TT 2021:72

Työehtosopimusmääräyksen mukaan työviikko lasketaan alkavaksi kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta. Kantaja vaati vahvistettavaksi, että määräystä oli tulkittava siten, että se velvoitti työnantajan sijoittamaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikon ensimmäisen yövuoron alkamaan sunnuntaina.

Työtuomioistuin katsoi, että sanamuotonsa mukaan sopimusmääräyksessä oli sovittu työviikon laskennallisesta alkamisajankohdasta eikä määräys koskenut työvuorojen sijoittamista kalenteriviikolle. Asiassa ei myöskään ollut esitetty selvitystä, joka olisi osoittanut työehtosopimusosapuolten tarkoittaneen sopia osana riidanalaista sopimusmääräystä työvuorojen sijoittamisesta työviikolle. Näin ollen riidan kohteena ollut erimielisyys työvuorojen sijoittamisesta ei ollut ratkaistavissa edellä mainittua työehtosopimusmääräystä tulkitsemalla eikä kyseisellä alalla toimivissa yrityksissä noudatetulla työvuorojen sijoittamista koskevalla käytännöllä ollut merkitystä asian ratkaisulle. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Teollisuusliitto ry

VASTAAJA

Kumiteollisuus ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Vuorotyö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.3.2021

Pääkäsittely 24.8.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kumiteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välillä 21.2.2020 - 31.1.2022 voimassa olevassa kumiteollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

12 § Säännöllisen työajan määräytymistavat

Työaikalain noudattaminen

Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia.

-----

13 § Vapaapäivät

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on sunnuntain lisäksi viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen viikoittaisen vapaapäivän puolestaan ollessa liikkuva tulee sen ilmetä ennalta laaditusta työvuoroluettelosta.

-----

15 § Päivittäisen työajan järjestäminen sekä päivittäiset lepoajat

Päivittäisen säännöllisen työajan järjestää työnantaja yksityiskohtaisesti työaikalain sekä työehtosopimuksen määräysten pohjalta.

-----

16 § Työviikon ja työvuorokauden alkaminen

Työviikko lasketaan alkavaksi yksi- ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta sekä kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lasketaan sunnuntaivuorokausi alkavaksi lauantaina yövuoron alkamisajasta.

-----

19 § Keskeytyvä kolmivuorotyö

Työajan pituus ja työajan tasaaminen

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Vuosityöaika saadaan kertomalla työviikot luvulla 35,8. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työvuoroluettelo vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuoron.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

X Oy on osa Z Oyj:n konsernia. Yhtiössä nastoitetaan Z Oyj:ssä tuotetut henkilöauton renkaat. Yhtiössä tehdään muiden työaikamuotojen ohella keskeytyvää kolmivuorotyötä.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen (21.2.2020-31.1.2022) 16 §:ää on tulkittava siten, että se velvoittaa työnantajan sijoittamaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikon ensimmäisen yövuoron alkamaan sunnuntaina,

- vahvistaa, että X Oy on rikkonut kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 16 §:ää sijoittaessaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikon ensimmäisen yövuoron alkamaan maanantaina, ja

- velvoittaa Kumiteollisuus ry:n korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 12.983,90 eurolla korkoineen.

Perusteet

X Oy:ssä oli useita kymmeniä vuosia noudatettu käytäntöä, jossa keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikon ensimmäinen yövuoro sijoitettiin alkamaan sunnuntaina. Vuoden 2019 alussa yhtiö päätti sijoittaa työviikon ensimmäisen yövuoron alkamaan vasta maanantaina. Työehtosopimuksen 16 § huomioon ottaen työnantaja ei voinut menetellä näin.

Kumiteollisuuden työehtosopimukseen sovittiin vuonna 1956 seuraava 5 §:n 7 kohdan määräys: ”Työviikko lasketaan alkavaksi yksi- ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta sekä kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta.” Myöhemmin sanottuun pykälään lisättiin kohtia ja kohdan numerointi muuttui, mutta sisältö pysyi samana.

