TT 2021:54
Työtaistelun syynä katsottiin olleen työnantajan suunnittelemat muutokset, jotka liittyivät veturinkuljettajan työn aloittamiseen ja lopettamiseen sekä palkalliseen ruokataukoon. Työtaistelun katsottiin kohdistuneen työnjohto-oikeutta sekä työajaksi luettavaa aikaa ja päivittäistä lepoaikaa koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin. Ammattiosastojen ja ammattiliiton katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa, ja ne tuomittiin hyvityssakkoon.
Asia
Työrauha
Kantaja
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Vastaaja
Rautatiealan Unioni RAU ry
Kuultavat
Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry
Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry olivat ilmoittaneet yhteisesti keskiviikkona 17.3.2021 sähköpostilla aloittavansa 18. ja 19.3.2021 toteutettavan työtaistelun, joka pysäyttäisi X Oy:n lähiliikenteen junaliikenteen. Rautatiealan Unioni RAU ry (RAU ry) julkaisi edellä mainitun ilmoituksen samana päivänä samansisältöisenä tiedotteena omilla nettisivuillaan.
Lakon piiriin kuuluvat työntekijät olivat joko Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n tai Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry:n jäseniä. Nämä yhdistykset ovat RAU ry:n jäseniä. X Oy on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA ry) jäsen, ja sen työssä noudatetaan PALTA ry:n ja RAU ry:n välistä veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskevaa työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa 8.5.2020 - 28.2.2022.
Työtaistelu toteutettiin ennakkoilmoituksen mukaisesti 18. ja 19.3.2021. Työtaisteluun osallistui 191 veturinkuljettajaa, joista 27 on Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry:n jäseniä ja 164 Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n jäseniä. Pääosa Helsingin seudun liikenteen (HSL) lähijunavuoroista peruttiin mainituilta päiviltä.
PALTA ry lähetti 17.3.2021 RAU ry:lle kehotuksen työrauhan ylläpitämiseksi ja pyynnön ilmoittaa viipymättä, mihin toimenpiteisiin liitto on ryhtynyt työrauhan säilymisen turvaamiseksi.
Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:ssä on 438 jäsentä ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry:ssä 151 jäsentä, joista yhteensä noin 280 työskentelee VR lähiliikenteessä. RAU ry:een kuuluu 24 yhdistystä, joissa on jäseninä yhteensä 1.656 henkilöä.
KANNE
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- tuomitsee Rautatiealan Unioni RAU ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden rikkomisesta,
- tuomitsee Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden rikkomisesta ja
- velvoittaa Rautatiealan Unioni RAU ry:n, Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 3.800 eurolla korkoineen.
Perusteet
Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen
Voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
X Oy:ssä oli käsitelty yhteistoimintamenettelyssä ruokataukoa ja työn aloittamista, joista on myös määrätty työehtosopimuksessa. Yhteistoimintamenettelyn jälkeen ruokataukoihin ja työn aloittamiseen tehdyt muutokset olivat olleet työehtosopimuksen mukaisia.
RAU ry ja ammattiosastot olivat ilmoittaneet työtaistelun olevan vastalause X Oy:n päätökselle muuttaa vakiintuneita työehtoja yksipuolisesti. Työtaistelulla oli pyritty ennen kaikkea estämään yhtiön suunnittelemat muutokset koskien ruokataukoa ja työn aloittamista ja vaikuttamaan suunnitelmiin. Mainitut asiat ovat kuitenkin työnantajan direktio-oikeuden piirissä. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, työajaksi luettavaa aikaa ja päivittäistä lepoaikaa koskeviin määräyksiin.
Saatuaan ilmoituksen tulevasta lakosta X Oy oli ryhtynyt välittömiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi pitämällä yhteyttä työnantajaliittoon, pääluottamusmieheen ja ammattiosastojen puheenjohtajiin. X Oy:n henkilöstöjohtaja oli kehottanut henkilöstön edustajia palauttamaan työrauhan.
Vastaajan ja kuultavien vastuu työtaistelutoimenpiteistä
RAU ry on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä velvollisuutta välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.
