. C:n puuttuminen asiaan ei ollut vaikuttanut tilanteeseen, vaan siivoukseen liittyvät ongelmat olivat tulleet jatkuvasti esille seuraavissa työmaakokouksissa. A:lla oli ollut myös kirjallisen varoituksen antamisen jälkeen mahdollisuus parantaa työn jälkeä. Irtisanomista ei olisi voitu välttää sijoittamalla A muualle. Yhtiössä oli ollut tuolloin ja myöhemminkin työntekijöitä lomautettuina, joten muita tehtäviä ei ollut ollut.

C on vielä kertonut, että työmaan siisteys oli tärkeää työturvallisuuden kannalta. Ilmassa ei saanut olla haitallista pölyä. Saneerauskohteessakin pölyn määrää sai vähennettyä imuroimalla, vaikka kohdetta ei saanutkaan täysin pölyttömäksi. TR-mittauksessa työmaamestari havainnoi viikoittain pölyisyyttä silmämääräisesti siten, että kävellessä katsottiin, nousiko lattialta pölyä. Lisäksi kerran kuukaudessa ulkoinen yritys teki tarkastuksen ennalta varoittamatta. TR-mittauksen tulokset 44 prosenttia ja 64 prosenttia olivat erittäin huonoja. Yhtiön asettama tavoitetaso 95 prosenttia oli normaali, ja siihen oli aikaisemmin päästy. Metsäpurontien työmaalla oli aikaisemmin ollut siivoojina kaksi vuokratyöntekijää, ja siivouksen taso oli tuolloin ollut erinomainen. Nyt kyseessä olevana ajankohtana yhtiön oli ollut pakko palkata työmaalle kolmas henkilö siivoamaan, koska A ja hänen työparinsa eivät olleet siivonneet kunnolla.

X Oy:n työpäällikkö D on kertonut olleensa vastaavana työnjohtajana Metsäpurontien työmaalla. D on kertonut, että A:n työnteko ei ollut missään vaiheessa lähtenyt käyntiin. Työmaalla käydessään D oli usein löytänyt A:n ja tämän työparin tupakoimasta yhdessä. Työnantajan määräys oli, että he siivoavat työmaan eri lohkoilla. D oli huomauttanut heille asiasta suusanallisesti. D oli ollut mukana, kun C oli antanut A:lle suullisen huomautuksen. A oli ollut imuri päällä kylpyhuoneessa, mutta seissyt paikallaan ja imuroinut yhtä ja samaa kohtaa. A oli säikähtänyt ja luvannut parantaa toimintaansa, mutta muutosta ei ollut tapahtunut. A:n työsuhde oli päätetty, koska A:ta ei olisi voitu sijoittaa enää muualle.

D on lisäksi kertonut, että imurointi oli tärkein osa pölynhallintaa. Jos työmaalla oli pölyistä, imurointi oli laiminlyöty. Metsäpurontien työmaalla oli aikaisemmin siivottu samalla vahvuudella, ja paikat olivat olleet kunnossa. Työmaan muut työt eivät olleet tässä välissä muuttuneet. Rakennuksessa, jossa A ja hänen työparinsa olivat työskennelleet, oli 33 asuntoa. Kaikkien asuntojen läpikäyminen ja imuroiminen kesti käytännössä kaksi päivää, ja sen jälkeen kierros alkoi alusta.

D on vielä kertonut, että viranomaismääräykset velvoittivat pölynhallintaan. Pölyä ei saanut leijailla ilmassa, ja työmaan tuli olla imuripuhdas. TR-mittauksessa tarkasteltiin silmämääräisesti pölyisyyttä ja siivouksen tasoa. Mittaus tehtiin pääsääntöisesti kerran viikossa, ja lisäksi ulkopuolinen kalibrointimittaaja kävi kerran kuukaudessa. Yhtiön tavoitetaso oli 95 prosenttia, ja 64 prosenttia oli heikko tulos. Tavoitetaso oli aikaisemmin saavutettu Metsäpurontien työmaalla.

Pääluottamusmies B on kertonut, että hänen käsityksensä mukaan työmaalla käynnissä oleva työvaihe vaikuttaa hyvin paljon TR-mittauksen tulokseen pölyisyyden osalta.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Riidatonta on, että A:n työtehtävänä on 12.2.2019 lukien ollut rakennussiivous eli siivous- ja raivaustyö Metsäpurontien työmaalla. A:n ja E:n kertomuksilla on selvitetty, että käytännössä A:n ja hänen työparinsa tehtävänä on ollut huolehtia työmaan siisteydestä siivoamalla ensin isot roskat pois ja imuroimalla sen jälkeen. E:n ja C:n kertomuksilla on selvitetty, että A:lle on annettu tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen tarvittavat työvälineet ja opastus.

E, C ja D ovat kertoneet, että TR-mittauksessa havainnoidaan viikoittain silmämääräisesti muun ohella työmaan pölyisyyttä. Lisäksi ulkopuolinen yritys tekee kerran kuukaudessa kalibrointimittauksen. C:n ja D:n mukaan yhtiön TR-mittaukselle asettama tavoitetaso on ollut 95 prosenttia. Kirjallisena todisteena olevan 16.4.2019 päivätyn varoituksen mukaan TR-mittauksen tulos viikolla 12/2019 on ollut pölyisyyden osalta 64 prosenttia. Asiassa ei ole esitetty kirjallista selvitystä mittaustuloksista viikon 12/2019 jälkeiseltä ajalta, mutta E on kertonut, että mittaustulokset olivat palanneet normaalille tasolle kesään 2019 mennessä.