Vuonna 2001 työehtosopimuksen työaikaluku kirjoitettiin uusiksi ja mainittu kohta otettiin omaksi määräyksekseen (17 §). Sisältöä ei tarkoitettu muuttaa. Sittemminkin numerointi on muuttunut, ja määräys on nykyään työehtosopimuksen 16 §:ssä.

Työehtosopimuksen 16 §:ää on tulkittava siten, että se velvoittaa työnantajan sijoittamaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikon ensimmäisen yövuoron alkamaan sunnuntaina. Määräys on sovittu alun perin tässä tarkoituksessa. Määräyksellä on pyritty parantamaan työntekijän asemaa. Tällaista käytäntöä on myös noudatettu kumiteollisuuden toimialalla 1950-luvulta asti. Työnantajaliitto on tiennyt tai ainakin sen on pitänyt tietää noudatetusta käytännöstä. Määräyksen merkitys ei ole rajautunut työvuorokauden tai -viikon laskemisen aloittamiseen (vrt. esim. työaikalaki 42 §).

VASTAUS

Vaatimukset

Kumiteollisuus ry ja X Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Kumiteollisuus ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.166 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa perusteella oikeus määrätä työajoista, ellei tätä oikeutta ole työsopimuksella tai työehtosopimuksella rajoitettu. Kumiteollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole rajoitettu työnantajan oikeutta päättää siitä, miten työvuorot sijoitetaan kalenteriviikolle tai vuorokauteen. Työehtosopimuksen 16 §:ssä sovittu työviikon laskennallinen alkamisajankohta vaikuttaa esimerkiksi ylitöiden ja viikkolevon laskentaan, mutta ei siihen, miten työvuorot sijoitetaan viikolle. Työnantajan on työaikasuunnittelussaan noudatettava keskeytyvää kolmivuorotyötä koskevaa työehtosopimuksen 19 §:ää, eikä siinäkään rajoiteta työnantajan työnjohto-oikeutta päättää, milloin työ tehdään. Työnantajan tulee vain laatia työvuoroluettelo ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu työehtosopimuksessa määrättyyn keskimäärään.

Työehtosopimuksen 16 §:n määräys ei tarkoita sitä, että työt tulisi keskeytyvässä kolmivuorotyössä aina aloittaa sunnuntaina yövuorolla. Tällainen tulkinta ei olisi mielekästä, eikä näin ole myöskään käytännössä toimittu. Tuotannon eri vaiheet pakottavat aloittamaan työt niin, että kaikilla osastoilla, joilla työskennellään keskeytyvässä kolmivuorotyössä, ei voida aina aloittaa töitä sunnuntaina yövuorolla. Työviikko on voinut alkaa myös vapaalla.

Työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien yritysten soveltaman käytännön mukaan työviikon ensimmäinen työvuoro keskeytyvässä kolmivuorotyössä on voinut olla sunnuntain puolella alkava yövuoro tai maanantaina alkava aamuvuoro. Näin on toimittu myös X Oy:ssä ja muuallakin Z Oyj -konsernissa, joka on merkittävin kumiteollisuuden työllistäjä Suomessa. Ensimmäinen tehty työvuoro on usein ollut maanantaina alkava aamuvuoro, ja seisokkien jälkeen toiminta on aloitettu porrastetusti osastoittain myös vasta maanantaina iltavuorolla.

Z Oyj:ssä vuonna 2016 tehdyssä sopimuksessa työehtojärjestelyistä yrityksen toiminnan varmistamiseksi (joustotyösopimus) todetaan, että yövuoroissa ei tehdä joustoa, vaan jousto tehdään aamu- ja iltavuoroissa. Sopimuksen mukaan viisi yövuoroa voidaan sijoittaa normaalisti maanantai-illan ja lauantaiaamun välille, jolloin käytännössä ensimmäinen tehty työvuoro on ollut maanantain aamuvuoro. Tätä sopimusta tehtäessä ei ollut esillä, että viikon ensimmäisen yövuoron sijoittuminen maanantaille olisi poikkeuksellista tai työehtosopimuksen vastaista, vaan se on nähty normaalina työehtosopimuksen sallimana työn järjestämisenä.

