TT 2021:32

Asbestista ja siltä suojautumisesta aiheutuvaa haittaa oli pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitettuna poikkeuksellisena haittana tai hankaluutena, jota ei ollut voitu ottaa huomioon työnvaativuutta määritettäessä. Työntekijöille oli tullut maksaa työehtosopimuksen mukaista poikkeuksellisen haitan tai hankaluuden lisää niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta oli esiintynyt. Työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Ään.)

KANTAJA

Teollisuusliitto ry

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry

X Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.6.2020

Pääkäsittely 18.11. ja 20.11.2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teollisuusliitto ry:n ja Teknologiateollisuuden välillä 8.11.2017–31.10.2020 voimassa olevassa malmikaivosten työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS

8.1 Työnvaativuus

Työnvaativuuden määrityksen tarkoituksena on selvittää työpaikalla tehtävien töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet. Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaativuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa määritetään työnvaativuus uudelleen.

Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työnvaativuuden määritykseen. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys työnvaativuuden määritystavasta ja määrityksessä noudatettavista periaatteista.

8.1.1 Työnvaativuuden määritystavat

Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Työnvaativuuden määritystavat ovat:

1. Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

2. Karkearyhmittely (KR)

3. Muu työnvaativuuden määritystapa

Karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttämisestä sovitaan paikallisesti. Paikallinen sopimus voidaan perustellusta syystä irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

8.1.2 Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

Töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään seuraavien

vaativuustekijöiden perusteella:

Työn vaatima oppimisaika

Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustasoja työnkulun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppimisaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaatima aika.

Työn edellyttämä vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.

Vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkarakenteen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla.

Työnvaativuustyöryhmä

Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä toimii työnvaativuuteen liittyvien ylläpito- ja seurantakysymyksien asiantuntijaryhmänä. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Muiden töiden vaativuuden määrittelee työnantaja vertailemalla niitä ohjetöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT

14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa

Työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltäessä.

Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poikkeamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää.

Lisä on 1.1.2018 alkaen enintään 59 senttiä tunnissa.

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkeamaa työolosuhteissa esiintyy.

14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus

Jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää.

Lisä on 1.1.2018 alkaen vähintään 44 senttiä tunnissa.

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIA TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kaivosyhtiö X Oy:n kaivos on Sodankylässä sijaitseva avolouhos. Malmin louhinta ja sen kuljetus tapahtuvat ulkotiloissa, malmin murskaus ja rikastus erillisissä tuotantotiloissa. Vuonna 2019 kaivoksella rikastettiin 7 536 330 tonnia malmia. Rikaste sisältää nikkeliä, kuparia, kultaa, platinaa ja palladiumia. Avolouhostyön alusta lukien työpaikalla on ennakoivasti ja systemaattisesti seurattu luonnon kuitumaisten mineraalien (asbestikuitujen) mahdollista ilmenemistä. Geologien tehdessä kivinäytteistä havainnon mahdollisista kuituisista mineraaleista alueella työskentelystä tehdään riskienarvio.

Yhtiössä 11.9.2013 laaditussa työpaikkaselvitysraportissa ”Kaivossuunnittelu/näytteenotto ja -käsittely” on todettu, että kaivosalueella työskenneltäessä altistutaan kivipölyn sisältämälle nikkelille, kuparille, lyijylle ja tremoliitille. Tremoliitti kuuluu asbestikuituihin, jotka voivat aiheuttaa hengityselinten vaurioita kuten plakkiutumista ja syöpää. Raportin mukaan näytteenotto- ja käsittelytyössä käytetään asianmukaisia hengityssuojaimia. Turvallistavina toimenpiteinä on kirjattu hengityssuojainten käyttö ja oikea huolto. Raportissa on kuvattu myös näytteenottoa ja kuljetusta sekä työvaiheissa käytettäviä henkilösuojaimia.

Yhtiössä 2.10.2013 laaditussa työpaikkaselvitysraportissa ”Kaivoksen rikastamon valvomo” on todettu, että kivipölyn sisältämä nikkeli, lyijy ja tremoliitti voivat aiheuttaa syöpää ja ovat lisääntymisterveydelle vaarallisia. Myös tavallinen kivipöly on haitallista erityisesti hengityselimistölle. Lisäksi raporttiin on kirjattu turvallistavia toimenpiteitä.

Työpaikkaselvitysraportit on käsitelty työsuojelutoimikunnassa 12.11.2013, johon on osallistunut myös työsuojeluvaltuutettu.

Työehtosopimuksen mukainen työnvaativuustyöryhmä (jatkossa "TVR-toimikunta") on 8.11.2013 tehnyt 27 ohjetehtävän työn vaativuuden arvioinnit työehtosopimuksen 8.1.1. kohdan mukaisesti. Joidenkin ohjetehtävien työnkuvauksissa on mainittu pöly työolosuhteita koskevassa kohdassa. Asbestia ei ole työnkuvauksissa mainittu erikseen.

Yhtiössä 18.6.2018 ja 5.7.2018 laadittujen riskiarviointien mukaan kentällä tehtävissä lastaus-, kippaus-, poraus- ja panostustöissä sekä avustavissa töissä saattaa mahdollisesti esiintyä kuituisia materiaaleja. Työnantaja on 4.7.2018 määrännyt näillä kenttäalueilla työskentelevät työntekijät käyttämään P3-luokan hengityssuojainta asbestilta suojautumiseksi.

Paikallisosapuolet ovat 20.7.2018 käyneet erimieliseksi jääneen paikallisneuvottelun siitä, oliko työnantajalla velvollisuus maksaa työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista lisää niiltä tunneilta, jolloin asbestihaittaa esiintyi.

Työterveyslaitos on 4.–6.9.2018 suorittanut muun muassa asbestin ilmenemisestä työhygieenisen selvityksen, joka on valmistunut 8.11.2018.

Työnantaja on 30.10.2018 ilmoittanut, että terveydelle haitallisten kuituisten mineraalien määrä on ylittänyt työhygieeniset raja-arvot tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla. Työnantaja on määrännyt toimenpiteitä asbestilta suojautumiseksi ja muun ohella suojainten käytöstä. Työnantaja on marraskuussa 2018 tehnyt asbesti-ilmoitukset aluehallintovirastolle ja työterveyslaitoksen ASA-rekisteriin.

TVR-toimikunta on tarkistanut eräiden ohjetöiden työnkuvauksia ja vaativuuden arviointeja vuoden 2018 lopulla ja vuonna 2019. Työnkuvauksiin ei ole kirjattu asbestia. Tarkastuksen perusteella tuotantoporareiden olosuhdepisteytys on noussut vaikeahkosta vaikeaan, jolloin porareiden työnvaativuusryhmä on noussut seitsemästä kahdeksaan toukokuun puolivälistä 2019 alkaen.

Erimielisyys vallitsee siitä, onko X Oy ollut velvollinen maksamaan työntekijöilleen työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista lisää niiltä tunneilta, jolloin asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta on esiintynyt, eli niiltä tunneilta, jolloin työntekijä on työskennellyt asbestin esiintymisalueella. Työntekijäpuoli on katsonut, ettei asbestihaittaa ole voitu ottaa ottaa huomioon töiden vaativuutta määritettäessä. Työnantajapuoli on kiistänyt vaatimuksen sillä perusteella, että asbesti voidaan ottaa ja on otettu huomioon ohjetöiden vaativuutta määritettäessä työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy on velvollinen maksamaan malmikaivosten työehtosopimuksen 14.2 kohdan perusteella 4.7.2018 lukien, toissijaisesti 30.10.2018 lukien, kolmassijaisesti 8.11.2018 lukien tai viimesijaisesti 12.11.2018 lukien kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 44 senttiä (1.3.2020 lukien 45 senttiä) ensisijaisesti jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jota hän suoritti 14.2 kohdassa tarkoitetun haitan eli asbestin esiintymisalueella tai toissijaisesti jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi;

- velvoittaa X Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä;

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 25.239,02 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Työehtosopimuksen mukaan töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään kolmen vaativuustekijän perusteella, joista yksi on työolosuhde. Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta ja olosuhteista. Lähtökohtaisesti ilman epäpuhtauksista aiheutuva haittatekijä otetaan huomioon olosuhdetekijänä.

Kantajan ja liittojenkin yhteisen tulkinnan mukaan edellä sanotun haittatekijän tulee olla pysyvä tai säännöllisesti esiintyvä, jotta se voidaan/tulee ottaa huomioon työolosuhteissa. Haitan ilmenemistapa voi olla esimerkiksi epäsäännöllinen tai ei-pysyvä, jolloin sitä ei oteta huomioon. Lisäksi haittatekijän ja ilman epäpuhtauteen vaikuttavan seikan tulee olla työnvaativuustyöryhmän tiedossa.

