TT 2021:68

Kysymys siitä, oliko oikea vastaaja asiassa työehtosopimuksen alkuperäisenä sopijapuolena oleva keskusjärjestö vai työehtosopimukseen yhtynyt ammattiliitto. Asiassa oli riidatonta, että kyseessä oleva ammattiliitto oli sopijapuolena olevan keskusjärjestön jäsenliitto.

Tuomiossa katsottiin, että yhtyessään työehtosopimukseen ammattiliitto oli tullut työehtosopimukseen osallisena sidotuksi eli samaan asemaan ja samojen velvoitteiden alaiseksi kuin alkuperäiset sopijapuolet. Työehtosopimukseen osallisena yhdistyksenä ammattiliitto oli oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain nojalla kelpoinen vastaamaan työtuomioistuimessa vireille pantuun kanteeseen.

Työehtosopimuksen sopijapuolena olevalla keskusjärjestöllä ei ollut näytetty olevan sellaista valvonta- ja päätäntävaltaa suhteessa jäsenliittoihinsa, että sen voitaisiin katsoa olevan työehtosopimuslaissa tarkoitettu työnantajain yhdistys, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluisi työnantajain etujen valvominen työsuhteissa. Kyseessä olevan työehtosopimuksen katsottiin olevan niin sanottu talokohtainen työehtosopimus, johon sopijapuolena olevan keskusjärjestön jäsenliitot olivat halutessaan voineet yhtyä. Näin ollen keskusjärjestöllä ei katsottu olevan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa tarkoitettua asemaa vastata kanteeseen jäsenliittonsa puolesta.

Keskusjärjestöä vastaan nostettu kanne hylättiin. Ammattiliitto oli kutsuttu asiassa kuultavaksi. Koska asian ainoaa vastaajaa vastaan nostettu kanne hylättiin, lausunnon antaminen asiasta enemmälti raukesi. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

KANTAJA

Ay-toimihenkilöt ry

VASTAAJA

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

KUULTAVAT

Sähköalojen ammattiliitto ry

Työllisyysrahasto

Lakimiesliiton työttömyyskassa

ASIA

Lomautus ja irtisanomissuoja

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.12.2020 ja 25.2.2021

Pääkäsittely 1.6. ja 2.6.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välisessä 1.2.2017 - 31.1.2018 voimassa olleessa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1. SOVELTAMISALA

1 § Soveltamisala

Tällä työehtosopimuksella määritellään Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n sekä tähän työehtosopimukseen yhtyneiden SAK:n jäsenliittojen palveluksessa olevien toimihenkilöiden vähimmäistyöehdot.

Liitolla tarkoitetaan jäljempänä tässä sopimuksessa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä, sen jäsenliittoja ja näiden jäseninä olevia ammattiliittoja sekä niiden yhteydessä toimivia työttömyyskassoja.

----------------------------

9. YHTEISTOIMINTA, NEUVOTTELUT

----------------------------

33 § Luottamushenkilöt

----------------------------

Luottamushenkilön tehtävät

Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiyhdistyksen edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä lisäksi yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja liiton kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

-----------------------------

34 § Neuvottelujärjestys

Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja toimihenkilön tai luottamusmiehen kanssa.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan erimielisyysmuistio, ja asia siirretään sopijaosapuolten ratkaistavaksi.

Ellei yksimielisyyttä saavuteta, voi kumpikin osapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

----------------------------

35 § Hyvityssakot

Kumpikaan osapuoli ei ole velvollinen suorittamaan vastapuolelle työehtosopimuslaissa (436/1946) tarkoitettuja hyvitys- ym. sakkoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Sähköalojen ammattiliitto ry:n palveluksessa 16.8.2004 - 31.1.2018. Työnantaja on irtisanonut A:n työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla työntekijän henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella. Asiassa vallitsee erimielisyys siitä, onko työsopimus irtisanottu työehtosopimuksen vastaisesti. Lisäksi asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry oikea vastaaja asiassa.

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 30 §:n 2 momentin nojalla ottanut erikseen välituomiolla ratkaistavakseen kysymyksen siitä, onko Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry asianosaisen asemassa asiassa.