Alalla ei ole yksiselitteistä soveltamiskäytäntöä. Alan soveltamiskäytännöllä ei myöskään ole asiassa ratkaisevaa merkitystä, koska työehtosopimusmääräyksen sanamuoto on selkeä. Työaikalaissa ei ole vuonna 1956 ollut säännöksiä työviikon tai työvuorokauden alkamisajasta. Työneuvosto on lausunnossaan TN 26-47 katsonut, että kalenteriviikkoa on noudatettava, "ellei työehtosopimuksen tai työsääntöjen tahi työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaan työviikko ala" kalenteriviikosta poiketen. Työehtosopimusmääräyksellä on mahdollistettu vain kalenteriviikosta poikkeaminen.

Riidanalainen työehtosopimuskohta on ennen vuonna 1956 tehtyä sopimusmuutosta esiintynyt työehtosopimuksessa pöytäkirjamerkinnässä. Pöytäkirjamerkinnän mukaan työehtosopimuksen 5 §:n 8 kohdassa sovitusta poiketen voidaan sellaisessa kolmivuorotyössä, joka keskeytyy sunnuntaisin, työviikko laskea alkavaksi sunnuntaina yövuoron alkamisajasta. Pöytäkirjamerkintä esiintyy ainakin jo vuoden 1948 työehtosopimuksessa. Vuonna 1956 kyseinen pöytäkirjamerkintä yhdistettiin samaa asiaa koskevaan työehtosopimusmääräykseen muuttamatta sen sisältöä. Sekä pöytäkirjamerkinnässä että muutetussa työehtosopimusmääräyksessä käytetään termiä "laskea/lasketaan". Sanalle "lasketaan" on siten annettava asiassa ratkaiseva merkitys, jolloin sopimusmääräyksen sanamuoto tukee Kumiteollisuus ry:n tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimus ei tässä suhteessa rajoita työnantajan työnjohto-oikeutta työaikojen järjestämisen osalta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kumiteollisuuden työehtosopimus 1956

2. Z:ää koskeva sopimus 2.10.2018

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Z Oyj:ssä tehty sopimus työehtojärjestelyistä yrityksen toiminnan varmistamiseksi 29.1.2016 liitteineen (joustotyösopimus)

2. Kumiteollisuusjaostoa koskeva työehtosopimus 1948

Kantajan henkilötodistelu

1. A, todistelutarkoituksessa

2. B

3. C

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. D

2. E

3. F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja erimielisyys

Kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 16 §:ssä on sovittu työviikon ja työvuorokauden alkamisesta. Sopimusmääräyksen mukaan työviikko lasketaan alkavaksi yksi- ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta sekä kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lasketaan sunnuntaivuorokausi alkavaksi lauantaina yövuoron alkamisajasta.

Asiassa on riitaa siitä, onko työehtosopimuksen 16 §:ää tulkittava siten, että se velvoittaa työnantajan sijoittamaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikon ensimmäisen yövuoron alkamaan sunnuntaina, vai onko työviikon ensimmäinen yövuoro voitu sijoittaa alkamaan esimerkiksi maanantaina.

Sopimusmääräyksen sanamuoto

Työtuomioistuin toteaa, että työaikalain (872/2019) 5 §:ssä on pääsääntö säännöllisten työtuntien enimmäismäärästä vuorokaudessa ja viikossa. Työtuomioistuin katsoo säännöksen johdosta olevan välttämätöntä, että työaikaa järjestettäessä vuorokaudella ja viikolla on aina jokin tiedossa oleva laskennallinen alkamisajankohta.

