TT 2021:61

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa palkkasopimuksessa oli sovittu muun ohella, että palveluslisään oikeuttavaa palvelua on sellainen työskentely oman työnantajan palveluksessa ja muu samankaltainen työ, joissa työaika on ollut keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa.

Työntekijä oli työskennellyt toisen työnantajan palveluksessa vanhainkodissa lähi- ja perushoitajan tehtävissä. Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoi, että tämän tapauksen olosuhteissa työntekijän edellä mainittu työskentely vanhainkodissa ei ollut sellaista sopimusmääräyksessä tarkoitettua muuta samankaltaista työtä, joka tulisi lukea palveluslisään oikeuttavaksi palveluksi hänen lastenhoitajan tehtävässään.

KANTAJA

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

VASTAAJA

Hyvinvointiala HALI ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.3.2021

Pääkäsittely 18.5.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (1.2.2018–31.3.2020) osana noudatettava palkkasopimus on sisältänyt muun muassa seuraavat määräykset:

3 § Palveluslisät

1. Työntekijän työehtosopimuksen mukainen peruspalkka nousee oheisen palkkataulukon mukaisesti 5, 8 ja 11 palveluslisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen.

--------

3. Palveluslisään oikeuttavaa palvelua on sellainen työskentely oman työnantajan palveluksessa ja muu samankaltainen työ, joissa työaika on ollut keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Huomioon otetaan ne kalenterikuukaudet vähintään 14 työpäivää kestäneissä työsuhteissa, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa.

---------

4. Mikäli työntekijällä on muuta kuin samankaltaisen työn työkokemusta, voidaan se lukea palveluslisään oikeuttavaksi siltä osin kuin työnantaja arvioi sen kartuttavan työntekijän pätevyyttä työhön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

SOSIAALIPALVELUALAN PALKKARYHMITTELY

---------

C Palkkaryhmä (ammattitehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 31.5.2018 asti G17

Vähimmäispalkkaluokka 1.6.2018 – 31.5.2019 G18C

Vähimmäispalkkaluokka 1.6.2019 alkaen pk-seutu G19C, muu Suomi G18C

Työ edellyttää vähintään ammatillista perustutkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja.

Työ on vaihtelevaa ja se suoritetaan itsenäisesti säännösten ja/tai yleisohjeiden mukaan.

Työ muodostuu itsenäisistä osa-alueista.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): lähihoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, kuntohoitaja, kodinhoitaja, mielenterveyshoitaja, kehitysvammaisten hoitaja, askartelunohjaaja, vapaa-ajanohjaaja

(k&k): emäntä, laitosmies, ammattimies, varastonhoitaja, siivousesimies

(hal): vastuu laskutuksesta ja perinnästä, vastuu palkanlaskennasta, vastuu alan pienen yksikön kirjanpidosta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

A on työskennellyt X Oy:n palveluksessa työsuhteessa lastenhoitajana 25.2. - 31.12.2019.

A esitti rekrytointivaiheessa työtodistuksen, jonka mukaan hän oli työskennellyt Turun kaupungin palveluksessa vanhainkodissa lähi- ja perushoitajan tehtävissä 7.6.2010 lukien vähintään 19 tunnin viikkotyöajalla. A vaati työnantajaa ottamaan kyseisen työskentelyn huomioon palveluslisään oikeuttavana palveluna, mistä työnantaja kieltäytyi. Työnantaja maksoi A:lle koko työsuhteen ajan G-palkkataulukon G18C-palkkaluokan mukaista palkkaa ilman palveluslisiä.

Mikäli A:n työ Turun kaupungilla luetaan palveluslisään oikeuttavaksi palveluksi, X Oy on ollut velvollinen maksamaan A:lle peruspalkan korotettuna kahdeksan palveluslisään oikeuttavan palvelusvuoden mukaisesti eli hänelle on tullut maksaa G-palkkataulukon mukaisesti kuukautta kohden

2.071,14 euroa ajalla 25.2. - 31.3.2019,

2.098,90 euroa ajalla 1.4. - 31.5.2019 ja

2.119,89 euroa ajalla 1.6. - 31.12.2019.

Kanteen suoritusvaatimukset ovat määrältään riidattomia.