Mikäli työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei ole voitu ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää työehtosopimuksen 14.2 kohdan perusteella. Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy, ellei henkilö suorita työtä, jonka vaativuudenarvioinnissa kyseinen haitta on olosuhdetekijänä otettu huomioon.

Tässä tapauksessa asbestin aiheuttama haitta on ollut sellainen haitta, jota ei ole voitu ottaa huomioon olosuhdetekijänä työnvaativuutta määriteltäessä, koska TVR-toimikunnan osapuolet eivät vuonna 2013 tienneet asbestista tai ainakaan raja-arvojen ylittymisestä. Asbesti ja siltä suojautuminen aiheuttivat 14.2 kohdassa tarkoitettua haittaa sekä hankaluutta työssä.

Tuotantoporareiden olosuhdepisteiden korottaminen keväällä 2019 ei perustunut asbestiin.

Yhtiön olisi tullut maksaa 4.7.2018 lukien, toissijaisesti 30.10.2018 lukien, kolmassijaisesti 8.11.2018 lukien tai viimesijaisesti 12.11.2018 lukien kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälleen työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista lisää 44 senttiä jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jonka hän suoritti asbestin esiintymisalueella. Asiassa ei ole merkitystä sillä, mitä työtä työntekijä suoritti asbestin esiintymisalueella, koska minkään työn vaativuuden arvioinnissa asbestia ei ollut otettu huomioon.

Yhtiön tuli havaita, että sen olisi tullut maksaa edellä vaadittua lisää. Se tiesi, ettei vasta vuonna 2018 havaittua asbestia ollut voitu ottaa huomioon vuoden 2013 vaativuudenarvioinneissa. Tämän vuoksi se perustellusti tiesi rikkovansa työehtosopimusta ja rikkomus jatkuu edelleen. Yhtiö tulee tuomita maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Hyvityssakon määrän tulee olla tuntuva rikkomuksen tahallisuuden vuoksi.

Teknologiateollisuus ry:n tuli viimeistään liittoneuvotteluissa havaita, että yhtiöllä oli velvollisuus maksaa edellä vaadittua lisää. Kun se ei ryhtynyt toimiin oikaistakseen yhtiön menettelyä, vaan päinvastoin tuki yhtiön perusteetonta kantaa, se laiminlöi valvontavelvollisuuttaan, jonka laiminlyönti jatkuu edelleen. Teknologiateollisuus ry tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Hyvityksen tulee olla tuntuva, koska liitto on tahallaan laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 7.908 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Malmikaivosten työehtosopimuksen 14.2 kohta ei tule sovellettavaksi tapauksissa, joissa työolosuhteiden aiheuttama haitta ja hankaluus, esimerkiksi asbestihaitta, voidaan ottaa huomioon palkkarakenteen työnvaativuuden olosuhteiden määrityksessä. X Oy on joka tapauksessa huomioinut työnvaativuuden olosuhteiden määrityksessä kaivostyössä ilmenevän pölyn ja sen sisältämät kuitumaiset mineraalit.

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Työehtosopimuksen palkkarakenne

Malmikaivosten ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa palkkarakennetta koskevat määräykset ovat yhteneväiset. Palkkarakenteessa työnvaativuuden määrittelyssä huomioidaan työn vaatima oppimisaika, työn edellyttämä vastuu ja työolosuhteet.

Työpaikan työnvaativuustyöryhmä, johon kuuluu yhtä monta työnantajan ja työntekijöiden edustajaa, määrittää ja pisteyttää ohjetöiden työnvaativuudet näiden kolmen työnvaativuustekijän perusteella. Ohjetyöt sijoitetaan oppimisajasta, vastuusta ja työolosuhteista saatujen summapistemäärien perusteella työnvaativuusryhmiin. Työnvaativuusryhmiä on työehtosopimuksessa yhdestä yhdeksään. Työnvaativuusryhmien mukaiset työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat määritellään voimassa olevassa työehtosopimuksessa. Työolosuhteiden vaativuusportaan määritys tapahtuu työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella.

Työehtosopimusta täydentävän, osallisliittojen yhteisen Palkkarakenneoppaan mukaan työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta ja olosuhteista. Kuormituksessa huomioidaan työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta ja sidonnaisuudesta aiheutuvat haittatekijät. Olosuhteissa huomioidaan melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvat haittatekijät. Vaativuusportaan määritys tapahtuu työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella.

Työehtosopimuksen palkkarakenteen olosuhdetekijässä ei työehtosopimuksen tai Palkkarakenneoppaan mukaan huomioida yksittäisiä aineita tai yhdisteitä, vaan näiden aiheuttama kokonaishaitta työolosuhteille.

Haittatekijän tulee olla pysyvä tai säännöllisesti toistuva, että se otetaan huomioon työolosuhteissa. Tilapäisestä poikkeamasta työolosuhteissa työolosuhteissa määrää työehtosopimuksen kohta 14.1. Sama määräys on myös teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa.

Määräyksen mukaan työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltäessä. Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poikkeamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää. Palkkarakenneoppaan mukaan työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määritettäessä. Poikkeustapauksissa työskentelyolosuhteissa saattaa esiintyä selvästi havaittavaa tilapäistä poikkeamaa, jota ei tavanomaisesti työssä esiinny ja jota ei siksi ole otettu huomioon työn vaativuutta määritettäessä.

Jos tällainen selvästi havaittava tilapäinen poikkeama muodostuu pysyväksi tai säännöllisesti toistuvaksi, voidaan määrittää uusi ohjetyö, jossa olosuhde otetaan huomioon. Tämän ohjetyön summapistemäärän perusteella määräytyy, mihin työnvaativuusryhmään (1–9) työ kuuluu.

Riidan kohteena oleva työehtosopimusmääräys

Kantaja perustaa vaatimuksensa työehtosopimuksen kohtaan 14.2 Poikkeuksellinen haitta ja hankaluus. Malmikaivosten ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa määräys on sama. Osallisliittojen yhteisen Palkkarakenneoppaan mukaan joissain tilanteissa työskentelyolosuhteissa saattaa esiintyä sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, joka on työolosuhteiden arviointiasteikon ulkopuolella ja jota ei siksi voida ottaa huomioon työn vaativuutta määriteltäessä. Näissä tilanteissa maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä lisää työehtosopimuksen mukaan.

Työehtosopimuksen poikkeavaa haittaa ja hankaluutta koskeva 14.2 määräys koskee sen sanamuodon ja Palkkarakenneoppaan mukaan työskentelyolosuhteissa ilmenevää poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työvaativuutta määritettäessä. Poikkeuksellisen synonyymejä yleiskielessä ovat muun ohella epätavallinen, erikoinen ja harvalaatuinen.

Kantaja vaatii, että lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa esiintyy, ellei henkilö suorita työtä, jonka vaativuuden arvioinnissa kyseinen haitta on olosuhdetekijänä otettu huomioon. Kantajan esittämä vaatimus on ristiriidassa määräyksen sanamuodon kanssa. Kantaja vaatii maksettavaksi lisää, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, ellei henkilö suorita työtä, jonka vaativuuden arvioinnissa kyseinen haitta on olosuhdetekijänä otettu huomioon.

Työolosuhteiden haittatekijöistä kaivostyössä

Kaivoksilla työilman epäpuhtauksien aiheuttama kokonaishaitta työolosuhteissa ei suojautumisen osalta ole poikkeuksellista, epätavallista tai harvalaatuista. Kokonaishaitta voidaan ottaa ja otetaan huomioon työnvaativuuden arvioinnissa.

Asbestin määritelmä

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat mukana Työturvallisuuskeskus TKK:n Teknologiateollisuuden työalatoimikunnassa. Työalatoimikunta on julkaissut Kaivosturvallisuusoppaan, jonka mukaan asbestilla tarkoitetaan kuitumaisia amfiboli- ja serpentiinimine-raaleja, joita ovat aktnoliitti, amosiitti, antofylliitti, krokidoliitti, tremoliitti ja krysotiili.

Asbesti on Geologian tutkimuskeskuksen (Tutkimusraportti 127) mukaan kaupallinen nimitys taipuisille ja kuituisille asbestiasuisille mineraalimuunnoksille. Asbestin mineraloginen määritelmä perustuu osittain mineraalin ulkoasuun, asbestin geologiseen syntytapaan ja yksittäisen kuidun lujuusominaisuuksiin, joita ei voida mitata jauhetusta näytteestä tai erillisistä pölyhiukkasista.

