TT 2021:60

Lausuntoasiassa oli kysymys muun muassa siitä, oliko tulkinnan kohteena olevassa työehtosopimuksessa rajoitettu niin kutsutun jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttöä yhteistoimintamenettelyssä ja miten työehtosopimuksen määräystä, joka koski neuvottelumenettelyä työvoiman käyttöä vähennettäessä, tuli tulkita.

Työtuomioistuin katsoi työehtosopimukseen osallisten liittojen yhtenevien kannanottojen perusteella, että niin kutsutun jatkuvan neuvottelumenettelyn käytöstä ei ollut sovittu työehtosopimuksessa mitään. Riidanalaista määräystä ei voitu tulkita siten, että sen nojalla olisi voitu paikallisesti sopia muusta kuin neuvotteluajoista. Työehtosopimus ei sisältänyt määräyksiä neuvotteluesityksen sisällöstä tai muodosta. Lisäksi työtuomioistuin totesi, ettei yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (yhteistoimintalaki) ollut otettu osaksi työehtosopimusta, joten sen tulkinta ja soveltaminen kuului asiassa käräjäoikeuden toimivaltaan.

Liittojen välillä riidanalaista oli kuitenkin se, voitiinko työehtosopimuksen määräystä tulkita siten, ettei neuvotteluesityksen antamisessa tarvinnut noudattaa yhteistoimintalain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettua viiden päivän määräaikaa.

Työtuomioistuin katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei mainittua määräaikaa tarvinnut työehtosopimuksen mukaan noudattaa.

KUULTAVAT

Sähköalojen ammattiliitto ry

Teknologiateollisuus ry

ASIA

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden lausuntopyyntö yhteistoimintamenettelyä koskevassa riita-asiassa

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.12.2020

Pääkäsittely 21.5.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisessä teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksessa 1.11.2013 – 31.10.2016 on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

37.5 Paikallinen sopiminen

Lomauttamisesta, sen perusteista ja lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin 44. luvun mukaisella paikallisella sopimuksella.

---

40 NEUVOTTELUMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ VÄHENNETTÄESSÄ

Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, työnantajan on noudatettava yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) soveltamispiiriin.

Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän luvun määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.

Yhteistoimintalain 45 ja 51 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta seuraavaksi sovitun mukaisesti.

Neuvotteluajat

Neuvottelujen kohteena on......................................Neuvotteluaika:

toimenpide, joka ilmeisesti johtaa:

Alle kymmenen työntekijän......................................14 päivää neuvotteluesityksen tekemisestä, ellei muuta ole sovittu.

osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen

tai irtisanomiseen.

Enintään 90 päivää kestävään...................................14 päivää neuvotteluesityksen tekemisestä, ellei muuta ole sovittu.

vähintään kymmeneen työntekijään

kohdistuvaan lomauttamiseen.

Vähintään kymmenen työntekijän...........................Kuusi viikkoa neuvotteluesityksen tekemisestä, ellei muuta ole sovittu.

osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen

yli 90 päivän ajaksi tai irtisanomiseen.

Neuvotteluaika (koskee kaikkia toimenpiteitä) pienissä yrityksissä ja yrityssaneeraustilanteissa

Yritys, jonka työsuhteessa olevien...........................14 päivää neuvotteluesityksen tekemisestä, ellei muuta ole sovittu.

työntekijöiden määrä on säännöllisesti

vähintään 20 mutta alle 30.

Yritys, joka on yrityksen saneerauksesta.................14 päivää neuvotteluesityksen tekemisestä, ellei muuta ole sovittu.

annetussa laissa tarkoitetun

saneerausmenettelyn kohteena.

Työntekijöiden mahdollista irtisanomista edeltävien yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettavasta tai esitettävästä työllistymistä edistävästä toimintasuunnitelmasta ja toimintaperiaatteista ks. liittojen muutosturva-aineisto.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus 1.11.2016 - 31.10.2017 on sisältänyt vastaavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa on vireillä yhteistoimintamenettelystä yrityksissä annettuun lakiin (jäljempänä yhteistoimintalaki) perustuva riita-asia. Asiassa on riidatonta, että kyseessä olevien työntekijöiden työsuhteisiin on tullut soveltaa teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimusta ajalla 1.11.2013 – 31.10.2016 ja Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välistä työehtosopimusta ajalla 1.11.2016 – 31.10.2017.

KANNE

Vaatimukset

Kantajina olevat työntekijät ovat muun ohella vaatineet, että vastaajayhtiö velvoitetaan suorittamaan kullekin kantajalle yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä.

