TT 2021:44

Kantaja oli muun ohella vaatinut vahvistettavaksi, että maanalaista kaivostyötä tekevälle toimihenkilölle tuli maksaa työehtosopimuksen perusteella viiden prosentin suuruinen erillinen lisä työaikamuodosta riippumatta. Koska riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta ei esitetty ensi käden tietoa, oli tulkinnan lähtökohdaksi otettava määräyksen sanamuoto. Työtuomioistuin katsoi määräyksen sanamuodon kokonaisuutena puoltavan tulkintaa, jonka mukaan lisän maksamisen edellytyksenä oli ansionmenetyksen aiheutuminen. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoi, että kaikissa maanalaisen kaivostyön työaikamuodoissa oli ollut ainakin ansionmenetyksen mahdollisuus. Maanalaista kaivostyötä teettävien yhtiöiden noudattamasta käytännöstä esitetty selvitys tuki osaltaan kannetta. Kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset hyväksyttiin ja vastaajayhtiö velvoitettiin suorittamaan kanteessa vaaditut palkkasaatavat. Työehtosopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuuden johdosta vastaajayhtiötä ja työnantajaliittoa kohtaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset kuitenkin hylättiin.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry

X Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.11.2020

Pääkäsittely 8.4.2021

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisessä 14.2.2020–30.11.2021 voimassa olevassa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

6 § Säännöllinen työaika

1 Säännöllisen työajan pituus

a. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.

b. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika

Päivä ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, tulee työaika järjestää siten, että se on

• vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa

• vuonna 2021 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa

Tällöin työajan lyhennysvapaat, arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana. Työajan tasaamisessa noudatetaan 2. kohdan määräyksiä.

Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, työaika on arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto huomioon ottaen

• vuonna 2020 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

• vuonna 2021 keskimäärin 36,3 tuntia viikossa

---

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä työaika on keskimäärin 34,9 tuntia viikossa. Kolmivuorotyössä työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittua edellä mainittuihin määriin viikossa, ottaen huomioon mitä paikallisesta sopimisesta on kohdassa 1.3 määrätty.

---

3 Työajan lyhentämisen korvaaminen kolmivuorotyössä

Keskeytyvä kolmivuorotyö:

Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

Keskeytymätön kolmivuorotyö:

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä toimihenkilölle kuukausittain 5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

---

17 § Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä

Kaivoslisä

Maanalaista työtä vakituisesti suorittavalle toimihenkilölle maksetaan erillisenä vähimmäispalkkavertailuun kuulumattomana lisänä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 29.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen 263 euroa kuukaudessa, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen 266 euroa kuukaudessa, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen 271 euroa kuukaudessa.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitut määräykset ovat olleet asiallisesti samansisältöisinä myös 24.10.2011-31.10.2013, 1.11.2013-31.10.2016, 1.11.2016–31.10.2017 ja 2.11.2017-31.10.2020 voimassa olleissa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksissa.

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan historia

Suomen Metalliteollisuuden työnantajaliitto r.y. sekä Teknisten Liitto r.y., Svenska Tekniker- och arbetsledareförbundet i Finland r.f., Suomen Konepäällystöliitto - Finlands Maskinbefälsförbund r.y. ja Yksityistoimialojen Rakennusmestariliitto r.y. sopivat 1.2.1979 – 28.2.1981 voimassa olleen palkkasopimuksen 10 §:ssä, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä siirrytään keskimäärin 36 tunnin viikkotyöaikaan vuoden 1980 alusta liittojen tarkemmin sopimalla tavalla.

Edellä mainitut liitot solmivat vuonna 1981 sopimuksen keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämisestä ja vuonna 1983 erillisen sopimuksen keskeytyvästä kolmivuorotyöstä. Kummassakaan sopimuksessa ei mainittu maanalaista kaivostyötä.

Edellä mainittuja kolmivuorotyöstä solmittuja sopimuksia noudatettiin 17.12.1993 saakka, jolloin Metalliteollisuuden keskusliitto MET ry sekä Teknisten liitto TL ry, Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf ja Suomen Konepäällystöliitto ry solmivat sopimuksen työajasta kolmivuorotyössä. Uusi sopimus koski sekä keskeytyvän että keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikaa.