Mainitun GTK:n tutkimusraportin mukaan työhygieenisiä mittauksia ja mikroskooppista kuitulaskentaa varten ovat käytössä toisenlaiset asbestin ja mineraalikuitujen määritelmät, joissa otetaan huomioon ensisijaisesti pölyhiukkasen kemiallinen koostumus ja mikroskooppisesti määritettävissä olevat ominaisuudet, kuten hiukkasen muoto ja dimensiot.

Työilman epäpuhtaudet kaivostyössä

Kaivostyössä työilman epäpuhtauksien muun muassa kuitumaisten mineraalien esiintyminen tai niiltä suojautuminen ei työehtosopimuksen 14.2 määräyksen tarkoittamalla tavalla ole sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, joka olisi työolosuhteiden arviointiasteikon ulkopuolella ja jota ei siksi voitaisi ottaa huomioon työn vaativuutta määriteltäessä. Kaivostyössä työilman epäpuhtauksien, kuten epäorgaanisten pölyjen, hallinta ja niiltä suojautuminen on tavanomainen osa tuotantoon liittyvää työturvallisuustoimintaa.

Työterveyslaitos on julkaissut useita oppaita ja tutkimuksia kaivostyössä ilmenevien pölyjen osalta. Työterveyslaitoksen julkaisussa ”Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä” todetaan, että kaivostoiminnassa ja siihen liittyvässä malmin käsittelyssä (muun ohella murskaus, jauhatus, metallien rikastaminen) syntyy melua ja vapautuu ilmaan hiukkasia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Kaivosturvallisuusoppaan mukaan pölyjä syntyy lähes jokaisessa työvaiheessa koko tuotantoketjulta räjäytys- ja louhintatöistä aina tuotteen lastaukseen ja varastointiin asti. Myös kaivosalueen liikenne nostattaa pölyä ilmaan. Kaivosilman pölyn koostumus vastaa louhittavan kallioperän mineraalikoostumusta. Tämän vuoksi kaivostoiminnassa syntyvän pölyn koostumuksen tunteminen on tärkeää niin malmista kuin sivukivestäkin, jotta osattaisiin huomioida oikeat altisteet työntekijöiden terveyden seurannan kannalta. Epäorgaaninen pöly voi aiheuttaa hengityselinten ärsytystä ja myös vakavia terveyshaittoja, jos pöly sisältää asbestia, kvartsia tai metalleja.

Valtioneuvoston ehdotuksessa asetukseksi asbestityön turvallisuudesta (muistio 18.6.2015, s. 5–6) lausutaan seuraavaa: Asbestia esiintyy kivimateriaaleissa erityisesti tietyillä geologisilla alueilla, joilla on myös kaivostoimintaa. Kaivos- ja rikastuspölyissä asbestikuituja voi esiintyä runsaasti. Joillakin kaivoksilla ja rikastamoilla on mitattu raja-arvon ylittäviä tai sitä lähestyviä asbestipitoisuuksia. Luonnonkiven louhintaan ja käsittelyyn voi siten liittyä asbestialtistumisen riski, joka on otettava vaarojen arvioinnissa huomioon ja jonka vuoksi on huolehdittava riittävistä suojaustoimenpiteistä.

Työhygieenisistä vaatimuksista ja työolosuhteista kaivostyössä

Kuitumaisten mineraalien esiintymistä, koostumusta ja kokoa seurataan kaivostyössä ennakoivasti ja systemaattisesti sekä geologisten että työhygieenisten tutkimusmenetelmien avulla. Näiden tutkimusten antamien tulosten perusteella työpaikalla toteutetaan työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti turvallistavat toimenpiteet ja määritellään tarvittava suojautumisen taso, muun ohella henkilösuojainten tyyppi ja hiukkassuodattimien tehokkuus.

Asbestityön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä säädetään, että työntekijän asbestille altistumista arvioitaessa otetaan huomioon vain sellaiset kuitumaiset asbestihiukkaset, joiden pituus on vähintään viisi mikrometriä ja läpimitta enintään kolme mikrometriä ja joiden pituuden suhde läpimittaan on 3:1 tai enemmän. Asetuksen määritelmä on sama kuin standardissa SFS 3868, joka käsittelee sääntöjä, joiden mukaisesti asbestikuitujen lukumäärä lasketaan. Nämä mitat täyttäviä kuituja pidetään terveydelle vaarallisina niin sanottuina hengittyvinä kuituina.

Työehtosopimuksen palkkarakenteen olosuhdetekijässä ei huomioida yksittäisiä aineita tai yhdisteitä, vaan näiden aiheuttama kokonaishaitta työolosuhteille. Henkilösuojainten käyttö perustuu työolosuhteisiin, jotka otetaan huomioon työnvaativuutta määritettäessä.

Teollisuusliiton (aiemmin Metalliliitto) esitykset työehtosopimusneuvotteluissa määräyksen muuttamiseksi

Metalliliitto on vuonna 2017 työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt malmikaivosten työehtosopimuksen kyseessä olevaan määräykseen lisättäväksi soveltamisohjeen, jonka mukaan

”lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa esiintyy mm. pölystä, kaasuista ja lämpötilasta johtuen ja niiltä suojautuessa”. Työehtosopimusneuvotteluissa oli Metalliliiton puolelta tuotu esiin nimenomaisesti asbesti, kuitumaiset mineraalit ja kvartsi.

Vuonna 2019 Teollisuusliitto on työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt 14.2 määräyksen muuttamista seuraavasti: ”Kaivoksien erityisolosuhteiden ja erilaisten haitta-aineiden esiintymien vuoksi esitämme, että työehtosopimuksen 14.2 kohtaan lisättäisiin maininta ASA-rekisteröityjen aineiden esiintyminen ja niiden esiintymisien johdosta maksettavan haitan ja hankaluuden lisä.” Myös näissä neuvotteluissa Teollisuusliiton osalta esityksessä esiin tuotiin asbesti. Teknologiateollisuus ei ole muutosesityksiä hyväksynyt.

Työehtosopimusneuvotteluissa tehdyt esitykset työehtosopimusmääräyksen muuttamiseksi osoittavat, että määräystä ei ole sovellettu tai tulkita kantajan esittämällä tavalla.

Kivipölyn sisältämien kuitumaisten mineraalien huomioiminen työolosuhteiden työnvaativuustekijänä X:ssä

Työpaikan työnvaativuustyöryhmä määritti kaivosalueella 27 eri ohjetyön työnvaativuudet ja allekirjoitti pöytäkirjan 8.11.2013. Ohjetöissä 14:ssä pöly on mainittu nimenomaisesti. Osaan on kirjattu merkittävä pölyhaitta/paljon pölyä/pölyäminen runsasta (työ 12, 13, 15, 17, 24) ja yhdessä työssä maskin käyttö (työ 16).

Työnvaativuuden kokonaisarvioinnissa on olosuhdetekijänä otettu huomioon pöly. Vaikka kivipölyn sisältämiä yksittäisiä aineita, kuitumaisia mineraaleja tai raskasmetalleja ei ole nimenomaisesti ohjetöiden kirjallisissa kuvauksissa mainittu, olosuhdetekijän vaativuusportaan määritys on tehty työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella. Työpaikalla ja henkilöstön edustajilla on ollut lisäksi tieto kivipölyn terveydelle haitallisista ainesosista.

Vuonna 2014 toteutettujen mittaustulosten ja geologisen analyysin ja työhygieenisten mittaustulosten perusteella näytteiden kuitupitoisuudet eivät aiheuttaneet riskienarvioinnin kannalta erityistoimia. Analyysejä tehtiin systemaattisesti vuodesta toiseen.

Vuonna 2018 kesä- ja heinäkuussa tehdyissä riskienarvioinneissa tehtiin havainto louhoksen tietyllä kenttäalueella esiintyvistä mahdollisista kuituisista mineraaleista. Ennakoivana työturvallisuustoimena työnantaja edellytti 4.7.2018 lukien, että kyseisellä kenttäalueella myös työkoneissa (poraus) työskentelevät henkilöt käyttävät vähintään P3-luokan suojaimia. Tutkimustuloksen valmistuttua 30.10.2018 työnantaja ilmoitti, että louhoksen tietyllä kenttäalueella poravaunujen hyttitasolla kuituisten mineraalien työhygieeniset raja-arvot ylittyvät ja antoi määräykset asbestilta suojautumiseksi ja mm. suojainten käytöstä.

P3-luokan suojaimia on käytetty ja käytetään kyseisellä työpaikalla useissa muissakin töissä mm. murskaamon ja rikastamon huolto- ja kunnossapitotöissä.

Alkuvuodesta 2019 työpaikan työnvaativuustyöryhmä tarkasti eräät ohjetyöt. Tarkastuksen perusteella tuotantoporareiden (D65 ja PitViper) olosuhdepisteytys nousi vaikeahkosta vaikeaan, ja tämän seurauksena mainittujen porareiden työnvaativuusryhmä nousi seitsemästä kahdeksaan toukokuun 2019 puolivälistä alkaen. Tässä arvioinnissa pölyn aiheuttaman kokonaishaitan kasvu on huomioitu.