KANNE

Vaatimukset

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen osana noudatettavan palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdan perusteella A:n Turun kaupungilla vanhainkodissa 7.6.2010 lukien suorittama lähi- ja perushoitajan työ tuli lukea palveluslisään oikeuttavaksi palveluksi A:n lastenhoitajan tehtävässä X Oy:ssä,

- velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen perusteella palkkasaatavia yhteensä 1.596,56 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna

30,48 eurolle 29.3.2019 lukien

152,40 eurolle 29.3.2019 lukien

154,44 eurolle 30.4.2019 lukien

154,44 eurolle 31.5.2019 lukien

124,79 eurolle 28.6.2019 lukien

122,07 eurolle 31.7.2019 lukien

155,99 eurolle 31.8.2019 lukien

155,99 eurolle 30.9.2019 lukien

155,99 eurolle 31.10.2019 lukien

155,99 eurolle 30.11.2019 lukien

155,99 eurolle 31.12.2019 lukien ja

77,99 eurolle 31.12.2019 lukien,

- velvoittaa Hyvinvointiala HALI ry:n maksamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Hyvinvointiala HALI ry:n korvaamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n oikeudenkäyntikulut 13.572,38 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea soveltaminen

A:n Turun kaupungilla vanhainkodissa 7.6.2010 lukien suorittama lähi- ja perushoitajan työ tulee lukea palveluslisään oikeuttavaksi palveluksi lastenhoitajan tehtävässä X Oy:ssä. Vanhustenhoitotyötä on pidettävä lastenhoitotyöhön nähden samankaltaisena työnä. Lähihoitajan työ on asiakasryhmästä riippumatta palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua muuta samankaltaista työtä. Samankaltaisena työnä on aina pidettävä samalla ammattialalla työskentelyä. Samankaltaisuutta osoittaa sekin, että lähihoitajan ja lastenhoitajat tehtävät on työehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä mainittu samassa esimerkkitehtäväryhmässä. Samankaltaisuutta osoittaa lähihoitajakoulutuksen sisältö ja historia.

Vanhustenhoitotyön pitäminen lastenhoitotyöhön nähden samankaltaisena työnä vastaa palveluslisää koskevan määräyksen tarkoitusta ja sanamuotoa. Työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat yhdessä todenneet tämän tulkinnan keskusteluissaan ennen käsillä olevan riidan syntymistä. Sopijaosapuolet ovat myös yhteisesti soveltaneet työehtosopimusta sanotulla tavalla. Osapuolet ovat yhdessä katsoneet palveluslisään oikeuttavaksi ajaksi varhaiskasvatustyössä muunkin palvelun kuin varhaiskasvatuksen lähihoitajan työn. Tulkintalinjaa on noudatettu myös muissa valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen yrityksissä. Hyvinvointiala HALI ry on muuttanut kantansa vasta tämän tapauksen yhteydessä ilmoittaen syyksi varhaiskasvatuslain muutokset. Varhaiskasvatuslain muutokset eivät ole muuttaneet työehtosopimuksen sisältöä, eikä tällaisesta muutoksesta ole osapuolten välillä sovittu.

Hyvinvointiala HALI ry:n tulkinta, jonka mukaan huomioon otetaan työkokemus, josta on olennaista hyötyä uuden työn kannalta, ei vastaa palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdan sanamuotoa eikä tarkoitusta. Palkkasopimuksen 3 §:n 4 kohdassa on erikseen sovittu siitä, että mikäli työntekijällä on muuta kuin samankaltaisen työn työkokemusta, voidaan se lukea palveluslisään oikeuttavaksi siltä osin kuin työnantaja arvioi sen kartuttavan työntekijän pätevyyttä työhön.

Lähialojen työehtosopimusten palveluslisää koskevissa määräyksissä on nimenomaisesti sovittu, mikäli työkokemuksesta edellytetään olevan olennaista hyötyä. Toisaalta saman ammattialan kokemusta on pidetty sellaisena, josta on olennaista hyötyä. Esimerkkejä tästä ovat sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus (palkkausjärjestelmän 4 §:n 5 kohta), kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (II luvun 12 §) sekä Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus (18 §:n 4 momentti).

Hyvityssakkovaatimus

Hyvinvointiala HALI ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa tukiessaan jäsenyrityksensä X Oy:n tulkintaa, jonka se tiesi tai sen piti tietää vääräksi.