Perusteet

Kantajat ovat muun ohella lausuneet, että vastaajayhtiö oli ollut velvollinen noudattamaan toiminnassaan yhteistoimintalakia. Yhtiö oli laiminlyönyt noudattaa lain asettamaa neuvotteluvelvoitetta tehdessään päätöksen työvoiman vähentämisestä ja toteuttaessaan lomautukset.

Työnantaja ei ollut toimittanut lain edellyttämää neuvottelukutsua tai käynyt asianmukaisia neuvotteluja ennen lomautuksia. Neuvotteluesitys oli tullut antaa viisi päivää ennen neuvottelua ja sen olisi tullut sisältää ajan ja paikan lisäksi pääkohdittainen ehdotus käsiteltävistä asioista. Menettely oli loukannut yhteistoimintalain 45 §:n mukaista velvoitetta.

Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen työehtosopimus ei ollut sallinut niin kutsutun jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttöä yhteistoimintamenettelyssä. Työehtosopimuksen 40 kohdan määräys salli paikallisen sopimisen vain neuvotteluajan osalta, mutta siitä ei ollut tehty paikallista sopimusta.

Työehtosopimuksen 37.5 kohdan (Paikallinen sopiminen) nojalla ei edes olisi voitu sopia yhteistoimintalain 8 luvussa säännellystä neuvottelumenettelystä tai sen sivuuttamisesta. Määräys oli koskenut vain lomauttamista, eikä se koskenut yhteistoimintalain säännöksistä poikkeamista. Työehtosopimuksen 40 kohdassa oli erikseen määrätty, että irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen yhteydessä työnantajan oli noudatettava yhteistoimintalakia ja että yhteistoimintalaki ei ollut työehtosopimuksen osa.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajayhtiö on muun ohella vaatinut, että kanne hylätään.

Perusteet

Yhtiö on muun ohella lausunut, että se oli menetellyt yhteistoimintalain ja työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla lomauttaessaan työntekijöitään.

Yhtiössä oli sovittu paikallisesti neuvotteluvelvoitteen täyttämisestä työntekijöitä lomautettaessa. Osapuolet olivat sopineet siitä, että työntekijät voitiin lomauttaa ilman yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja.

Neuvotteluvelvoite oli täytetty käymällä yhteistoimintaneuvotteluja jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteen mukaisesti. Neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista oli käynyt ilmi neuvottelujen esityslistasta, joka oli siten toiminut myös neuvotteluesityksenä. Lisäksi kussakin yksikössä oli pidetty kuukausikokous, jossa oli käyty läpi yksikön työtilanne, alustava arvio lomautusten määristä, selvitys periaatteista, joiden mukaan lomauttamisten kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyivät sekä arviot ajasta, jonka aikana lomautukset pannaan toimeen.

Työehtosopimuksen 37.5 kohdan mukaan lomauttamisesta, sen perusteista ja lomautusilmoitusajasta oli voitu sopia toisin paikallisella sopimuksella. Lisäksi työehtosopimuksen 40 kohdassa oli mahdollistettu paikallinen sopiminen neuvotteluesityksen ja neuvotteluvelvoitteen täyttymisen osalta yhteistoimintalaista poikkeavalla tavalla.

Työehtosopimuksen mukaan neuvotteluaika laskettiin neuvotteluesityksen antamisesta, jollei muuta ollut sovittu. Yhteistoimintaneuvottelut oli siten tarvittaessa voitu aloittaa heti neuvotteluesityksen antamisen jälkeen. Myös neuvotteluajasta oli voitu työehtosopimuksen mukaan sopia toisin. Työehtosopimuksen mukaan yhteistoimintalaki ei ollut työehtosopimuksen osa. Työehtosopimuksella ei ollut rajattu yhteistoimintalain mukaisia sopimismahdollisuuksia. Työehtosopimuksessa tai yhteistoimintalaissa ei ollut määräyksiä siitä, milloin neuvottelukutsu tuli antaa, eikä sille ollut säädetty muotovaatimuksia.

ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Onko työehtosopimus rajoittanut niin kutsutun jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttöä yhteistoimintamenettelyssä? Onko työehtosopimuksella tarkoitettu rajoittaa yhteistoimintalaissa säädettyä?