RAU ry:n 17.3.2021 julkaisemasta tiedotteesta kävi ilmi toteutettavan työtaistelun peruste, ajankohta ja laajuus. RAU ry:n ja ammattiosastojen tiedotteiden sisällön ja julkaisuajankohdan perusteella oli selvää, että tiedotteet oli valmisteltu hyvissä ajoin etukäteen. Lisäksi Helsingin ja Riihimäen ammattiosastot ovat kertoneet toimineensa 13.1.2021 annetuin valtuuksin aloittaa työtaistelutoimet siten, että ensi vaiheessa veturinkuljettajat eivät saapuisi 18. ja 19.3.2021 alkaviin työvuoroihin.
Annettujen valtuuksien, tiedotteiden ja niiden julkaisualustan eli RAU ry:n kotisivujen perusteella oli selvää, että vastaajalla oli ollut aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa ja että työtaistelulla oli ollut vastaajan hyväksyntä ja täysi tuki. Vastaaja on näin ollen ensisijaisesti rikkonut työrauhavelvoitettaan.
Toissijaisesti vastaaja on rikkonut valvontavelvoitettaan, koska se ei ollut millään tavoin pyrkinyt ennaltaehkäisemään työtaistelun alkamista, josta se oli RAU ry:n verkkosivuilla julkaistujen tiedotteiden sisältö huomioon ottaen ollut etukäteen tietoinen.
Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry olivat julkaistuissa ilmoituksissaan ja tämän jälkeen RAU ry:n kotisivuilla julkaistuissa tiedotteissaan ilmoittaneet 18. ja 19.3.2021 järjestettävästä työtaistelusta, sen perusteesta, ajankohdasta ja laajuudesta. Koska molemmat ammattiosastot olivat olleet aktiivisesti järjestämässä työtaistelua ja tiedottaneet siitä laajasti, on molempien ammattiosastojen katsottava ensisijaisesti rikkoneen työrauhavelvoitettaan.
Toissijaisesti ammattiosastojen on katsottava rikkoneen valvontavelvoitettaan jättämällä ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi taikka työrauhan palauttamiseksi, vaikka osastoilla oli etukäteen ollut tieto tulevasta työtaistelusta.
Hyvityssakkojen määrät
Arvioitu vahinko työtaistelusta oli noin 215.000 euron liikevaihdon menetys. Hyvityssakkojen määriä korottavina seikkoina on pidettävä aiheutetun vahingon suuruutta sekä sitä, että vastaajalla ja kuultavilla oli ollut aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa ja sitä, että niiden toiminta työtaistelun yhteydessä osoitti työtaistelulla olleen niiden täysi hyväksyntä ja tuki. Vastaajalle tai kuultaville ei ollut voinut olla epäselvää, että niiden järjestämä, tukema ja toteuttama työtaistelu oli työehtosopimuslain mukaan laiton. Tahallinen työrauhasäännösten rikkominen osoitti vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräystä ja lainsäädäntöä kohtaan. Näillä perusteilla vastaajan ja kuultavien toimintaa on pidettävä erityisen moitittavana, mikä tulee ottaa huomioon hyvityssakkojen määrissä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry ovat myöntäneet järjestäneensä kanteessa tarkoitetun mielenilmaisun.
Rautatiealan Unioni RAU ry, Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.210 eurolla korkoineen.
Perusteet
Työtaistelutoimenpiteet
RAU ry oli julkaissut ammattiosastojen ilmoituksen tulevasta lakosta liiton nettisivuilla, kuten muutkin alan uutiset. RAU ry ei ollut millään tavalla tukenut lakkoa tiedotteen julkaistessaan. Tiedote oli saapunut liittoon kello 17.55, ja liitto oli julkaissut sen kello 18.06. Tätä tiedotetta aiemmin RAU ry:llä ei ollut ollut muuta tietoa kuin se, että osastot kokoontuisivat keskustelemaan työnantajan samana päivänä julkaisemista päätöksistä. Tämä oli normaalia osastojen toimintaa.
Samaan aikaan mielenilmauksesta oli saanut tiedon myös liiton puheenjohtaja Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n jäsenenä. Hän oli ilmoittanut asiasta myös X Oy:n henkilöstöjohtajalle WhatsApp-viestillä.
