TT 2021:18
Liikenneopetusalan työehtosopimuksen perusteella vapunpäivä ei ollut palkallinen vapaapäivä tuntipalkkaiselle työntekijälle.
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJA
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
KUULTAVA
X Oy
ASIA
Palkkaus
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 11.6.2020.
Pääkäsittely 18.2.2021.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisessä liikenneopetusalan työehtosopimuksessa 1.2.2017 - 31.1.2021 on sovittu muun ohella seuraavaa:
5 § Työaika
---
6. Viikkovapaapäivien lisäksi ovat vapaapäiviä seuraavat kiinteät päivät:
─ uudenvuodenpäivän jälkeinen lauantai
─ vapunpäivän jälkeinen lauantai
─ pääsiäislauantai
─ II pääsiäispäivän jälkeinen lauantai
─ juhannusaatto
─ itsenäisyyspäivän jälkeinen lauantai
─ jouluaatto
─ tapaninpäivän jälkeinen lauantai
7. Lisäksi on vapaaksi annettava seuraavat päivät:
─ loppiaisaatto
─ loppiainen (silloin kun se sattuu arkipäiväksi)
─ vapunaatto
─ helatorstai
─ helatorstain jälkeinen perjantai
─ yksi perjantai elokuussa
─ pyhäinpäivän aatto
─ itsenäisyyspäivän aatto
─ tapaninpäivän jälkeinen työpäivä
Mikäli loppiaisen, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän aatto sattuu työntekijän vapaapäiväksi, annetaan ko. vapaa näihin liittyen muuna työpäivänä.
Työntekijän halutessa voidaan edellä mainitut vapaapäivät antaa työnantajan suostumuksella muulloinkin saman kalenterivuoden aikana.
Muista työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä on sovittu työajan lyhentämistä koskevassa pöytäkirjassa.
Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin vapaisiin palkattomana.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Vapunpäivän (1. toukokuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa mukaan.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Itsenäisyyspäivän (6. joulukuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä mukaan.
---
7 § Palkat
1. Työntekijän palkka määrätään kuukausipalkkana. Mikäli palkka määräytyy tuntipalkkana, saadaan tuntipalkka jakamalla ao. vähimmäiskuukausipalkka luvulla 153. Tuntipalkka maksetaan tehdyiltä tunneilta. Tuntipalkka sisältää työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä maksettavan korvauksen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
A oli työskennellyt toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa tuntipalkkaisena liikenneopettajana X Oy:n palveluksessa ajalla 4.5.2015 - 22.9.2017. Työnantaja ei ollut maksanut A:lle palkkaa vapunpäivältä 1.5.2017, jolloin hän oli ollut vapaalla. Työsuhteessa oli sovellettu liikenneopetusalan työehtosopimusta. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko liikenneopetusalan työehtosopimuksen mukaan vapunpäivä palkallinen vapaapäivä tuntipalkkaiselle työntekijälle.
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa oikeaksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT ry:n liikenneopetusalan työehtosopimuksen 5 §:n 7 kohdan pöytäkirjamerkintää 1 koskevan tulkinnan, jonka mukaan arkipäiväksi sattuva vapunpäivä on palkallinen vapaa tuntipalkkaiselle työntekijälle sillä edellytyksellä, että työntekijä on työskennellyt vapunpäiväviikolla,
- velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle vapunpäivän 1.5.2017 palkan 137,28 euroa laillisine korkoineen 22.9.2017 lukien, ja
- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 6.450 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
Liikenneopetusalan työehtosopimuksen 5 §:n 7 kohdassa oli sovittu, että tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin vapaisiin palkattomana. Vapunpäivää ei ollut listattu työehtosopimuksessa tuntipalkkaisen työntekijän palkattomaksi vapaaksi.
Työehtosopimuksen 5 §:n 7 kohdan pöytäkirjamerkinnän 1 viittausmääräyksen mukaan vapunpäivän mahdollinen palkallisuus määräytyi vapunpäivän järjestämisestä työntekijän vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annetun lain mukaan. Vaikka riidan kohteena oli vapunpäivää koskeva pöytäkirjamerkinnän 1 määräys, myös pöytäkirjamerkinnän 2 määräyksellä itsenäisyyspäivästä oli merkitystä asiakokonaisuuden kannalta. Osapuolten tarkoituksena oli ollut lakiviittauksin sopia, että sekä vapunpäivä että itsenäisyyspäivä olivat tuntipalkkaiselle työntekijälle palkallisia vapaapäiviä. Edellä mainittujen lakiviittauksien sisältö oli sopijaosapuolten yhteisessä tulkinnassa rinnastunut toisiinsa. Sopijapuolten erheeksi oli jäänyt rinnastuksen puutteellisuus kyseisten lakien sisällön osalta.