Työpaikalla ilman epäpuhtauksista johtuvat haittatekijät on edellä esitetyllä tavalla otettu huomioon työnvaativuutta määritettäessä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Töiden vaativuusryhmittely 8.10.2013

2. Paikallinen erimielisyysmuistio 20.7.2018 liitteineen

3. Yhtiön laatima tiedote 30.10.2018

4. Selvitys liittojen väliseen erimielisyyteen 4.3.2019

5. Työterveyslaitoksen opas Asbestiriskin hallintaohjeet kaivoksille (2016)

6. IOM:n laatima raportti 6.8.2013

7. Työsuojelupiirin tarkastusilmoitus 18.8.2016 ja tarkastuskertomus 4.10.2016

8. Työterveyslaitoksen raportti hengittyvästä epäorgaanisesta pölystä 16.8.2016

9. Työterveyslaitoksen raportti 2017

10. Hengityksen suojaus avolouhoksella -asiakirja

11. Työterveyslaitoksen raportti 8.11.2018

12. Työnantajan tiedote mittaustulosten johdosta 12.11.2018

13. Asbestiriskin hallintaa koskeva esitys

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Kuva osallisliittojen yhteisestä koulutusmateriaalista

2. Palkkarakenneopas

3. Metalliliiton/Teollisuusliiton esitykset työehtosopimusneuvotteluissa 2017 ja 2019

4. Työpaikkaselvitysraportit 11.9.2013 ja 2.10.2013

5. Kaksi diaa perehdytysmateriaalista vuodelta 2013

6. Kaksi diaa turvavartista marraskuulta 2018

7. Töiden vaativuusryhmittely 8.10.2013 (=K1)

Kantajan henkilötodistelu

1. A, työntekijä, TVR-työryhmän jäsen vuonna 2013

2. B, työntekijä, TVR-työryhmän jäsen vuonna 2013

3. C, työntekijä, työpaikan työsuojeluvaltuutettu vuodesta 2012

4. D, varatyösuojeluvaltuutettu

5. E, pääluottamusmies

6. F, työntekijä, TVR-työryhmän jäsen vuonna 2018 ja 2019

7. G, sopimusasiantuntija, Teollisuusliitto ry

Vastaajien henkilötodistelu

1. H, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry

2. I, johtava asiantuntija,Teknologiateollisuus ry

3. J, henkilöstöpäällikkö, X Oy

4. K, pääkaivosinsinööri, kaivosturvallisuudesta vastaava henkilö, X Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaan jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää.

Asiassa on kysymys siitä, onko X Oy velvollinen maksamaan työntekijöilleen työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista poikkeuksellisen haitan tai hankaluuden lisää niiltä tunneilta, jolloin työntekijä on työskennellyt asbestin esiintymisalueella tai jolloin asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta on esiintynyt.

Teollisuusliitto ry on katsonut, että lisä tulee maksaa, koska asbestin aiheuttamaa haittaa ei ole voitu ottaa ottaa huomioon töiden vaativuutta määritettäessä. Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat kiistäneet vaatimuksen sillä perusteella, että asbesti voidaan ottaa ja on otettu huomioon ohjetöiden vaativuutta määritettäessä työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella.

Asbestihavainnoista X:n kaivoksella esitetty selvitys

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kuitumaisia mineraaleja esiintyy Suomen maaperän kiviaineksessa. Työterveyslaitoksen kaivoksille laatimien asbestiriskien hallintaohjeiden (K5) mukaan kuitumineraaleja sisältävät kivilajit ja geologiset muodostumat ovat Suomen kallioperässä yleisiä ja toisinaan kooltaan laajoja. Asbestiesiintymät sen sijaan ovat harvinaisia, ja Paakkilan tunnettua antofylliittialuetta lukuun ottamatta ne ovat paikallisia ja pieniä, juoniin ja hiertosaumoihin liittyviä.

Asiassa on riidatonta, että X:n kaivoksella on avolouhostyön alusta lukien seurattu ennakoivasti ja systemaattisesti luonnon kuitumaisten mineraalien (asbestikuitujen) mahdollista ilmenemistä. Pääkäsittelyn aikana on tullut riidattomaksi, että kaivoksella ei ole ennen vuotta 2018 havaittu raja-arvot ylittäviä asbestikuitumääriä.

IOM:n laatimasta raportista 6.8.2013 (K6) ilmenee, että X:n kaivoksella otetuista näytteistä yhdessä oli havaittu pieni määrä asbestikuituja (tremoliitti) mutta muissa näytteissä ei ollut havaittu asbestikuituja. Pääkaivosinsinööri K on kertonut, että ennen vuotta 2018 kaivoksella tehdyissä mittauksissa oli havaittu tremoliittia, mutta sitä ei ollut ollut kuituisessa muodossa lähelläkään raja-arvoja.

X Oy:ssä 11.9.2013 laaditussa työpaikkaselvitysraportissa (V4) on kemiallisena vaaratekijänä mainittu, että kaivosalueella työskennellessä altistutaan kivipölyn sisältämälle nikkelille, kuparille, lyijylle ja tremoliitille. Edelleen raportissa mainitaan, että tremoliitti kuuluu asbestikuituihin, jotka voivat aiheuttaa hengityselinten vaurioita, muun muassa plakkiutumista ja syöpää.

X:n kaivoksella työskennelleet C, D ja E ovat kertoneet, että kesällä 2018 eräällä porakentällä oli havaittu asbestin näköisiä löydöksiä. Asiassa on riidatonta, että 18.6. ja 5.7.2018 laadittujen riskiarviointien mukaan kentällä tehtävissä lastaus-, kippaus-, poraus- ja panostustöissä sekä avustavissa töissä saattoi mahdollisesti esiintyä kuituisia materiaaleja. Työnantaja oli 4.7.2018 määrännyt näillä kenttäalueilla työskentelevät työntekijät käyttämään P3-luokan hengityksensuojainta asbestilta suojautumiseksi.

Työterveyslaitos suoritti kaivoksella 4.–6.9.2018 muun muassa asbestin ilmenemisestä työhygieenisen selvityksen, joka valmistui 8.11.2018. Raportista (K11) ilmenee, että kaivoksella oli havaittu ohjeraja-arvot ylittäviä asbestikuitupitoisuuksia sekä malminkäsittelytiloissa että vähäisemmissä määrin myös louhoksen puolella.

Asiassa on riidatonta, että työnantaja on 30.10.2018 ilmoittanut terveydelle haitallisten kuituisten mineraalien määrän ylittäneen työhygieeniset raja-arvot tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla. Työnantaja määräsi toimenpiteitä asbestilta suojautumiseksi ja muun ohella suojainten käytöstä.

Henkilösuojainten käytöstä X:n kaivoksella esitetty selvitys

Asiassa on selvitetty, että jo ennen vuotta 2018 X:n kaivoksen tietyillä alueilla ja tietyissä työtehtävissä on vaadittu hengityksensuojainten käyttämistä. Kaivoksella työskennelleet C ja D ovat kertoneet, että tehtaan puolella hengityksensuojaimia oli käytetty myllyhallissa, seulassa, murskassa sekä niihin liittyvissä kuljettimissa ja avolouhoksella näytteenotossa. C:n ja D:n mukaan tuolloin ei kuitenkaan ollut suojauduttu asbestilta vaan kivipölyltä ja nikkeliltä. Myös henkilöstöpäällikkö J on kertonut, että kaivoksella on suojauduttu nikkeliltä hengityksensuojaimilla vuosista 2012–2013 alkaen.

Lisäksi on selvitetty, että suojautumisen taso kaivoksella oli muuttunut sen jälkeen, kun asbestin raja-arvojen ylittyminen oli havaittu vuonna 2018. Riidatonta on, että työnantaja oli 4.7.2018 määrännyt työntekijät käyttämään P3-luokan hengityksensuojainta asbestilta suojautumiseksi, kun he työskentelivät niillä kenttäalueilla, joilla mahdollisia kuituisia materiaaleja oli havaittu. Riidatonta on myös, että työterveyslaitoksen syyskuussa 2018 suorittamien mittausten tulosten saapumisen jälkeen työnantaja oli määrännyt toimenpiteitä asbestilta suojautumiseksi ja muun ohella suojainten käytöstä.