Vuoden 1993 sopimukseen otettiin ensimmäisen kerran määräys työajan lyhentämisestä ja sen korvaamisesta maanalaisessa kaivostyössä. Sopimuksen 1 §:ssä todettiin, että kaikkia keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovellettiin myös maan alla tehtävässä kaivostyössä. Sopimuksen 7 §:ssä oli määräys työajan lyhentämisen korvaamisesta keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Korvausta koskevat määräykset olivat erilaiset eri työaikamuodoissa. Määräysten sisältö siirrettiin samansisältöisenä aiemmista erillisistä sopimuksista. Keskeytymättömän kolmivuorotyön lisän suuruudeksi sovittiin kuitenkin 5 prosenttia aiemman 3,4 prosentin sijaan.

Vuoden 1995 työehtosopimuskierroksella sopimuksesta poistettiin päivämäärät ja keskeytyvän kolmivuorotyön työaikaa lyhennettiin edelleen, mutta työajan lyhennyksen korvaaminen ja vuoden 1993 sopimuksen sisältö säilyivät muilta osin ennallaan.

Sopimuksen määräykset siirrettiin vuonna 2007 erillisestä liitteestä osaksi varsinaista teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta. Maanalaista kaivostyötä koskeva viittaus sisällytettiin keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevaan määräykseen, joka säilyi sanamuodon osalta muutoin ennallaan. Työehtosopimuksessa määräys on edelleen samassa muodossa.

Työaika on lyhennetty samaan tuntimäärään maanalaisessa kaivostyössä kaikissa eri työaikamuodoissa työskenneltäessä. Tämä käy ilmi työehtosopimuksen 6 §:n 1.1 kohdasta. Sen sijaan varsinaista ansionmenetystä voidaan katsoa aiheutuvan eri määrä eri työaikamuodoissa. Mikäli maanalainen kaivostyö on järjestetty päivätyöksi, jossa ei työskennellä säännöllisesti sellaisina ajankohtina, joilta työehtosopimuksen mukaisia lisiä tai korvauksia maksetaan, ei lyhyempi työaika vähennä kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ansiotasoa lainkaan.

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan alkuperäisenä tarkoituksena on ollut kompensoida keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työajan lyhentymisestä aiheutunutta ansionmenetystä.

Ansiotason aleneminen on johtunut siitä, että lyhyemmän työajan vuoksi kuukausipalkkaisille toimihenkilöille on kertynyt vähemmän ilta-, yö-, sunnuntai- ja lauantaivuoroilta maksettavia lisiä ja korvauksia. Ansiotason voidaan katsoa madaltuneen vuositasolla verrattuna siihen, mikä se olisi ollut, jos työvuoroja olisi ollut enemmän.

Työajan lyhentymisestä aiheutuneen ansionmenetyksen suuruus on vaihdellut yksilötasolla riippuen toimihenkilön tekemien ilta- ja yövuorojen sekä sunnuntaitöiden määrästä. Liitot ovat alkuperäisestä työehtosopimusmääräyksestä sopiessaan arvioineet ansioiden alenemisen suuruutta yleisellä tasolla ja sopineet lisälle kiinteän luvun. Edellytyksenä 5 prosentin lisän maksamiselle ei ole se, että kyseinen toimihenkilö on aiemmin työskennellyt pidemmän työajan piirissa ja näin saanut lisien ja korvausten myötä suurempia ansioita.

Tapahtumatiedot

A työskenteli X Oy:ssä päivätyössä työnsuunnittelijana ajalla 13.3.2013 – 31.1.2020. A:lle ei ole maksettu työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdassa tarkoitettua 5 prosentin suuruista erillistä lisää. B on työskennellyt yhtiössä kunnossapidon työnjohtajana 2.6.2014 lukien, aluksi päivätyössä. B teki kaksivuorotyötä 15.12.2014 lukien vuoden 2016 heinäkuun loppuun asti ja ajalla 1.6.-31.10.2020. Näiltä kahdelta jaksolta hänelle maksettiin 5 prosentin suuruinen erillinen lisä.