X Oy ei ollut ottanut yhteyttä kummankaan ammattiosaston puheenjohtajaan, vaikka heidät oli nimetty yhteyshenkilöiksi osastojen yhteisessä tiedotteessa. Työnantaja oli ollut yhteydessä ainoastaan luottamusmiehiin ja liiton pääluottamusmieheen, jotka olivat sähköpostitse ja puhelimitse tehneet parhaansa palauttaakseen työrauhan yhtiössä.
Liiton puheenjohtaja ja lakimies olivat olleet puhelimitse yhteydessä osastojen puheenjohtajiin ja kehottaneet työrauhaan, mutta se oli ollut tuloksetonta osittain työnantajan toimien johdosta.
Työnantaja oli haitannut merkittävästi työrauhan saavuttamista uhkailemalla sähköpostitse yksittäisiä työntekijöitä ”työnjohdollisilla toimenpiteillä” vastoin perustuslain takaamaa yhdistymisvapauteen kuuluvaa oikeutta osallistua järjestölliseen työtaisteluun. Lähiliikennejohtaja oli lähettänyt sähköpostiviestin kaikille Helsingin ja Riihimäen veturinkuljettajille.
RAU ry lähetti edellä tarkoitetun uhkailun johdosta valvontakirjeen PALTA ry:lle. PALTA ry oli RAU ry:n kanssa yhtä mieltä siitä, ettei järjestöllisen toimenpiteen johdosta ole laillista lähteä uhkailemaan yksittäisiä työntekijöitä vastatoimenpiteillä.
Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen
Mielenilmaus oli osastojen julkaiseman mediatiedotteen perusteella suunnattu X Oy:n tekemää sopimusrikkomusta ja vakiintuneiden työehtojen yksipuolista muuttamista vastaan sekä työnantajan tulkintaetuoikeutta vastaan.
RAU ry oli kyseisten osastojen edustajien neuvottelemana solminut X Oy:n kanssa HSL-ostoliikennesopimuskaudelle sopimuksen, jossa oli muun muassa työehtosopimuksesta poikkeavia työnantajalle edullisempia sopimusehtoja. Yksi sopimuksen ehdoista oli se, että työnantaja sitoutui olemaan huonontamatta sopimusehtoja ja vähentämättä veturinkuljettajia sopimuskauden aikana. Tämä sopimuskausi loppuu 26.6.2021, koska HSL:n uusi kilpailutettu sopimuskausi alkaa 27.6.2021.
Työnantaja ilmoitti 17.3.2021, että se aikoo muuttaa veturinkuljettajien työehtoja yksipuolisesti 26.4.2021 lukien eli 2 kuukautta yhdessä sovittua aiemmin. Monet näistä ehdoista olivat sellaisia, joista oli yhteisesti sovittu ja siten taattu näiltä osin sopimuksen muuttumattomuus ja työrauha koko HSL-kaudelle.
Koska edellä tarkoitettu sopimus oli erillinen sopimus tietyistä työehdoista HSL-sopimuskaudelle, oli osastojen edustajilla perusteltu syy olettaa, ettei sopimusrikkomuksen johdosta järjestetty mielenilmaus olisi työehtosopimuksen vastainen. Tätä näkemystä tukee se, että osastoissa oli juuri edellisinä viikkoina kerätty valtakirjoja, jotta jäsenistö voisi liiton avustuksella nostaa käräjäoikeudessa kanteen X Oy:tä vastaan palkatonta ruokatuntia eli päivittäistä lepoaikaa koskevasta kysymyksestä. Jäsenistölle oli nimenomaisesti kerrottu, että asiaa ei voitu käsitellä työtuomioistuimessa, koska se oli jokaisen työsopimusta koskeva seikka eikä työehtosopimusasia.
Tätä näkemystä tukevat myös asiasta tehdyt erimielisyysmuistiot, joissa on nimenomaisesti otettu kantaa riitaisiin seikkoihin siltä pohjalta, että työnantajan esitykset eivät olleet työehtosopimuksen mukaisia, koska työnantaja oli päätöksillään laajentamassa direktio-oikeuttaan työntekijän vapaa-ajalle. Työntekijäpuoli oli perustellusti ymmärtänyt asian niin, ettei tämän päätöksen vastustamisessa voinut olla kysymys työehtosopimuksen loukkaamisesta, koska kysymys oli nimenomaan työntekijän vapaa-ajasta. Asiaa oli osastojen osalta myös hiljattain käsitelty työtuomioistuimessa, missä sama väite oli esitetty. Työtuomioistuin ei ollut vielä antanut ratkaisua siinä asiassa. Sillä, että työnantaja väitti omassa tiedotteessaan ratkaisujen olevan työehtosopimuksen ja lakien mukaisia, ei ollut merkitystä asiassa.