Kaivoksella työskennelleet C, E, A, B ja F ovat kertoneet, että heidän työssään ei ollut aikaisemmin edellytetty hengityksensuojainten käyttämistä, vaan suojaimet olivat tulleet käyttöön vasta kesällä 2018. Mainittujen todistajien kertomuksista ilmenee myös, että kertakäyttöiset hengityksensuojaimet oli tuolloin korvattu puolimaskeilla, joissa oli vaihdettavat suodattimet. Lisäksi tietyissä työtehtävissä oli tullut pakolliseksi käyttää kertakäyttöisiä suojahaalareita (niin sanotut tyvek-haalarit), ja kaivoksella oli otettu käyttöön myös muita asbestilta suojautumiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten työvaatteiden puhtaanapitoon ja työkoneiden hyttien siistimiseen liittyviä määräyksiä. K on kertonut, että myös työkoneisiin oli tehty teknisiä parannuksia, joilla niiden sisäilman laatua oli saatu parannettua.

Todisteiden V5 ja V6 karttakuviin on merkitty kaivoksen rikastamon alueet, joilla hengityksensuojainten käyttäminen on ollut pakollista vuosina 2013 ja 2018. Karttakuvista sekä C:n ja D:n kertomuksista ilmenee, että hengityksensuojainten käyttö on vuonna 2018 ollut pakollista laajemmilla alueilla kuin vuonna 2013. Vuonna 2018 suosituksena on ollut puolimaski vaihdettavilla suodattimilla (P3-suodatin) tai moottorimaski.

X Oy:ssä laaditusta Hengityksen suojaus avolouhoksella -asiakirjasta (K10) ilmenee, että työskennellessä alueella, jossa on todettu olevan kuituista mineraalia, tulee käyttää P3-suodattimella varustettua hengityksensuojainta.

Asbestin ja siltä suojautumisen aiheuttamasta haitasta ovat kertoneet C, D, A, B, E ja F. Kertomusten perusteella hengityksensuojaimet ja kertakäyttöiset suojahaalarit ovat lisänneet työn raskautta ja vaikeuttaneet työolosuhteita. Hengityksensuojaimen kanssa hengittäminen on ollut raskasta ja kommunikointi hankalaa. Suojavarusteet ovat hankaloittaneet louhikossa liikkumista ja esimerkiksi lastaustyön tekemistä. Suojahaalari on ollut kuumissa olosuhteissa tukala. Moottoroidut hengityksensuojaimet ovat puhaltaneet pakkasella kylmää ilmaa kasvoille. Työntekijöille on aiheutunut lisäksi henkistä painetta siitä, etteivät he ole voineet tietää, missä asbestia on esiintynyt, ja kuinka kauan työssä on altistuttu asbestille ennen kuin suojainten käyttö on tullut pakolliseksi.

Työnvaativuuden määrittelystä X Oy:ssä esitetty selvitys

Työehtosopimuksen 8.1.2 kohdan mukaan työnvaativuuden määrittelyssä otetaan huomioon työn vaatima oppimisaika, työn edellyttämä vastuu ja työolosuhteet. Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista. Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä.

Asiassa on riidatonta, että työehtosopimuksen mukainen työnvaativuustyöryhmä (TVR-toimikunta) on 8.11.2013 tehnyt 27 ohjetehtävän työnvaativuuden arvioinnit työehtosopimuksen mukaisesti. Ohjetehtävät on sijoitettu oppimisajasta, vastuusta ja työolosuhteista saatujen pistemäärien perusteella työnvaativuusryhmiin.

Kirjallisena todisteena (K1, V7) olevasta töiden vaativuusryhmittelystä ilmenee, että joidenkin ohjetehtävien työnkuvauksissa on mainittu pöly tai merkittävä pölyhaitta työolosuhteita koskevassa kohdassa. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi louheen siirto kiviautolla, RC-poraus, tankkaus, kuljettimen säätö ja näytteenotto RC-poravaunulla. Lisäksi yhden työtehtävän työnkuvauksessa (anturin kalibrointi ja vaihto) on mainittu maskin käyttö. Asbestia ei ole työnkuvauksissa mainittu erikseen.

Teollisuusliitto ry:n sopimusasiantuntija G on kertonut, että työnvaativuutta määritettäessä työolosuhteissa huomioon otettavia olosuhdetekijöitä ovat muun muassa lämpötilat, ilman epäpuhtaudet ja likaisuus. Ilman epäpuhtauksia ovat esimerkiksi hitsauspöly, liikenteen pöly, maalien huurut ja monenlaiset muut tekijät. Olosuhdetekijän tulee olla pysyvä tai säännöllisesti esiintyvä, koska muuten sen aiheuttamaa kokonaishaittaa ei pystytä selvittämään. Lisäksi olosuhdetekijän tulee olla todellinen. Kokonaishaittaa arvioitaessa otetaan huomioon kaikki pienimmätkin olosuhdetekijät. Kaivostyössä työolosuhteisiin liittyy työtehtävästä riippuen pimeyttä, kosteutta, lämpötilaolosuhteita, ilman epäpuhtauksia, kemikaaleja ja syövyttäviä aineita. Asbesti tulee ottaa huomioon, jos se on pysyvää ja säännöllisesti esiintyvää. Asbestia ei aina voi ottaa huomioon, koska geologitkaan eivät pysty sanomaan, milloin sitä tulee vastaan maaperässä. Avolouhoksessa ei pystytä kartoittamaan, missä asbestia esiintyy ja kuinka pitkän aikaa. Epäorgaanisella pölyllä tarkoitetaan mineraalipölyä ja kivipölyä, joka on eri asia kuin asbesti.

Teknologiateollisuus ry:n työmarkkina-asiantuntija H on kertonut, että työnvaativuutta määritettäessä työolosuhteissa arvioidaan kokonaishaitan perusteella työn haittatekijöitä, kuten kuormitusta, ja olosuhteita, kuten melua, likaisuutta sekä ilman epäpuhtauksia. Olosuhdehaittaa aiheutuu tietyiltä aineilta, kuten asbestilta, suojautumisesta, ei sen sijaan aineista itsestään. Asbestia on Suomen maaperässä, joten sen esiintyminen kaivostoiminnassa on aina mahdollista. Työolosuhteiden muuttuessa TVR-toimikunta kokoontuu ja käsittelee, miten muutos vaikuttaa työn vaativuustekijöihin. Ohjetöiden ajantasaisuus tulisi käydä läpi ainakin kerran vuodessa. TVR-toimikunta ei käsittele, onko olosuhdetekijä säännöllinen tai pysyvä, vaan työnantaja päättää tämän.

TVR-työryhmän jäsenenä vuonna 2013 ollut A on kertonut, että työnvaativuutta määritettäessä työolosuhteissa oli huomioitu työn raskaus, henkinen kuormittavuus ja ulkoiset tekijät, kuten melu, pöly, kylmyys, tuuli ja suojavarusteet. Pölyllä tarkoitettiin kivipölyä sekä sen likaisuutta ja tarttumista vaatteisiin. Missään vaiheessa ei ollut puhetta, että kysymys olisi ollut asbestilta suojautumisesta. Työnantaja ei ollut tuonut vuosina 2012–2013 esille, että kaivoksella olisi tehty havaintoja asbestista. TVR-työryhmän jäsenillä ei ollut ollut käytössä työpaikkaselvitysraporttia (V4).

TVR-työryhmän jäsenenä vuonna 2013 ollut B on kertonut, että työnvaativuutta määritettäessä työolosuhteissa oli huomioitu muun ohessa pöly, melu ja heijastukset. Työympäristö oli sellainen, että tuuli levitti pölyä ja sotki vaatteita. Työnantaja ei ollut tuonut esille, että kaivoksella olisi tehty havaintoja asbestista. B ei ollut nähnyt työpaikkaselvitysraporttia (V4), eikä työryhmässä ollut puhuttu tremoliitista tai asbestikuiduista.

Pääluottamusmies E on kertonut valvoneensa TVR-työtä. E:n mukaan asbestihaittaa ei ollut voitu ottaa huomioon työnvaativuuden määrittelyssä, koska haitta ei ollut pysyvä eikä säännöllinen. Lisäksi oli työtehtäviä, joiden olosuhdeasteikko oli jo maksimissa eikä riittänyt ottamaan huomioon asbestin aiheuttamaa haittaa. Asbesti aiheutti haittaa kaikissa työtehtävissä, koska kiviaines kulkeutui koko prosessin läpi. E:n tietojen mukaan mitään TVR-vaativuustasoa ei ollut nostettu asbestilta suojautumisen takia. Kaivoksella louhitaan nikkelimalmia, joten nikkeli oli ollut esillä työilmahaittojen osalta. Kaikki työntekijät olivat tekemisissä nikkelin kanssa. Nikkeliä ei ollut erikseen mainittu vaativuusarvioinnissa, vaan oli puhuttu yleisesti pölystä.