KANNE

Vaatimukset

Ay-toimihenkilöt ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Sähköalojen ammattiliitto ry on menetellyt 3.4.2017 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen 5 §:n vastaisesti, kun se on irtisanonut A:n työsopimuksen,

- velvoittaa Sähköalojen ammattiliitto ry:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 179.796,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

- velvoittaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ay-toimihenkilöt ry:n oikeudenkäyntikulut 40.294,36 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on oikea vastaaja asiassa. SAK ry on paitsi työnantaja, myös korostuneesta ammattiliittojen keskusjärjestö -asemastaan huolimatta työnantajajärjestö.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan työtuomioistuimessa vireille pantuun kanteeseen vastaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja. SAK ry on yhdistys, joka on solminut ja allekirjoittanut Ay-toimihenkilöt ry:n ja sen edeltäjän kanssa useiden vuosien ajan työehtosopimuksia. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa ei määritellä työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen organisatorista luonnetta, eikä tällä ole merkitystä asiaa arvioitaessa. Riittävää on, että yhdistys on säännöksessä tarkoitetulla tavalla osapuoli työehtosopimuksessa, jonka soveltamisesta on kysymys.

Sovellettavaa työehtosopimusta koskevat neuvottelut toteutettiin ennen vuotta 2019 siten, että SAK ry:n, Teollisuusliitto ry:n (aikaisemmin Metalliliitto) ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajat neuvottelivat työehtosopimuksen Ay-toimihenkilöt ry:n edustajien kanssa. Neuvottelujen tulos vietiin SAK ry:n hallitukseen, joka hyväksyi sen. Tämän jälkeen muut SAK ry:n jäsenliitot olivat voineet liittyä työehtosopimukseen.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan kanteeseen vastaa yhdistys sekä omasta puolestaan että niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. SAK ry on alkuperäinen sopimusosapuoli ja näin ollen korostuneesti vastaajan asemassa. Sähköalojen ammattiliitto ry ei ole työehtosopimukseen yhtymisensä johdosta tullut sopijapuoleksi tai sopijapuoleen rinnastettavaan asemaan eikä ensisijaiseksi vastaajaksi asiassa. Työehtosopimus on nimenomaan SAK ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välinen, ja muut tahot ovat liittyneet siihen myöhemmin kirjallisesti. SAK ry toimii jäsenliittojensa kattojärjestönä ja on asemansa puolesta Sähköalojen ammattiliitto ry:tä ylempänä. SAK ry on myös korostuneessa valvontavastuussa jäsenliittoihinsa nähden.

Osapuolet ovat työehtosopimuksen 35 §:ssä sopineet, että kumpikaan osapuoli ei ole velvollinen suorittamaan vastapuolelle työehtosopimuslaissa tarkoitettuja hyvityssakkoja. Tämä osoittaa osapuolten itsekin mieltäneen, että kysymys on työehtosopimuksesta, jolta osin on kuitenkin luovuttu vaatimasta hyvityssakkoja.

Työehtosopimuksen 34 §:n neuvottelujärjestyksen mukaan asian jäädessä erimieliseksi työnantajatasolla, eli tässä tapauksessa Sähköalojen ammattiliitto ry:ssä, asia siirretään sopijaosapuolten, eli SAK ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n, ratkaistavaksi. SAK ry on työehtosopimusta solmiessaan antanut etukäteisen hyväksyntänsä siihen, että ainakin osa sen jäsenliitoista yhtyy työehtosopimukseen ja että paikallistasolla erimieliseksi jäänyt asia siirretään sen ratkaistavaksi. SAK ry on hyväksynyt myös sen, että yksimielisyyden jäädessä saavuttamatta kumpikin osapuoli, eli joko SAK ry tai Ay-toimihenkilöt ry, voi saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Yhtymällä työehtosopimukseen Sähköalojen ammattiliitto ry on hyväksynyt, että neuvottelujärjestys paikallistasolta työtuomioistuimeen kulkee SAK ry:n kautta ja SAK ry:n asianosaisasemaan työtuomioistuimessa perustuen.

Sähköalojen ammattiliitto ry ja Ay-toimihenkilöt ry ovat käyneet työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisen paikallisen erimielisyysneuvottelun 13.12.2018. Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajien ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n toimitsijoiden luottamusmiesten välillä ei ole käyty paikallisia erimielisyysneuvotteluja. Paikallisessa neuvottelussa 13.12.2018 luottamusmies B on edustanut nimenomaan Ay-toimihenkilöt ry:tä työehtosopimuksen 34 §:n ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetulla tavalla. SAK ry ja Ay-toimihenkilöt ry ovat 16.1.2019 käyneet työehtosopimuksen 34 §:n mukaiset erimielisyysneuvottelut.

