TT 2021:56

Välituomiolla ratkaistiin kysymys siitä, olivatko kanteessa vaaditut palkkasaatavat vanhentuneet. Kantaja ei ollut näyttänyt, että velan vanhentumista olisi katkaistu vanhentumislaissa tarkoitetulla tavalla. Kanteessa vaaditut saatavat katsottiin siten vanhentuneiksi ja niitä koskevat suoritusvaatimukset hylättiin. Kysymys myös työtuomioistuimen toimivallasta.

KANTAJA

Teollisuusliitto ry

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry

X Oy

ASIA

Palkkaus ym.

Vireille 1.7.2020

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.3.2021

Pääkäsittely 6.5.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teollisuusliitto ry:n (ent. Metallityöväen Liitto ry) ja Teknologiateollisuus ry:n 24.10.2011–31.10.2013 välillä voimassa ollut teknologiateollisuuden työehtosopimus on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

8 §

Työntekijän palkka

Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työntekijä

Työntekijän peruspalkka

Mom.1. Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen.

….

10 §

Erilliset lisät

E Tulospalkkio ja tulospalkkiolisät

Mom. 6. Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen.

Tulospalkkiolisää ei oteta huomioon laskettaessa työntekijän 11 §:n mukaista keskituntiansiota. Tällöin koko tulospalkkio maksetaan työntekijöille kertakorvauksena.

Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.

Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.

Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon laskettaessa vuosilomapalkkaa ja -korvausta, mikäli tulospalkkiolisän laskentaperuste ei näitä sisällä.

Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

….

29 §

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Mom. 3. Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

30 § Paikallinen sopiminen

Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen ilmenee kustakin työehtosopimusmääräyksestä (ks. myös työehtosopimuksen liite, s. 220).

31 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskeva erimielisyys on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla käytävin neuvotteluin.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot antavat pyydettäessä paikallisille osapuolille neuvottelujen kaikissa vaiheissa ohjausta ja neuvontaa edistääkseen erimielisyyden ratkaisemista työpaikalla. Erimielisyyden siirtämistä liittojen ratkaistavaksi on pidettävä vasta viimeisenä keinona.

Työpaikalla tulee todeta työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimivien henkilöiden, erityisesti luottamusmiesten ja esimiesten vastuualue ja valtuudet työsuhdeasioissa.

Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

Mom. 2. Työntekijän palkkausta ja työehtoja koskevasta asiasta neuvotellaan ensin työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Ellei työntekijä ole saanut asiaa selvitetyksi esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian neuvoteltavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

Ellei luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisessä neuvottelussa päästä sovintoon, voidaan asia siirtää neuvoteltavaksi pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kanssa.

Jos asia koskee luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti, voidaan neuvottelut aloittaa suoraan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä. Välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut. Neuvottelut on käytävä viivyttelemättä.

Mom. 3. Ellei erimielisyydestä päästä paikallisten osapuolten kesken sovintoon, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta alistaa liittojen ratkaistavaksi.

Erimieliseksi jäädystä asiasta laaditaan yhteinen muistio, jossa on määritelty erimielisyyden kohteena oleva asia sekä selostettu osapuolten perustellut kannat. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion. Muistio laaditaan liittojen kotisivuilta saatavissa olevalle lomakkeelle.

Jos paikallisen neuvottelujärjestyksen noudattaminen on erimielisyysasiassa olennaisesti laiminlyöty, liitot voivat palauttaa asian työpaikalle neuvoteltavaksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen erimielisyysmuistion lähettämistä liitoille tulee pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan tarpeellisin jatkoneuvotteluin pyrkiä vielä asian sovinnolliseen ratkaisemiseen työpaikalla. Erimielisyysmuistiolomakkeessa on tätä koskevaa ohjeistusta.

Paikalliset osapuolet voivat yhdessä erimielisyysmuistion lähettämisen sijasta pyytää liitoilta sovintoesityksen tai sitovan ratkaisun antamista riitakysymykseen. Jos liitot antavat sitova ratkaisun, se on lopullinen.

Mom. 4. Liittojen erimielisyysasiassa saavuttama yksimielinen kanta sitoo paikallisia osapuolia.

Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista on neuvottelujärjestyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teollisuusliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä 24.10.2011–31.10.2013 voimassa olleen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettu luottamusmiessopimus on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset.

1 §

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset yrityksen ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan kehittämiselle sekä työehtosopimuksen oikean soveltamisen ja paikallisen sopimisen edistämiselle. Luottamusmiehen tehtävänä on keskeisenä osana paikallista työehtosopimuksen toteuttamiseen liittyvää neuvottelujärjestelmää huolehtia osaltaan siitä, että:

- työehtosopimusta sovelletaan oikein ja sitä noudatetaan,

- erimielisyydet selvitetään nopeasti ja tarkoituksen mukaisesti,

- yhteistoimintaa ja paikallista sopimista edistetään ja

- työrauhaa ylläpidetään ja edistetään

….

2 §

Luottamusmiehen asema

Luottamusmiehellä on tehtävää hoitaessaan erityisiä oikeuksia sekä vastaavasti velvollisuuksia. Työehtosopimuksesta ja työlainsäädännöstä johtuvien tehtävien lisäksi voidaan sopia muistakin työpaikan tarpeen mukaisista luottamusmiehelle soveltuvista tehtävistä, jotka saattavat liittyä henkilöstön edustamiseen mm. erilaisissa kehittämishankkeissa.