Työehtosopimuksen lakiviittausta oli täydentänyt liittojen välinen vakiintunut tulkintakäytäntö. AKT:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n (nykyisin PALTA) välisissä neuvotteluissa oli vuonna 1994 saavutettu yhteinen kanta vapunpäivän palkallisuudesta tuntipalkkaisten työntekijöiden osalta. Vapunpäivää ei ollut huomioitu tuntipalkanjakajassa, ja täten päivä oli tuntipalkkaisilla liikenneopettajilla palkallinen vapaa. Sopijapuolten yhteinen tarkoitus oli ollut, että tuntipalkkaisella työntekijällä oli muista ylimääräisistä vapaista poiketen oikeus vapunpäivän vapaaseen palkallisena. Vapunpäivän palkallisuus ei edellyttänyt, että työntekijä olisi työskennellyt vapunpäivänä, vaan riittävää oli, että hän oli työskennellyt vapunpäiväviikolla.
Asiaa koskeva tulkintaerimielisyys oli syntynyt hiljattain sopijapuolten soveltamiskäytännön eriydyttyä. Sopijapuolet olivat aikaisemmin olleet samaa mieltä sopimusmääräyksen tulkinnasta.
VASTAUS
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 5.510 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
AKT:n ja PALTAn välillä ei ole ollut yhteistä kantaa siitä, että vapunpäivä olisi tuntipalkkaiselle työntekijälle palkallinen vapaapäivä. Liikenneopetusalan työehtosopimuksessa ei ollut sovittu, että työnantaja maksaa tuntipalkkaiselle työntekijälle palkan vapunpäivästä, jonka työntekijä on vapaalla. Ainakaan siitä ei ollut sovittu kirjallisesti siten kuin työehtosopimuslain 2 §:n 1 momentissa säädetään. Vastakohtaispäätelmät ja selvän sanamuodon vastainen yksipuolinen tulkinta eivät osoittaneet sopimuksen olemassaoloa. Päinvastoin ne puhuivat sen puolesta, ettei sopimusta, tai ainakaan kirjallista sellaista, ollut. Liikenneopetusalan työehtosopimuksen 5 § 7 kohdan pöytäkirjamerkinnässä 1 ei määrätty vapunpäivän palkallisuudesta, vaan kyseessä oli informatiivinen viittaus.
Edellä mainitussa pöytäkirjamerkinnässä viitattu vapunpäivälaki edellytti vapunpäivän palkallisuudelta, että vapunpäivänä tehdään töitä. Pöytäkirjamerkinnän sanamuoto vapunpäivän ”mahdollisesta palkallisuudesta” ei viitannut siihen, että lain mukaista oikeustilaa vapunpäivän palkallisuuden osalta olisi ollut tarkoitus muuttaa liikenneopetusalalla.
Selkeästä pääsäännöstä, jonka mukaan vapunpäivä oli työntekijälle palkaton vapaapäivä, ja selvästä sanamuodosta poikkeaminen edellyttäisi erityisiä perusteita. Edellytystä korosti se, että lain mukaan työehtosopimus oli tehtävä kirjallisesti. Tulkintakäytäntö ei ollut kirjallisesta työehtosopimuksesta erillinen työsuhteen normilähde. Tulkinnalla oli oltava riittävä kiinnekohta sopimuksen tekstissä (TT 2010:125). Tulkintakäytännölle, jonka mukaan vapunpäivä olisi työntekijälle palkallinen vapaapäivä, ei ollut riittävää kiinnekohtaa liikenneopetusalan työehtosopimuksessa.
Työehtosopimusta soveltavan työnantajayrityksen oli voitava saada selvyys työsuhteeseen kuuluvista velvollisuuksistaan sen perusteella, mitä työehtosopimukseen oli kirjattu. X Oy:n velvollisuus maksaa A:lle palkkaa ei voinut perustua siihen, ettei vapunpäivä sisältynyt liikenneopetusalan työehtosopimuksen 5 §:n 6 ja 7 kohtien listaan työntekijöille annettavista ylimääräisistä vapaista, eikä siihen, ettei korvausta vapunpäivästä ollut sisällytetty 7 §:n 1 kohdan tuntipalkkajakajaan.