TVR-työryhmän jäsenenä vuoden 2018 lopusta alkaen ollut F on kertonut, että TVR-ryhmä oli kokoontunut vuoden 2018 lopussa ja keväällä 2019. Työnvaativuusarvioinneissa ei ollut voitu ottaa huomioon asbestia, koska taulukko ei riittänyt ottamaan sitä huomioon. Lisäksi asbestin esiintyminen oli satunnaista eri tehtävissä ja eri aikoina. Keväällä 2019 kahden ohjetehtävän (D65 ja Pit Viper) työolosuhdepisteitä oli nostettu, koska ne oli alunperinkin pisteytetty alakanttiin. Työolosuhteet näillä koneilla olivat hankalat, koska työtä tehtiin epätasaisilla ja meluisilla porakentillä. Lisäksi työ oli ruumiillista ja siinä nosteltiin raskaita esineitä. Normaalia kivipölyä sivuttiin keskusteluissa, mutta työnvaativuuden määrityksissä pölyä ei otettu huomioon.

Henkilöstöpäällikkö J on kertonut olleensa TVR-työryhmän sihteeri. Vuoden 2013 ohjetöiden arviointi oli ollut huolellinen prosessi, joka oli kestänyt noin kahdeksan kuukautta. Ensin oli laadittu ohjetyöt ja käyty ne läpi työryhmässä. Sen jälkeen työryhmä oli tehnyt pisteytyksen, josta oli laadittu päätöspöytäkirja. Pöytäkirjaan oli kirjattu vain lopulliset pisteet, mutta ei niiden taustalla olleita laajoja selvityksiä. Pöytäkirjojen lisäksi oli laadittu ohjetöiden työnkuvaukset. J oli laittanut niihin pisteytyksen tueksi avainsanoja asioista, joista oli keskusteltu ja joita pisteytyksissä oli käytetty. Pöly oli ollut esillä hyvin laajasti lähes kaikissa ohjetöissä. Ohjetöihin ei ollut kirjattu yksittäisiä olosuhdetekijöitä, vaan olosuhteet oli pisteytetty kokonaishaitan perusteella.

Kysyttäessä, oliko kaivosalueella asbestin lisäksi muita työilmaolosuhteita, joilta suojautuminen aiheutti haittaa, J on vastannut, että ilman epäpuhtaudet olivat yksi merkittävistä haittaa aiheuttavista olosuhdetekijöistä. Kivipöly ja sen sisältämä nikkeli olivat terveydelle haitallisia. Nämä oli huomioitu kaivostoiminnan ja TVR-työn alkamisesta asti, ja nikkeliltä oli suojauduttu hengityksensuojaimilla vuosista 2012–2013 alkaen. Kaivososaston ohjetyöt oli käyty läpi vuonna 2019. Asbestitestien tulokset ja uudet suojainmääräykset olivat olleet tuolloin tiedossa. Tuotantoporauksen olosuhdepisteytys oli nostettu kahdeksaan pisteeseen eli vaikeisiin olosuhteisiin, ja kaikkien tuotantoporareiden työnvaativuusryhmä oli noussut työnvaativuusluokasta seitsemän luokkaan kahdeksan. Tässä olosuhdepisteiden nostamisessa oli huomioitu myös vuonna 2018 tehdyt mittaukset.

Työehtosopimuksen 14.2 kohdan määräyksestä esitetty selvitys

Kirjallisena todisteena olevista Metalliliitto ry:n/Teollisuusliitto ry:n esityksistä työehtosopimusneuvotteluissa (V3) sekä Teollisuusliitto ry:n sopimusasiantuntijan G:n ja Teknologiateollisuus ry:n johtavan asiantuntijan I:n kertomuksista ilmenee, että työntekijäpuoli oli vuosien 2017 ja 2019 työehtosopimusmuutoksissa esittänyt muutoksia työehtosopimuksen poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta koskevaan 14.2 kohtaan.

Vuoden 2017 sopimusneuvotteluissa työntekijäpuoli oli esittänyt, että työehtosopimuksen 14.2 kohtaan lisättäisiin soveltamisohje, jonka mukaan momentissa tarkoitettu lisä maksettaisiin niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyisi muun muassa pölystä, kaasuista ja lämpötilasta johtuen ja niiltä suojautuessa. Vuoden 2019 sopimusneuvotteluissa työntekijäpuolen esitys oli ollut seuraavan sisältöinen: ”Kaivoksien erityisolosuhteiden ja erilaisten haitta-aineiden esiintymisen vuoksi esitämme, että työehtosopimuksen 14.2 kohtaan lisättäisiin maininta ASA rekisteröityjen aineiden esiintyminen ja niiden esiintymisen johdosta maksettava haitan ja hankaluuden lisä.” (V3)

G on kertonut, että työehtosopimuksen 14.2 kohdan määräys oli tullut työehtosopimukseen 1980-luvulla. Määräyksen mukainen poikkeuksellinen haitta tai hankaluus tarkoitti olosuhdetekijöitä, joita työntekijä ei pystynyt havaitsemaan. Näitä olivat esimerkiksi säteily tai kuitumineraalit, kuten asbesti, joita voitiin havaita vain mittaamalla ja tuloksia analysoimalla. Työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista lisää maksettiin siltä ajalta, kun työskenneltiin alueella, jolla haittaa esiintyi. Asbestin osalta esimerkiksi huoltotyöntekijä, joka kävi kaivoksella huoltamassa konetta, oli korjaustyön ajan oikeutettu saamaan lisää, kun hänen työnvaativuudessaan ei ollut otettu huomioon asbestia. Jos haitta oli huomioitu työnvaativuudessa, ei lisää tarvinnut maksaa.

G on lisäksi kertonut, että vuonna 2017 oli ollut täysin vastaava asbestia koskeva tapaus, joka oli sovittu paikallisesti. Tämän jälkeen Teollisuusliitto oli halunnut yksinkertaistaa 14.2 kohdan määräystä, jotta vastaavia riitoja ei enää syntyisi työpaikoilla. Vuoden 2017 ja 2019 sopimusneuvotteluissa Teollisuusliitto oli esittänyt määräykseen soveltamisohjetta. Molempien sopimusneuvottelujen päätteeksi oli perustettu työryhmä sopimuskauden ajaksi, mutta työ ei ollut edennyt. Työnantajapuoli ei ollut valmis avaamaan määräystä millään tavalla.

I on kertonut, että vuoden 2017 sopimusneuvotteluissa työntekijäpuoli oli esittänyt työehtosopimuksen 14.2 kohdan määräykseen soveltamisohjetta, ja asiaa oli käsitelty useita kertoja neuvottelujen aikana. Työntekijäpuolen mukaan tiettyjen aineiden, esimerkiksi kvartsin tai asbestin, esiintymisen tulisi johtaa lisän maksamiseen. Työnantajapuoli ei ollut halunnut lähteä tähän, koska tulkinta oli, että tämäntyyppiset aineet olivat osa kokonaisarviointia eikä yksittäisten aineiden perusteella maksettu lisää. Vuoden 2019 työehtosopimusneuvotteluissa esitys oli muuttanut muotoaan siten, että se koski ASA-rekisteröityjä syöpävaarallisia aineita. Kummissakaan neuvotteluissa ei tehty tältä osin muutoksia työehtosopimukseen. Työntekijäpuolen esittämä soveltamisohje ei ollut vallitsevan käytännön kirjaamista, vaan kyseessä oli ollut työehtosopimusmääräyksen muuttamista koskeva esitys.

I on lisäksi kertonut, että työehtosopimuksen 14.2 kohdassa tarkoitettu poikkeuksellinen haitta ja hankaluus oli arviointiasteikon ulkopuolinen tilanne, joka ei liittynyt työhön. Nyt käsiteltävässä asiassa asbesti liittyi työhön ja oli voitu ottaa huomioon kokonaisarvioinnissa.

Työmarkkina-asiantuntija H on kertonut, että työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukainen poikkeuksellinen haitta tai hankaluus tarkoitti sellaista haittaa, jota ei löytynyt olosuhdetaulukoista. Tällainen voi olla esimerkiksi normaaleihin työtehtäviin kuulumaton korkealla työskentely kuten poikkeuksellinen katon puhdistus lumesta talvella. Toisena esimerkkinä H on maininnut pesurin rikkoutumisen ja säiliön manuaalisen puhdistamisen, jolloin jouduttiin suojautumaan ja menemään säiliön sisään. Työehtosopimuksen 14.1 kohdan mukainen tilapäinen poikkeama työolosuhteissa sen sijaan oli sellainen, joka oli tiedossa, esimerkiksi kolmen viikon välein tehtävä automaattilinjan alustan puhdistaminen. Tällaista tilapäistä haittaa ei ollut järkevää ottaa huomioon vaativuuden arvioinnissa sen lyhyen keston takia. Tällaisesta työstä maksettiin lisää tilapäisen poikkeaman perusteella.