VASTAUS

Vaatimukset

Hyvinvointiala HALI ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 8.230 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea soveltaminen

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen osana noudatettavan palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdassa velvoitetaan ottamaan huomioon oman työnantajan palveluksessa tehty työ sekä muu samankaltainen työ. Samankaltaisuus tarkoittaa sanamuodon mukaisesti työtä, joka on luonteeltaan ja sisällöltään samankaltaista uuden työn kanssa. Huomioon tulee ottaa työkokemus, josta on olennaista hyötyä uuden työn kannalta.

Palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohtaa ei tule soveltaa tässä asiassa, koska varhaiskasvatuksen lastenhoitajan työ ei ole samankaltaista kuin vanhuspalvelussa työskentelevän lähihoitajan työ.

Varhaiskasvatus kuuluu toimialana opetusministeriön hallinnonalaan, kun taas vanhuspalvelut ovat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvia sosiaalipalveluita. Varhaiskasvatuksen lähihoitajan pätevyysehdot täyttää vain lähihoitaja, joka on opinnoissaan suuntautunut varhaiskasvatukseen (varhaiskasvatuslaki 28 §). Lähihoitaja, joka on opinnoissaan suuntautunut esimerkiksi vanhuspalveluun, ei ole kelpoinen toimimaan varhaiskasvatuksen lähihoitajana, eikä pitkäkään työkokemus vanhuspalvelussa anna kelpoisuutta lastenhoitajan tehtävään.

Vanhuspalveluyksikössä työskentelevä lähihoitaja ei ole missään tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, eikä hänellä ole myöskään suuntautumista varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksessa lähihoitajalta edellytetään pedagogista kokemusta lapsista, lasten iän mukaisen kehityksen tuntemista sekä yleistä tietoa ja taitoa lapsista ja heidän kanssaan toimimisesta. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan työ on pääsääntöisesti arkipäivisin tehtävää yksivuorotyötä, jossa työtehtävät ovat lasten perushoidosta ja varhaiskasvatuksesta huolehtimista. Vanhuspalvelutyö puolestaan on tyypillisesti kaksi- tai kolmevuorotyötä, jossa työtehtävät koostuvat vanhuksen toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukemisesta sekä perus- ja sairaanhoidosta.

Jotkut varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat yritykset lukevat joko kokonaan tai osittain hyväksi myös vanhuspalvelussa tehtyä lähihoitajan työtä. Tässä ei ole kuitenkaan kyse palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdan vaan 3 §:n 4 kohdan soveltamisesta. Kyseisen kohdan mukaan mikäli työntekijällä on muuta kuin samankaltaisen työn työkokemusta, voidaan se lukea palveluslisään oikeuttavaksi siltä osin kuin työnantaja arvioi sen kartuttavan työntekijän pätevyyttä työhön. Kyse on siten työnantajan harkintavaltaan kuuluvasta asiasta.

Työehtosopimuksen sopijaosapuolilla ei ole ollut yhteistä tulkintaa sopimusmääräyksestä, eivätkä osapuolet ole yhteisesti soveltaneet sopimusmääräystä kantajan esittämällä tavalla. Sopijaosapuolet ovat aikanaan pyrkineet löytämään työehtosopimukseen täsmällisemmän määritelmän samankaltaiselle työlle siinä kuitenkaan onnistumatta. Työnantajaliiton tulkinta sopimusmääräyksestä on ollut koko ajan johdonmukainen. Varhaiskasvatuslain muutos ei vaikuta eikä ole vaikuttanut työehtosopimuksen tulkintaan.

Kanteessa esitettyä tulkintatapaa ei ole noudatettu valtakunnallisissa tai muissakaan varhaiskasvatusyrityksissä. Hyvinvointiala HALI ry:n varhaiskasvatustoimikunnassa ovat edustettuina kaikki alan keskeiset toimijat. Toimijoiden mukaan vallitseva tulkinta palveluslisiin oikeuttavasta ajasta vastaa Hyvinvointiala HALI ry:n näkemystä. Jokin yksittäinen työnantaja on saattanut poiketa työehtosopimuksen minimitulkinnasta työntekijälle edulliseen suuntaan hyväksyen palkkasopimuksen 3 §:n 4 kohdan nojalla työehtosopimuksen sanamuotoa laajemman tulkinnan palveluslisiin oikeuttavasta ajasta. Työehtosopimuksen vähimmäistasoa paremman edun tarjoamisella työntekijöille ei kuitenkaan ole vaikutusta siihen, kuinka työehtosopimusta tulee tulkita.