VASTAUS

Vaatimukset

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Ay-toimihenkilöt ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 120.800,87 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on väärä vastaaja. Työtuomioistuimessa asianosaisina työnantajapuolella voivat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n mukaan toimia työnantajayhdistykset tai yksittäiset työnantajat. SAK ry ei ole työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu työnantajain yhdistys, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluisi työnantajain etujen valvominen työsuhteissa ja jolla olisi asemansa perusteella valtuudet vastata kanteeseen Sähköalojen ammattiliitto ry:n puolesta oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaisesti.

SAK ry toimii Suomen ammattiliittojen keskusjärjestönä ja sen jäseninä on 17 työntekijöitä edustavaa ammattiliittoa. SAK ry ei ole työnantajayhdistys, vaan sen tarkoituksena on toimia työntekijöiden hyvinvoinnin, toimeentulon ja osallisuuden parantamisen edistämiseksi. SAK ry toimii työantajapuolella ainoastaan suhteessa omaan henkilöstöönsä, jolloin se toimii yksittäisenä työnantajana yrityskohtaista työehtosopimusta solmiessaan. SAK ry toimii vain sääntöjensä mukaisissa asioissa keskusjärjestönä. SAK ry:llä ei ole päätösvaltaa eikä toimivaltaa jäsenliittojensa henkilöstö- tai talousasioissa.

SAK ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välisessä 3.4.2017 päivätyssä niin sanotussa yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa (1.2.2017 - 31.1.2018) on sovittu SAK ry:n palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdoista. Työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräyksen mukaisesti "Tällä työehtosopimuksella määritellään Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry:n sekä tähän työehtosopimukseen yhtyneiden SAK:n jäsenliittojen palveluksessa olevien toimihenkilöiden vähimmäistyöehdot". Työehtosopimuksessa on soveltamisalamääräyksen sanamuodosta ilmenevällä tavalla kysymys SAK ry:n yksittäisenä työnantajana sopimasta yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta, jonka SAK ry on solminut palveluksessaan olevien toimihenkilöiden työehdoista. Työehtosopimuksen 1 §:ssä on sovittu ja annettu etukäteinen suostumus siihen, että SAK ry:n jäsenliitot voivat halutessaan yhtyä työehtosopimukseen.

Sähköalojen ammattiliitto ry on oikea vastaaja asiassa. Sähköalojen ammattiliitto ry on yhtynyt työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti SAK ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n väliseen työehtosopimukseen ja tullut työehtosopimuksen osalliseksi eli sopijapuolen asemaan. Sähköalojen ammattiliitto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettu osallinen työnantaja, joka osaltaan vastaa työtuomioistuimessa sitä vastaan esitettyihin vaatimuksiin. SAK ry:llä ei ole sellaista asemaa suhteessa Sähköalojen ammattiliitto ry:een, että sillä olisi valtuudet vastata kanteeseen Sähköalojen ammattiliitto ry:n puolesta. Jo oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n osoittaa, ettei työehtosopimuksen neuvotteleminen tee työehtosopimuksen neuvotelleesta osallisesta automaattisesti sanotun lain 12 §:n mukaista vastaajaa. Työehtosopimukseen osalliselle, joka ei ole asianosaisen asemassa oikeudenkäynnissä, voidaan tarvittaessa varata tilaisuus esittää lausuma työehtosopimuksen tulkinnasta oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n nojalla.

Sähköalojen ammattiliitto ry ei ole työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu työnantajayhdistyksen tekemän työehtosopimuksen johdosta työnantajayhdistyksen jäsenyyden vuoksi työehtosopimukseen niin sanotusti pelkästään sidottu, joka tulisi jäsenyytensä perusteella automaattisesti sidotuksi SAK ry:n yrityskohtaiseen työehtosopimukseen ja jota vastaan esitettyihin vaatimuksiin SAK ry voisi vastata työtuomioistuimessa oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. SAK ry:llä ei ole myöskään oikeutta tai asemaa valvoa Sähköalojen ammattiliitto ry:n toimintaa työehtosopimuslain 8 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Jos Sähköalojen ammattiliitto ry:n ei katsottaisi olevan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n mukainen osallinen työnantaja ja siten oikea taho vastaamaan kanteeseen työtuomioistuimessa, sanotun pykälän mukaista vastaajaa ei olisi käsillä, vaan A:n työsuhteen päättämistä koskeva kanne olisi pantava vireille yleisessä tuomioistuimessa, kuten A on tehnytkin.

Työehtosopimuslain 7 §:n ja 9 §:n mukainen hyvityssakko voidaan tuomita myös yksittäiselle työnantajalle. Hyvityssakkoja koskeva työehtosopimuksen 35 § ei osoita, että SAK ry:llä olisi valvontavaltaa jäsenliittojaan kohtaan.