Luottamusmiehen ja työnantajan tulee kummankin myötävaikuttaa niihin seikkoihin, jotka luovat edellytykset luottamusmiestehtävässä onnistumiselle. Asioiden käsittely avoimen vastavuoroisuuden hengessä lisää luottamusta ja mahdollisuuksia sitoutua yhteisiin tavoitteisiin.

…..

6 §

Luottamusmiehen tehtävät

Perustehtävät

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmies osallistuu tarvittaessa työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten

selvittämiseen.

Luottamusmiehen on valvottava, että työntekijät noudattavat työehtosopimusta ja paikallisia sopimuksia.

Luottamusmies vastaa ammattiosaston edustajana työrauhan ylläpitämisestä ja edistämisestä työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

...

9 §

Vapautus työstä

Luottamusmiehelle järjestetään säännöllistä tai tehtävien hoidon vaatima määrä tilapäisesti annettavaa vapautusta työstä. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten annettavan säännöllisesti toistuvan vapaan määrästä ja jakautumisesta pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten kesken voidaan sopia paikallisesti. Jos luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävät ensisijaisesti sinä aikana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n (ent. Metallityöväen Liitto ry) välillä 24.10.2011–31.10.2013 voimassa olleen työehtosopimuksen osana noudatettu paikallista sopimista koskeva liite on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA PAIKALLINEN SOPIMINEN

Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen voidaan jakaa kahteen ryhmään: työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saaviin sopimuksiin ja työsopimustasoiseen sopimiseen. Molemmissa on kyse nk. toisin sopimisesta eli poikkeamisesta työehtosopimuksen määräyksistä tai työehtosopimuksen täydentämisestä.

Työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saavat paikalliset sopimukset

10 § mom. 6. tulospalkkiolisän käyttöönotto kirjallisesti

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n (ent. Metallityöväen Liitto ry) välillä 24.10.2011–31.10.2013 voimassa olleen työehtosopimuksen osana noudatettu teknologiateollisuuden TT-SAK yleissopimus on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset.

TT-SAK yleissopimus, teknologiateollisuus

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

X Oy (tapahtumahetkellä yhtiö oli nimeltään Z Oy) oli ennen 28.1.2013 lomauttanut Pulkkilan tehtaan työntekijöitä. Lomautuksia oli voimassa mainittuna päivänä.

X Oy:n Pulkkilan tehtaalle oli 28.1.2013 ennen kello 7.30 tullut ulkopuolista työvoimaa siivoustehtäviin. Työnantajapuolen mukaan aamuvuorossa olleet tuotannon työntekijät olivat menneet tämän vuoksi lakkoon, joka oli kestänyt tuotantojärjestelmän vuororaportin mukaan kello 7.23–8.54 eli puolitoista tuntia. Tämän jälkeen työnteko oli jatkunut. Työntekijät eivät kuitenkaan olleet poistuneet työpaikalta. Työsuojeluvaltuutettu A, varapääluottamusmies B, tehdaspäällikkö C, työnantajan edustaja D ja ennakkohuoltoinsinööri E olivat käyneet keskustelua tilanteesta kello 8 ja 9 välisenä aikana. Pääluottamusmies F ei ollut tuolloin ollut työpaikalla, ja B oli toiminut hänen sijaisenaan. B oli siten 28.1.2013 ollut työehtosopimuksen ja sen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen nojalla luottamusmiehen asemassa.

Työntekijäpuolen mukaan työntekijät eivät olleet 28.1.2013 aamuvuorossa lakossa, vaan heidät oli määrätty tekemään putkikoneella lajinvaihtoa, minkä he olivat tehneet tavanomaiseen tapaan. Tuo lajinvaihto oli työntekijäpuolen mukaan tullut valmiiksi kello 9 jälkeen. Työnantajapuoli taas on väittänyt, että työntekijät olivat kieltäytyneet heille osoitetusta putkikoneen ajosta ja lajinvaihdosta eivätkä olleet tehneet työnseisauksen aikana työtä.

Teknologiateollisuus ry ei ole nostanut X Oy:n Pulkkilan tehtaan 28.1.2013 tapahtumista työrauhakannetta työtuomioistuimessa, joten 28.1.2013 tapahtumien luonnetta suhteessa työrauhavelvoitteeseen ei ole käsitelty työtuomioistuimessa.

Yhtiö pidätti kaikilta niiltä 21 työntekijältä, joiden se katsoi tapahtumahetkellä osallistuneen työnseisaukseen, 1,5 tunnin palkan sekä tammikuun 2013 osuuden tulospalkkiosta (60 euroa). Näin meneteltiin myös varapääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun osalta. Työntekijät olivat kaikki Pulkkilan Metallityöväen ammattiosasto ry:n 377 jäseniä. B:lle ja A:lle yhtiö on kesäkuussa 2013 maksanut heiltä pidättämänsä 1,5 tunnin palkan. Maksamatta jätettyä tulospalkkiota heille ei ole maksettu.

X Oy Pulkkilan tehtaan vuoden 2013 tulospalkkion käyttöönotosta on sovittu työehtosopimuksen 10 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmies F:n kesken. Yhtiön noudattaman tulospalkkiojärjestelmän kohta 7 koskee laittomien työtaistelutoimenpiteiden vaikutusta tulospalkkioiden maksamiseen. Kyseinen ehto kuuluu seuraavasti. ”Jos henkilö osallistuu työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen tai lainsäädännön vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, hän ei ole oikeutettu tulospalkkioon siltä kuukaudelta, jolle työtaistelutoimenpiteet kokonaan tai osittain kohdistuu. Tämä rajoitus ei koske työntekijäjärjestön toimeenpanemia työtaistelutoimenpiteitä (KKO 2010:93).”