2. Salliko työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskeva 40 kohta paikallisen sopimisen muusta yhteistoimintalain tarkoittamasta yhteistoimintamenettelystä kuin neuvotteluajasta? Koska neuvotteluesitys oli työehtosopimuksen mukaan pitänyt antaa? Asettiko työehtosopimus joitain velvoitteita neuvotteluesityksen sisällölle ja/tai muodolle, ja oliko näistä asioista voitu paikallisesti sopia toisin? Voitiinko työehtosopimuksen 40 kohtaa tulkita siten, että neuvotteluesitystä ei tarvinnut antaa viisi päivää ennen neuvottelua, koska neuvotteluajan laskeminen alkoi neuvotteluesityksen tekemisestä? Onko neuvotteluesitys esimerkiksi voitu antaa samana päivänä kun neuvottelut on aloitettu?

KUULTAVIEN LAUSUNNOT

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Sähköalojen ammattiliitto ry:lle ja Teknologiateollisuus ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N LAUSUNTO

Kysymys 1

Onko työehtosopimus rajoittanut niin kutsutun jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttöä?

Niin kutsuttu jatkuva neuvottelumenettely on käsite, jota teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus ei tunne, eikä sopimus sisällä asiaa koskevia määräyksiä. Työehtosopimus ei siten mahdollista jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttöä yhteistoimintamenettelyssä. Jatkuvasta neuvottelumenettelystä on sovittu joissakin muissa työehtosopimuksissa, kuten Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisessä sähköistysalan työehtosopimuksessa (1.3.2015 – 31.1.2017).

Jatkuvan neuvottelumenettelyn edellytyksenä on, että menettelyssä käsitellään vähintään kuusi kertaa vuodessa niitä asioita, jotka normaalisti kuuluisivat yhteistoimintaneuvottelujen neuvotteluaikaan. Oikeus poiketa yhteistoimintalain mukaisesta neuvotteluajasta perustuu siihen, että neuvotteluaikana käsiteltävät asiat on jo käsitelty jatkuvassa menettelyssä.

Onko työehtosopimuksella tarkoitettu rajoittaa yhteistoimintalaissa säädettyä?

Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksella on poikettu vain neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista yhteistoimintalain säännöksistä. Muilta osin noudatetaan yhteistoimintalakia, joka ei ole osa työehtosopimusta.

Työehtosopimuksessa ei ole säännöksiä siitä, miltä osin sillä on rajoitettu tai tarkoitettu rajoittaa yhteistoimintalaissa säädettyä. Kysymys yhteistoimintalain säännösten soveltamisesta ei kuulu työtuomioistuimelle.

Kysymys 2

Salliiko työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskeva 40 kohta paikallisen sopimisen muusta yhteistoimintalain tarkoittamasta yhteistoimintamenettelystä kuin neuvotteluajasta?

Työehtosopimuksen 40 kohdan 2 momentin mukaan yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Lisäksi työehtosopimuksessa todetaan, että "luvun määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat". Työehtosopimuksella on poikettu vain neuvotteluvelvoitteen täyttämistä koskevista yhteistoimintalain säännöksistä eli neuvotteluajasta.

Työehtosopimuksessa ei sen sijaan ole määräyksiä yhteistoimintaneuvottelujen sisällöstä tai neuvotteluesityksestä. Nämä määräykset tulevat yhteistoimintalaista eivätkä kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Koska neuvotteluesitys oli työehtosopimuksen mukaan tullut antaa?

Työehtosopimuksessa ei ole asiaa koskevia sisällöllisiä määräyksiä. Työehtosopimuksessa on sovittu poikkeus yhteistoimintalakiin vain yhteistoimintavelvoitteen täyttämistä koskien. Muilta osin noudatetaan yhteistoimintalakia, jossa on erilliset määräykset muun muassa neuvotteluesityksen antamisesta.

Asettiko työehtosopimus joitain velvoitteita neuvotteluesityksen sisällölle ja/tai muodolle, ja oliko asioista voitu paikallisesti sopia toisin?

Työehtosopimuksessa ei ole sovittu tätä koskevista erillisistä määräyksiä. Seikka, josta ei ole nimenomaisesti sovittu osana työehtosopimusta, jää riippumaan yhteistoimintalain säännöksistä.

Yhteistoimintalaissa on tätä asiaa koskevat erilliset määräykset. Yhteistoimintalaki ei ole osa työehtosopimusta. Työehtosopimus ei mahdollistanut paikallista sopimista tältä osin.

Voidaanko työehtosopimuksen 40 kohtaa tulkita siten, että neuvotteluesitystä ei tarvinnut antaa viisi päivää ennen neuvottelua, koska neuvotteluajan laskeminen alkoi neuvotteluesityksen tekemisestä?