Kahdessa muussa yhtiössä mainittua lisää on maksettu maanalaista kaivostyötä päivätyönä tekeville.

Kannevaatimuksissa työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan mukainen viiden prosentin lisä on laskettu toimihenkilön kulloisestakin kuukausipalkasta.

Kanteessa vaadittujen suoritusten määrät ovat riidattomia.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohtaa tulee tulkita siten, että kohdan mukainen 5 prosentin erillinen lisä tulee maksaa työaikamuodosta riippumatta, kun toimihenkilö työskentelee maanalaisessa kaivostyössä,

- vahvistaa, että X Oy on menetellyt teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan vastaisesti, kun se on jättänyt maksamatta A:lle ja B:lle mainitun kohdan mukaisen maanalaisen kaivostyön lisän,

- velvoittaa X Oy:n suorittamaan A:lle maksamatta jääneinä palkkoina

-vuodelta 2013 yhteensä 141 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2013 lukien,

- vuodelta 2014 yhteensä 1.694 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2014 lukien,

- vuodelta 2015 yhteensä 1.922,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2015 lukien,

- vuodelta 2016 yhteensä 2.225,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2016 lukien,

- vuodelta 2017 yhteensä 2.225,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2017 lukien,

- vuodelta 2018 yhteensä 2.261,16 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2018 lukien,

- vuodelta 2019 yhteensä 2.297,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2019 lukien ja

- vuodelta 2020 yhteensä 191,46 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien,

- velvoittaa X Oy:n suorittamaan B:lle maksamatta jääneinä palkkoina

- vuodelta 2014 yhteensä 859,30 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2014 lukien,

- vuodelta 2016 yhteensä 677,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2016 lukien,

- vuodelta 2017 yhteensä 1.910,64 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2017 lukien,

- vuodelta 2018 yhteensä 1.948,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2018 lukien,

- vuodelta 2019 yhteensä 1.979,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2019 lukien ja

- vuodelta 2020 yhteensä 497,03 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2020 lukien,

- tuomitsee X Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta,

- tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 6.073 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimusmääräyksen tarkoitus

Sisällyttämällä maanalaisen kaivostyön keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevien määräysten piiriin sopijaosapuolet laajensivat lisän maksamisen maanalaiseen kaivostyöhön työaikamuodosta riippumatta. Tässä yhteydessä määräyksen alkuperäinen tarkoitus ansionmenetyksen kompensaatiosta menetti ainakin osan merkityksestään.

Määräys on vuosien varrella menettänyt alkuperäisen tarkoituksensa myös siksi, että valtaosa maanalaisen kaivostyön 6 §:n 3 momentin mukaisen lisän piirissä nyt olevista toimihenkilöistä on tullut työhön 1980-luvulla tapahtuneen työajan lyhentämisen jälkeen. Uusien toimihenkilöiden ansiotaso on määritelty heidän työsuhteensa alkaessa. Heille ei siis ole aiheutunut ansionmenetystä jo ennen heidän työsuhteensa alkamista tapahtuneen työajan lyhentymisen takia. Lisää on maksettu ja maksetaan myös uusille toimihenkilöille.

Viimeistään vuonna 1993, kun liitot ovat sopineet, että maanalaiseen kaivostyöhön sovelletaan keskeytymättömän kolmivuorotyön määräyksiä myös lisän maksamisen osalta, on luovuttu ajatuksesta, että määräyksessä tarkoitettaisiin henkilökohtaisen ansionmenetyksen korvaamista. Kun määräys ulotettiin koskemaan kaikkia maanalaisessa kaivostyössä työskenteleviä sovelletusta työaikamuodosta huolimatta, osapuolten yhteisenä tarkoituksena oli, että lisä maksetaan 5 prosentin suuruisena kaikille määräyksen piirissä oleville toimihenkilöille.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja maanalaista kaivostyötä koskevassa määräyksessä ei edellytetä mahdollisen ansiotason alenemisen selvittämistä, eikä valtuuteta paikallisia osapuolia ansiotason alenemisen korvaustavasta päättämiseen. Keskeytyvää kolmivuorotyötä koskevassa määräyksessä sen sijaan edellytetään, että paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason aleneminen ja päätetään sen korvaustavasta. Mikäli osapuolten tarkoituksena olisi maanalaisessa kaivostyössä ollut korvata ainoastaan kullekin toimihenkilölle aiheutunut ansioiden aleneminen yksilötasolla, sopimuksessa olisi todettu, että lisään sovelletaan keskeytyvää kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto

Määräyksen sanamuoto on kirjoitettu pakottavaan muotoon. Määräyksen mukaan ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä toimihenkilölle kuukausittain 5 prosentin suuruinen erillinen lisä. Lisän maksamisen edellytykseksi ei ole asetettu sitä, että määräyksen piirissä työskentelevälle toimihenkilölle syntyisi ansionmenetystä tai että tämä ansionmenetyksen suuruus olisi työehtosopimuksessa mainitun 5 prosentin suuruinen.

Työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö

Maanalaista kaivostyötä tehdään Pyhäsalmen lisäksi C Oy:ssä ja D Oy:ssä. E Oy:ssä maanalainen kaivostyö on loppunut marraskuussa 2020. C Oy:ssä ja D Oy:ssä on päivätyössä maanalaisessa kaivostyössä työskenteleviä. Niissä maksetaan työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan mukainen erillinen maanalaisen kaivostyön lisä myös päivätyössä työskenteleville. Lisäksi nyt jo toimintansa lopettaneen Belvedere Resources Ltd:n Hituran kaivoksella maksettiin edellä mainittu lisä myös päivätyössä työskenteleville.

Työehtosopimuksen rikkominen

Yhtiö on rikkonut menettelyllään toimihenkilösopimuksen 6 §:n 3 kohdan mukaista velvollisuuttaan maksaa toimihenkilöille viiden prosentin suuruinen lisä. Saatavan maksamista on vaadittu syksyllä 2017. Yhtiö on viimeistään tällöin saanut tiedon, että lisä tulee maksaa. Yhtiö ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Yhtiö on tuomittava työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimusmääräyksen rikkomisesta tieten tai siten, että yhtiön olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Teknologiateollisuus ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan hyväksyessään jäsenyrityksensä työehtosopimuksen vastaisen menettelyn ja tukiessaan sitä. Työnantajaliiton olisi tullut havaita työnantajan menettelyn virheellisyys ja vaatia sitä noudattamaan työehtosopimusta.

VASTAUS

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.920 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimusmääräyksen historia ja tarkoitus

Työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan määräyksessä mainittu 5 prosentin lisä on määrätty maksettavaksi maanalaista kaivostyötä tehtäessä vain niissä työaikamuodoissa, joissa voidaan katsoa aiheutuvan ansiotason alenemista. Sopijaosapuolten tarkoituksena on ollut sopia selkeyden vuoksi vain yksi luku, jota käytetään kaikkeen lyhyemmästä työajasta johtuvaan ansionmenetyksen kompensointiin. Se, että kyseinen lisä on sovittu kiinteäksi, ei merkitse sitä, että lisän maksamisen edellytyksistä olisi sovittu toisin. Lisän maksamisen ehdoton edellytys on ansionmenetyksen aiheutuminen.

A ja B ovat työskennelleet yhtiössä päivätyössä, eikä heille siten ole aiheutunut minkään suuruista ansionmenetystä maanalaisessa kaivostyössä noudatettavan lyhyemmän työajan vuoksi. Näin ollen yhtiö ei ole toiminut työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta heille 5 prosentin erillisen lisän.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto

Työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan sanamuodosta ilmenee, että maksettava lisä liittyy erottamattomasti ansionmenetyksen kompensointiin. Jotta lisän maksu on ylipäätään perusteltua, tulee toimihenkilön työskennellä sellaisissa työaikamuodoissa, joiden piirissä on osoitettavissa ansiotason aleneminen vaihtoehtoisiin työaikamuotoihin verrattuna. Tämän vertailun ei tarvitse tapahtua yksittäisen toimihenkilön työsuhteen aikaisten muutosten välillä. Ansionmenetyksen toteaminen tehdään vertaamalla siihen vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa työaikaa ei olisi lyhennetty maanalaista kaivostyötä koskevien määräysten vuoksi.