SAK ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välillä ei ole käyty A:n irtisanomista koskevia työehtosopimuksen 34 §:n mukaisia erimielisyysneuvotteluja.

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N LAUSUMA

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että kanne hylätään ja että Ay-toimihenkilöt ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 33.821,60 eurolla ja asianosaiskulut 430,86 eurolla, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Sähköalojen ammattiliitto ry on viitannut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n asiassa antamaan vastaukseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on väärä vastaaja. SAK ry ei ole työnantajayhdistys, joka voisi vastata esitettyyn kanteeseen Sähköalojen ammattiliitto ry:n puolesta. Sähköalojen ammattiliitto ry on yhtymisen myötä tullut osalliseksi työehtosopimukseen ja siten oikea vastaaja asiassa. Sähköalojen ammattiliitto ry ei ole työehtosopimukseen yhtymällä antanut SAK ry:lle valtuutta neuvotella ja vastata kanteeseen sen puolesta, eikä näin ole myöskään käytännössä toimittu.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. SAK:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välinen työehtosopimus 3.4.2017

2. Sähköalojen ammattiliitto ry:n yhtymisilmoitus 11.5.2017

4. Pöytäkirja paikallisista erimielisyysneuvotteluista 13.12.2018

5. Erimielisyyspöytäkirja 16.1.2019

6. Neuvottelutulos 12.11.2007

7. Neuvottelutulos 22.2.2018

8. SAK:n hallituksen päätös 1.12.2008 (= V4).

9. SAK:n kiertokirje 3/2014

10. Saate 18.2.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

2. SAK:n säännöt v. 2016

3. Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry:n säännöt

4. SAK:n hallituksen päätös 1.12.2008

5. SAK:n talous- ja henkilöstöasioiden vastuunjako -toimintaohje 5.12.2016

6. Päivitetty SAK:n talous- ja henkilöstöasioiden vastuunjako -toimintaohje 3.2.2020

Kuultavan kirjalliset todisteet

Ei kirjallista todistelua.

Kantajan henkilötodistelu

1. B

2. C

3. D

4. E

Vastaajan henkilötodistelu

1. F

2. G

3. H

4. I

Kuultavan henkilötodistelu

Ei henkilötodistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Sähköalojen ammattiliitto ry (Sähköalojen ammattiliitto) on irtisanonut palveluksessaan työskennelleen A:n työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla työntekijän henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella. Asiassa vallitsee erimielisyys siitä, onko työsopimus irtisanottu työehtosopimuksen vastaisesti.

A:n työsopimukseen on sovellettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n (SAK) ja Ay-toimihenkilöt ry:n välistä työehtosopimusta, johon Sähköalojen ammattiliitto on yhtynyt. Välituomiolla ratkaistavassa asiassa on kysymys siitä, onko SAK asiassa oikea vastaaja, vai tulisiko vastaajana olla Sähköalojen ammattiliitto.

Työehtosopimukseen yhtymisen oikeudellinen merkitys

Asiassa on riidatonta, että Sähköalojen ammattiliitto on SAK:n jäsenliitto. SAK:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen 1 §:ssä on sovittu, että SAK:n jäsenliitot voivat yhtyä työehtosopimukseen. Sähköalojen ammattiliitto on yhtynyt SAK:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n väliseen työehtosopimukseen 11.5.2017. Asiassa on riitaista ensinnäkin se, mikä oikeudellinen merkitys Sähköalojen ammattiliiton työehtosopimukseen yhtymisellä on.

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työehtosopimukseen ovat sidotut ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet.

Oikeuskirjallisuudessa on lausuttu, että työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa on lueteltu työehtosopimukseen osallisena sidotut. Osallisiin kuuluvat siis ne henkilöt, jotka ovat olleet työehtosopimusta solmimassa. Luonnollisesti tähän ryhmään kuuluvat myöskin ne henkilöt, jotka ovat myöhemmin kirjallisesti yhtyneet sopimukseen ja täten tulleet sopimusosapuoliksi. (Sarkko, Työoikeus yleinen osa, 1980, s.188).

Edelleen oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työehtosopimuskelpoiset subjektit, siis työnantajat tai työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, voivat oman työehtosopimuksen solmimisen sijasta yhtyä muiden osapuolten välillä aikaisemmin tehtyyn työehtosopimukseen. Tämä edellyttää jälkimmäisten osapuolten suostumusta ja kirjallista menettelyä. Työehtosopimukseen yhtyminen tarkoittaa oikeuskäytännön mukaan sitä, että yhtyjä tulee samaan asemaan ja samojen velvoitteiden alaiseksi kuin alkuperäiset osapuolet. Yhtyjä on sopimukseen osallisena sidottu, ja sillä on tämän mukaiset valvonta- ja muut velvollisuudet. (Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 66 ja 67).