Työaikalain 42 §:n mukaan vuorokausi vaihtuu kello 24 ja viikko alkaa maanantaista, jollei toisin sovita. Työtuomioistuin toteaa, että viimeksi mainitun pykälän otsikkona on vuorokauden ja viikon vaihtuminen. Lainkohtaa koskevissa esitöissä (HE 2018 vp s. 123) on lausuttu, että pykälä vastaisi voimassa olleen lain 16 §:ää. Vuorokauden ja viikon alkamisajankohdasta voisi sopia toisin työnantajan ja työntekijän välillä. Lisäksi asiasta voitaisiin sopia työehtosopimuksella.

Riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa on ollut työviikon ja työvuorokauden alkamista koskeva sopimusmääräys ainakin vuodesta 1948 alkaen. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kumiteollisuusjaostoa koskevassa työehtosopimuksessa vuodelta 1948 määräys on 5 §:n 8 kohdassa. Sen mukaan työviikko lasketaan alkavaksi maanantaina päivävuoron alkamisajasta ja sunnuntaivuorokausi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sunnuntaina päivävuoron alkamisajasta ja päättyväksi maanantaina päivävuoron alkamisaikana. Määräykseen liittyvän pöytäkirjamerkinnän mukaan työehtosopimuksen 5 §:n 8 kohdassa sovitusta poiketen voidaan sellaisessa kolmivuorotyössä, joka keskeytyy sunnuntaisin, työviikko laskea alkavaksi sunnuntaina yövuoron alkamisajasta.

Kumiteollisuusjaostoa koskevassa työehtosopimuksessa vuodelta 1956 on 5 §:n 7 kohdassa määrätty, että työviikko lasketaan alkavaksi yksi- ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta ja kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lasketaan sunnuntaivuorokausi alkavaksi lauantaina yövuoron alkamisajasta. Työtuomioistuin toteaa, että nyt voimassa olevan työehtosopimuksen työviikon ja työvuorokauden alkamista koskeva 16 §:n määräys vastaa sisällöltään vuoden 1956 työehtosopimusmääräystä.

Työtuomioistuin katsoo, että kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 16 §:llä on sovittu toisin työaikalain 42 §:ssä säädetystä vuorokauden ja viikon vaihtumisesta. Vuosilomalain 42 §:ssä ei ole säädetty työvuorojen tai muun työajan sijoittamisesta työviikolle. Työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukaan työviikko lasketaan alkavaksi kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta. Työtuomioistuin katsoo määräyksen sanamuodon viittaavan siihen, että kyseessä on nimenomaisesti työviikon laskennallinen alkamisajankohta, joka vaikuttaa esimerkiksi säännöllisen työajan määrän, ylitöiden ja viikkolevon laskentaan. Sanamuoto tukee siten vastaajan ja kuultavan esittämää tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimuksen 16 §:ssä ei määrätä siitä, miten työvuorot tulee sijoittaa kalenteriviikolle.

Osapuolten yhteinen tarkoitus

Riidanalainen sopimusmääräys on edellä kerrotuin tavoin ollut työehtosopimuksessa useiden vuosikymmenien ajan. Asiassa ei ole esitetty selvitystä määräyksen sopimiseen johtaneista neuvotteluista eikä siitä, että sopijaosapuolten tarkoituksena olisi ollut sopia määräykselle sen sanamuodosta poikkeava sisältö. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, että työehtosopimuksen osapuolet olisivat tarkoittaneet sopia työvuorojen sijoittamisesta osana riidanlaista sopimusmääräystä.

Soveltamiskäytäntö

Teollisuusliitto ry on vedonnut kanteen tueksi X Oy:ssä ja muissa alan yrityksissä työvuorojen sijoittamisen osalta noudatettuun käytäntöön.