Työtuomioistuimen soveltamiskäytännön tiukkuus tässä asiassa ei ole tuttua tavallisille työntekijöille tai edes heidän tiedossaan. Tästä syystä ammattiosastot eivät ole käsittäneet rikkoneensa työehtosopimuksen mukaista työrauhavelvollisuuttaan. Ne eivät siten ole tieten rikkoneet työehtosopimusta. Tämä seikka tulee huomioida vähintäänkin hyvityssakon määrässä.
Vastaajan ei myöskään voida katsoa rikkoneen valvontavelvollisuuttaan, koska edellä kuvattu väärinymmärrys selvisi vasta liiton lakimiehen ja osaston puheenjohtajien välillä käydyissä keskusteluissa laadittaessa vastausta työrauhakanteeseen. Kehotukset työrauhaan eivät olleet tehonneet, koska osastojen edustajille oli muodostunut käsitys mielenilmauksen ”laillisuudesta”.
Vastuu työtaistelutoimenpiteistä
RAU ry ei ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan, koska se ei ollut toimeenpannut työnseisausta eikä myötävaikuttanut siihen.
RAU ry ei ollut ottanut työnseisausta tai sen uhkaa viestinnässään tai muutoinkaan nimiinsä. RAU ry oli ainoastaan tiedottanut ammattiosastojen tekemästä ja jäsenilleen sekä medialle jo tiedottamasta ratkaisusta. Tiedotteena oli käytetty osastojen laatimaa tiedotetta, koska liitolla ei ollut ollut tietoa mielenilmauksesta tehdystä päätöksestä ennen puheenjohtajalle ja viestintäpäällikölle tullutta sähköpostia. RAU ry oli myös viesteissään PALTA ry:lle kieltänyt ottavansa vastuun työtaistelun järjestämisestä mutta myöntänyt sen osastojen osalta.
RAU ry ei ollut toiminut valtuuttajana osastojen toimikuntien päätöksille, vaan valtuutuksen oli antanut toimikunnille osaston kokous eli yhdistyksen jäsenten kokous. Yhdistys oli valtuuttanut toimikuntansa eli yhdistyksen hallituksen tekemään tarvittaessa työtaistelupäätöksen. RAU ry:llä ei edes ole tällaista valtuutusoikeutta sääntöjen perusteella. Sillä on päätösvalta ainoastaan liiton järjestämiin työtaistelutoimenpiteisiin. Liiton osastot ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä ja tekevät päätökset omasta puolestaan.
Myös vaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä on hylättävä, koska RAU ry oli ryhtynyt heti toimiin työnseisauksen uhatessa. Vastauksessa valvontakirjeeseen oli kerrottu, mihin toimiin liitto oli ryhtynyt työnseisauksen estääkseen. Korona-aikana ei olisi voitu tehdä mitään muuta kuin viestitellä tai keskustella aiheesta puhelimitse. Ilmoituksen saapuessa puheenjohtaja oli Lapissa lomamatkalla, mikä osoitti myös sen, ettei asiasta ollut ollut liitossa tietoa etukäteen. Puheenjohtaja oli ollut osastoihin yhteydessä Lapista ja myös kehottanut työrauhaan. RAU ry oli myös pidättäytynyt pääosin kommentoimasta aihetta julkisuudessa. Toimet olisivat olleet tehokkaita, ellei työnantaja olisi lähtenyt uhkailemaan osastojen jäseniä yhdistymisvapauden vastaisesti työnjohdollisilla toimenpiteillä. Tämä työnantajan toimi vei viimeisetkin mahdollisuudet löytää sopuratkaisu työtaistelun sijasta. Työnantaja ei myöskään ollut ollut valmis jatkamaan neuvotteluja kiistanalaisista asioista tai noudattamaan aikaisemmin tehtyä sopimusta kuluvan HSL-kauden loppuun asti.