Asiassa on edellä todetuin tavoin riidatonta, että Sähköalojen ammattiliitto on yhtynyt SAK:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n väliseen työehtosopimukseen 11.5.2017. Tämä ilmenee myös kirjallisena todisteena olevasta Sähköalojen ammattiliiton yhtymisilmoituksesta 11.5.2017 (K2). Työtuomioistuin katsoo edellä esitetyn mukaisesti, että yhtyessään työehtosopimukseen Sähköalojen ammattiliitto on tullut työehtosopimukseen osallisena sidotuksi eli samaan asemaan ja samojen velvoitteiden alaiseksi kuin alkuperäiset sopijapuolet.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan kanteeseen, joka pannaan vireille työtuomioistuimessa, vastaa muissa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavissa tapauksissa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, yhdistys sekä omasta puolestaan että niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut.

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimukseen osallisena yhdistyksenä Sähköalojen ammattiliitto on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla kelpoinen vastaamaan työtuomioistuimessa vireille pantuun kanteeseen.

Onko SAK:lla asiassa vastaajapuhevalta?

Asiassa on seuraavaksi ratkaistava, onko SAK:lla työehtosopimuksen alkuperäisenä sopijapuolena asiassa vastaajapuhevalta.

Työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajain yhdistyksellä tässä laissa tarkoitetaan yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työnantajain etujen, ja työntekijäin yhdistyksellä yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työntekijäin etujen valvominen työsuhteissa.

Oikeuskirjallisuuden mukaan työehtosopimuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua edunvalvontatarkoitusta on tulkittu siten, että riittää, kun yhdistyksen yhtenä tarkoituksena muiden ohessa on työmarkkinaedunvalvonta. Esimerkiksi työnantajapuolella on järjestöfuusioiden jälkeen tavallista, että yksi ja sama liitto hoitaa jäsentensä työmarkkinapoliittista ja elinkeinopoliittista edunvalvontaa. (Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 56)

SAK:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan tällä työehtosopimuksella määritellään Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n sekä tähän työehtosopimukseen yhtyneiden SAK:n jäsenliittojen palveluksessa olevien toimihenkilöiden vähimmäistyöehdot. Liitolla tarkoitetaan jäljempänä tässä sopimuksessa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä, sen jäsenliittoja ja näiden jäseninä olevia ammattiliittoja sekä niiden yhteydessä toimivia työttömyyskassoja.

SAK katsoo, että se ei ole työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu työnantajain yhdistys, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluisi työnantajain etujen valvominen työsuhteissa ja jolla olisi asemansa perusteella valtuudet vastata kanteeseen Sähköalojen ammattiliiton puolesta oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaisesti. Ay-toimihenkilöt ry puolestaan katsoo, että SAK on työehtosopimuksen alkuperäisenä sopijapuolena korostuneesti vastaajan asemassa.

Todistelu

Kirjallisena todisteena olevista SAK:n säännöistä vuodelta 2016 (V2) ilmenee, että Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on jäsenliittojensa keskusjärjestö, joka toimii sekä

Suomessa että kansainvälisesti etu- ja painostusjärjestönä sekä yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä. Keskusjärjestön tarkoituksena on työelämän asiantuntijana toimia työntekijöiden hyvinvoinnin, toimeentulon ja osallisuuden parantamisen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.

Pääkäsittelyssä on kuultu Ay-toimihenkilöt ry:n puheenjohtajaa ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n luottamusmiestä B:tä, Ay-toimihenkilöt ry:n hallituksen entistä jäsentä, lakimies C:tä, Sähköalojen ammattiliitto ry:n entistä puheenjohtajaa D:tä, Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajaa I:tä, Ay-toimihenkilöt ry:n toimitsijaa E:tä, SAK:n hallintojohtaja F:ää, SAK:n hallituksen entistä jäsentä ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaa G:tä sekä SAK:n hallituksen ja henkilöstövaliokunnan entistä jäsentä H:ta.