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta koskeva työehtosopimuksen 14.2 kohdan määräys on ollut malmikaivosten työehtosopimuksessa pitkään, todistaja G:n mukaan 1980-luvulta lähtien. Määräys on saman sisältöinen sekä teknologiateollisuuden että malmikaivosten työehtosopimuksissa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä määräyksen taustalla olleista sopimusneuvotteluista eikä sopijaosapuolten tarkoituksesta. Muun selvityksen puuttuessa sopimusmääräystä on sovellettava sen sanamuodon mukaisesti.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisen tulkinnan mukaan työolosuhteissa esiintyvän haittatekijän tulee olla pysyvä tai säännöllisesti esiintyvä, jotta se voidaan ottaa huomioon työolosuhteissa työnvaativuutta määritettäessä. Teollisuusliitto ry on katsonut, että raja-arvot ylittävä asbestihaitta ilmenee epäsäännöllisesti eikä ole pysyvä, joten kyse on työehtosopimuksen 14.2 kohdassa tarkoitetusta poikkeuksellisesta haitasta tai hankaluudesta. Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat puolestaan katsoneet, että työilman epäpuhtauksien ja niiltä suojautumisen aiheuttama haitta ei ole kaivostoiminnassa poikkeuksellista, vaan työilman epäpuhtauksien kokonaishaitta voidaan ottaa ja on otettu huomioon työnvaativuuden arvioinnissa.

Kirjallisesta todisteesta V3 sekä G:n ja I:n kertomuksista ilmenee, että työntekijäpuoli oli vuosien 2017 ja 2019 työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt, että työehtosopimuksen 14.2 kohdan määräykseen lisättäisiin soveltamisohje, jossa täsmennettäisiin, mitä poikkeuksellisella haitalla tarkoitetaan. G:n ja I:n kertomukset ovat ristiriitaisia sen osalta, onko esityksellä pyritty muuttamaan sopimusmääräyksen sisältöä vai ainoastaan selventämään määräystä. Asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä esityksen taustasta ja tarkoituksesta eikä myöskään siitä, mitä poikkeuksellisella haitalla on tarkoitettu ja miten määräystä on käytännössä sovellettu. Työtuomioistuin toteaa, ettei sopimusneuvotteluissa tehdyistä esityksistä yksinään voida tehdä sitä johtopäätöstä, että sopimusmääräystä olisi vakiintuneesti sovellettu Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n esittämällä tavalla.

Asiassa on riidatonta, että X:n kaivoksella ei ole havaittu raja-arvot ylittäviä asbestikuitumääriä ennen vuotta 2018. Ohjetehtävien työnvaativuudet on määritelty vuonna 2013. TVR-työryhmän jäseninä vuonna 2013 olleet A ja B ovat kertoneet, ettei heidän tiedossaan ollut työryhmätyön aikana ollut, että kaivoksella olisi tehty havaintoja asbestista. A:n ja B:n mukaan TVR-työryhmän jäsenillä ei ollut myöskään ollut käytössään 11.9.2013 laadittua työpaikkaselvitysraporttia (V4), jossa mainitaan, että kaivosalueella työskennellessä altistutaan muun muassa kivipölyn sisältämälle tremoliitille, joka kuuluu asbestikuituihin.

Kirjallisena todisteena (K1, V7) olevasta töiden vaativuusryhmittelystä sekä J:n kertomuksesta ilmenee, että joidenkin ohjetehtävien työnkuvauksissa on mainittu pöly työolosuhteita koskevassa kohdassa. Edellä kerrotuin tavoin X:n kaivoksella louhitaan nikkelimalmia, minkä seurauksena nikkeli ja sen aiheuttamat terveyshaitat ovat kaivoksen työolosuhteissa merkittävä haittatekijä, jolta tulee suojautua. J:n kertomuksen mukaan kivipöly ja sen sisältämä nikkeli on otettu huomioon kaivostoiminnan ja TVR-työn alkamisesta asti.

Työtuomioistuin katsoo asiassa selvitetyksi, että kivipölyn ja sen sisältämän nikkelin aiheuttama haitta on X:n kaivostoiminnassa pysyvä ja säännöllisesti esiintyvä haitta, jolta on suojauduttu kaivoksen toiminnan alkamisesta lähtien. Tämä haitta on otettu huomioon työnvaativuusarviointia tehtäessä vuonna 2013. Sen sijaan asiassa on jäänyt näyttämättä, että sama koskisi raja-arvot ylittävää asbestipölyä.

Todistelun perusteella asbestilta suojautuminen edellyttää erilaisia ja tehokkaampia toimenpiteitä kuin tavanomaiselta kivipölyltä suojautuminen. Kirjallisista todisteista ja todistajien kertomuksista ilmenee, että suojautumisen taso kaivoksella oli muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun asbestin raja-arvojen ylittyminen oli havaittu vuonna 2018. Todistajina kuullut kaivoksen työntekijät ovat yhdenmukaisesti kertoneet asbestilta suojautumisen työtehtävissä aiheuttamasta haitasta, jota on esitetyn selvityksen perusteella pidettävä suurempana kuin tavanomaisen kaivostoimintaan liittyvän suojautumisen aiheuttamaa haittaa. Asbestilta suojautumisesta aiheutuvaa haittaa ei ole voitu ottaa huomioon vuoden 2013 työnvaativuusarvioinnissa, koska muutokset suojautumisessa ovat tapahtuneet vasta vuonna 2018.

Asiassa on tuotu esille, että TVR-työryhmä on vuonna 2019 tarkastanut eräät ohjetyöt ja korottanut tuotantoporareiden olosuhdepisteytystä ja työnvaativuusryhmää. F:n mukaan pölyä ei ollut otettu huomioon tuolloin tehdyssä työnvaativuuden määrityksessä, vaan työolosuhdepisteitä oli nostettu, koska ne oli alunperinkin pisteytetty alakanttiin työolosuhteiden hankaluus ja työn raskaus huomioon ottaen. J:n mukaan olosuhdepisteiden nostamisessa oli huomioitu vuonna 2018 tehtyjen mittausten tulokset. Muuta selvitystä olosuhdepisteytyksen korottamisen taustalla olleista syistä ei ole esitetty. Työtuomioistuin katsoo jääneen jossain määrin epäselväksi, mihin seikkoihin tuotantoporareiden olosuhdepisteytyksen korotus on perustunut. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että olosuhdepisteytyksen korotuksessa ei ole huomioitu asbestin aiheuttamaa haittaa, koska asbestin raja-arvot ovat edellä kerrotuin tavoin ylittyneet myös muissa kaivoksen työtehtävissä, mutta ainoastaan tuotantoporareiden olosuhdepisteytystä on korotettu.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Työehtosopimuksen 8.1.2 kohdan mukaan töiden vaativuusryhmittelyssä yksi kolmesta vaativuustekijästä on työolosuhteet. Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat muun ohella ilman epäpuhtauksista. Riidatonta on, että haittatekijän tulee olla pysyvä tai säännöllisesti esiintyvä, jotta se voidaan ottaa huomioon työolosuhteissa. Haittatekijää ei oteta työnvaativuuden arvioinnissa huomioon, jos sen ilmenemistapa on epäsäännöllinen tai jos se ei ole pysyvä. Työtuomioistuin toteaa, että asbesti aiheuttaa työolosuhteissa haittaa ja hankaluutta, joka sinänsä voidaan ja joka tulee ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, jos tällainen haittatekijä on työolosuhteissa pysyvä tai säännöllisesti esiintyvä. Tässä asiassa on kuitenkin tullut selvitetyksi, että asbestihaittaa ei ole voitu ottaa huomioon työnvaativuuden olosuhteiden määrityksessä vuonna 2013. Kaivoksella ei ole havaittu raja-arvot ylittäviä asbestikuitumääriä ennen vuotta 2018, eivätkä pääkäsittelyssä kuullut TVR-työryhmän jäsenet ole olleet tietoisia siitä, että kaivoksella olisi ylipäätään tehty havaintoja asbestista vuosina 2012–2017. Suojautumisen taso kaivoksen eri työtehtävissä on muuttunut merkittävästi vuonna 2018, ja vastaavasti myös suojautumisesta aiheutuva haitta on tuolloin lisääntynyt.