Ammattiosastot eivät olleet käsittäneet järjestävänsä työehtosopimuslain vastaista työtaistelua. Niiden käsityksen mukaan työtaistelu oli kohdistunut osaston jäsenten työsopimusten muuttamisuhkaan, vuonna 2015 HSL-sopimuksen yhteydessä tehtyyn sopimukseen ja työnantajan direktio-oikeuden väärinkäyttöön eli heidän vapaa-aikansa loukkaamiseen. Tavallisilta veturinkuljettajilta ei voitu odottaa niin perusteellista laintuntemusta, että heidän tulisi käsittää, että työnantajan sopimusrikkomusten vastustaminen olisi heidän puoleltaan moitittavaa tapauksessa, jossa sopimusrikkomukset eivät suoranaisesti koske työehtosopimusta vaan nimenomaan jäävät sen ulkopuolelle. Tästä syystä pelkästään sen seikan perusteella, että samoista asioista löytyy työehtosopimusmääräyksiä, ei voida katsoa osastojen rikkoneen työrauhaa tuottamuksellisesti. Osastoilla on ollut perusteltu syy olettaa, että ne eivät rikkoneet työehtosopimusta tällä työtaistelullaan. Ne eivät siis ole rikkoneet työehtosopimusta tieten vaan ymmärtämättömyyttään.
Ammattiosastojen osalta vaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä on joka tapauksessa hylättävä, koska PALTA ry tai X Oy eivät olleet toimittaneet niille valvontakirjettä tai olleet olleet mitenkään muutenkaan yhteydessä osastoihin tai muutoinkaan esittäneet niitä kohtaan vaatimuksia valvontavelvoitteen täyttämiseksi. Ensimmäinen yhteydenotto asiasta oli PALTA ry:n haastehakemus, jonka liitto kuittasi vastaanotetuksi ja toimitetuksi tiedoksi myös kuultaville. Työnantaja oli ollut yhteydessä ainoastaan osastojen luottamusmiehiin ja pääluottamusmieheen, jotka asemansa velvoittamalla tavalla olivat pyrkineet palauttamaan työrauhan. He eivät kuitenkaan ole osastojen edustajia, sillä he eivät kuulu osaston toimikuntaan eli yhdistyksen hallitukseen kummassakaan osastossa. He edustavat ainoastaan kyseisten osastojen jäseniä työpaikalla neuvotteluissa luottamusmiehen asemansa perusteella.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Helsingin ja Riihimäen osastojen sähköposti
2. Tiedote RAU ry:n verkkosivuilla 17.3.2021
3. PALTA ry:n valvontakirje, sähköposti 17.3.2021 kello 19.01
4. Ylen uutinen 17.3.2021
5. Helsingin Sanomien uutinen 17.3.2021
6. Pääluottamusmiehen ja työnantajan välinen erimielisyysmuistio 17.11.2020
7. Pääluottamusmiehen ja työnantajan välinen erimielisyysmuistio 12.11.2020
8. Työnantajan päätös 4.11.2020
9. Vastaus RAU ry:n valvontakirjeeseen
Vastaajan ja kuultavien kirjalliset todisteet
1. Osastojen tiedote RAU ry:n internet-sivustolla 17.3.2021
2. Sähköpostiviesti A:lle 17.3.2021
3. WhatsApp-viestiketju B – C 17.3.2021
4. Luottamusmiesten lähettämä sähköpostiviesti 17.3.2021
5. Lähiliikennejohtaja D:n sähköposti 17.3.2021
6. Valvontakirje yhdistymisvapauden loukkaamisesta 19.3.2021
7. Lähiliikennejohtaja (tuolloin) E:n sähköposti 1.3.2016
8. RAU ry:n jäsenkirje oikeudenkäynnistä ruokataukoasiassa 11.2.2021
9. Erimielisyysmuistio päivittäisestä lepoajasta 17.11.2021 (=K6)
10. Erimielisyysmuistio työtehtävien siirtämisestä vapaa-ajalle 12.11.2020 (=K7)
11. Vastauksen perustelut työtuomioistuimen asiassa R 76/19
12. MTV3:n uutinen ”Näin veturinkuljettajien lakko vaikuttaa” 18.3.2021 kohdasta 1:40 eteenpäin
13. Vastaus PALTA ry:n valvontakirjeeseen 18.3.2021
14. Sähköpostit F - G RAU ry:n valvontakirjeen ohessa 19.3.2021
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
Asian taustasta ilmenevin tavoin Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry olivat ilmoittaneet yhteisesti keskiviikkona 17.3.2021 sähköpostilla aloittavansa 18. ja 19.3.2021 toteutettavan työtaistelun. Työtaistelu oli toteutettu ennakkoilmoituksen mukaisesti. Pääosa Helsingin seudun liikenteen (HSL) lähijunavuoroista oli peruttu mainituilta päiviltä. Työtaisteluun oli osallistunut 191 veturinkuljettajaa, joista 27 oli Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry:n jäseniä ja 164 Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n jäseniä.
Veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskevassa työehtosopimuksessa (8.5.2020 - 28.2.2022) on muun ohella määräykset työajaksi luettavasta ajasta (5 §:n 5 kohta) sekä päivittäisestä lepoajasta (5 §:n 8 kohta).
Kirjallisena todisteena (K2) esitetyssä RAU ry:n 17.3.2021 julkaisemassa tiedotteessa on muun ohella ilmoitettu: ”Mielenilmaus on vastalause VR:n tekemästä sopimusrikkomuksesta sekä vakiintuneiden työehtojen yksipuolisesta muuttamisesta. VR voitti HSL-kilpailutuksen jättämällä alihintaisen tarjouksen luottamalla siihen, että VR pystyy polkemaan työehtoja, vakiintuneita käytäntöjä ja määräämään työtehtäviä tehtäväksi työntekijöiden vapaa-ajalle.” Tiedotteen mukaan ”[v]eturinkuljettajat ovat erittäin pettyneitä VR:n henkilöstöpolitiikkaan, sillä nyt VR maksattaa alihintaisen HSL-tarjouksen hinnan työntekijöillään.”
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työtaistelutoimenpiteiden kohdistumisobjektien joukossa varsin suuri merkitys on lähes kaikissa työehtosopimuksissa olevalla määräyksellä työnantajan oikeudesta johtaa työtä ja ottaa ja erottaa työntekijöitä. Vaatimukset ja vastalauseet, joiden aiheena ovat työnantajan työnjohdolliset ratkaisut, kohdistuvat työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, vaikka kysymyksessä olevasta asiasta – vaikkapa työajan järjestämisestä – ei olisi muita yksityiskohtaisia määräyksiä työehtosopimuksessa. Työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat oikeuskäytännön mukaan työrauhasuojan. Näin on silloinkin, kun ratkaistavasta asiasta ei edes voitaisi sopia pätevästi työehtosopimuksella. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 225)
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella paikallisten osapuolten välillä on syksyllä 2020 ollut käynnissä erimielisyysmenettelyt. Pääluottamusmiesten ja työnantajan välisten erimielisyysmuistioiden 12.11. ja 17.11.2020 (kirjalliset todisteet K7/V10 ja K6/V9) perusteella kysymys on ollut veturinkuljettajan työn aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvästä prosessista sekä palkallista ruokataukoa koskevasta asiasta. Neuvoteltavista asioista ei ole päästy yksimielisyyteen, joten ne on alistettu liittojen ratkaistavaksi. Tämä viittaa siihen, että osapuolten välillä on jo syksyllä 2020 vallinnut erimielisyys niistä asioista, joiden on katsottava olleen työtaistelun syynä.
Työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on työnjohto-oikeutensa perusteella ollut tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli on voinut riitauttaa nämä tulkinnat esimerkiksi työehtosopimuksen ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimenpiteisiin työehtosopimuksen voimassa ollessa (ks. TT 2021:27 ja 2020:40).
Työtuomioistuin katsoo, että ruokataukoihin ja työn aloittamiseen tehtäviä muutoksia on pidettävä edellä tarkoitettuina työnjohto-oikeuden ja siten työrauhasuojan piiriin kuuluvina liikkeenjohdollisina ratkaisuina. Työntekijäpuoli on pyrkinyt työtaistelulla painostamaan työnantajaa luopumaan ruokataukoihin ja työn aloittamiseen tehtävien muutosten käyttöönottamisesta. Työtaistelu on siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan lisälehden 8 yleisten määräysten toisen kohtaan sekä työajaksi luettavaa aikaa ja päivittäistä lepoaikaa koskeviin työehtosopimuksen 5 §:n 5. ja 8. kohdan määräyksiin.