F on kertonut, että SAK on työntekijöiden ammatillinen keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on jäsenliittojensa jäsenten työelämän ja työhyvinvoinnin parantaminen. Jäsenliitot omistavat SAK:n ja määräävät muun ohessa sen taloudesta määrittelemällä jäsenmaksun suuruuden. F:n, G:n ja H:n kertomusten mukaan SAK:lla ei ole päätösvaltaa jäsenliittojensa asioihin, vaan liitot toimivat itsenäisesti ja vastaavat omasta toiminnastaan. SAK ei myöskään käytä valvontavaltaa jäsenliittoihinsa nähden. I on kertonut, että Sähköalojen ammattiliitto ei ole työehtosopimukseen yhtymällä tai muutoinkaan antanut SAK:lle valtuuksia hoitaa ammattiliiton neuvottelutoimintaa tai osallistua sen henkilöstöä koskevien asioiden hoitoon.

F, G, H ja I ovat lisäksi kertoneet, että SAK:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välinen työehtosopimus on SAK:n henkilöstöä koskeva työehtosopimus, johon SAK:n jäsenliitot ovat halutessaan voineet yhtyä. Jäsenliitoilla on ollut mahdollisuus soveltaa työehtosopimusta kokonaisuudessaan tai valita sieltä tiettyjä kohtia. C:n, B:n ja E:n kertomusten perusteella työehtosopimusta on noudatettu soveltuvin osin myös jollain sellaisilla työpaikoilla, jotka eivät ole siihen yhtyneet. F:n ja G:n mukaan jäsenliitot ovat usein sopineet työehtosopimusta paremmista ehdoista esimerkiksi terveydenhuollon osalta. D ja B ovat kertoneet, että Sähköalojen ammattiliitossa on sovittu työehtosopimuksesta poiketen paremmin esimerkiksi työajasta ja sairauskorvauksista. Tämä ilmenee myös kirjallisena todisteena olevasta Sähköalojen ammattiliiton yhtymisilmoituksesta 11.5.2017, jossa Sähköalojen ammattiliitto on ilmoittanut, ettei se noudata työehtosopimusta sellaisenaan vaan on sopinut talokohtaisesti toisin työehtosopimuksen 6 §:stä (K2).

F:n ja H:n kertomusten perusteella työehtosopimusneuvotteluissa työnantajapuolen neuvottelijat on valittu joko SAK:n hallituksessa tai työvaliokunnassa. Usein mukana on ollut henkilöstöasioista vastaava johtaja, talousjohtaja, henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja sekä vaihtelevasti eri liittojen edustajia ja yhtyneiden liittojen edustajia. F:n, H:n ja I:n mukaan sopimusneuvotteluissa on neuvoteltu nimenomaan SAK:n henkilöstön työehtosopimusta. C, B ja E ovat kertoneet, että työntekijäpuolen neuvottelijat on valinnut Ay-toimihenkilöt ry:n hallitus. Neuvottelukunnassa on ollut mukana ensisijaisesti työehtosopimukseen yhtyneiden edustus mutta myös muiden organisaatioiden edustajia.

F on kertonut, että SAK:lle on tullut jäsenliitoilta työehtosopimukseen liittyviä tulkintapyyntöjä, joihin F on vastannut kertomalla miten työehtosopimusta sovelletaan SAK:ssä. Riitaisissa asioissa F on hakenut yhteisiä tulkintoja yhdessä E:n kanssa. Jäsenliitot ovat itse saaneet päättää noudattavatko ne SAK:lta saatuja ohjeita. E on kertonut antaneensa pyydettäessä Ay-toimihenkilöt ry:n jäsenille neuvoja työehtosopimuksen tulkinnasta. Työehtosopimukseen yhtyneille E ja F ovat antaneet yhteisiä tulkintoja. C on kertonut, että SAK on omistanut työehtosopimuksen, tulkinnut sitä työnantajapuolelta ja antanut ohjeita sen soveltamiseen. I ja D ovat kertoneet, että Sähköalojen ammattiliitto on tarvittaessa kysynyt SAK:lta neuvoa työehtosopimuksen tulkintoihin. D:n mukaan Sähköalojen ammattiliitto on aina noudattanut SAK:lta saatuja ohjeita, kun taas I:n mukaan ammattiliitto on tehnyt myös SAK:n tulkinnasta poikkeavia omia ratkaisuja.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuin katsoo F:n, G:n, H:n ja I:n kertomusten perusteella selvitetyksi, että SAK:n jäsenliitot ovat itsenäisiä eikä SAK:lla ole päätös- tai toimivaltaa niiden henkilöstö- ja talousasioissa. SAK:n ei myöskään ole näytetty olevan kantajan esittämällä tavalla valvontavastuussa jäsenliittoihinsa nähden. Päin vastoin F:n, G:n, H:n ja I:n yhdenmukaisten kertomusten mukaan SAK ei käytä valvontavaltaa jäsenliittoihinsa nähden.