Työehtosopimuksen sisäisen johdonmukaisuuden vuoksi maanalaisen kaivostyön ansionmenetystä kompensoiva lisä on nimenomaisesti sovittu keskeytymättömän kolmivuorotyön alaotsikon alle, koska se näin ilmentää samanaikaisesti työehtosopimuksen määräystä, jonka mukaan työaika on lyhennetty maanalaisessa kaivostyössä samaan tuntimäärään kuin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Työehtosopimusneuvotteluja on käyty sopijaosapuolten kesken keskimäärin noin kahden vuoden välein. Jokaisella neuvottelukierroksella on ollut mahdollisuus esittää ja sopia sekä stilistisiä että työehtosopimuksen oikeaa tulkintaa selkeyttäviä muutoksia. Mikäli työehtosopimusmääräysten joukossa on sellaisia määräyksiä, joista osapuolilla on yhteinen sanamuotoa vastaamaton tulkinta, olisi tällainen työehtosopimuksen luettavuutta selkeyttävä muutos luonnollista tehdä työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Näin ei ole tehty, eikä tätä ole edes esitetty tehtäväksi. Mikäli ansionmenetyksen kompensaationa maksettavan lisän maksuedellytyksenä ei olisi ansiotason aleneminen, olisi lisän maksua koskeva määräys luonnollista sijoittaa omaksi itsenäiseksi kappaleekseen tai oman otsikkonsa alle.

Työehtosopimuksen 17 §:n mukainen kaivoslisä

Työehtosopimuksessa on erikseen sovittu omassa pykälässään kaivoslisästä, joka maksetaan kiinteänä korvauksena maanlaista työtä vakituisesti suorittavalle toimihenkilölle. Olisi epäjohdonmukaista sopia työehtosopimukseen pääosin samoista edellytyksistä riippuvainen lisä, joka sijoitettaisiin työehtosopimuksen muuhun osioon. Kahden eri lisän pitäminen erillisinä pikemmin vahvistaa sitä tulkintaa, että tarkoituksena on ollut sitoa 6 §:n mukainen lisä nimenomaisesti työaikamääräysten seurauksena tapahtuvaan ansionmenetyksen kompensointiin.

Työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö

Työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevissa yhtiöissä ei ole muodostunut sellaista soveltamiskäytäntöä, josta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä määräyksen oikean tulkinnan suhteen. Maanalaista kaivostyötä teetetään päivätyönä vain yksittäisillä työpaikoilla, joiden mahdollisella työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävällä palkkapolitiikalla ei ole vaikutusta työehtosopimuksen määräysten tulkintaan.

TODISTELU

Kantajan ja vastaajien kirjalliset todisteet

1. Palkkasopimus 1.2.1979-28.2.1981

2. Palkkasopimuksen 9.5.1988-28.2.1990 liitteenä oleva sopimus keskeytymättömän 3-vuorotyön työajan lyhentämisestä

3. Palkkasopimuksen 9.5.1988-28.2.1990 liitteenä oleva sopimus keskeytyvän 3-vuorotyön työajan lyhentämisestä

4. Palkkasopimuksen 17.12.1993-31.12.1994 liitteenä oleva sopimus työajasta kolmivuorotyössä

5. Metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus 1995

6. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus 26.10.2007-30.4.2010

Kantajan henkilötodistelu

1. Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava, kehittämispäällikkö F

Vastaajien henkilötodistelu

1. Teknologiateollisuus ry:n neuvottelujohtaja G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja taustatiedot

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen työajan lyhentämisen korvaamista kolmivuorotyössä koskevan 6 §:n 3 kohdan mukaan ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä toimihenkilölle kuukausittain 5 prosentin suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

Asiassa keskeinen riitakysymys koskee sitä, tuleeko työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan mukainen viiden prosentin lisä maksaa kantajan väittämällä tavalla työaikamuodosta riippumatta, kun toimihenkilö työskentelee maanalaisessa kaivostyössä. Vastaajayhtiössä työskennelleiden A:n ja B:n suoritusvaatimuksissa on kysymys lisän maksamisesta ajalta, jolloin he ovat työskennelleet maanalaisessa kaivostyössä päivätyössä.