Työehtosopimuksen mukaan vähimmäisneuvotteluajan laskeminen alkaa neuvotteluesityksen tekemisestä. Tästä seikasta ei kuitenkaan oikeudellisesti seuraa, ettei neuvotteluesitystä tarvitse antaa viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Työehtosopimuksen 40 kohtaa ei voida loogisesti tulkita käräjäoikeuden kysymyksessä esitetyllä tavalla. Näin ei ole tarkoitettu sopia, eikä myöskään tekstikirjauksissa sovittu.

Neuvotteluesityksen sisällöllä, muodolla ja saamisen ajankohdalla ennen neuvottelujen aloittamista on keskeinen merkitys osana yhteistoimintamenettelyä. Työehtosopimuksessa ei ole niistä nimenomaisia määräyksiä vaan ne määräytyvät yhteistoimintalain säännösten mukaan. Yhteistoimintalain tulkinta ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Onko neuvotteluesitys voitu antaa samana päivänä kun neuvottelut on aloitettu?

Työehtosopimusmääräykset eivät mahdollista tällaista menettelyä. Työehtosopimuksessa on sovittu vain neuvotteluvelvoitteen täyttämistä koskevista määräyksistä ja osana tätä siitä, mistä neuvotteluajan laskeminen aloitetaan. Muilta osin yhteistoimintamenettelyyn sovelletaan yhteistoimintalakia.

Mikäli neuvotteluesitys voitaisiin antaa milloin tahansa, ei työntekijäpuolelle välttämättä jäisi lainkaan mahdollisuutta valmistautua tuleviin neuvotteluihin. Mahdollisuus aloittaa neuvottelut yllättäen ja ilman minkäänlaista minimivalmistautumisaikaa vesittäisi koko yhteistoimintamenettelyn pohjan ja tekisi mahdottomaksi sisällöltään asianmukaisten ja myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet turvaavien neuvottelujen käymisen.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N LAUSUNTO

Taustaa

Asiaan liittyvä työehtosopimus on ollut voimassa 1960-luvulta vuoteen 2017, minkä jälkeen sitä ei enää uusittu. Sopimus on ollut Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n (vuoteen 2017 saakka Metallityöväen liitto ry) välisen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen rinnakkaissopimus. Sähköalojen ammattiliitto ry:n kanssa solmittua työehtosopimusta on kutsuttu nimellä ”punainen kirja” ja se on suurelta osin sisältönsä sekä niihin liittyvien tulkintojensa puolesta ollut identtinen Teollisuusliitto ry:n kanssa solmitun työehtosopimuksen (pääalan sopimus eli ”vihreä kirja”) kanssa. Nyt tarkasteltavana oleva työehtosopimuksen kohta 40 on ollut sopimuksissa identtinen niin sanamuotonsa kuin tulkintojensakin puolesta muutamia lähinnä kieliasuun liittyviä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Työehtosopimusten pitkästä yhteisestä historiasta sekä rinnakkaissopimussuhteesta johtuen useiden työehtosopimuskohtien sisällöt ovat olleet keskenään yhdenmukaisia. Punaiseen kirjaan on sovellettu periaatetta, jonka mukaan sen tulkinnat määräytyvät ensisijaisesti vihreän kirjan mukaan, ellei tietyistä sopimuskohdista ole nimenomaisesti tarkoitettu poikettavaksi. Tämä periaate on tunnustettu kaikkien sopimusosapuolten välillä. Periaate käy ilmi muun muassa työtuomioistuimen lausuntoasiasta TT 1995:29.

Kysymys 1

Onko työehtosopimus rajoittanut niin kutsutun jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttöä yhteistoimintamenettelyssä, ja onko työehtosopimuksella tarkoitettu rajoittaa yhteistoimintalaissa säädettyä?

Työehtosopimuksella ei ole rajoitettu yhteistoimintalain soveltamista. Työehtosopimus ei aseta rajoituksia myöskään jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttöön, jos sillä viitataan siihen, että yhtiössä neuvotellaan säännöllisesti eli ei vain tilapäisesti tai kertaluontoisesti yhteistoimintalain 8 luvun mukaisista asioista. Lähtökohta on, että yhteistoimintalakia ei ole otettu osaksi työehtosopimusta. Yhteistoimintalakia tulee soveltaa suoraan, ja siihen liittyvistä poikkeuksista on määrätty tyhjentävästi työehtosopimuksen kohdassa 40. Tämä käy ilmi kohdan ensimmäisestä kappaleesta.