Erimielisyys vallitsee siitä, onko työnantaja menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta B:lle ja A:lle ja 17 muulle työntekijälle 28.1.2013 työvuorolta 1,5 tunnin palkan ja tulospalkkion tammikuun 2013 osalta. Osapuolet ovat eri mieltä myös siitä, onko työnantaja menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytymällä aloittamasta paikallista erimielisyysneuvottelua. Edelleen riitaa on siitä, noudatetaanko yhtiön tulospalkkiojärjestelmää osana työehtosopimusta ja voiko työtuomioistuin toimivaltansa puitteissa tutkia kanteessa esitetyt tulospalkkiota koskevat suoritusvaatimukset. Riitaa on vielä siitä, ovatko palkkasaatavat vanhentuneet ja voiko työtuomioistuin tutkia kanteessa esitetyt suoritusvaatimukset.

Palkan perintää ja tulospalkkioita koskevat liittojen väliset erimielisyysneuvottelut on käyty keväällä 2013. Liittojen väliset erimielisyysneuvottelut päättyivät erimielisinä toukokuussa 2013. Tämä on todettu myös liittojen välisissä muistioneuvotteluissa 11.6.2013.

Välituomiolla ratkaistaan ensin vanhentumisväitteeseen liittyvä kysymys työtuomioistuimen toimivallasta. Jos vastaajien tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus hylätään, ratkaistavana on kysymys siitä, ovatko kanteessa vaaditut palkkasaatavat vanhentuneet.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

1. vahvistaa, että X Oy on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 8 §:n ja 10 §:n vastaisesti jättämällä maksamatta varapääluottamusmies B:lle ja työsuojeluvaltuutettu A:lle sekä työntekijöille G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, W ja Y 28.1.2013 työvuorolta palkan 1,5 tunnin osalta ja tulospalkkion tammikuun 2013 osalta,

2. velvoittaa X Oy:n maksamaan B:lle tulospalkkiota 60,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 22.4.2013 lukien

3. vahvistaa, että X Oy on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytymällä aloittamasta neuvottelujärjestyksen tarkoittamaa paikallista erimielisyysneuvottelua viikon kuluessa siitä, kun pääluottamusmies teki neuvotteluesityksen,

4. tuomitsee X Oy:n vaatimuskohtien 1 ja 3 mukaisesta menettelystä hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

5. tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, kun se ei ole puuttunut X Oy:n vaatimuskohdan 1 mukaiseen menettelyyn viipymättömin ja tehokkain toimenpitein,

6. velvoittaa X Oy:n maksamaan G:lle, H:lle, I:lle, J:lle, K:lle, L:lle, M:lle, N:lle, O:lle, P:lle, R:lle, S:lle, T:lle, U:lle, V:lle, W:lle ja Y:lle tulospalkkiota 60 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 22.4.2013 lukien ja peruspalkkaa 1,5 tunnin palkkaa vastaava määrä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 7.2.2013 lukien määrältään seuraavasti:

6.1 G:lle 23,63 euroa,

6.2 H:lle 23,07 euroa,

6.3 I:lle 23,07 euroa,

6.4 J:lle 23,07 euroa,

6.5 K:lle 22,53 euroa,

6.6 L:lle 23,51 euroa,

6.7 M:lle 22,41 euroa,

6.8 N:lle 23,25 euroa,

6.9 O:lle 22,53 euroa,

6.10 P:lle 22,53 euroa,

6.11 R:lle 22,53 euroa,

6.12 S:lle 22,28 euroa,

6.13 T:lle 22,53 euroa,

6.14 U:lle 23,07 euroa,

6.15 V:lle 22,53 euroa,

6.16 W:lle 23,07 euroa,

6.17 Y:lle 23,07 euroa, ja

7. velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Vaatimuskohdissa 2 ja 6 saatavien vanhentuminen on katkaistu sähköpostilla 20.12.2016 toimitetulla vaatimuskirjeellä Teknologiateollisuus ry:n asiamies Ä:lle, joka oli myös edustanut X Oy:tä liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa.

Saatava ei ole vanhentunut, vaan sen työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 1 momentin mukainen viiden vuoden vanhentumisaika on katkaistu vanhentumislain 10 §:n mukaisella vapaamuotoisella velan katkaisutoimella 20.12.2016 Teknologiateollisuus ry:n edustajana ja erimielisyysneuvotteluissa myös X:n asiaa neuvotelleelle Ä:lle lähetetyllä viestillä.

Vanhentumislain 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vanhentumisen katkaisee vaatimus suorituksen maksamisesta tai muutoin muistuttaminen velasta. Vanhentumisen katkaisu ei siis edellytä suorituksen vaatimista, vaan vapaamuotoinen muistutus velasta riittää. Viesti, joka on lähetetty 20.12.2016, on lainkohdan tarkoittama muistutus velasta. Viestistä käy täysin selvästi ilmi mistä velasta on kysymys (1,5 tunnin palkat 28.1.2013 päivältä ja tulospalkkiot). Tulospalkkion määrä 60 euroa on yksilöity euromääräisesti viestissä.