Asian käsittelyssä on tullut esille, että SAK on antanut jäsenliitoilleen ohjeita työehtosopimuksen tulkinnasta ja että SAK ja Ay-toimihenkilöt ovat antaneet myös yhteisiä tulkintasuosituksia. Esitetty henkilötodistelu on osin ristiriitaista siltä osin, ovatko jäsenliitot aina noudattaneet SAK:n tulkintoja. F:n ja I:n mukaan jäsenliitot ovat saaneet itse päättää, noudattavatko ne SAK:n antamia tulkintoja, kun taas D kertonut Sähköalojen ammattiliiton aina noudattaneen SAK:lta saatuja ohjeita. D:kään kertomuksesta ei kuitenkaan ilmene, että Sähköalojen ammattiliitto olisi ollut velvollinen noudattamaan SAK:n tulkintasuosituksia. Työtuomioistuin katsoo, että yksinomaan se, että SAK on antanut työehtosopimusta koskevia tulkintasuosituksia, joita jäsenliitot ovat halutessaan saaneet noudattaa, ei osoita, että SAK käyttäisi päätös- ja valvontavaltaa jäsenliittoihinsa nähden.

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneiden F:n, G:n, H:n ja I:n yhdenmukaisten kertomusten mukaan työehtosopimusneuvotteluissa oli neuvoteltu nimenomaisesti SAK:n henkilöstöä koskevaa työehtosopimusta. Myös C on kertonut, että SAK on omistanut työehtosopimuksen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työehtosopimusneuvotteluihin on osallistunut myös muiden liittojen kuin SAK:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n edustajia. Työtuomioistuin katsoo, että tämä seikka ei kuitenkaan osoita, että työehtosopimuksessa olisi sovittu SAK:n henkilöstöä laajemmasta soveltamisalasta. Asiassa on riidatonta, että SAK:n jäsenliitot ovat halutessaan voineet yhtyä työehtosopimukseen, mikä ilmenee myös työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevasta 1 §:stä.

Kanteessa on lisäksi tuotu esille, että A:n irtisanomisasiaa koskevat liittotason erimielisyysneuvottelut on käyty työehtosopimuksen 34 §:n mukaisesti SAK:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välillä. SAK on kiistänyt, että kyseisten liittojen välillä olisi käyty irtisanomisasiaa koskevia erimielisyysneuvotteluja. Asiassa on riidatonta, että SAK:n edustaja F ja Ay-toimihenkilöt ry:n edustaja E ovat tavanneet 16.1.2019, mistä palaverista on laadittu pöytäkirja (todiste K4). F on kertonut, että E oli lähestynyt häntä tammikuussa 2019 ja pyytänyt neuvotteluja A:n erimielisyysasiasta. F oli ilmoittanut E:lle, ettei asiasta ole edellytyksiä keskustella. Kertomansa mukaan F ei ollut ottanut palaverissa lainkaan kantaa A:n irtisanomisasiaan. Myös E on kertonut, ettei F ollut ottanut palaverissa kantaa irtisanomisasiaan. E:n mukaan F ei myöskään ollut missään vaiheessa tuonut esille, että asia ei kuuluisi SAK:lle. Työtuomioistuin toteaa, että 16.1.2019 käytyjen neuvottelujen luonne on jäänyt jossain määrin epäselväksi. Neuvotteluista esitetyn henkilötodistelun ja siitä laaditun pöytäkirjan perusteella ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että SAK olisi katsonut olevansa A:n irtisanomisasiassa valvontavelvollinen.

Johtopäätöksenä esitetystä näytöstä työtuomioistuin toteaa, että SAK:lla ei ole näytetty olevan sellaista valvonta- ja päätäntävaltaa suhteessa jäsenliittoihinsa, että sen voitaisiin katsoa olevan työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu työnantajain yhdistys, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluisi työnantajain etujen valvominen työsuhteissa. SAK:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen on siten katsottava olevan niin sanottu talokohtainen työehtosopimus, johon SAK:n jäsenliitot ovat halutessaan voineet yhtyä joko kokonaisuudessaan tai sopien toisin tietyistä työehtosopimuksen kohdista. Näin ollen SAK:lla ei ole katsottava olevan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettua asemaa vastata kanteeseen Sähköalojen ammattiliiton puolesta.