Ammattiosastojen ja ammattiliiton vastuu
Keskeinen riitakysymys asiassa koskee sitä, ovatko RAU ry ja ammattiosastot rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan siten, että ne tulisi määrätä maksamaan hyvityssakkoa.
Asiassa kuultavina olevat Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry ovat myöntäneet järjestäneensä kanteessa tarkoitetun mielenilmaisun. Edellä todetun mukaisesti mielenilmaus on kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen sekä työehtosopimuksen työajaksi luettava aikaa ja päivittäistä lepoaikaa koskeviin määräyksiin.
Vastaajan ja kuultavien mukaan ammattiosastoilla oli perustellusti ollut käsitys, jonka mukaan kyseessä oleva työtaistelu ei kohdistuisi työehtosopimukseen. Vastaaja ja kuultavat ovat tältä osin vedonneet muun ohella 11.2.2021 päivättyyn RAU ry:n jäsenkirjeeseen (V8), joka on osoitettu lähiliikenteessä työskenteleville jäsenille. Kirjeessä RAU ry on pyytänyt kaikkia Helsingin ja Riihimäen veturinkuljettajien osastojen HSL-liikenteessä työskenteleviä jäseniä osallistumaan Helsingin käräjäoikeudessa vireille pantavaan oikeudenkäyntiin, jossa yritetään saada vahvistetuksi palkallisen ruokatauon vakiintuminen työsuhteen ehdoksi veturinkuljettajien työssä. Edellä tarkoitetun osastoilla olleen käsityksen virheellisyys oli selvinnyt vasta RAU ry:n lakimiehen ja osastojen puheenjohtajien välillä käydyissä keskusteluissa.
Työtyötuomioistuin katsoo vastaajan ja kuultavien lausumasta ilmenevän, että RAU ry:n kanta, jonka mukaan työtaistelu kohdistui työehtosopimukseen, on ollut selvitettävissä keskustelemalla RAU ry:n lakimiehen kanssa. Huolellisesti toimiessaan ammattiosastojen olisi siten jo ennen ryhtymistään työtaistelutoimenpiteeseen tullut ymmärtää toimenpiteen rikkovan työehtosopimuksen mukaista työrauhavelvollisuutta. Työtuomioistuin katsoo, että ammattiosastot ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Rautatiealan Unioni RAU ry on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyöneensä valvontavelvollisuuttaan.
Kantaja on vedonnut kirjallisena todisteena RAU ry:n internetsivuilla 17.3.2021 julkaistuun tiedotteeseen ”Lähiliikenteen veturinkuljettajat aloittavat mielenilmauksen”. Tiedotteessa on ilmoitettu lakon toimeenpanemisesta ja kestosta. Lisäksi tiedotteessa on selostettu melko yksityiskohtaisesti lakon syitä sekä tuotu esiin työntekijäpuolen näkemyksiä työehtojen muuttamisesta ja työnantajayhtiön henkilöstöpolitiikasta.
Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä (TT 2015:135) ennen työtaistelun alkamista tapahtuneen työrauhatoimenpiteestä tiedottamisen on katsottu johtaneen ammattiliiton vastuuseen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta (ks. myös TT 2021:27). RAU ry:n on siten katsottava rikkoneen työrauhavelvollisuutensa tiedotteella, jonka se julkaisi ennen työtaistelun alkamista.
Hyvityssakko
Hyvityssakkojen määriä arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosastojen ja ammattiliiton koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
RAU ry ja ammattiosastot ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen määrää ei ole paljoksuttu. PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut eivät sisällä arvonlisäveroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n maksamaan 3.500 euroa, Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry:n maksamaan 2.000 euroa ja Rautatiealan Unioni RAU ry:n maksamaan 4.500 euroa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Rautatiealan Unioni RAU ry, Rautatiealan Unionin Helsingin veturinkuljettajien osasto ry ja Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 3.800 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Mikko Nyyssölä, Merru Tuliara, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Sami Korhonen.
Tuomio on yksimielinen.