Väite, että samankaltaisena työnä tulee pitää samalla ammattialalla työskentelyä, on työehtosopimuksen sanamuodon vastainen. Sopijaosapuolet eivät ole näin sopineet, eikä Hyvinvointiala HALI ry ole tällaista muutosta hyväksynyt. Esimerkiksi Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksessa sekä kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on nimenomaisesti sovittu, että samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä tehtävässä. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa ei ole tällaista kirjausta, eikä määräystä voida tulkita sen sanamuotoa laajentavasti. Joka tapauksessa varhaiskasvatuksessa ja vanhushoivassa ei ole kyse samasta ammattialasta. Vanhuspalvelussa työskentelevät lähihoitajat ja varhaiskasvatuksen lähihoitajat luokitellaan ammattialaluokituksessa eri ammattialakategorioihin.

Sopijaosapuolilla ei ole myöskään ollut sellaista yhteistä tulkintaa, että kaikki lähihoitajan nimikkeellä tehty työ tulisi automaattisesti hyväksyä palveluslisiin oikeuttavaksi ajaksi riippumatta tosiasiallisista työtehtävistä ja niiden asettamista vaatimuksista.

Asian arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että lähihoitajan ja lastenhoitajan tehtävät on mainittu työehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä samassa tehtäväryhmässä. Esimerkkitehtäväluettelo on tulkintaa ohjaava eikä millään tavalla sitova. Tehtäväluettelossa ei oteta kantaa tehtävien samankaltaisuuteen tai erilaisuuteen, vaan siihen, että luettelossa mainitut tehtävät kuuluvat tyypillisesti vaativuudeltaan samaan palkkaryhmään.

A:n työtehtävät

Pelkkä tehtävänimike ei anna riittävää kuvaa tehtävien samankaltaisuudesta tai erilaisuudesta, vaan asiaa on arvioitava myös A:n tosiasiallisten työtehtävien perusteella. A:n työtehtävät X Oy:n ja Turun kaupungin palveluksessa eivät ole olleet samankaltaisia. X Oy:ssä A:n työtehtävät ovat koostuneet tyypillisistä varhaiskasvatuksen tehtävistä kuten lasten perushoidosta ja varhaiskasvatuksesta huolehtimisesta. Turun kaupungin palveluksessa hänen työtehtävänsä ovat sen sijaan koostuneet tyypillisistä vanhuspalvelun lähi- ja perushoitajan tehtävistä kuten vanhuksen toimintakyvyn tukemisesta sekä perus- ja sairaanhoidosta. Lähi- ja perushoitajan tehtäviin Turun kaupungin palveluksessa ei ole kuulunut lainkaan lasten kanssa työskentelyä.

Hyvityssakkovaatimus

Hyvityssakko tulee joka tapauksessa jättää tuomitsematta, koska sopimusmääräys ei ole ollut selvä ja riidaton. Hyvinvointiala HALI ry on soveltanut sopimusmääräystä sen sanamuodon mukaisesti. Hyvinvointiala HALI ry:n tulkintaa tukevat myös muut esiin tuodut seikat kuten toimialalla toimivien yritysten noudattama soveltamiskäytäntö sekä ammattialajaottelu.

X OY:N LAUSUMA

X Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 5.115 eurolla korkoineen.

X Oy on viitannut Hyvinvointiala HALI ry:n asiassa antamaan vastaukseen. Lähihoitajan työ vanhuspalveluiden alalla on merkittävästi erilaista kuin varhaiskasvatuksen parissa. Töitä ei voida pitää siinä määrin samanlaisina, että se oikeuttaisi palveluslisään. Keskeisimpänä erona A:n aiempien tehtävien sekä lastenhoitajan tehtävien välillä on lastenhoidossa tarvittava pedagoginen osaaminen ja tietämys. Myös kunnat tulkitsevat kunnallista työehtosopimusta vastaavasti kuin Hyvinvointiala HALI ry eivätkä vastaavassa tapauksessa maksa palveluslisää.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. KVTES:n tulkintaohje 2.6.2015