Näillä perusteilla SAK:ta vastaan nostettu kanne on hylättävä. Sähköalojen ammattiliitto on kutsuttu asiassa kuultavaksi. Koska asian ainoaa vastaajaa vastaan nostettu kanne hylätään, lausunnon antaminen enemmälti asiasta raukeaa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Ay-toimihenkilöt ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan SAK:n ja Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut.

SAK:n oikeudenkäyntikulut

SAK:n asiamiehen lasku perustuu 309 työtuntiin keskimääräisen tuntiveloitusperusteen ollessa 386,88 euroa. Kulujen osuus on 1.253,37 euroa. Asiamiehen laskun loppusumma on 120.800,87 euroa.

Ay-toimihenkilöt ry on paljoksunut SAK:n oikeudenkäyntikuluja siltä osin kuin asiamiehen laskussa ilmoitettu tuntiveloitus ylittää 230 euroa sekä käytettyä työtuntimäärää 80 tuntia ylittäviltä osin.

SAK:n laskussa esitetty tuntiveloitusperuste sekä asian hoitamiseen käytetty työtuntimäärä ovat työtuomioistuimen käytännössä korkeat. Työtuomioistuin toteaa, ettei asiassa ole ollut sellaisia oikeudellisesti tai näytöllisesti vaikeita kysymyksiä, jotka olisivat tehneet asiasta tavanomaisista työoikeudellisista riita-asioista laajemman tai poikkeavan. Lisäksi työtuomioistuin kiinnittää huomiota siihen, että SAK:n laskuun sisältyy myös muun kuin SAK:n asiamiehen tekemää avustavaa työtä, mikä huomioon ottaen laskussa esitettyä keskimääräistä tuntiveloitusperustetta on pidettävä erityisen korkeana. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee SAK:n asiamiehen kohtuulliseksi keskimääräiseksi tuntiveloitusperusteeksi 280 euroa sekä kohtuulliseksi asian hoitamiseen käytetyksi työtuntimääräksi 130 tuntia.

Edellä mainituilla perusteilla Ay-toimihenkilöt ry on velvoitettava korvaamaan SAK:n oikeudenkäyntikuluista 130 työtunnin ja 280 euron tuntiveloituksen perusteella 36.400 euroa sekä kulut 1.253,37 euroa eli yhteensä 37.653,37 euroa. Oikeudenkäyntikulujen määrään ei sisälly arvonlisäveroa. SAK:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään enemmälti.

Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut

Sähköalojen ammattiliiton lasku perustuu 112,8 työtuntiin tuntiveloitusperusteen ollessa 250 euroa. Asiamiehen laskun loppusumma on 33.821,60 euroa. Lisäksi Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut korvausta asianosaiskuluista 430,86 euroa.

Ay-toimihenkilöt ry on paljoksunut Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikuluja siltä osin kuin asiamiehen laskussa ilmoitettu tuntiveloitus ylittää 230 euroa sekä käytettyä työtuntimäärää 60 tuntia ylittäviltä osin. Ay-toimihenkilöt on myöntänyt asianosaiskuluja koskevan vaatimuksen oikeaksi.

Työtuomioistuin pitää Sähköalojen ammattiliiton esittämää oikeudenkäyntikuluvaatimusta tuntiveloitusperusteen osalta kohtuullisena. Asian hoitamiseen käytetyn työtuntimäärän osalta työtuomioistuin toteaa, että Sähköalojen ammattiliitto on ollut asiassa kuultavan asemassa, mihin nähden työtuntimäärää on pidettävä suurena. Ottaen lisäksi huomioon asian laatu ja laajuus työtuomioistuin harkitsee kohtuulliseksi työtuntimääräksi 90 tuntia.

Edellä mainituilla perusteilla Ay-toimihenkilöt ry on velvoitettava korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikuluista 90 työtunnin ja 250 euron tuntiveloituksen perusteella 22.500 euroa sekä asianosaiskulut 430,86 euroa. Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään enemmälti.

Tuomiolauselma

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:tä vastaan nostettu kanne hylätään. Lausunnon antaminen asiasta enemmälti raukeaa.

Ay-toimihenkilöt ry velvoitetaan suorittamaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiassa 37.653,37 euroa sekä Sähköalojen ammattiliitto ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 22.500 euroa ja asianosaiskuluista 430,86 euroa, kaikki määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pekka Pärnänen puheenjohtajana sekä Ulla Liukkunen, Kristel Nybondas, Juha Teerimäki, Satu Tähkäpää ja Patrik Stenholm jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Brander.

Tuomio on yksimielinen.