Oikeuskäytännön mukaan velallisen edellytykset itse arvioida ja selvittää vaatimuksen sisältöä otetaan huomioon, kun arvioidaan, onko velan vanhentuminen katkaistu (KKO 2012:75 ja KKO 2019:88). Niin Teknologiateollisuuden asiamiehellä viestin vastaanottajana kuin X:llä velallisena on ollut täydet edellytykset tietää, ymmärtää tai ainakin ottaa selvää mitä vaatimukset 20.12.2016 viestissä olivat, mihin ne perustuivat ja mitkä niiden euromääräiset suuruudet olivat. X:lle asia on ollut tuttu, koska se on itse pidättänyt kyseiset maksusuoritukset. Yhtiö on tiennyt tai sen on pitänyt tietää maksamiensa palkkojen suuruudet ja keneltä pidätykset 28.1.2013 palkasta oli tehty. Sekä Teknologiateollisuudelle että X:lle asia oli tuttu jo entuudestaan myös sen vuoksi, että asia oli neuvoteltu sekä paikallisella että liittotasolla erimielisyysneuvotteluissa.

Oikeuskäytännön mukaan todistustaakka siitä, että velkojan lähettämä muistutus velasta on ollut velallisen saapuvilla ei ole yksin velkojalla, vaan taakka on jaettu. Oikeuskäytännössä velalliselle on asetettu todistustaakkaa siitä, että jokin seikka on voinut estää velkojan lähettämän muistutuksen tulemisen velallisen saapuville (KKO 2015:29).

Sähköpostiviestin katsotaan vakiintuneesti menneen perille, ellei toista osoiteta. Ä on ollut Teknologiateollisuus ry:n palveluksessa viestin lähettämisen ajankohtana ja vielä useita kuukausia sen jälkeen. Ä on asemassaan edustanut Teknologiateollisuus ry:tä, joka on tässä asiassa vastaajana, ja hän oli ainakin aiemmin edustanut samaa velkasuhdetta koskevassa asiassa myös X:ää, kun asiasta on käyty erimielisyysneuvotteluita liittojen välillä. Ä oli X:n tässä asiassa edellinen asiamies, kun hän oli viimeksi asiasta sekä liiton että yhtiön puolesta neuvotellut liittojen välisissä neuvotteluissa. Ä:llä oli sekä liiton edustajan aseman että X:n puolesta aiemmin neuvotelleen asiamiehen aseman perusteella valtuutus ottaa viesti vastaan X:n puolesta, tai ainakin velvollisuus toimittaa viestistä tieto X:lle.

Vakiintuneen työmarkkinakäytänteen mukaan järjestäytyneiden osapuolten välillä erimielisyysasiassa lähetetyt viestit toimitetaan ainoastaan yhdelle taholle kerrallaan, ja liittotason neuvotteluiden aikana tai niiden aikana vain asiasta neuvotelleelle liiton edustajalle, eikä erikseen hänen ohellaan työehtosopimukseen sidotulle liiton jäsenelle.

Velkojilla on ollut perusteltu syy tässä asiassa käsittää, että Teknologiateollisuus ry:n asiamiehelle lähetetty ja viestin sisällön perusteella X:lle tarkoitettu viesti menee X:n edustajien saataville, koska sen vastaanottajan työtehtäviin on kuulunut toimittaa viesti perille X:lle.

Vastaajat eivät ole osoittaneet, että Ä olisi vastoin velvoitteitaan ja vakiintunutta työmarkkinakäytännettä jättänyt välittämättä viestin tai ainakin sen asiasisällön X:n edustajille eli velallisen saataville. Väite ei ole uskottava siihenkään nähden, että viestissä on myös kehotettu olemaan yhtiöön yhteydessä samassa viestissä esillä olleen sovintoasian vuoksi.

Vastaajien tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus tulee hylätä. Vaatimus kohdistuu kanteen kiistoperusteeseen eikä itse kanneperusteeseen. Vanhentumisessa kyse on aineellisesta oikeudesta eli kanteen kiistämisen perusteesta. Kanne tulee tutkia, että sen kiistämisen peruste tulee myös tutkituksi. Kantajan mielestä tuo aineellinen kysymys eli vaatimus vanhentumisesta tulee hylätä perusteettomana eli kanne tulee hyväksyä. Jos tuo kiistämisen peruste kuitenkin hyväksytään, kanne tulee hylätyksi eikä se jää tutkimatta.

Vakiintunut oikeuskäytäntö on, että työtuomioistuin voi ja sen pitää ottaa ratkaisutoiminnassaan huomioon sen ratkaisemissa materiaalisissa kysymyksissä laissa olevat säännökset, vaikka ne eivät olisi työehtosopimuslaissa tai laissa oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa. Näin myös väitetyn vanhentumisen osalta huomioon tulee otettavaksi vanhentumislain säännökset siitä, miten vanhentumisen katkaisu on arvioitava.

VASTAUS

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat muun ohessa vaatineet, että kanteen kohtien 2 ja 6 mukaiset suoritusvaatimukset jätetään ensisijaisesti tutkimatta tai toissijaisesti hylätään.

Perusteet

Kaikki kanteen kohdissa 2 ja 6 vaaditut palkkasaatavat ovat vanhentuneet. Vaadittujen palkkasaatavien vanhentumisaika on kulunut umpeen, eikä vanhentumista ole katkaistu siten kuin laki velan vanhentumisesta edellyttää.

Kantaja väittää katkaisseensa palkkasaatavien vanhenemisen 20.12.2016 lähetetyllä sähköpostiviestillä Ä:lle. Kyseinen sähköpostiviesti ei ole vanhentumislaissa tarkoitettu vapaamuotoinen katkaisutoimi, sillä sähköpostiviestiä ei ole lähetetty velalliselle eikä viestiä ole yksilöity riittävällä tavalla. Palkkasaatavien vanhentumista ei ole katkaistu myöskään muulla tavalla.