2. Y-päiväkotien ohje palvelusvuosien laskemisesta 1.11.2017

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Sähköpostiviestit varhaiskasvatuksen taustaryhmän yrityksille sekä vastaukset

2. JHL ry:n internetsivuilla 4.12.2020 julkaisema ammattialajaottelu

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B

3. C

Vastaajan henkilötodistelu

1. D

2. E

Kuultavan henkilötodistelu

1. D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Työehtosopimuksen osana noudatettavan palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdassa on sovittu muun ohella, että palveluslisään oikeuttavaa palvelua on sellainen työskentely oman työnantajan palveluksessa ja muu samankaltainen työ, joissa työaika on ollut keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa.

Kantajan mukaan vanhustenhuollon lähihoitajan työtä ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajan työtä on pidettävä toisiinsa nähden työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuna muuna samankaltaisena työnä. Vastaajan ja kuultavan mukaan mainitut työtehtävät eivät ole määräyksen tarkoittamalla tavalla keskenään samankaltaisia.

Kirjalliset todisteet

Kantaja on vedonnut kirjallisena todisteena kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisohjeeseen 2.6.2015 (K1). Siitä ilmenee muun ohella neuvotteluosapuolten todenneen, että lähihoitajan tehtävä nimikkeestä riippumatta (esim. lastenhoitaja, hammashoitaja) on katsottava samaksi ammattialaksi työkokemuslisää määriteltäessä. Kantaja on esittänyt kirjallisena todisteena myös erään päiväkotialalla toimivan yrityksen ohjeen palvelusvuosien laskemisesta (K2). Ohjeesta ilmenee muun muassa, että kyseisessä yrityksessä lastenhoitajan tehtävissä myös lähihoitajan hoitotyö esim. nuorten, vanhusten tai vammaisten parissa hyväksytään kokemuslisiin.

Vastaaja on vedonnut kirjallisena todisteena varhaiskasvatuksen taustaryhmänsä yrityksille sähköpostitse tekemäänsä kyselyyn siihen tulleine vastauksineen (V1). Hyvinvointiala HALI ry:n (HALI ry) työmarkkinajohtaja E on kertonut, että kysely oli lähetetty kymmenelle HALI ry:n jäsenyritykselle. Kyselyn kattavuus työehtosopimuksen piiriin kuuluvista yrityksistä oli huomattavan suuri, koska taustaryhmään kuuluivat alan keskeiset toimijat. Todisteena esitetyistä sähköpostiviesteistä ilmenee, että kyselyyn vastanneista seitsemästä yrityksestä kuusi on ilmoittanut noudattavansa käytäntöä, jonka mukaan lastenhoitajan työssä otetaan palveluslisiin oikeuttavana aikana huomioon lähihoitajatason työkokemus varhaiskasvatuksessa ja muu lapsiin liittyvä työ. Seitsemäs kyselyyn vastannut yritys on ilmoittanut ottavansa lisäksi huomioon nuorten, vanhusten ja vammaisten parissa tehdyn lähihoitajatason työn. Kyseinen yritys on vastannut soveltavansa tältä osin palkkasopimuksen 3 §:n 4 kohtaa, jonka mukaan työnantaja voi harkintansa mukaan laskea palveluslisiin oikeuttavaksi työksi myös muuta kuin samankaltaista työtä. Työtuomioistuin toteaa, että tässä viitattu yritys on sama, jonka sisäisen ohjeen kantaja on esittänyt kirjallisena todisteena K2.

Vastaaja on esittänyt kirjallisena todisteena myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n internet-sivuilla 4.12.2020 julkaistun ammattialajaottelun. Siinä vanhustyö on sijoitettu sosiaali- ja terveysalaan ja lastenhoitajat kasvatus- ja ohjausalaan.

Henkilötodistelu

Sopimusneuvottelut

E on kertonut, että palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohta oli otettu työehtosopimukseen vuonna 1995. E oli ollut mukana sopimusta koskeneissa neuvotteluissa alusta lukien. E:n mukaan määräykseen valittiin sanamuodoksi "muu samankaltainen työ", koska se

kuvasi hyvin sitä, minkälaisesta työkokemuksesta olisi olennaista hyötyä uuden työnantajan palveluksessa. Entisen, palveluslisään oikeuttavaksi palveluksi luettavan työn tuli olla sisällöltään ja luonteeltaan samankaltaista kuin uuden työn. Määräyksen tulkintaa ei kuitenkaan ollut käyty sopimusneuvotteluissa läpi sen tarkemmin, eikä sanamuodolle ollut sovittu tiettyä merkityssisältöä. Sopimuksen palkkaryhmittelyosioon kirjatut esimerkkitehtävät olivat ainoastaan esimerkkejä saman vaativuustason tehtävistä, eivätkä ne viitanneet tehtävien keskinäiseen samankaltaisuuteen.