Kohdan määräyksillä on poikettu yhteistoimintalain neuvotteluajan laskentaa koskevasta periaatteesta. Työehtosopimuksen mukaan neuvotteluajat, jotka nimellisen kestonsa puolesta noudattavat lain sisältöä, ovat laista poiketen laskettavissa jo neuvotteluesityksen antamispäivästä lukien, eikä vasta ensimmäisestä neuvottelusta lukien. Neuvotteluesityksen antamispäivä katsotaan neuvottelujen ensimmäiseksi päiväksi, jolloin sen lasketaan sisältyvän mainittuihin neuvotteluaikoihin.

Tämän neuvotteluaikojen laista poikkeavan laskentatavan lisäksi työehtosopimuksessa on vahvistettu neuvotteluajoista toisin sopimisen mahdollisuus.

Niin kutsuttu jatkuva neuvottelumenettely on vailla vakiintunutta, täsmällistä määritelmää. Tyypillisesti sillä on teknologiateollisuuden alalla tarkoitettu menettelyä, jossa yhtiön johto sekä muut työnantajan edustajat käsittelevät säännöllisissä tapaamisissaan henkilöstöä edustavien luottamusmiesten sekä muiden työntekijöiden edustajien kuten työsuojeluvaltuutettujen kanssa yhtiön toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Näiden tapaamisten tarkoitus ja sisältö ei tyypillisesti liity yhteistoimintalain 8 luvun mukaisiin asioihin, mutta mikään ei rajoita käsittelemästä 8 luvun piiriin kuuluvia asioita tällaisen jatkuvan neuvottelumenettelyn pohjalle rakennetun ja valmiiksi olemassa olevan toimielimen yhteydessä. Usein se voi olla tarkoituksenmukaistakin, jos tapaamisiin osallistuvat pääosin samat henkilöt sekä työntekijöiden että työnantajien puolelta.

Kysymys 2

Salliiko työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskeva 40 kohta paikallisen sopimisen muusta yhteistoimintalain tarkoittamasta yhteistoimintamenettelystä kuin neuvotteluajasta?

Työehtosopimuksen määräys mahdollistaa poikkeamisen työehtosopimuksen neuvotteluajoista eli, kuten asia työehtosopimuksen lopussa olevan paikallisen sopimisen taulukossa ilmaistaan, neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvottelujen varsinaisesta sisällöstä ei työehtosopimuksessa ole määräyksiä, vaan neuvotteluihin on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä. Työehtosopimus ei yleisesti aseta rajoituksia paikalliselle sopimiselle yhteistoimintalakia koskevissa asioissa.

Koska neuvotteluesitys oli työehtosopimuksen mukaan pitänyt antaa?

Työehtosopimus ei aseta mitään ennakkoaikaa neuvotteluesityksen antamiselle ennen varsinaisten työvoiman käytön vähentämistä koskevien neuvottelujen aloittamista.

Asettiko työehtosopimus joitain velvoitteita neuvotteluesityksen sisällölle ja/tai muodolle, ja oliko näistä asioista voitu paikallisesti sopia toisin?

Neuvotteluesityksen sisältöön ja varsinaisiin neuvotteluihin sovelletaan yhteistoimintalakia, ei työehtosopimusta.

Voitiinko työehtosopimuksen 40 kohtaa tulkita siten, että neuvotteluesitystä ei tarvinnut antaa viisi päivää ennen neuvottelua, koska neuvotteluajan laskeminen alkoi neuvotteluesityksen tekemisestä?

Kyllä.

Onko neuvotteluesitys esimerkiksi voitu antaa samana päivänä kun neuvottelut on aloitettu?

Kyllä, ja näin usein tehdäänkin. Neuvotteluesityksen antamista sekä neuvotteluaikojen laskemista koskevien työehtosopimusmääräysten vakiintuneet tulkinnat käyvät ilmi muun muassa Metallityöväen Liitto ry:n vuonna 2011 julkaisemasta Pekka Purasen teoksesta ”Lain ja sopimuksen mukaan” sivuilta 131-132 sekä Metallityöväen Liitto ry:n oikeudellisen yksikön vuonna 1997 laatimasta julkaisusta ”Käytännön ohjeita irtisanomis- ja lomautustilanteiden varalta” sivuilta 8-9 ja 15-16.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Metalliteollisuuden keskusliiton MET:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen työehtosopimus 1996-1997

2. Metalliteollisuuden keskusliiton MET:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen työehtosopimus 1.1.1998-15.1.2000