Joka tapauksessa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja X Oy:tä ei tule velvoittaa korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikuluja, koska asia on ollut oikeudellisesti epäselvä.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Ote B:n kirjeestä työnantajajäsenyrityksille vuodelta 2007, sivut 9 ja 10
2. PALTA ry:n asiantuntija C:n ja AKT ry:n palkkasihteeri D:n välinen sähköpostikeskustelu 20.5.2015
Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet
1. D:n sähköpostiviesti 11.9.2019 E:lle
2. Allekirjoituspöytäkirja liikenneopetusalan työehtosopimuksen uudistamisesta ajalle 1.5.2014–31.1.2017 (kohta 4)
Kantajan henkilötodistelu
1. D
Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu
1. C
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Sopimusmääräyksen sanamuoto
Asiassa on kysymys siitä, onko vapunpäivä liikenneopetusalan työehtosopimuksen 5 §:n 7 kohdan pöytäkirjamerkinnän 1 mukaan palkallinen vapaapäivä tuntipalkkaiselle työntekijälle. Mainitun pöytäkirjamerkinnän mukaan vapunpäivän mahdollinen palkallisuus määräytyy lain vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa mukaan (vapunpäivälaki).
Vapunpäivälain 1 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle, jonka työ on senlaatuista, että hän sunnuntaisin on vapaana työstä, on annettava arkipäiväksikin sattuva vapunpäivä vapaapäiväksi. Lain 2 §:n mukaan, milloin työntekijälle sunnuntaina suoritetusta työstä lain mukaan on maksettava korotettu palkka, on samojen perusteiden mukainen palkka maksettava hänelle myös arkipäiväksi sattuvana vapunpäivänä tehdystä työstä.
Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen työaikaa koskevassa 5 §:ssä ei ole muuta mainintaa vapunpäivän palkallisuudesta kuin edellä mainittu 7 kohdan pöytäkirjamerkinnässä 1 oleva viittaus vapunpäivälakiin. Vapunpäivälain mukaan vapunpäivä on palkallinen vain, jos silloin on tehty työtä. Määräyksen sanamuoto tukee siten Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n esittämää tulkintaa, jonka mukaan vapunpäivä ei ole palkallinen vapaapäivä tuntipalkkaiselle työntekijälle.
Sopimusneuvottelut
Asiassa on kuultu todistajina Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n palkkasihteeri D:tä sekä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n entistä asiantuntijaa C:tä.
D on kertonut olleensa vastuussa liikenneopetusalan työehtosopimusneuvotteluista vuodesta 2007 lähtien. Liikenneopetusala on perinteisesti ollut kuukausipalkkasopimusala. Tuntipalkkaisuus rakennettiin työehtosopimukseen osa-aikaisia työntekijöitä varten vuonna 1994, jolloin myös sovittiin vapunpäivän palkallisuudesta. D:n käsityksen mukaan sopijapuolten välillä on vuodesta 1994 lähtien vallinnut yksimielisyys siitä, että vapunpäivä on tuntipalkkaisille palkallinen vapaapäivä. Kaikki muut arkipyhät ja lyhennysvapaat oli sovittu korvattavaksi tuntipalkanjakajan kautta, mutta itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä tuli korvata tuntipalkkaisille erikseen. Tällä pyrittiin siihen, että tuntipalkkaiset saisivat saman korvauksen kuin kuukausipalkkaiset. Taustalla oli työtuomioistuimen vuonna 1980 antama ratkaisu, jonka mukaan tuntipalkkaiselle/osa-aikaiselle liikenneopetusalalla kuuluu arkipyhien korvaaminen. Vapunpäivän palkkaukseen ei ole tullut muutoksia vuoden 1994 jälkeen.
D on lisäksi kertonut, että vuoden 2014 työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäpuoli halusi, että työehtosopimukseen otettaisiin kirjaus vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän palkasta, koska niitä koskevia kysymyksiä tuli paljon. AKT ry esitti työnantajapuolelle, että työehtosopimukseen lisättäisiin pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan tuntipalkkaisilla työntekijöillä olisi oikeus palkalliseen vapaaseen itsenäisyyspäivänä (laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä) sekä vapunpäivänä (laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa). Kyseessä oli informatiivinen viittaus, jolla ohjattaisiin kenttää ymmärtämään, että on olemassa nämä kaksi erikseen korvattavaa päivää. Työnantajapuolen neuvotteluesityksessä ei ensin ollut työntekijäpuolen esittämää kirjausta. D oli todennut PALTA ry:n C:lle, että AKT ry ei hyväksy sopimusta, ellei siellä ole mainintaa itsenäisyyspäivästä ja vapunpäivästä. Tämän jälkeen PALTA ry teki uuden neuvotteluesityksen, johon kyseiset pöytäkirjamerkinnät oli kirjattu siinä muodossa kuin ne ovat tälläkin hetkellä työehtosopimuksessa. AKT ry hyväksyi tämän kirjauksen, joka heidän käsityksenä mukaan vastasi tilannetta ja oli riittävä muistuttamaan työnantajia ja työntekijöitä kahdesta erillisestä korvattavasta päivästä.
C on kertonut olleensa mukana liikenneopetusalan työehtosopimusneuvotteluissa vuosina 2009-2015, joista vuodet 2010-2015 pääneuvottelijana. Työnantajapuolen käsityksen mukaan on ollut selvää ja riidatonta, että tuntipalkkaisen liikenneopettajan ei kuulu saada palkkaa vapunpäivältä, ellei hän ole työskennellyt sinä päivänä. Käytännössä liikenneopettajat eivät työskentele vapunpäivänä. Vapunpäivän mahdollinen palkallisuus perustuu lakiin ja vain tilanteisiin, jossa vapunpäivänä on työskennelty. Vuonna 2014 ei ole ollut tarkoitus neuvotella, että vapunpäivä olisi palkallinen, eikä tuolloin työehtosopimukseen tehty informatiivinen pöytäkirjamerkintä ole muuttanut määräyksen tulkintaa.
Työtuomioistuin toteaa, että esitetyn henkilötodistelun perusteella työnantaja- ja työntekijäliitoilla on ollut eri käsitykset vapunpäivän palkallisuudesta tuntipalkkaisille työntekijöille. Näyttämättä on jäänyt, että sopimusneuvotteluissa olisi nimenomaisesti ollut esillä yhteisenä tarkoituksena, että vapunpäivä olisi tuntityöntekijöille palkallinen vapaapäivä. Päinvastoin vuoden 2014 sopimusneuvotteluissa työehtosopimuksen 5 §:n 7 kohtaan lisätty pöytäkirjamerkintä 1 ja siinä oleva viittaus vapunpäivälakiin puoltavat tulkintaa, ettei näin ole ollut tarkoitus sopia. Edellä todetuin tavoin vapunpäivälain nojalla vapunpäivä on palkallinen vain, jos silloin on tehty työtä. D:n kertomuksen mukaan työntekijäpuoli oli sopimusneuvotteluissa katsonut, että työnantajapuolen esittämä pöytäkirjamerkinnän muotoilu vastasi sisällöltään vallitsevaa tilannetta.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vedonnut Erityispalvelualojen työnantajaliitto ry:n B:n vuonna 2007 työnantajayrityksille lähettämään kiertokirjeeseen (K1), jossa on muun ohessa todettu, että vapunpäiväviikolla työskennellyt tuntipalkkainen liikenneopettaja on oikeutettu palkkaansa vapunpäivältä. D on kertonut nojautuneensa kyseiseen kiertokirjeeseen vastatessaan arkipyhien korvaamista koskeviin kysymyksiin. Työtuomioistuin toteaa kiertokirjeen taustojen jääneen epäselväksi, sillä asiassa ei ole kuultu vuoden 2007 sopimuskierroksella mukana olleita henkilöitä. Kiertokirjeessä on muun ohessa mainittu, että lailla on säädetty, että vapunpäivä on palkallinen vapaa, vaikka näin ei tosiasiassa ole. Lisäksi kirje on laadittu vuonna 2007 eli useita vuosia ennen kuin nyt riidanalainen työehtosopimuksen 5 §:n 7 kohdan pöytäkirjamerkintä 1 on otettu työehtosopimukseen. Ottaen huomioon myös muu sopimusmääräyksen tulkinnasta ja sopijapuolten tarkoituksesta esitetty selvitys työtuomioistuin katsoo, ettei todisteelle ole annettava ratkaisevaa merkitystä asiassa.
Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että osapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut sopia, että vapunpäivä olisi palkallinen vapaapäivä tuntipalkkaiselle työntekijälle.
Johtopäätökset
Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa, että sopimusmääräyksen sanamuoto on selkeä ja vastaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n esittämää tulkintaa, jonka mukaan vapunpäivä ei ole palkallinen vapaapäivä tuntipalkkaiselle työntekijälle. Näyttämättä on jäänyt, että sopijapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut sopia muusta kuin mitä määräyksen sanamuoto osoittaa. Asiassa ei myöskään ole näytetty, että määräystä olisi yhteisesti hyväksytysti ja vakiintuneesti sovellettu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n esittämällä tavalla. Kanteen vahvistusvaatimus on siten hylättävä.
Asiassa on riidatonta, että A ei ole ollut töissä vapunpäivänä 1.5.2017. Näin ollen X Oy ei ole velvollinen maksamaan hänelle palkkaa kyseiseltä päivältä. Kanteen suoritusvaatimus on siten hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 5.510 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Saarensola, Teerimäki, Kaskiaro, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Brander.
Tuomio on yksimielinen.