SuPer ry:n sopimusneuvottelija B on kertonut aloittaneensa työn SuPer ry:ssä vuonna 2009. SuPer ry on suurin Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:hyn (Sote ry) kuuluvista liitoista. Sote ry:n tulkinta oli jatkuvasti ollut, että lähihoitajan millä tahansa sektorilla tekemä työ tuli lukea palveluslisään oikeuttavaksi palveluksi. Asiasta oli syntynyt vuosien mittaan riitoja, jotka oli ratkaistu Sote ry:n kannan mukaisesti. Riitoja oli myös sovittu työnantajayritysten kanssa. Käsillä oleva asia oli ensimmäinen, jossa riita oli edennyt työtuomioistuimeen. B:n ollessa SuPer ry:n palveluksessa riidanalaiseen sopimusmääräykseen ei ollut tehty olennaisia muutoksia.

B oli ollut mukana vuonna 2014 kokoontuneessa palkkasopimuksen uudistamista käsitelleessä työryhmässä, jossa oli keskusteltu muun ohessa palveluslisään oikeuttavasta työstä. B:n mukaan E:n kanta oli tuolloin ollut, että kaikki lähihoitajan työ luettiin hyväksi sektorista riippumatta. Ainoa tulkinnanvarainen kysymys oli ollut lähihoitajaopiskelijoiden tilanne, ja senkin osalta E oli suositellut, että opiskeluaikana tehty työ luettaisiin hyväksi. Nyt käsiteltävää asiaa koskevissa keskusteluissa elokuussa 2019 E ei ollut ottanut kantaa vuoden 2014 keskusteluun. Elokuun 2019 keskusteluissa eniten huomiota saanut asia oli ollut se, että varhaiskasvatuslaki ja siinä olevat pätevyysvaatimukset olivat muuttuneet vuonna 2018.

E on kertonut, ettei vuoden 2014 palkkausselvitystyöryhmässä ollut löydetty termille "samankaltainen" muuta tulkintaa kuin mikä sillä oli ollut alusta alkaen. Kysyttäessä, oliko työehtosopimusosapuolten välillä käyty joko kyseisessä palkkausselvitystyöryhmässä tai jossain muussa yhteydessä keskustelua siitä, että kaikki lähihoitajatutkinnolla tehtävä työ tulisi automaattisesti lukea hyväksi työtehtävistä riippumatta, E on vastannut, että tällaista kategorista yhteisymmärrystä ei ollut ollut. Vuosien varrella oli voitu käydä keskusteluja siitä, että klassisessa hoivatyössä, joka kohdistui esimerkiksi vanhuksiin, mielenterveyskuntoutujiin, kotipalveluun tai asumispalveluun, työ oli varsin samanlaista. Varhaiskasvatusta ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa otettu mukaan keskusteluun, koska sen luonne oli niin erilainen kuin varsinaisen hoivatyön, joka muodosti työehtosopimuksen ytimen. Varhaiskasvatus oli oma erikoissektorinsa omine erikoismääräyksineen ja pätevyysvaatimuksineen. E on kertonut, että harkittaessa palveluslisään oikeuttavaa työtä samankaltaisena työnä oli varhaiskasvatusalalla usein pidetty muuta lapsiin kohdistuvaa työtä kuten lastensuojelutyötä.

Työtehtävät

A:n ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n (SuPer ry) asiantuntijan C:n kertomusten mukaan hoivatyö ja perushoito, kuten wc:ssä, ruokailuissa ja pukeutumisessa avustaminen ja voinnin seuraaminen, ovat tärkeä osa sekä varhaiskasvatuksessa että vanhustenhoidossa työskentelevän lähihoitajan työtehtäviä. Molempiin tehtäviin kuuluu myös muun muassa virikkeiden järjestäminen ja turvallisuuden tunteen luominen asiakkaille, viestintä omaisten kanssa sekä tiedonvaihto kollegoiden kanssa. C on lisäksi kertonut, että lähihoitajien koulutuksessa varmistetaan laaja-alainen osaaminen sillä, että kaikkien koulutukseen sisältyy kolme yhteistä osuutta, joiden lisäksi jokainen valitsee yhden suuntautumisaineen. Yhteiset opinnot vievät kolmen vuoden koulutuksesta kaksi vuotta. C:n mukaan myös vanhustyössä tarvitaan pedagogiikkaa, koska asiakkaita tulee osata tukea ja valmentaa kuolemaan.

X Oy:n toimitusjohtaja D ja päiväkodinjohtaja F ovat työtuomioistuimessa kuultuina korostaneet pedagogiikan ja opetuksen merkitystä lastenhoitotyössä. Heidän mukaansa varhaiskasvatustyössä kaikki perustuu pedagogiikkaan toisin kuin vanhustenhoidossa. D on kertonut, että varhaiskasvatuksessa lasten kehitystä ja suoriutumista seurataan ja dokumentoidaan jatkuvasti. Lasten kehitykselle asetetaan tavoitteita, joiden toteutumista seurataan. Vanhustenhoidossa pääosassa on sen sijaan perushoito eikä toiminta ole opetuksellista tai tavoitteellista. D on pitänyt varhaiskasvatuksen ja vanhustenhoidon lähihoitajan työtä aivan eri tehtävinä. F on kertonut työskennelleensä aikaisemmin autisti- ja Asperger-nuorten parissa, ja hän on katsonut sellaisella työllä olevan yhteistä varhaiskasvatuksen kanssa.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin toteaa, että palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdassa ei ole tarkemmin määritelty, mitä siinä tarkoitetaan samankaltaisella työllä. Työehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä on mainittu joitakin esimerkkejä palkkaryhmään C kuuluvista ammattitehtävistä. Siinä lähihoitaja ja lastenhoitaja on mainittu samassa ryhmässä usean muun ammattinimikkeen ohella. Kantajan mukaan näiden tehtävien mainitseminen samassa esimerkkiryhmässä osoittaa tehtävien samankaltaisuutta. Vastaajan ja kuultavan mukaan esimerkkiluettelossa ei oteta kantaa tehtävien samankaltaisuuteen, vaan samassa ryhmässä olevat tehtävät kuuluvat tyypillisesti vaativuudeltaan saman palkkaryhmään.

Työtuomioistuin toteaa, että ainoa työehtosopimuksen palkkaryhmittelyä koskeva todistelu asiassa on ollut E:n kertomus, jonka mukaan esimerkkitehtävien kirjaaminen sopimuksessa samaan ryhmään ei viitannut tehtävien keskinäiseen samankaltaisuuteen. Esimerkiksi siitä, kuinka ja millä perusteilla eri ryhmien esimerkkitehtävät on valittu ja mitä keskustelua työehtosopimukseen osalliset mahdollisesti ovat tältä osin käyneet, ei ole esitetty todistelua. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei siten voida antaa ratkaisevaa merkitystä sille, että lähihoitajan ja lastenhoitajan tehtävät on mainittu samassa esimerkkiryhmässä. Näin ollen edellä mainittujen sopimusmääräysten sanamuodon perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, onko varhaiskasvatuksen lastenhoitajan työtä ja vanhustenhuollon lähihoitajan työtä pidettävä palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla samankaltaisena työnä.

Riidanalaiseen sopimusmääräykseen johtaneista sopimusneuvotteluista ei ole esitetty muuta selvitystä kuin E:n kertomus, jonka mukaan määräyksen tulkintaa ei ollut käyty sopimusneuvotteluissa sen tarkemmin läpi eikä sanamuodolle ollut sovittu tiettyä merkityssisältöä.

Työtuomioistuin toteaa, että vuoden 2014 palkkausselvitystyöryhmässä käytyjen keskustelujen sisältö on jäänyt jossain määrin epäselväksi eikä keskusteluista esitetyn selvityksen perusteella voida päätellä, että sopijaosapuolet olisivat tulkinneet sopimusmääräystä tietyllä, yhteisellä tavalla. B:n ja E:n kertomuksilla on selvitetty, että samankaltaisen työn käsitteestä ei ole keskusteltu työehtosopimusosapuolten välillä muulloin kuin vuonna 2014.

Riidanalainen sopimusmääräys on ollut voimassa asiallisesti samansisältöisenä yli 20 vuoden ajan, eikä sen tulkinnasta ole ennen nyt käsiteltävää asiaa syntynyt erimielisyyksiä, jotka olisivat edenneet sopijaosapuolten käsiteltäväksi. B:n kertomuksen mukaan asiasta oli syntynyt vuosien mittaan riitoja, jotka oli ratkaistu tai sovittu Sote ry:n kannan mukaisesti. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty tarkempaa selvitystä B:n mainitsemista aikaisemmista riidoista ja niiden ratkaisuista.

Lastenhoitajan ja vanhustenhuollon lähihoitajan työtehtävistä esitetyllä henkilötodistelulla on selvitetty, että vertailtavina oleviin työtehtäviin sisältyy paljon samojakin elementtejä kuten hoivatyötä. D:n ja F:n kertomusten mukaan lastenhoitotyössä toiminnalla on kuitenkin pedagoginen tavoite, mikä näkyy kaikessa päiväkodin toiminnassa. Vanhustenhoidossa ei ole vastaavanlaista pedagogista tavoitetta, vaan työnkuva koostuu pääasiassa perushoidosta ja asiakkaiden toimintakyvyn tukemisesta.

Vastaaja on vedonnut asiassa myös 1.9.2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain (540/2018) 28 §:ään, jonka 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on muun ohessa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnon osilla. Työtuomioistuin katsoo säännöksen ilmentävän lainsäätäjän käsitystä siitä, että varhaiskasvatuksen lastenhoitajan työ edellyttää koulutusta, jossa on erikoistuttu lasten hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen. Työtuomioistuin toteaa, että varhaiskasvatuslaki ja sen 28 §:stä ilmenevät varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuusvaatimukset ovat tulleet voimaan myöhemmin kuin riidanalainen työehtosopimusmääräys. Työtuomioistuin katsoo kyseisen säännöksen tästä huolimatta osaltaan tukevan vastaajan näkemystä siitä, että nimenomaan varhaiskasvatuksen pedagogiikalla ja tiedolla lapsista ja heidän kanssaan toimimisesta on merkitystä lastenhoitotyössä.

Työtuomioistuin katsoo, että alan soveltamiskäytännöstä selvityksenä esitetty kysely (V1) ja E:n sitä koskeva kertomus tukevat osaltaan vastaajan näkemystä määräyksen tulkinnasta. Asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä alan soveltamiskäytännöstä. Kantajan vetoamilla lähialojen työehtosopimusten soveltamiskäytännöillä ei ole merkitystä nyt käsiteltävässä asiassa.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että sopijapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut palkkasopimuksesta sovittaessa tai myöhemminkään sopia, että lastenhoitajan työ ja vanhustenhuollon lähihoitajan työ olisivat toisiinsa nähden palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua samankaltaista työtä. Asiassa ei myöskään ole näytetty, että sopimusmääräystä olisi yhteisesti hyväksytysti ja vakiintuneesti sovellettu Sote ry:n esittämällä tavalla. Alan soveltamiskäytännöstä esitetty näyttö puoltaa sen sijaan hieman enemmän HALI ry:n ja X Oy:n esittämää tulkintaa, jonka mukaan vanhustenhoitotyötä ja lastenhoitotyötä ei ole pidettävä samankaltaisena työnä. Tätä tulkintaa tukevat osaltaan myös edellä kerrotut lastenhoitotyön erityispiirteet ja nykyiset pätevyysvaatimukset.

Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että tämän tapauksen olosuhteissa A:n työskentely vanhainkodissa lähi- ja perushoitajan tehtävissä ei ole ollut sellaista palkkasopimuksen 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua muuta samankaltaista työtä, joka tulisi lukea palveluslisään oikeuttavaksi palveluksi A:n lastenhoitajan tehtävässä X Oy:ssä. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuin katsoo, että asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi. Kaikkien asianosaisten vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on sen vuoksi hylättävä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Mikko Nyyssölä, Merru Tuliara, Anu-Tuija Lehto ja Jyrki Ojanen jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Brander.

Tuomio on yksimielinen.