3. Metalliteollisuuden keskusliiton MET:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen työehtosopimus 27.1.2000-30.1.2001

4. Sähkötekniset työnantaja ry:n ja Sähköliitto ry:n välinen sähköistysalan työehtosopimus 1.3.2015-31.1.2017

Teknologiateollisuus ry:n kirjalliset todisteet

1. Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen työehtosopimus (2013-2016)

2. Metallityöväen Liitto ry:n oikeudellisen yksikön vuonna 1997 laatima julkaisu ”Käytännön ohjeita irtisanomis- ja lomautustilanteiden varalta”, sivut 8-9 ja 15-16

Sähköalojen ammattiliitto ry:n henkilötodistelu

1. A, asiantuntija, Sähköalojen ammattiliitto ry

2. B, asiantuntija, Sähköalojen ammattiliitto ry

Teknologiateollisuus ry:n henkilötodistelu

1. C, neuvottelujohtaja, Teknologiateollisuus ry

2. D, teknologiasektorin johtaja, Teollisuusliitto ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen 40 kohdassa on määrätty neuvottelumenettelystä työvoiman käyttöä vähennettäessä.

Kohdan 1 momentin mukaan työnantajan on irtisanoessa, lomauttaessa tai osa-aikaistaessa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä noudatettava yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalaki) säännöksiä kyseisessä kohdassa sovituin poikkeuksin. Kohdassa on myös todettu, että neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka kuuluvat mainitun lain soveltamispiiriin.

Kohdan 2 momentin mukaan yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Työehtosopimuksen kyseisen luvun määräykset ovat lakia täydentäviä, ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.

Edelleen kohdan 3 momentissa on määrätty, että yhteistoimintalain 45 ja 51 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta seuraavaksi sovitun mukaisesti. Tämän jälkeen määräyksessä on lueteltu eri tilanteissa noudatettavat neuvotteluajat.

Työtuomioistuimelle esitetyn lausuntopyynnön ensimmäisessä kohdassa käräjäoikeus on kysynyt, onko työehtosopimus rajoittanut niin kutsutun jatkuvan neuvottelumenettelyn käyttöä yhteistoimintamenettelyssä ja onko työehtosopimuksella tarkoitettu rajoittaa yhteistoimintalaissa säädettyä. Käräjäoikeus on lausuntopyyntönsä toisessa kohdassa kysynyt ensimmäiseksi, salliko työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskeva 40 kohta paikallisen sopimisen muusta yhteistoimintalain tarkoittamasta yhteistoimintamenettelystä kuin neuvotteluajasta. Käräjäoikeus on kysynyt myös, asettiko työehtosopimus joitain velvoitteita neuvotteluesityksen sisällölle ja/tai muodolle, ja oliko näistä asioista voitu paikallisesti sopia toisin.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, ettei työehtosopimus ole sisältänyt lainkaan määräyksiä niin kutsutusta jatkuvasta neuvottelumenettelystä. Liittojen kesken on ollut riidatonta myös se, että työehtosopimus ei ole sisältänyt määräyksiä neuvotteluesityksen tai neuvottelujen sisällöstä ja että sopimuksen 40 kohta on koskenut ainoastaan neuvotteluaikoja. Työehtosopimuksen 40 kohdassa on liittojen mukaan poikettu vain yhteistoimintalain 45 ja 51 §:ien säännöksistä, ja muilta osin sovellettavaksi on tullut yhteistoimintalaki, jota ei ollut otettu osaksi työehtosopimusta. Työtuomioistuin toteaa, että yhteistoimintalain 45 § koskee työnantajan esitystä yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi ja 51 § neuvotteluvelvoitteen täyttymistä.

Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa edellä mainitusta työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisestä kannasta. Työtuomioistuin katsoo tältä osin lausuntonaan, että niin kutsutun jatkuvan neuvottelumenettelyn käytöstä ei ole sovittu työehtosopimuksessa mitään. Sopimuksen 40 kohtaa ei voida tulkita siten, että sen nojalla olisi voitu paikallisesti sopia muusta kuin neuvotteluajoista. Työehtosopimus ei ole sisältänyt määräyksiä neuvotteluesityksen sisällöstä tai muodosta. Yhteistoimintalakia ei ole otettu osaksi työehtosopimusta, joten sen tulkinta ja soveltaminen kuuluvat käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa käräjäoikeuden toimivaltaan.