Työtuomioistuin toteaa, että C ja D ovat kertoneet TR-mittauksen tulosten koskevan koko työmaata. Mittaustulokset eivät siten kuvaa yksinomaan A:n vastuulla olleita alueita. Todisteena esitetystä TR-mittauksen raportista käy lisäksi ilmi, että mittaustulokset ovat alkaneet heikentyä pölyisyyden osalta jo viikosta 50/2018 alkaen, vaikka A on aloittanut siivoustyöt vasta viikolla 7/2019. Näistä syistä mittaustuloksista ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä A:n siivoustyön laadusta.

C ja D ovat kertoneet, että pölynhallinta on merkittävä osa työmaan työturvallisuutta eikä ilmassa saa työmaalla olla haitallista pölyä. C:n mukaan pölyn määrää on mahdollista vähentää saneerauskohteessakin, vaikka kohdetta ei saa täysin pölyttömäksi. E:n kertomuksesta ilmenee, että A:n siivottavana olleen rakennuksen lattiat eivät ole olleet raakabetonia vaan helpommin imuroitavia materiaaleja, jotka on ollut mahdollista saada riittävän pölyttömiksi.

E on kertomuksensa mukaan ollut työmaalla päivittäin ja havainnoinut jatkuvasti sen kuntoa. Työsuojelupäällikkönä hän on myös tehnyt viikoittain työmaan sisäiset TR-mittaukset. C on käynyt työmaalla ainakin noin kolme kertaa viikossa. Työtuomioistuin katsoo E:n, C:n ja D:n yhdenmukaisilla kertomuksilla näytetyksi, että työmaalla on ollut huomattavan epäsiistiä ja pölyistä sen jälkeen, kun rakennussiivous oli siirtynyt A:n ja hänen työparinsa vastuulle. TR-mittauksen raportista ilmenevä pölyisyyden selvä lisääntyminen alkuvuonna 2019 tukee osaltaan tätä johtopäätöstä.

Työtuomioistuin pitää luonnollisena, että kulloinkin käynnissä oleva työvaihe vaikuttaa pölyn määrään työmaalla. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, että käynnissä ollut työvaihe olisi tässä tapauksessa ollut TR-mittaustulosten heikentymisen ja E:n, C:n ja D:n havaitseman pölyisyyden taustalla.

E:n, C:n ja D:n kertomusten mukaan työmaalla oli myös aikaisemmin ollut kaksi rakennussiivoojaa, ja siivouksen taso oli tuolloin ollut hyvä. C on kertonut, että rakennussiivoojien käytettävissä olleet työvälineet olivat aina olleet samat. Työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella työnantajan edellyttämää puhtaustasoa voitaisiin pitää kohtuuttoman vaikeasti saavutettavana esimerkiksi puutteellisten resurssien tai työvälineiden johdosta.

Asiassa on riidatonta, että A:ta on huomautettu suullisesti työmaan pölyisyydestä. A on itsekin kertonut saaneensa pölyisyydestä useita huomautuksia. Työnantaja on 16.4.2019 antanut A:lle kirjallisen varoituksen työtehtävien alisuorittamisesta, mikä on käsittänyt siivous- ja raivaustehtävien huomattavan hitaan etenemisen ja huolimattoman suorittamisen. Varoituksessa on myös viitattu nimenomaisesti pölynhallinnan tason huomattavaan putoamiseen. E on kertonut, että varoitus oli vaikuttanut A:n toimintaan vain hetkellisesti. Myös C:n ja D:n kertomuksista on käynyt ilmi, ettei huomautuksilla ja kirjallisella varoituksella ole ollut merkittävää vaikutusta A:n työsuoritukseen.

Kirjallinen varoitus on annettu A:lle 16.4.2019, ja hänen työsuhteensa on irtisanottu 9.5.2019 eli hieman yli kolme viikkoa myöhemmin. D:n kertomuksen mukaan siivottavana olleen rakennuksen kaikkien asuntojen siivoaminen yhden kerran kesti kahdelta työntekijältä noin kaksi päivää. Tämä huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että A:lla on tässä tapauksessa ollut halutessaan riittävä mahdollisuus osoittaa korjaavansa menettelynsä kirjallisen varoituksen ja työsuhteen irtisanomisen väliin jääneenä aikana.

Asian kokonaisarvioinnissa työtuomioistuin on ottanut huomioon, että A:n ainoana työtehtävänä on ollut huolehtia työmaan siisteydestä ja hänelle on annettu työtehtävän suorittamista varten tarvittavat työvälineet ja opastus. Pölynhallinta on merkittävä tekijä työmaan työturvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. Asiassa on selvitetty, että työmaalla on ollut huomattavan pölyistä eikä A:n työsuoritus ole parantunut pysyvästi suullisista huomautuksista ja kirjallisesta varoituksesta huolimatta. Työtuomioistuin katsoo tulleen näytetyksi, että A on laiminlyönyt vakavasti työsopimuksesta johtuvia työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan. Työnantajalla on siten ollut työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu työntekijästä johtuva asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsopimus.

Edellä mainituilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Rakennusliitto ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Rakennusliitto ry on hyväksynyt Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 5.345 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Sirpa Pakkala, Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä.

Valmistelija on ollut Lotta Brander.

Tuomio on yksimielinen.