Asianajaja Ö on lähettänyt sähköpostiviestin 20.12.2016 Ä:lle, joka työskenteli tuolloin asiantuntijana Teknologiateollisuus ry:ssä. Ä ei ole tuolloin toiminut joulukuussa 2016 yhtiön edustajana taikka asiamiehenä tässä asiassa, eikä hänellä ole ollut asemaansa, toimeksiantoon tai muuhunkaan valtuutukseen perustuvaa toimivaltaa ottaa vastaan vanhentumisen katkaisutoimia X Oy:n puolesta. Tällaista toimivaltaa Ä:llä ei ole ollut missään vaiheessa. Sähköpostiviesti ei ole tullut velallisen eli yhtiön saataville.

Useita vuosia ennen kyseisen sähköpostiviestin lähettämistä Ä edusti Teknologiateollisuus ry:tä liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa, jotka olivat päättyneet keväällä 2013. Joulukuussa 2016 liittojen välillä ei ole ollut mitään avoinna olevaa erimielisyysasiaa päivän 28.1.2013 tapahtumiin liittyen. Ä:n osallistumisella liittojen välisiin erimielisyysneuvotteluihin keväällä 2013 ei kuitenkaan ole merkitystä vanhenemiskysymyksen arvioinnissa. Työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (31 §) on selkeästi eroteltu paikallisen tason neuvottelut ja niiden osapuolet (2 mom.) sekä liittotason neuvottelut ja niiden osapuolet (3 mom.). Erimielisyysneuvottelut, joissa Ä oli mukana, ovat työehtosopimuksessa liittojen välillä sovittu menettely, jonka osapuolina ovat liitot keskenään, eikä yhtiö ole ollut niissä osapuolena. Työehtosopimuksessa sovittu neuvottelumenettely ei perusta työnantajaliitolle tai sen yksittäiselle asiantuntijalle toimivaltaa ottaa vastaan vanhenemisen katkaisutoimia jäsenyrityksen puolesta. Kelpoisuus ottaa vastaan vanhenemisen katkaisutoimia jäsenyrityksen puolesta edellyttäisi tätä koskevan nimenomaisen valtuutuksen jäsenyritykseltä itseltään, eikä tällaista valtuutusta ole missään vaiheessa pyydetty tai annettu. Toisin kuin kantaja väittää, joulukuussa 2016 Tuomisella ei ole ollut myöskään työtehtäviinsä tai työmarkkinakäytäntöön perustuvaa velvollisuutta toimia tässä asiassa yhteyshenkilönä velkojien ja velallisen välillä. Tässä riita-asiassa Ä:lle lähetetyllä sähköpostiviestillä ei siten ole palkkasaatavan vanhenemisen katkaisuvaikutusta X Oy:hyn nähden.

Vapaamuotoisissa katkaisutoimissa edellytetään, että sen tekee joko velkoja tai velallinen ja että toinen osapuoli saa siitä tiedon. Velkasuhteen ulkopuolisten tahojen tekemät muistutukset eivät katkaise vanhentumista. Vanhentumisen katkaisemisessa on kysymys velkasuhteen osapuolten välisistä toimenpiteistä, mistä johtuu, että katkaisuvaikutus syntyy vastapuolen saadessa tiedon katkaisutoimesta. Ilman oikeaa henkilöllistä kohdentamista katkaisutoimi ei saa oikeudellista merkitystä.

Näyttötaakka saatavien vanhenemisen katkaisemisesta on yleisten prosessuaalisten periaatteiden mukaisesti velkojalla, joka vanhenemisen katkaisemiseen on vedonnut. Vanhentumislain esitöiden, oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön perusteella on selvää, että velkojan tulee näyttää toteen vanhentumisen katkaiseminen. Jos velkoja vetoaa siihen, että velkasuhteen ulkopuolisella taholla on ollut valtuutus ottaa vastaan vanhenemisen katkaisutoimia velallisen puolesta, velkojan tulee näyttää toteen tällainen valtuutus, kun se on velallisen taholta kiistetty. Todistustaakkaa ei voida asettaa velalliselle, koska se johtaisi siihen, että katkaisutoimi jäisi aina näyttämättä. Kantajan viittaama tapaus KKO 2015:29 ei sovellu tähän tapaukseen. Kyseessä oli tilanne, jossa kaksi tavallista kirjettä oli lähetetty velallisen omaan kotiosoitteeseen, ja kirjeiden lukumäärä oli asiassa ratkaisevaa (vrt. KKO 2015:28). Käsillä olevassa riita-asiassa asianajaja Ö on lähettänyt yhden sähköpostiviestin velkasuhteen ulkopuoliselle taholle. Hän ei ole lähettänyt sähköpostiviestiään yhdenkään velallisyhtiön palveluksessa olleen henkilön sähköpostiosoitteeseen eikä myöskään yhtiötä laillisesti edustaneen henkilön sähköpostiosoitteeseen. X Oy:llä ei voida katsoa olevan mainitun korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella näyttötaakkaa siitä, miksi velkasuhteen ulkopuoliselle taholle lähetetty viesti ei ole tullut yhtiön saataville. X Oy:llä ei myöskään ole eikä sillä edes voi olla tietoa Ä:n työtehtävistä tai siitä, miten Ä on tai ei ole hoitanut omia työtehtäviään.

Teknologiateollisuus ry puolestaan ei ole tässä asiassa velkasuhteen osapuoli, joten työnantajaliitolta ei voida miltään osin edellyttää näytön esittämistä siitä, mitä X Oy:n ja sen työntekijöiden välisissä velkasuhteissa on tai ei ole tapahtunut. Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijalle osoitetulla sähköpostiviestillä ei voida miltään osin katsoa olevan vanhenemisen katkaisuvaikutusta X Oy:hyn nähden. Olisi vastaajayhtiön oikeusturvan kannalta kestämätön tilanne, jos muuhun johtopäätökseen päädyttäisiin. Käytännössä tällainen johtopäätös tarkoittaisi sitä, että liittymällä työnantajaliittoon yhtiön katsottaisiin samalla antaneen liitolle asiallisesti ja ajallisesti rajoittamattoman valtuutuksen ottaa vastaan vanhenemisen katkaisutoimia yhtiön puolesta.