Käräjäoikeus on lisäksi kysynyt, milloin neuvotteluesitys oli työehtosopimuksen mukaan pitänyt antaa ja voitiinko työehtosopimuksen 40 kohtaa tulkita siten, että neuvotteluesitystä ei tarvinnut antaa viisi päivää ennen neuvottelun aloittamista. Käräjäoikeus on vielä kysynyt tarkentavasti, onko neuvotteluesitys voitu antaa samana päivänä kun neuvottelut on aloitettu.

Työtuomioistuin toteaa käräjäoikeuden kysymyksessään viittaavan viiden päivän määräajalla yhteistoimintalain 45 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan harkitessaan yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen mukaan siinä määrättyjen neuvotteluaikojen laskeminen aloitetaan neuvotteluesityksen tekemisestä. Edellä mainitussa yhteistoimintalain säännöksessä mainitun neuvotteluesityksen antamisen ja neuvottelujen aloittamisen välisen määräajan noudattaminen on kuitenkin ollut liittojen välillä riidanalainen seikka.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n mukaan työehtosopimuksen 40 kohdan määräyksellä ei ole poikettu edellä mainitusta yhteistoimintalain 45 §:n mukaisesta viiden päivän vähimmäismääräajasta. Teknologiateollisuus ry on puolestaan katsonut, että työehtosopimuksen 40 kohdan nojalla mitään määräaikaa neuvotteluesityksen antamisen ja neuvottelujen aloittamisen välillä ei ole ollut. Teknologiateollisuus ry on tältä osin vedonnut muun ohella siihen, että sen ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen (”vihreä kirja”) sekä sen ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisen työehtosopimuksen (”punainen kirja”) tulkinnat ovat olleet riidanalaisten määräysten osalta yhteneväiset ja että määräyksiä on molempien sopimusten piirissä vakiintuneesti tulkittu liiton vetoamalla tavalla. Asiassa on riidatonta, että kysymyksessä olevat määräykset ovat molemmissa sopimuksissa olleet sanamuodoltaan olennaisilta osin samanlaiset.

Työtuomioistuin katsoo työehtosopimuksen 40 kohdan sanamuodon tukevan Teknologiateollisuus ry:n esittämää tulkintaa. Määräyksestä ilmenee, että 40 kohdan määräyksellä on poikettu yhteistoimintalaista ja tämä poikkeaminen on koskenut nimenomaisesti muun ohella lain 45 §:ää. Toisin kuin tähän lainkohtaan, työehtosopimukseen ei ole kirjattu, että neuvotteluesityksen antamisen jälkeen tulisi noudattaa mitään määräaikaa ennen neuvottelujen aloittamista.

Työtuomioistuimessa kuultavina olleiden liittojen kuulustuttamat todistajat ovat kertoneet eri tavoin siitä, miten riidanalaisia määräyksiä on tulkittu ja millaista tulkintakäytäntöä liitot ovat noudattaneet. Sähköalojen ammattiliitto ry:n asiantuntijat A ja B ovat kertoneet, ettei neuvotteluesityksen antamisen osalta ollut poikettu yhteistoimintalain mukaisesta viiden päivän vähimmäismääräajasta ennen neuvottelujen aloittamista. A:n ja B:n mukaan ”punainen kirja” oli vastannut ”vihreästä kirjasta” poiketen rakenteeltaan ja sisällöltään yhteistoimintalakia, ellei siinä nimenomaisesti ollut poikettu lain säännöksistä. Myös sopimusten tulkinnat saattoivat erota toisistaan. A ja B ovat kertoneet, että ”vihreän kirjan” osalta noudatettu riidanalaisten työehtosopimusmääräysten tulkinta ei ollut siirtynyt sellaisenaan ”punaisen kirjan” tulkinnaksi.

Teknologiateollisuus ry:n neuvottelujohtaja C ja Teollisuusliitto ry:n teknologiasektorin johtaja D ovat puolestaan kertoneet vakiintuneena käytäntönä olleen, että ”punaisen kirjan” määräyksiä tulkittiin yhdenmukaisesti ”vihreän kirjan” määräysten tulkintojen kanssa. Tämä sopimuskäytäntö oli alkanut vuonna 1995, jolloin työnantajaliiton ja silloisen Metallityöväen Liitto ry:n välisessä työryhmässä oli alettu laatia irtisanomissuojasopimusta, jolla oli haluttu irtaantua keskusjärjestöjen vastaavasta sopimuksesta. Metallialan irtisanomissuojasopimus oli valmistunut vuonna 1996, ja se oli tullut seuraavana vuonna voimaan samansisältöisenä myös osana ”punaista kirjaa”. Käytäntöä oli jatkettu samalla tavalla koko ”punaisen kirjan” voimassaoloajan siten, että ”vihreä kirja” oli neuvoteltu pääalan sopimuksena ensin. Sähköalojen ammattiliitto ry:lle esitelty pääalan neuvottelutulos oli hyväksytty myöhemmin Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisenä rinnakkaissopimuksena. Sopimusmääräykset ja niiden tulkinnat olivat olleet rinnakkaissopimuksessa pääalan sopimukseen nähden identtisiä, ellei Sähköalojen ammattiliitto ry:n kanssa ollut erikseen sovittu poikkeuksia. Riidanalaisten määräysten osalta poikkeuksia ei ollut tehty. Irtisanomissuojasopimuksen määräykset oli molemmilla aloilla sisällytetty osaksi varsinaista työehtosopimusta vuonna 2000, mutta mainittu sopimuskäytäntö ei ollut missään vaiheessa muuttunut.

Työtuomioistuin toteaa, että lausuntoasiasta TT 1995:29 ilmenee Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton (nykyään Sähköalojen ammattiliitto ry) olleen Metalliteollisuuden Keskusliitto MET:n (nykyään Teknologiateollisuus ry) kanssa tuolloin yhtä mieltä siitä, että liittojen välisen työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatettiin metalliteollisuuden pääalan työehtosopimukseen osallisten liittojen omaksumia tulkintoja kysymyksen ollessa sellaisen määräyksen tulkinnasta, joka oli otettu liittojen väliseen työehtosopimukseen suoraan pääalan työehtosopimuksesta. Työtuomioistuin katsoo, ettei nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitetty todistelu anna aihetta poiketa tästä periaatteesta. Riidanalaiset määräykset ovat ”punaisessa kirjassa” olennaisilta osin samansisältöisiä kuin ”vihreässä kirjassa”, josta ne riidattomasti on otettu ”punaiseen kirjaan”. Asiassa ei ole väitettykään, että ”punaiseen kirjaan” osallisten liittojen välillä olisi nimenomaisesti sovittu näitä määräyksiä koskevista poikkeuksista ”vihreän kirjan” määräysten tulkintaan.

C ja D ovat kertoneet ”vihreän kirjan” vakiintuneena tulkintana olleen, että yhteistoimintalain mukaisesta neuvotteluesityksen antamiseen liittyvästä määräajasta on voitu poiketa. Tämä tulkinta ilmenee myös teknologiateollisuuden luottamusmiehille suunnatusta Metallityöväen Liitto ry:n julkaisemasta teoksesta, jossa on teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimusta koskien todettu, ettei yhteistoimintalain edellyttämää viiden päivän odotusaikaa neuvotteluesityksen antamisen ja neuvottelujen aloittamisen välillä tarvitse soveltaa. Neuvottelut voivat siis alkaa samanaikaisesti neuvotteluesityksen antamisen kanssa. (Pekka Puranen: Lain ja sopimuksen mukaan, Työsopimusoikeutta teknologiateollisuuden luottamusmiehille, 2011, s. 131) Tätä tulkintaa ja Teknologiateollisuus ry:n vetoamaa soveltamiskäytäntöä tukee myös kirjallisena todisteena esitetty Metallityöväen Liitto ry:n oikeudellisen yksikön julkaisu ”Käytännön ohjeita irtisanomis- ja lomautustilanteiden varalta” vuodelta 1997. Sen mukaan (s. 8, 9, 15 ja 16) neuvotteluaika voi alkaa neuvotteluesityksen antamisesta kulloisessakin tilanteessa noudatettavan neuvotteluajan pituudesta riippumatta.

Teknologiateollisuus ry:n kantaa tukee osaltaan myös se asian käsittelyssä esiin tuotu seikka, että viiden päivän määräajan noudattaminen lyhentäisi merkittävästi neuvottelujen käymiseen määrättyä aikaa ottaen huomioon, että työehtosopimuksen mukaan neuvotteluajat ovat riidattomasti olleet laskettavissa jo neuvotteluesityksen antamispäivästä lukien.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n työtuomioistuimen pääkäsittelyssä vetoamissa yhteistoimintalain 48 §:ssä ja niin kutsutussa joukkovähentämisdirektiivissä (neuvoston direktiivi 98/59/EY työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä) ei ole asetettu määräaikaa neuvotteluesityksen antamiselle.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, ettei yhteistoimintalain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettua viiden päivän määräaikaa ole tarvinnut työehtosopimuksen mukaan noudattaa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Ulla Liukkunen, Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Lausunto on yksimielinen.