Teollisuusliitto ry:n kumiteollisuusalan entinen asiamies B on kertonut, että keskeytyvää kolmivuorotyötä tehdään alalla ylivoimaisesti eniten viitenä päivänä viikossa siten, että työviikon ensimmäinen yövuoro alkaa sunnuntai-iltana kello 22 tai 23 ja viimeinen yövuoro päättyy perjantaiaamuna. Työviikko vaihtuu kolmivuorotyössä sunnuntai-iltana yövuoron tullessa töihin myös niiden työntekijöiden osalta, jotka eivät tee yövuoroa. Viikonlopun yhtenäisyys on työntekijöille merkittävä asia, ja jos siitä on poikettu, paikalliset osapuolet ovat neuvotelleet paikallisen sopimuksen, jonka liitot ovat hyväksyneet. Paikallisia sopimuksia työajoista on tehty paljonkin.

Z Oyj:n pääluottamusmies ja Teollisuusliitto ry:n hallituksen jäsen A on kertonut, että Z:lla keskeytyvä kolmivuorotyö on järjestetty siten, että työviikko alkaa sunnuntaina kello 22. Järjestely perustuu työehtosopimuksen 16 §:ään. Tästä on poikettu muutaman kerran paikallisella sopimuksella. Erinäisissä tilanteissa viikko on voitu aloittaa myöhemmin. Esimerkiksi kesälomaseisokin jälkeen ensimmäinen yövuoro merkitään usein tasoitusvapaaksi, koska pitkän seisokin jälkeen on hankalaa, jos ensimmäinen vuoro alkaa yöllä. Kun tasoitusvapaa sijoitetaan viikon ensimmäisen yövuoron tilalle, työviikon viimeinen yövuoro päättyy normaaliin tapaan perjantaiaamuna.

Teollisuusliitto ry:n kumiteollisuusalan asiamies ja Z Oyj:n entinen luottamusmies C on kertonut, että Z:lla keskeytyvä kolmivuorotyö oli järjestetty siten, että työviikko alkoi aina yövuorolla sunnuntaina noin kello 22 ja päättyi perjantaiaamuna noin kello 6. C:n luottamusmiesaikana tästä järjestelystä oli poikettu kaksi kertaa erillisellä sopimuksella. Nyt käsiteltävän asian vireille tulon jälkeen C oli tehnyt työehtosopimuksen 16 §:n soveltamista koskevan kyselyn kuuden kumiteollisuusalan yrityksen pääluottamusmiehelle. Vastaukset kyselyyn olivat hyvin samankaltaisia keskenään, ja niiden perusteella keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikon ensimmäinen yövuoro on sijoitettu sunnuntaille.

X Oy:n tehtaanjohtaja D on kertonut, että ennen vuoden 2016 joustosopimusta työvuorot sijoittuivat pääosin siten, että työt aloitettiin sunnuntaina kello 22 ja sen jälkeen tehtiin viisi työvuoroa peräkkäisinä päivinä. Hiljaisempina aikoina oli vain neljä työvuoroa ja työt aloitettiin maanantaiaamuna. Seisokkien jälkeen työt saatettiin aloittaa eri aikaan. Oli tärkeää, että työt X Oy:ssä sijoitettiin samaan ajankohtaan kuin rengastehtaalla. Rengasvarasto oli auki maanantaista lauantaihin, joten työnantajalla ei ollut varsinaista tarvetta sunnuntain yövuorolle. Tuotannon käyntiinlähtö tauon jälkeen oli aina kriittinen. Maanantaina paikalla olivat apumiehet, kunnossapito ja insinöörit, jolloin saatiin tarvittaessa teknistä tukea tuotannon käynnistämiseen. Järkevintä oli siten aloittaa työt tauon jälkeen maanantaiaamuna.

Henkilöstöpäällikkö E on kertonut, että Z:lla tehtiin pääsääntöisesti keskeytyvää kolmivuorotyötä. Töiden aloittaminen on vaihdellut siten, että työt on aloitettu joko sunnuntai-iltana tai maanantaiaamuna. Joskus seisokkien jälkeen työt aloitetaan vasta maanantain iltavuorosta.

Kumiteollisuus ry:n sopimusalavastaava F on kertonut selvittäneensä alan soveltamiskäytäntöä kanteen vireille tulon jälkeen. Tavallista on, että viikko aloitetaan yövuorolla, mutta myös poikkeuksia ja erilaisia käytäntöjä on. Työviikko on voinut alkaa sunnuntain yövuorolla mutta myös vasta maanantaina.

Esitetyn henkilötodistelun perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että keskeytyvä kolmivuorotyö on kumiteollisuuden alalla usein järjestetty siten, että työviikon ensimmäinen yövuoro on alkanut sunnuntai-iltana ja viimeinen työvuoro on päättynyt perjantai-iltana. Täysin poikkeukseton tämä käytäntö ei kuitenkaan ole ollut, vaan viikon ensimmäinen yövuoro on voitu sijoittaa myös esimerkiksi maanantaille ja viikon viimeinen työvuoro päättymään myöhemmin kuin perjantai-iltana.

Johtopäätökset

Edellä on katsottu, että työehtosopimuksen 16 §:ssä on sen sanamuodon perusteella sovittu työviikon laskennallisesta alkamisajankohdasta. Sanamuotonsa mukaan määräys ei koske työvuorojen sijoittamista kalenteriviikolle. Sopimusmääräyksen sanamuodosta ei siten voida johtaa tulkintaa, jonka mukaan työviikon ensimmäisen yövuoron pitäisi keskeytyvässä kolmivuorotyössä aina alkaa sunnuntai-iltana.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi työehtosopimusosapuolten tarkoittaneen sopia osana riidanalaista sopimusmääräystä työvuorojen sijoittamisesta työviikolle. Työtuomioistuin katsoo, että riidan kohteena oleva työvuorojen sijoittamista koskeva erimielisyys ei siten ole ratkaistavissa työehtosopimuksen 16 §:ää tulkitsemalla. Näin ollen myöskään sillä, minkälainen työvuorojen sijoittamista koskeva käytäntö X Oy:ssä tai muissa alan yrityksissä on ollut, ei ole merkitystä ratkaistavana olevan työehtosopimuksen 16 §:n tulkintaa ja väitettyä rikkomista koskevan kysymyksen kannalta.

Edellä mainituilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Teollisuusliitto ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Kumiteollisuus ry:n ja X Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa.

Kumiteollisuus ry ja X Oy ovat ilmoittaneet oikeudenkäyntikulujensa määräksi yhteensä 5.166 euroa, josta arvonlisäveron osuus on 966 euroa. Teollisuusliitto ry on vastustanut kulujen korvaamista koskevaa vaatimusta arvonlisäveron osalta, koska X Oy voi vähentää arvonlisäveron verotuksessaan. Vastaajan ja kuultavan yhteinen asiamies on lausunut, että puolet oikeudenkäyntikuluista on yhtiön ja puolet työnantajaliiton kuluja.

Työtuomioistuin toteaa, että arvonlisäverovelvollinen asianosainen saa omassa verotuksessaan vähentää arvonlisäveron, jonka se maksaa avustajalleen tai asiamiehelleen. Koska X Oy saa vähentää arvonlisäveron osuuden verotuksessaan, vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta tulee vähentää puolet korvattavaksi vaaditusta arvonlisäveron yhteismäärästä eli 483 euroa. Näin ollen Teollisuusliitto ry on velvoitettava korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikuluista yhteensä 4.683 euroa, mikä määrä sisältää 483 euroa arvonlisäveroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Kumiteollisuus ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.683 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Tuomas Aarto, Anu-Tuija Lehto ja Timo Koskinen jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Brander.

Tuomio on yksimielinen.