Riidatonta on, että edellä mainitun työehtosopimusmääräyksen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut kompensoida keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työajan lyhentymisestä aiheutunutta ansionmenetystä. Ansiotason aleneminen on johtunut siitä, että lyhyemmän työajan vuoksi kuukausipalkkaisille toimihenkilöille on kertynyt vähemmän ilta-, yö-, sunnuntai- ja lauantaivuoroilta maksettavia lisiä ja korvauksia. Työajan lyhentymisestä aiheutuneen ansionmenetyksen suuruus on vaihdellut yksilötasolla. Mikäli maanalainen kaivostyö on järjestetty päivätyöksi, jossa ei työskennellä säännöllisesti sellaisina ajankohtina, joilta työehtosopimuksen mukaisia lisiä tai korvauksia maksetaan, ei lyhyempi työaika ole vähentänyt kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ansiotasoa lainkaan. Työaika on lyhennetty samaan tuntimäärään maanalaisessa kaivostyössä kaikissa eri työaikamuodoissa työskenneltäessä.

Työaikaa lyhennettiin, kun työehtosopimukseen osalliset liitot sopivat erillisessä 1.2.1979 - 28.2.1981 voimassa olleessa palkkasopimuksessa, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä siirryttäisiin keskimäärin 36 tunnin viikkotyöaikaan vuoden 1980 alusta liittojen tarkemmin sopimalla tavalla. Liitot solmivat vuonna 1981 sopimuksen keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämisestä. Viimeksi mainitun, kirjallisena todisteena esitetyn sopimuksen 12 §:n mukaan ansionmenetyksen kompensaationa maksettiin keskeytymättömässä 3-vuorotyössä tekniselle toimihenkilölle kuukausittain 3,4 prosentin suuruinen erillinen lisä. Sopimuksessa ei mainittu lainkaan maanalaista kaivostyötä.

Asiassa on riidatonta, että edellä mainittua vuonna 1981 solmittua sopimusta noudatettiin 17.12.1993 saakka, jolloin solmittiin uusi työehtosopimuksen liitesopimus, joka koski sekä keskeytyvän että keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikaa. Vuoden 1993 sopimukseen otettiin ensimmäisen kerran määräys työajan lyhentämisestä ja sen korvaamisesta maanalaisessa kaivostyössä. Sopimuksen 1 §:ssä todettiin, että kaikkia keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovellettiin myös maan alla tehtävässä kaivostyössä. Sopimuksen 7 §:ssä oli määräys työajan lyhentämisen korvaamisesta keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Määräysten sisältö oli siirretty samansisältöisenä aiemmista erillisistä sopimuksista. Keskeytymättömän kolmivuorotyön lisän suuruudeksi sovittiin kuitenkin 5 prosenttia aiemman 3,4 prosentin sijaan.

Riidatonta on myös, että maanalaista kaivostyötä koskeva määräys on vuonna 2007 siirretty erillisestä liitesopimuksesta osaksi varsinaista teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta siten, että maanalaista kaivostyötä koskeva viittaus sisällytettiin työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevaan määräykseen, joka säilyi sanamuodon osalta muutoin ennallaan. Nyt riidan kohteena oleva määräys on edelleen samassa muodossa.

Työehtosopimusmääräyksen tulkinta

Vuoden 2007 sopimukseen johtaneisiin työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava, kehittämispäällikkö F ja Teknologiateollisuus ry:n neuvottelujohtaja G ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että tuolloin käytyjen neuvottelujen tarkoituksena oli ollut selkeyttää työehtosopimuksen tekstiä ja sisäistä johdonmukaisuutta eikä nyt riidanalaisen määräyksen sisällöstä ollut tuolloin keskusteltu. Kysymys oli ollut vain teknisestä muutoksesta. G oli laatinut tekstimuutokset ja esitellyt ne neuvotteluissa lyhyesti.