Työtuomioistuin katsoo, että asbestista ja siltä suojautumisesta aiheutuvaa haittaa on pidettävä työehtosopimuksen 14.2 kohdassa tarkoitettuna poikkeuksellisena haittana tai hankaluutena, jota ei ole voitu ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä. Näin ollen työntekijöille on tullut maksaa työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista poikkeuksellisen haitan ja hankaluuden lisää niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta on esiintynyt. Velvollisuuden lisän maksamiseen on katsottava alkaneen 30.10.2018, jolloin työnantaja on Työterveyslaitoksen tutkimustulosten valmistuttua ilmoittanut, että terveydelle haitallisten kuituisten mineraalien määrä on ylittänyt työhygieeniset raja-arvot tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla, ja määrännyt toimenpiteistä asbestilta suojautumiseksi ja muun ohella suojainten käytöstä.

Hyvityssakot

X Oy:n olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Kaivosalueella todetun asbestin raja-arvojen ylittymisen seurauksena yhtiö on edellyttänyt työntekijöiltä aiempaa laajempaa henkilösuojainten käyttöä. Yhtiön on täytynyt olla tietoinen siitä, että asbestipölystä ja siltä suojautumisesta aiheutuu merkittävää haittaa ja hankaluutta. Yhtiön olisi lisäksi pitänyt havaita, ettei vuonna 2018 todettua asbestin raja-arvojen ylittämistä ole voitu huomioida vuonna 2013 tehdyissä töiden vaativuudenarvioinneissa. Näillä perusteilla yhtiö on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Teknologiateollisuus ry on saanut tiedon X Oy:n työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä viimeistään liittojen välisissä neuvotteluissa. Työnantajaliiton olisi tullut huolehtia siitä, että sen jäsenyritys viipymättä oikaisee menettelynsä työehtosopimuksen mukaiseksi. Kun työnantajaliitto ei ole ryhtynyt tällaisiin toimenpiteisiin, se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Teknologiateollisuus ry tulee siten tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan Teollisuusliitto ry:n tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa.

Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulujen määrä on ollut 25.239,02 euroa. Asiamies on veloittanut noin 54 tunnin ajankäytöstä tuntiveloituksen ollessa 230 euroa. Oikeudenkäyntikuluvaatimukseen sisältyy pääkäsittelyssä kuulluille todistajille maksettuja todistajanpalkkioita yhteensä 7.674,12 euroa, joista yhteensä 2.228 euroa on maksettu korvauksena vapaa-ajan menetyksestä.

Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat paljoksuneet oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin kuin kantajan asiamies on käyttänyt toimenpiteiden suorittamiseen enemmän kuin 40 tuntia sekä siltä osin kuin pääkäsittelyssä kuulluille todistajille oli maksettu palkkiota vapaa-ajan menetyksestä.

Työtuomioistuin katsoo, että Teollisuusliitto ry:n asiaan käyttämää 54 tunnin työtuntimäärää on pidettävä asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisena.

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 65 §:n 1 momentin mukaan todistajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä.

Teollisuusliitto ry on maksanut nimeämilleen todistajille korvausta vapaa-ajanmenetyksestä D:lle 600 euroa, B:lle 628 euroa ja F:lle 400 euroa. Lisäksi Teollisuusliitto ry on maksanut nimeämälleen todistajalle A:lle korvausta vapaa-ajan menetyksestä/lastenhoitojärjestelyistä 600 euroa. Todistajat ovat kertoneet lähteneensä perjantaina järjestettyyn pääkäsittelyyn torstaiaamuna ja palaavansa kotiin myöhään perjantai-iltana tai perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Työtuomioistuin toteaa, että todistajalla ei ole oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 65 §:n 1 momentin nojalla oikeutta korvaukseen pääkäsittelystä aiheutuvasta vapaa-ajan menetyksestä. Teollisuusliitto ry voi oikeudenkäymiskaaren säännösten estämättä maksaa oikeuteen kutsumilleen todistajille myös muita kuin sanotun lain mukaisia korvauksia. Teollisuusliitto ry:llä ei kuitenkaan ole oikeutta saada hävinneeltä osapuolelta oikeudenkäyntikulujen korvausta siltä osin kuin se on maksanut todistajalle korvausta muista kuin oikeudenkäymiskaaren mukaisista tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä.

Todistajalle maksettava korvaus taloudellisesta menetyksestä sisältää esimerkiksi lastenhoidosta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Teollisuusliitto ry on edellä todetusti maksanut A:lle 600 euroa korvauksena vapaa-ajan menetyksestä/lastenhoitojärjestelyistä. A on kertonut, että hänelle oli aiheutunut kustannuksia kolmen lapsen hoitojärjestelyistä. Asiassa ei ole esitetty erittelyä eikä muuta selvitystä lastenhoitokustannuksista. Tarkemman selvityksen puuttuessa työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi lastenhoitokustannusten määräksi 300 euroa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Teknologiateollisuus ry:tä ja X Oy:tä ei tule velvoittaa korvaamaan Teollisuusliitto ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvausta siltä osin kuin kyse on todistajille vapaa-ajan menetyksestä maksetusta korvauksesta. A:lle maksetusta 600 euron suuruisesta vapaa-ajan menetystä/lastenhoitojärjestelyjä koskevasta korvauksesta Teknologiateollisuus ry ja X Oy velvoitetaan korvaamaan Teollisuusliitto ry:lle lastenhoitokustannusten arvioituna osuutena 300 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy on velvollinen maksamaan malmikaivosten työehtosopimuksen 14.2 kohdan perusteella 30.10.2018 lukien kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 44 senttiä (1.3.2020 lukien 45 senttiä) jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi,

- tuomitsee X Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Teollisuusliitto ry:lle 3.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa Teollisuusliitto ry:lle 3.500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 23.311,02 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Aaltonen, Lallo, Teerimäki, Fremer ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Brander.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Teerimäki, jonka lausuntoon jäsen Lallo yhtyi, lausui:

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työnvaativuus on määritelty X:n kaivoksella töiden vaativuusryhmittelyn (TVR) perusteella. Sovellettavan Teollisuusliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä 8.11.2017–31.10.2020 voimassa olevan malmikaivosten työehtosopimuksen 8.1.2 kohdan mukaan töiden vaativuusryhmittely (TVR) tehdään kyseisessä määräyksessä mainittujen osatekijöiden perusteella. Nämä osatekijät ovat työn vaatima oppimisaika, työn edellyttämä vastuu ja työolosuhteet. Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta, työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista. Olosuhteina huomioidaan melu, lämpötila, likaisuus ja ilman epäpuhtaudet.

Sovellettavan työehtosopimuksen 8.1.2 kohdan mukaan vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkarakenteen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla. Kyseisen palkkarakenneoppaan mukaan vaativuusportaan määrittely tapahtuu työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella.

Asiassa on riidatonta, että X:n kaivoksella ei ole havaittu raja-arvot ylittäviä asbestikuitumääriä ennen vuotta 2018. Riidanalaista on, onko asbestihaittaa voitu ottaa huomioon työnvaativuusluokittelua tehtäessä vuonna 2013, vai tuleeko kyseisestä haitasta suorittaa työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukainen korvaus poikkeuksellisesta haitasta tai hankaluudesta.

Vastaajat ovat työehtosopimuksen kohtaan 8.1.2 ja Palkkarakenneoppaaseen viitaten esittäneet, että olosuhdetekijöissä ei huomioida yksittäisiä aineita tai yhdisteitä, vaan näiden aiheuttama kokonaishaitta työolosuhteille. Vastaajat ovat myös esittäneet, että työnvaativuuden kokonaisarvioinnissa on otettu huomioon pöly. Tämän lisäksi vastaajat ovat esittäneet, että vaikka kivipölyn sisältämiä yksittäisiä aineita, kuitumaisia mineraaleja tai raskasmetalleja ei ole nimenomaisesti ohjetöiden kirjallisissa kuvauksissa mainittu, olosuhdetekijöiden vaativuusportaan määritys on tehty työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella. Vastaajat ovat myös esittäneet, että pölyjä syntyy lähes jokaisessa työvaiheessa koko tuotantoketjulla räjäytys- ja louhintatyöstä aina tuotteen lastaukseen ja varastointiin asti ja että kaivostoiminnan liikenne nostattaa pölyä ilmaan. Kuten todistaja H on kertonut, asbestia on Suomen maaperässä, joten sen esiintyminen kaivostoiminnassa on aina mahdollista.

Katson, että esitetyn näytön perusteella myös asbestipölystä johtuva haitta on voitu ottaa huomioon suoritettaessa työehtosopimuksen mukaista töiden vaativuusryhmittelyä ja arvioitaessa työn pölyisyyttä sekä ilman epäpuhtauksia työolosuhteina. Koska asbestipöly on voitu ottaa huomioon työnvaativuudessa, on tarpeetonta lausua erikseen velvollisuudesta suorittaa korvausta työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaisen poikkeuksellisen haitan tai hankaluuden perusteella.

Edellä todetun perusteella hylkään kanteen, ja velvoitan kantajan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 7.908 eurolla korkoineen.