Sähköpostiviestissä 20.12.2016 velkaa ei ole myöskään yksilöity riittävällä tavalla. Siinä ei ole nimetty, keitä työntekijöitä asia koskee eli ketkä ovat velkojia. Velkojan tulee katkaisutoimessaan yksilöidä velka riittävällä tavalla, ja silloin kun velkoja käyttää asiamiestä, olennainen yksilöintitieto on velkasuhteen osapuolen eli velkojan henkilöllisyys. Tässä tapauksessa yksilöintivaatimuksen on katsottava korostuvan velkojien suuren määrän vuoksi. Yksilöintivaatimuksen on katsottava korostuvan myös ajan kulumisen vuoksi, sillä vaadittujen saatavien syntymisen ja sähköpostiviestin lähettämisen välillä on kulunut useita vuosia. Ä:lle lähetetyn sähköpostiviestin, josta ei edes ilmene velkasuhteen osapuolia, ei voida katsoa pätevästi katkaisseen velan vanhentumista.

Vanhentumislain tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät kysymykset kuuluvat yleisen tuomioistuimen toimivaltaan, minkä vuoksi erikoistuomioistuimena toimivan työtuomioistuimen toimivalta prosessin edellytyksenä puuttuu. Tämän vuoksi työtuomioistuimen on jätettävä tutkimatta palkkasaatavia koskevat suoritusvaatimukset (kannevaatimukset 2 ja 6).

Vanhentumislaki on yleinen velkasuhteissa sovellettava laki. Vanhentumislain soveltamista ja tulkintaa koskevalla oikeuskäytännöllä on siten yleisesti vaikutusta velkasuhteissa. Käsillä olevassa riita-asiassa tuomioistuimen arvioitavana on kysymys siitä, miten kantajan esittämää sähköpostiviestiä tulee arvioida suhteessa vanhentumislain 10 §:ssä säädettyyn vapaamuotoiseen katkaisutoimeen tilanteessa, jossa suuri määrä velkojia on osoittanut yhteydenottonsa asiamiehen välityksellä kolmannelle, velkasuhteen ulkopuoliselle taholle. Velkojia ei ole yhteydenotossa yksilöity. Vastaajien käsityksen mukaan vastaavaa oikeudellista kysymystä ei ole aiemmin ratkaisu työtuomioistuimessa.

Vastaajien näkemyksen mukaan käsillä olevan oikeudellisen kysymyksen arviointi edellyttää tuomioistuimelta perustavanlaatuista tulkintaa liittyen vapaamuotoisen katkaisutoimen sisältöön ja henkilölliseen kohdentamiseen, ja ratkaisulla voi olla yleisesti vaikutusta velkasuhteiden osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä velallisen oikeusturvaan. Näin on siitäkin syystä, että kantaja on esittänyt näyttötaakan poikkeuksellista jakautumista koskevan väitteen. Vastaajien näkemyksen mukaan tällainen ratkaisu tulee antaa yleisessä tuomioistuimessa, jonka päätöksestä asianosaisilla on valitusoikeus.

Koska työtuomioistuimen toimivalta on nimenomaisesti laissa rajattu, vastaajat pyytävät työtuomioistuinta tutkimaan toimivaltansa asiassa.

Mikäli työtuomioistuin, vastoin vastaajien näkemystä, ottaa tutkittavakseen palkkasaatavien vanhentumista koskevan kysymyksen, vastaajat vaativat toissijaisesti palkkasaatavia koskevien vaatimusten hylkäämistä vanhentuneina ja perusteettomina.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ä:n sähköpostiviesti 20.12.2016

2. Palkan pidättämistä koskevat Teollisuusliiton kirjaukset, sähköposti 29.4.2013 Ä:lle ja muistioneuvotteluja koskeva pöytäkirja 11.6.2013 liitteineen

3. Tulospalkkiota koskeva erimielisyysmuistio 29.4.2013, sähköposti F:ltä A1:lle 23.4.2013, sähköposti Teollisuusliiton B1:ltä Ä:lle 17.5.2013, pöytäkirja muistioneuvotteluista 11.6.2013

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Muistioneuvottelupöytäkirja 11.6.2013 (=K3)

Vastaajien henkilötodistelu

1. C, yhtiön Pulkkilan tehtaan entinen tehdaspäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Vastaajat ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanteessa esitetyt suoritusvaatimukset jätetään tutkimatta työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomina, koska asian ratkaiseminen edellyttää kannanottoa vanhentumislain tulkintaan.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena muun ohella työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat, kun kysymys on tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta tai siitä, onko jokin menettely työehtosopimuksen mukainen. Pykälän 2 momentin mukaan jos velvollisuus suoritukseen riippuu edellä tarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen. Jollei työtuomioistuin katso voivansa ratkaista tällaista vaatimusta, on asianosainen osoitettava nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Tässä asiassa velvollisuus suoritukseen riippuu oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun riidan ratkaisusta, joten työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen.

Vastaajien mukaan palkkasaatavat ovat vanhentuneet. On varsin tavanomaista, että työtuomioistuin ottaa ratkaisuissaan kantaa myös väitteisiin saatavien vanhentumisesta (ks. esim. TT 2016:130, TT 2019:30, TT 2021:4). Työtuomioistuin on katsonut voivansa ratkaista saatavia koskevan vaatimuksen vanhentumisväitteestä huolimatta. Saatavan vanhentumista koskeva väite ei ylipäätään ole oikeudenkäynnin edellytystä koskeva väite vaan niin kutsuttu asiaväite, joka hyväksyttynä ei johtaisi kanteen jättämiseen tutkimatta vaan sen hylkäämiseen. Näillä perusteilla työtuomioistuin hylkää vaatimuksen suoritusvaatimusten tutkimatta jättämisestä.

Palkkasaatavien vanhentuminen

Välituomiolla ratkaistavana on kysymys siitä, ovatko kanteessa vaaditut saatavat vanhentuneet. Keskeinen riitakysymys koskee sitä, onko Teollisuusliitto ry:n asiamies katkaissut saatavien vanhentumisen sähköpostitse 20.12.2016 Teknologiateollisuus ry:n asiamies Ä:lle toimitetulla vaatimuskirjeellä (K1).

Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluessa erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Säännöksen perusteluiden mukaan erityissääntely koskee vain vanhentumis- ja kanneaikojen pituutta. Sen sijaan muut vanhentumiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan toissijaisesti sovellettavan vanhentumislain nojalla. Esimerkiksi vanhentumisen katkaisemiseen ja vanhentumisen oikeusvaikutuksiin sovelletaan yleisiä säännöksiä. (HE 187/2002 vp s. 96.)

Velan vanhentumisesta annetun lain (vanhentumislaki) 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan velan vanhentuminen katkeaa, kun velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta. Pykälän 2 momentin mukaan velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velka yksilöidään katkaisutoimessa.

Vanhentumislakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 187/2002 vp) todetaan, että vanhentumisen katkaisemisessa on kysymys velkasuhteen osapuolten välisistä toimenpiteistä. Tästä johtuu, että katkaisuvaikutus syntyy vastapuolen saadessa tiedon katkaisutoimesta. Koska vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisella velan tunnustamisella tai velasta muistuttamisella, voidaan katkaisu tehdä usealla keinolla. Kaikissa katkaisutoimissa edellytetään, että sen tekee joko velkoja tai velallinen ja toinen osapuoli saa siitä tiedon. Riski esimerkiksi muistutuskirjeen perillemenosta on lähettäjällä. Vaikka lain säännökset katkaisutavasta ja katkaisun sisällöstäkin ovat varsin väljät, tulee katkaisu tehdä niin, että se voidaan tarvittaessa jälkikäteen todentaa. Riitatilanteessa velkojan on kyettävä näyttämään, milloin vanhentuminen on katkaistu. Säännöksessä ei mainita erikseen katkaisutoimelta vaadittavaa todistettavuutta, koska katkaisun toteennäyttäminen on velkojan oman edun mukaista. Todistustaakka vanhentumisen katkaisemisesta on yleisten prosessuaalisten periaatteiden mukaan velkojalla. (HE s. 54–58; ks. KKO 2015:28, vrt. KKO 2015:29.)

Vanhentumislaissa ei ole säädetty asiamiehen käytöstä velkasuhteen osapuolen sijaan vanhentumisen katkaisemisessa. Asian suhteen noudatetaan siten yleisiä velvoiteoikeudellisia periaatteita. Valtuutetun käyttäminen on mahdollista oikeustoimissa, ellei sitä ole kielletty. Vanhentumisen katkaiseminen muuttaa velan vanhentumista eli sitä voidaan pitää varallisuusoikeudellisena oikeustoimena, koska se muuttaa velvoitteen sisältöä. Lähtökohtana on se, että asiamiehen käyttäminen on sallittua. Asiamiesten osalta keskeinen kysymys on, onko asiamiehellä ollut kelpoisuus ottaa vanhentumisen katkaiseminen vastaan. Valtuutuksen on tullut koskea katkaisuilmoituksen vastaanottamista tai vanhentumisen katkaisemisen on oltava osa sitä kokonaisuutta, jossa asiamies toimii päämiehen puolesta. Jos valtuutuksesta on epäselvyyttä, vastapuolen, joka on luottanut valtuutuksen olemassaoloon, tulee näyttää valtuutus ja sen voimassaolo. (Ari Saarnilehto, Vanhentumisen katkaiseminen ja asiamies, Oikeustieto 2015/3, s. 8.)

Ä on Teknologiateollisuus ry:n puolesta edustanut X Oy:tä riidan kohteena olevassa asiassa, kun liittojen väliset erimielisyysneuvottelut on käyty 11.6.2013. Teollisuusliitto ry:n asiamies on lähettänyt kanteessa vaadittujen saatavien vanhentumisen katkaisemiseksi tarkoitetun vaatimuskirjelmän sähköpostitse 20.12.2016 Ä:lle, joka on mainittuna ajankohtana yhä ollut Teknologiateollisuus ry:n palveluksessa. Asiassa ei ole syytä epäillä, etteikö Ä olisi tätä viestiä vastaanottanut. Riitaa on ensinnäkin siitä, onko Ä ollut sellaisessa asemassa, että hän on voinut vastaanottaa vastaajayhtiön puolesta velan vanhentumisen katkaisutoimeksi tarkoitetun vaatimuksen tai muistutuksen.

Teollisuusliiton asiamies on lähettänyt edellä mainitun viestin Ä:lle yli kolme vuotta liittojen välisten erimielisyysneuvottelujen päättymisen jälkeen. Työnantajaliittona Teknologiateollisuus ry sinänsä käyttää oikeudenkäynnissä työtuomioistuimessa vastaajapuhevaltaa työehtosopimukseen sidotun työnantajan puolesta muissa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavissa tapauksissa. Vaikka liitto edustaa jäsenyritystään erimielisyysasian käsittelyssä ja käyttää vastaajapuhevaltaa oikeudenkäynnissä työtuomioistuimessa, tästä ei kuitenkaan seuraa, että liitolla tai sen palveluksessa olevalla asiaa hoitaneella työntekijällä olisi sellainen lakiin tai työtuomioistuimen käsityksen mukaan edes vakiintuneeseen työmarkkinakäytäntöön perustuva asema, jonka perusteella tämä voisi ilman erillistä valtuutusta ottaa liiton jäsenyrityksen puolesta tehokkaasti vastaan velan vanhentumisen katkaisemisen vielä erimielisyysneuvottelujen päättymisen jälkeen ennen kanteen vireillepanoa. Tällaista erillistä valtuutusta yhtiön ei tässä asiassa ole selvitetty antaneen. Teknologiateollisuus ry:llä tai Ä:llä ei siten voida katsoa olleen kelpoisuutta ottaa vastaan velan vanhentumisen katkaisemista 20.12.2016 vastaajayhtiön puolesta.

Kantaja on vedonnut lisäksi siihen, että velkojilla on ollut perusteltu syy olettaa, että Teknologiateollisuus ry:n asiamiehelle lähetetty ja viestin sisällön perusteella vastaajayhtiölle tarkoitettu viesti menee yhtiön edustajien saataville. Kantajan mukaan vastaajien tulisi osoittaa, että Ä olisi vastoin velvoitteitaan ja vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä jättänyt välittämättä viestin tai ainakin sen asiasisällön yhtiön edustajille eli velallisen saataville.

Edellä todetuin tavoin todistustaakka vanhentumisen katkaisemisesta on yleisten prosessuaalisten periaatteiden mukaan velkojalla ja riski muistutuskirjeen perillemenosta lähettäjällä. Yleisin säännöin ei voida kuitenkaan määritellä, millä edellytyksillä velkojan voidaan katsoa täyttäneen todistamisvelvollisuutensa yhtäältä siitä, onko velkoja lähettänyt kirjeen, ja toisaalta siitä, onko kirje tullut velallisen saataville (KKO 2015:29, kohta 13). Kantajan vetoamassa ratkaisussa KKO 2015:29 velkoja oli lähettänyt tavallisina kirjelähetyksinä perintäkirjeet velalliselle tämän samaan asunto-osoitteeseen. Kumpaakaan kirjettä ei ollut palautettu velkojalle. Velallinen kiisti saaneensa kumpaakaan kirjettä. Kun velallinen ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että jokin seikka oli voinut estää kirjeiden tai ainakin toisen kirjeen saapumisen hänen saatavilleen, velkojan katsottiin katkaisseen velan vanhentumisen ennen kuin vanhentumisaika oli kulunut umpeen.

Työtuomioistuimessa on kuultu vastaajayhtiön Pulkkilan tehtaan tehdaspäällikkönä vuosina 2013–2016 toiminutta C:tä, joka oli käynyt vastaajayhtiön edustajana tätä asiaa koskevat paikalliset erimielisyysneuvottelut. Hänen kertomuksestaan on ilmennyt, ettei Teknologiateollisuus ry:lle 20.12.2016 lähetetty sähköpostiviesti hänen tietojensa mukaan ollut missään vaiheessa tullut yhtiön tietoon ennen tätä oikeudenkäyntiä. C olisi oman arvionsa mukaan tullut tietämään viestistä, jos se olisi yhtiölle välitetty. C on kuitenkin siirtynyt pois yhtiön palveluksesta jo 22.12.2016 eli vain kaksi päivää sen jälkeen, kun Teollisuusliiton asiamies on lähettänyt mainitun sähköpostiviestin Teknologiateollisuuden Ä:lle. Lisäksi yhtiön hallintoasioita hoidetaan myös muilla paikkakunnilla. Epäselväksi on siten jäänyt, onko Ä välittänyt sähköpostin yhtiölle tai muutoin tuonut viestin sisällön sen tietoon.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että Teknologiateollisuus ry:llä tai Ä:llä ei ole 20.12.2016 ollut kelpoisuutta ottaa vastaan velan vanhentumisen katkaisemista vastaajayhtiön puolesta. Se, että Ä:tä on muistutettu velasta, ei siten ole katkaissut saatavien vanhentumista. Epäselväksi on jäänyt, onko Ä välittänyt viestin eteenpäin vastaajayhtiölle eli onko katkaisutoimeksi tarkoitettu viesti tullut velallisen tietoon. Tällaisessa tilanteessa ei voida katsoa, että velallinen kantaisi riskin tästä epäselväksi jääneestä seikasta.

Kanteessa vaaditut saatavat ovat erääntyneet maksettaviksi vuonna 2013 ja niitä koskeva vanhentuminen olisi tullut katkaista viimeistään vuonna 2018. Kanne on pantu vireille 1.7.2020. Kantaja ei ole näyttänyt, että velan vanhentumista olisi katkaistu vanhentumislain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kanteessa vaaditut saatavat on katsottava vanhentuneiksi ja niitä koskevat suoritusvaatimukset (kannevaatimukset 2 ja 6) on siten hylättävä.

Tuomiolauselma

Kannevaatimukset 2 ja 6 hylätään vanhentuneina.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Tuomas Aarto, Anna Lavikkala, Satu Tähkäpää ja Patrik Stenholm jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.