F:n käsityksen mukaan viiden prosentin lisän maksamiselle ei ollut asetettu mitään työaikamuotoon liittyvää rajausta maanalaisessa kaivostyössä, kun sitä koskeva viittaussäännös oli vuonna 1993 otettu työaikaa koskevaan liitesopimukseen. Maanalaisen kaivostyön rinnastus keskeytymättömään kolmivuorotyöhön oli johtunut siitä, että molempia työn tekemisen muotoja oli pidetty erityisen kuormittavina. F:n mukaan lisän maksaminen ei edellyttänyt todellista ansionmenetystä, eikä työajan lyhentämisestä välttämättä ollut edes aiheutunut ainakaan merkittävää ansionmenetystä kaikille työntekijöille. Myös uusille, työajan lyhentämisen toteuttamisen jälkeen työehtosopimuksen piiriin tulleille toimihenkilöille oli maksettu viiden prosentin lisä.

G on puolestaan kertonut käsityksenään, ettei viiden prosentin lisän maksamisen alkuperäinen tarkoitus ollut missään vaiheessa muuttunut, vaan se oli edelleenkin sidoksissa siihen, oliko työajan lyhentämisestä aiheutunut todellista tai teoreettista ansionmenetystä. Uusille toimihenkilöille ei aiheutunut aitoa ansionmenetystä, koska työajan lyhentämisen vaikutukset oli jo otettu palkkausjärjestelmässä muulla tavoin huomioon. Työnantajapuoli oli useaan kertaan esittänyt, että mainittu lisä poistettaisiin työehtosopimuksesta tarpeettomana, jotta palkkausjärjestelmässä olisi vähemmän sekavia lisiä.

Työtuomioistuin toteaa, että molempien työtuomioistuimessa kuultujen neuvottelijoiden käsitys määräyksen taustasta ja sen tarkoituksesta on perustunut siihen, mitä he olivat kuulleet alkuperäisten kolmivuorotyötä ja maanalaista kaivostyötä koskevien määräysten laadintaan osallistuneilta vanhemmilta kollegoiltaan. F tai G eivät ole itse osallistuneet tähän työhön.

Työtuomioistuin katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella olennaista olevan, mitä vuonna 1993 kolmivuorotyön työaikaa koskevaan sopimukseen otetulla maininnalla maanalaisesta kaivostyöstä on tarkoitettu. Määräyksen sisällöstä ei ole näytetty keskustellun osapuolten välillä ainakaan vuoden 1993 jälkeen. Edellä F:n ja G:n kertomuksista todetun perusteella työtuomioistuin toteaa, että riidanalaisen määräyksen tarkoituksesta ei ole esitetty ensi käden tietoa. Määräyksen tulkinnan lähtökohdaksi on siten otettava sen sanamuoto.

Määräyksen ensimmäiset sanat ”[a]nsionmenetyksen kompensaationa” viittaavat siihen, että lisän maksamisen edellytyksenä on ansionmenetyksen aiheutuminen. Myös se, että määräys mahdollistaa yrityksessä jo käytössä olevan kompensaatiojärjestelmän soveltamisen viiden prosentin lisän maksamisen asemesta, viittaa siihen, että määräyksen soveltaminen edellyttää jonkinlaista ansionmenetyksestä johtuvaa kompensaation tarvetta. Määräyksen alku puoltaa siten vastaajien esittämää tulkintaa, jonka mukaan lisän maksamisen edellytyksenä on ansionmenetyksen aiheutuminen.

F on kertonut, että esimerkiksi D Oy:n Kittilän kaivoksella oli päivätyövuorossa vuoden jokaisena päivänä maanalaisessa työssä sähkötyönjohtaja, jonka viikonlopun työvuorot ja siten myös viikonlopputyöstä maksettavat lisät olivat työajan lyhentämisestä johtuen vähentyneet. F:n mukaan työajan lyhentämisestä on siten tosiasiallisesti voinut aiheutua ansionmenetystä kaikissa maanalaisen kaivostyön työaikamuodoissa eli myös päivätyössä. Työtuomioistuin katsoo, ettei myöskään G ole kertomuksessaan poissulkenut tätä mahdollisuutta. G:n mukaan viiden prosentin lisä maksettiin, jos maanalaisessa kaivostyössä aiheutui tosiasiallista tai teoreettista ansionmenetystä työajan lyhenemisen johdosta.

