TT 2021:55
Työtuomioistuimella ei ollut perusteita poiketa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Työtuomioistuin katsoi näin ollen lausuntonaan, että työehtosopimuksen mukainen päivittäisten matkakustannusten korvaus maksettiin riippumatta työntekijälle aiheutuneesta konkreettisesta kustannuksesta. Sitä ei kuitenkaan maksettu, jos työnantaja oli järjestänyt kuljetuksen. Kuljetuksen järjestämisellä tarkoitettiin esimerkiksi sitä, että työnantaja antoi työntekijän käyttöön auton ja maksoi polttoaineen. Arviointiin ei vaikuttanut se, kuljettiko työntekijä autossa työnantajan työvälineitä tai tarvikkeita.
Asia
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden lausuntopyyntö matkakustannusten korvaamisesta
Kuultavat
Infra ry
Rakennusliitto ry
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Infra ry:n ja Rakennusliitto ry:n välisessä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa (1.5.2018 - 30.4.2020) on muun ohella määrätty seuraavasti:
---
36 § Matkat työmaatehtävissä
---
2. Päivittäiset matkat
a) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset
Työntekijän matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjestämästä työmaamajoituksestaan työmaalle maksetaan päivittäisenä matkakustannusten korvauksena asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mukaan seuraavasti:
yli 5 km 3,20 euroa
yli 10 km 4,35 euroa
yli 20 km 8,69 euroa
yli 30 km 11,58 euroa
yli 40 km 13,02 euroa
yli 50 km 17,37 euroa
yli 70 km 21,16 euroa
yli 90 km 24,58 euroa
yli 120 km 28,93 euroa
Jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei edellä mainittuja korvauksia makseta.
---
38 § Oman auton käyttö
---
Jos työntekijälle maksetaan kilometrikorvausta työmaalle kulkemisesta omalla autolla, hänellä ei ole samanaikaisesti oikeutta saada 36 ja 37 §:issä mainittuja matkakustannusten korvauksia eikä päivittäisiä matkakustannusten korvauksia.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Asian tausta
Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa on vireillä työsuhteen päättämistä koskeva riita-asia L 20/43569. Kantaja on työskennellyt vastaajayhtiön palveluksessa kaivinkoneenkuljettajana 15.4.2019 lukien toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työsuhteessa on sovellettu maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta (1.5.2018 - 30.4.2020). Kantajan työsuhde on päättynyt 16.3.2020.
Asiassa on riidatonta, että työnantaja on antanut kantajan käyttöön pakettiauton, jolla hän on voinut kulkea kotoaan työmaille. Työnantaja on maksanut pakettiauton kustannukset, kuten polttoaineen. Riidatonta on myös, ettei kantajalle ole aiheutunut omia kustannuksia työmaille kulkemisesta.
Kanne
Vaatimukset
Kantaja on muun ohessa vaatinut, että vastaajayhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle maksamattomia työmatkakorvauksia.
Perusteet
Työehtosopimuksen 36 §:n 2. kohdan a)-alakohdan mukaan työnantajan tulee korvata työntekijälle päivittäiset matkakustannukset silloin, kun työntekijä matkustaa päivittäin asunnostaan työmaalle.
Työnantaja on tarjonnut kantajan käyttöön auton, jota on käytetty matkoihin työmaalle. Lisäksi autossa on säilytetty tarvittavia huolto- ja korjaustyökaluja sekä lisäpolttoainetta kaivinkoneeseen. Autoa on siten pidettävä välttämättömänä osana kantajan työsuoritusta.
Työehtosopimuksen tarkoittama matkakustannusten korvaus on korvausta työntekijän ajankäytöstä, eikä asialla ole tekemistä sen kanssa, että työnantaja on tehtävien hoitamiseksi antanut käytettäväksi ajoneuvon, jossa on säilytetty edellä mainittuja tarvikkeita.
Vastaus
Vaatimukset
Vastaaja on muun ohessa vaatinut, että kanne hylätään siinä vaadittujen työmatkakorvausten (matkakustannusten korvaamisen) osalta.
Perusteet
Kantajalle ei ole aiheutunut työehtosopimuksen 36 §:n 2. a)-alakohdan tarkoittamia matkakustannuksia, eikä vastaajalla tämän johdosta ole velvollisuutta niitä korvata. Kyseinen työehtosopimuksen kohta koskee matkakuluja eikä esimerkiksi matkaan käytettyä aikaa.
Työnantajan on joka tapauksessa katsottava järjestäneen työntekijälle kuljetuksen työmaalle. Kantajan työmatkakulut on katettu täysimääräisesti. Työehtosopimuksen 38 §:n mukaan omalla autolla kulkevalle työntekijälle maksetaan kilometrikorvauksia, eikä työntekijällä ole myöskään tällöin oikeutta saada työmatkakorvausta. Koska vastaaja on järjestänyt kantajan käyttöön auton ja maksanut sen käytöstä aiheutuneet kustannukset, kyseessä on kilometrikorvausten saamiseen verrattava etu, jolloin oikeutta erilliseen työmatkakorvaukseen ei voida tästäkään syystä katsoa olevan.
ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä.
1. Onko työntekijällä oikeus saada maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 36 §:n 2. a)-alakohdan tarkoittama matkakustannusten korvaus, jos hänelle ei ole konkreettisesti aiheutunut matkakustannuksia?
2. Onko työehtosopimuksen edellä mainitun kohdan tarkoittamana työnantajan järjestämänä kuljetuksena pidettävä sitä, että työnantaja on luovuttanut työntekijälle pakettiauton työmatkojen kulkemista varten maksaen auton kustannukset polttoaineineen?
3. Vaikuttaako edellä olevan kohdan arviointiin se, onko pakettiautossa kantajan väittämällä tavalla kuljetettu työnantajan työvälineitä ja tarvikkeita?
INFRA RY:N JA RAKENNUSLIITTO RY:N YHTEINEN LAUSUNTO
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n 2 momentin nojalla työtuomioistuin on varannut maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen (1.5.2018 – 30.4.2020) osallisille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi. Työehtosopimusosapuolet ovat yhteisenä lausuntonaan todenneet seuraavaa.
1. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen (nykyisin infra-alan työehtosopimus) 36 §:n 2. kohdan mukainen päivittäisten matkakustannusten korvaus maksetaan riippumatta työntekijälle aiheutuneesta konkreettisesta kustannuksesta. Sitä ei kuitenkaan makseta, jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen.
2. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen (nykyisin infra-alan työehtosopimus) 36 §:n 2. kohdan päivittäisiä matkakustannusten korvauksia koskevan määräyksen mukaan päivittäisiä matkakustannusten korvauksia ei makseta, jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen. Kuljetuksen järjestämisellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että työnantaja antaa työntekijän käyttöön auton ja maksaa polttoaineen. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta päivittäisten matkakustannusten korvaukseen.
3. Edellä olevan kohdan arviointiin ei vaikuta se, kuljettaako työntekijä autossa työnantajan työvälineitä tai tarvikkeita.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Infra ry ja Rakennusliitto ry ovat antaneet asiassa työtuomioistuimelle yhteisen lausunnon, jonka sisältö on selostettu edellä. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen (1.5.2018 - 30.4.2020) 36 §:n 2. kohtaa on tulkittava liittojen lausunnossa kerrotulla tavalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Mikko Nyyssölä, Merru Tuliara, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.
Lausunto on yksimielinen.