Työtuomioistuin katsoo edellä mainituilla perusteilla, että kaikissa maanalaisen kaivostyön työaikamuodoissa on ollut ainakin ansionmenetyksen mahdollisuus. Riidanalaisessa määräyksessä oleva maininta ansionmenetyksen kompensaatiosta ei siten ole este kantajan esittämälle tulkinnalle, jonka mukaan viiden prosentin lisä tulee maksaa maanalaisessa kaivostyössä työaikamuodosta riippumatta. Koska määräyksessä ei ole nimenomaisesti poissuljettu yhtään maanalaisen kaivostyön työaikamuotoa vaan siinä on ainoastaan viitattu yleisesti maanalaiseen kaivostyöhön, työtuomioistuin katsoo sanamuodon kokonaisuutena tukevan enemmän kantajan kuin vastaajan esittämää tulkintaa määräyksen tarkoituksesta.

F:n kertomuksella on selvitetty, että maanalaista kaivostyötä tehdään Suomessa tällä hetkellä Pyhäsalmen kaivoksen lisäksi ainoastaan C Oy:ssä ja D Oy:ssä, joissa maanalaista kaivostyötä myös päivätyönä tekeville maksetaan viiden prosentin lisä. F:n mukaan myös jo toimintansa lopettaneen Belvedere Resources Ltd:n Hituran kaivoksella oli toimittu vastaavalla tavalla. Työtuomioistuin katsoo myös tämän selvityksen tukevan enemmän kantajan kuin vastaajan esittämää riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen tulkintaa.

Vastaajat ovat vedonneet oman kantansa tueksi muun ohella siihen, että työehtosopimuksen 17 §:ssä oli nimenomaisesti sovittu erillisestä kaivoslisästä. Se maksettiin kiinteänä korvauksena maanalaista kaivostyötä vakituisesti suorittaville toimihenkilöille, eikä sen maksamista ollut viiden prosentin lisän tavoin sidottu ansionmenetyksen kompensointiin.

F ja G ovat työtuomioistuimessa kuultuina olleet yhtä mieltä siitä, että kaivoslisässä oli kysymys maanalaisen työskentelyn olosuhteisiin liittyvästä haittalisästä, jolla ei ollut yhteyttä työajan lyhennykseen tai ansionmenetykseen. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan pelkästään siitä seikasta, että työehtosopimuksessa on määrätty myös erillisestä kaivoslisästä, ei voida tehdä riidanalaisen määräyksen tulkintaan vaikuttavia johtopäätöksiä.

Vastaajat ovat vedonneet asiassa myös siihen, että työehtosopimuksen osapuolet olisivat toistuvissa neuvotteluissaan voineet tehdä selkeyttäviä muutoksia sopimusmääräyksiin, joista osapuolilla oli yhteinen sanamuotoa vastaamaton tulkinta. Kantaja ei ollut koskaan esittänyt riidanalaisen määräyksen muuttamista. F on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että liittojen välillä ei ollut koskaan aikaisemmin ollut nyt esillä olevan tyyppistä riitaa maanalaisen kaivostyön palkkauksesta. Työtuomioistuin toteaa käsillä olevan riita-asian osoittavan, että työehtosopimukseen osallisilla ei ole ollut yhteistä tulkintaa kysymyksessä olevasta määräyksestä. Työtuomioistuin on jo edellä katsonut, että määräyksen sisällöstä ei ole näytetty keskustellun osapuolten välillä ainakaan vuoden 1993 jälkeen. Näillä perusteilla siitä, että kantaja ei ole työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt määräyksen muuttamista, ei voida tehdä määräyksen oikeaa tulkintaa koskevia johtopäätöksiä.

Edellä mainituilla perusteilla kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset on hyväksyttävä. X Oy on sen johdosta myös velvoitettava suorittamaan kanteessa vaaditut palkkasaatavat, joiden määrät ovat riidattomia.

Hyvityssakkovaatimukset

Työtuomioistuin katsoo, että riidan kohteena olleen työehtosopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuuteen nähden vastaajayhtiö ei ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Samasta syystä Teknologiateollisuus ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta. Kantajan esittämät hyvityssakkovaatimukset on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat asian hävinneinä velvolliset korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. Vastaajat ovat hyväksyneet Ammattiliitto Pro ry:n kuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin