TT 2020:99

Kysymys Kela-taksinvälittäjien vaativuusluokituksesta ja autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliitteen tulkinnasta.

KANTAJA

Toimihenkilöliitto ERTO ry

VASTAAJA

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.4.2020

Pääkäsittely 2. ja 4.9.2020

Pääkäsittelyn pöytäkirjasta ilmenevin tavoin asia on jätetty sillensä suoritusvaatimuksia koskevilta osin (kannevaatimus 5).

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n välillä tehdyt autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset 1.12.2013–30.11.2016 ja 26.1.2017–31.3.2021 sisältävät muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § PALKKAUS

Toimihenkilön palkkaa koskevat määräykset ovat tämän sopimuksen liitteenä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITON JA ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITON VÄLISEN KONTTORITOIMIHENKILÖITÄ JA LIIKENTEENJÄRJESTELYTEHTÄVISSÄ TOIMIVIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

YLEISTÄ

Seuraavassa selvitetään liittojen välisissä neuvotteluissa sovittuja palkkausjärjestelmää

ja vaativuusluokittelua. Tavoitteena on antaa käytännön soveltajalle yksityiskohtainen kuva palkkausjärjestelmästä kokonaisuudessaan.

2 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toisaalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella. Näitä tekijöitä koskevia määräyksiä on koottu erilliseen vaativuusluokitustaulukkoon.

2.1 Tehtävän vaativuus

Toimihenkilön tehtävät luokitellaan tämän palkkausjärjestelmän mukaisesti.

2.2 Toimenkuvaus

Toimenkuvalla tarkoitetaan palkkausjärjestelmää sovellettaessa vaativuusluokituksen toteuttamiseen ja palkan määräytymiseen tarvittavaa selostusta toimen sisällöstä.

Vaativuusluokitus tehdään toimenkuvausten perusteella. Toimenkuvaus tehdään erityiselle toimenkuvauslomakkeelle. Toimenkuvauslomake siihen liittyvine toimintaohjeineen on tämän palkkausjärjestelmän lopussa.

Toimenkuvauksen laatiminen tapahtuu parhaiten esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteistyönä.

Koska toimi pyritään ensisijaisesti luokittamaan kokonaisuutena, on toimen jakamista tarpeettoman pieniin tehtäviin vältettävä. Vain jos toimi sisältää selvästi eritasoisia tai eri tehtävätyyppeihin kuuluvia tehtäviä, luokitellaan nämä luokituslomakkeen päätehtäväsarakkeeseen. Tällöinkin on tarpeellista kiinnittää huomiota tehtävän merkitykseen toimen kokonaisvaativuutta ajatellen ja välttää mitättömien aikaosuuksien määrittelemistä (alle 5 %).

Erityisesti on vältettävä työvaiheiden merkitsemistä päätehtäväksi.

Jos toimen vaativuustason arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista toimen sisältämien tehtävien moninaisuuden ja/tai suurien vaativuuserojen vuoksi, sijoitetaan päätehtävät toimenkuvauksessa toimen kokonaisluonteen mukaiseen tärkeysjärjestykseen prosentuaalisine aikaosuuksineen ja vaativuustasoineen. Toimen yleinen luokitustaso on silloin sama kuin sen tehtävän vaativuustaso, jonka kohdalla 40 % ajankäytöstä täyttyy.

Tehtäväselvitys-sarakkeeseen selvitetään, mitä päätehtävillä kulloinkin tarkoitetaan.

Toimen muuttuessa oleellisesti tai pysyvästi on toimenkuvaus tarkistettava. Muutoin on suositeltavaa tarkastaa toimenkuvaus esim. kerran vuodessa.

Käytännön soveltamiskysymyksiin toimihenkilö ja luottamusmies voivat puuttua normaalin neuvottelujärjestyksen edellyttämällä tavalla.

2.3 Vaativuusluokitus

Vaativuusluokitus jakautuu kahteen pääosaan, vaativuustasojen yleiskuvauksiin ja vaativuusryhmiin kuuluviin työtehtäviin.

Määriteltäessä toimihenkilön vaativuusluokkaa, on ensin selvitettävä hänen työtehtävänsä nimikkeestä riippumatta. Luokitellaan tehtävä, ei henkilöä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella, minkä luokan vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Lähtökohdat vaativuusluokitusta suoritettaessa saattavat vaihdella yrityksen toimialan, koon ja organisaation mukaan.

Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen kriteeriin:

1) Vaativuusluokassa edellytettyihin tieto- ja taitovaatimuksiin. Tiedot ja taidot on voitu hankkia joko käytännön kokemuksella tai koulutuksella.

2) Työn suorittamisen itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan määrään.

3) Työnantajan valvonnan asteeseen.

Jos toimihenkilön tehtävä koostuu kahdesta tai useammasta eri tasoisesta osatoiminnosta, on ratkaisua tehtäessä otettava huomioon myös kuhunkin vaativuusluokkaan kuuluvien töiden aikaosuudet ja painoarvot.

2.4 Karkealuokitus

Karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta kokonaisuutena järjestelmän yleismääritelmiin, jolloin toimi sijoittuu sille tasolle, jonka määritelmää se lähinnä vastaa. Järjestelmän lähtökohtana on, että enin osa toimista voidaan tällä tavalla yleismääritelmien avulla suoraan sijoittaa oikealle karkealuokitustasolle.

Karkealuokituksen yleismääritelmät

Taso 2

Tehtävissä tarvitaan harjaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä. Työmenetelmät on standardisoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat yleisiin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työmenetelmien välillä, tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia.

Taso 3

Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja/tai -taitoja, jotka on saatu koulutuksella ja/tai työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten osatoimintojen tuntemusta ja yhdistämiskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuolelle. Harkinta tapahtuu monipuolisten menettelytapasääntöjen tuntemuksen perusteella tai välittömän yleisluontoisen työjohdon ohjauksessa. Harkintatilanne vaihtelee ja päätöksenteossa tarvitaan oma-aloitteista päättelyä, mutta käytännöllä ja menettelytavoilla on kuitenkin selvä esikuva.

Taso 4

Tehtävät ovat vaativampia kuin 3 tasolla. Niissä tarvitaan lisäksi tietoja ja taitoja oman erityistehtävän tai tehtäväalueen hoitamisessa yritysjohdon asettamien tavoitteiden ja esimiehen yleisten ohjeiden puitteissa. Tehtävissä edellytetään ratkaisuja tilanteen vaatimien menettelytapojen valinnassa ilman valmiita ohjeita tai ratkaisumalleja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.5 Hienoluokitus

Toimen lopullinen vaativuustaso määräytyy siten, että tasojen 2, 3 ja 4 karkealuokitustasoon kuuluvia toimia verrataan keskenään.

Hienoluokituksen määritelmät

Taso A

Hoitaa tehtäviä, jotka ovat helpompia kuin saman karkealuokitustason tehtävät yrityksessä keskimäärin.

Taso B

Hoitaa tehtäviä, jotka eivät ole vaativampia tai helpompia kuin saman karkealuokitustason tehtävät yrityksessä keskimäärin.

Taso C

Hoitaa tehtäviä, jotka ovat vaativampia kuin saman karkealuokitustason tehtävät yrityksessä keskimäärin.

Hienoluokituksessa voidaan erikseen ottaa huomioon muita vaativuustekijöitä. Nämä tulee tarvittaessa yrityskohtaisesti määritellä. Tästä johtuva vertailu voi perustua ensin suoritetun keskinäisen vertailun jälkeen tapahtuvaan vaativuustekijäkohtaiseen tarkistukseen.

Hienoluokituksen tarkistaminen pienissä yrityksissä

Pienissä yrityksissä toimet sisältävät usein erilaisia tehtäväalueita, jotka voivat sijoittua eri karkealuokitustasoille tai olla vaikeasti luokiteltavissa. Tällöin ensin selvitetään karkealuokan toimien keskinäinen vaativuusjärjestys. Sen jälkeen luokitettavaa tointa verrataan lähinnä alemman tai ylemmän karkeatason yleismääritelmään ja tarkistetaan, onko toimi sijoitettu oikealle hienoluokitustasolle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.7 Esimerkkityöt

Palkkaliitteen mukaisen toimenluokituksen helpottamiseksi on laadittu luettelo eräiden esimerkkitöiden sijoittamisesta vaatimustasoille. Työt voivat esiintyä itsenäisinä toimina tai toimi koostuu useista samaan tai eri tasoon sijoittuvista tehtävistä. Ryhmittely suoritetaan tasojen yleismääritelmien perusteella, joista esimerkeillä on annettu vain täydentävä kuvaus. Mikäli luokitusta tehtäessä yrityskohtaisista syistä katsottaisiin yleismääritelmän ja esimerkkityön olevan keskenään ristiriidassa, tehdään toimeentuloluokitus pelkästään yleismääritelmien perusteella.

Taso 2

- asiakasneuvontatyö

- asiakaspalvelutyö

- ATK-tallennus

- laskutus

- puhelinvaihteenhoitotyö

- rahaliikenteen hoitotyö

- rahditustyö

- reskontranhoitotyö

- tietojen arkistointi

- tilausten vastaanottotyö

- tilitysten vastaanottotyö

- huollon ja/tai henkilöstön käytön järjestelytyö joko huoltotoimintaan osallistuen tai osallistumatta

Taso 3

- itsenäinen rahaliikenteen hoitotyö, johon kuuluu kassavastuu

- itsenäinen kirjanpitotyö, johon kuuluu tilinpäätöksen teko ja/tai veroilmoitusten teko (ei siis verosuunnittelua tms.)

- palkanlaskentatyö, joka edellyttää työehtosopimusten ja työlainsäädännön tuntemusta

- liikenteenjärjestelytyö ja sellainen taksi-, Kela- ja muu välitystyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta [1.12.2013–30.11.2016 voimassa olleessa työehtosopimuksessa sanamuoto kuului seuraavasti: "liikenteenjärjestelytyö ja sellainen välitystyö, johon kuuluu kaluston ja/tai

henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa

ja tarkastusta".]

- yrityksen tietojärjestelmän käyttöön liittyvä koordinointi-, seuranta- ja opastustyö sekä pääkäyttäjätyö

- korjaamo- ja huoltotoiminnan järjestelytyö, johon kuuluu kaluston huollon ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai huoltotoiminnan valvontaa ja tarkastusta

- terminaalin työnjohto

- myyntineuvottelija

- mikrotukihenkilö

- toimistoesimies

- varastoesimies

Taso 4

Tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 3.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.12 Ohjepalkat

Tasokohtaiset ohjepalkat ovat luonteeltaan vähimmäispalkkoja. Vähimmäispalkat perustuvat toimihenkilön suorittamien tehtävien vaativuustasoon. Ohjepalkoista on sovittu sopijapuolten välillä.

Ohjepalkat ovat 18 vuotta täyttäneitä täysin työkykyisiä toimihenkilöitä koskevia. Seitsemäntoista vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 % ao. ohjepalkkataulukon alimmasta ohjepalkasta. Kuusitoista vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 % ao. ohjepalkkataulukon alimmasta ohjepalkasta.

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työskentelevien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen mukainen ohjepalkka 6,0 prosentilla.

Muualla kuin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työskentelevien taksivälityskeskusten taksivälittäjien henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää työehtosopimuksen ohjepalkkataulukon kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen 2-palkkatason mukainen ohjepalkka vähintään 48 €/kk. Osa-aikaisilla toimihenkilöillä ylitteen suuruus lasketaan työajan suhteessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Toimenkuvausten laatimiseen liittyviä keskeisiä toimintaohjeita

Toimenkuvaus on vaativuusluokituksen apuväline ja se tehdään sitä varten laaditulle toimenkuvauslomakkeelle.

Toimenkuvauksen laatiminen tapahtuu esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteistyönä.

Toimenkuvauksessa mainitaan henkilön sillä hetkellä todella tekemät tehtävät – henkilöön tai muihin toimen sisällön kannalta epäolennaisiin tekijöihin ei kiinnitetä huomiota.

Toimenkuvauksessa vältetään toimen jakamista tarpeettoman pieniin osiin siten, että esim. alle 5 %:n aikaosuuden käsittäviä tehtäviä ei mainita. Työvaiheita ei kirjata erillisinä tehtävinä.

Toimenkuvauksessa pyritään käyttämään selkeää ja lyhyttä ilmaisua sekä vältetään tulkinnanvaraisia käsitteitä. Päätehtävien selvitykset on aiheellista aloittaa tekemistä kuvaavalla sanalla (suorittaa, laatii, vastaa jne.) ja selvityksissä vältetään tulkinnanvaraisia ilmaisuja (hyvin, paljon, melko jne.).

Toimen muuttuessa oleellisesti ja pysyvästi, tarkistetaan toimenkuvaus. Esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että toimenkuvaus vastaa toimihenkilön kulloinkin suorittamia tehtäviä. Yrityksessä tulee pyrkiä mahdollisimman selkeään ja yksinkertaiseen menettelyyn toimenkuvausten ylläpitämiseksi.

Toimihenkilön vaihtuessa laaditaan uuden toimihenkilön tehtävistä toimenkuvaus.

Milloin toimen muotoilu esim. uuden toimihenkilön osalta osoittautuu vaikeaksi, voidaan toimenkuvauksen laatiminen siirtää kolmella (3) kuukaudella.

Toimen vaativuusluokitus tehdään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuusluokitusta suoritettaessa luokitellaan henkilön suorittamat tehtävät – ei henkilöä eikä toiminimikettä.

Toimi luokitellaan kokonaisuutena.

Toimen karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta palkkausjärjestelmän

yleismääritelmiin.

Toimen hienoluokitus ja vaativuustaso määräytyvät vertaamalla yrityksessä esiintyviä saman karkeatason piiriin kuuluvia toimia keskenään (vähemmän vaativa, keskimääräinen, vaativampi).

Luokiteltaessa tehtäviä, joissa toimen vaativuuden arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista, voidaan käyttää ns. 40 %:n sääntöä.

Luokitusten helpottamiseksi yrityksessä voidaan ensin määrittää karkeatasokohtaisesti eri tasoille helpoimmin sijoittuvat toimet ns. viitetehtäviksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksessa on lisäksi erillisessä liitteessä määräykset ohjepalkoista.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy:n palveluksessa taksivälitystehtävissä ovat työskennelleet A 6.8.2012 lukien, B 4.1.2013 lukien, C 11.8.2016 lukien, D 5.5.2014 lukien, E 24.6.2005 lukien, F 7.9.1993 lukien, G 1.8.2017 lukien, H 19.9.1995 lukien, I 27.4.2008 lukien ja J 5.5.2014 lukien. Yhtiössä on työskennellyt taksivälittäjien lisäksi toimistopäällikkö ja palvelupäällikkö.

Yhtiö on välittänyt taksikyytejä Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran alueilla. Taksivälittäjien työhön on 4.6.2014 edeltävänä aikana kuulunut vain tavallista taksivälitystä, ja tuolloin heille on maksettu vaativuusluokan 2B mukaista palkkaa. Yhtiön palveluksessa on tuohon aikaan ollut noin 6–8 taksivälittäjää. Yhtiö on 4.6.2014 lukien saanut hoidettavakseen Kela-taksien välityksen. Edellä mainittujen työntekijöiden työhön on kesäkuusta 2014 lukien kuulunut Kela-välitystyötä, kuitenkin C:n osalta vasta 11.8.2016 lukien ja G:n osalta vasta 1.8.2017 lukien, kun heidän työsuhteensa on alkanut.

Työvuoron aikana tuleva välityspyyntö on voinut koskea Kela-taksia tai tavallista taksia. Kela-välitystyön sisältö ei ole merkittäviltä osin muuttunut 4.6.2014 jälkeen. Yhtiössä on tällä hetkellä noin 13–14 taksivälittäjää, tarvittaessa töihin kutsuttavat mukaan lukien.

Työntekijöiden vaativuusluokka on 1.4.2015 korotettu tasolle 2C lukuun ottamatta I:tä ja E:tä, joille on maksettu palkkaa tason 3A mukaan. Heille on kuulunut välitystyön lisäksi välitysjärjestelmän ja asiakastietojen ylläpitotöitä.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, kuuluuko edellä mainittujen toimihenkilöiden Kela-taksien välitystyötä sisältävä tehtävä X Oy:ssä työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä karkealuokitustasolle 2 vai 3. F:n ja I:n osalta riitaa on heidän tehtäviensä hienoluokitustasosta.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, X Oy:ssä 4.6.2014 lukien tehty Kela-taksivälitystyö on ollut autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliitteen mukaista karkealuokitustasolle 3 kuuluvaa työtä 4.6.2014 lukien tai ainakin 26.1.2017 lukien

2. vahvistaa, X Oy:ssä 4.6.2014 lukien tehty Kela-taksivälitystyö on ollut autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliitteen mukaista hienoluokitustasolle 3B kuuluvaa työtä

3. vahvistaa, että X Oy:n on tullut maksaa autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten (1.12.2013–30.11.2016 ja 26.1.2017–31.3.2021) palkkausjärjestelmän perusteella

- tason 3B tai toissijaisesti tason 3A mukaista ohjepalkkaa palveluksessaan työskenteleville A:lle, B:lle, D:lle, F:lle, H:lle ja J:lle 4.6.2014 lukien, C:lle 11.8.2016 lukien ja G:lle 1.8.2017 lukien,

- tason 3C tai toissijaisesti tason 3B mukaista ohjepalkkaa palveluksessaan työskenteleville E:lle ja I:lle 4.6.2014 lukien,

4. vahvistaa toissijaisesti vaatimuskohtaan 3 nähden, muiden kuin G:n osalta, että X Oy:n on tullut maksaa autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen (26.1.2017–31.3.2021) palkkausjärjestelmän perusteella

- tason 3B tai toissijaisesti tason 3A mukaista ohjepalkkaa palveluksessaan työskenteleville A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, F:lle, H:lle ja J:lle 26.1.2017 lukien,

- tason 3C tai toissijaisesti tason 3B ohjepalkkaa palveluksessaan työskenteleville E:lle ja I:lle 26.1.2017 lukien,

5. velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja X Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut 20.996,98 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kela-välitys on työehtosopimuksen karkealuokitustasolle 3 kuuluvaa työtä

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliitteen esimerkkitöitä koskevan 2.7 kohdan mukaan tasolle 3 sijoittuu muun ohella liikenteenjärjestelytyö ja sellainen taksi-, Kela- ja muu välitystyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta. Työehtosopimuksessa 2003–2004 mainittu kohta on kuulunut seuraavasti: "liikenteenjärjestelytyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta". Työehtosopimukseen 2005–2007 on kohtaan lisätty sanan "liikenteenjärjestely" perään ilmaisu "ja sellainen välitystyö". Työehtosopimukseen 2017–2021 (voimaan 26.1.2017) kohta on muutettu kuulumaan edellä todetusti.

Kela-välitystyö on siten kuulunut palkkausjärjestelmän karkealuokitustasolle 3 jo ennen 26.1.2017 voimaan tullutta työehtosopimusta. Muutoksella on tarkoitettu selkeyttää määräystä, ja Kela-välitystyön on katsottu kuuluvan karkealuokitustasolle 3 jo ilman tätä nimenomaista mainintaakin. Ainakin Kela-välitystyö on tullut katsoa tasolle 3 kuuluvaksi viimeistään 26.1.2017 lukien.

Työnantaja ei ole laatinut taksinvälittäjien kanssa toimenkuvia.

Työntekijöiden tehtävien sisältö, vaativuus ja sijoittaminen karkealuokitustasolle

Kela-välitystyö poikkeaa vaativuudeltaan yhtiössä harjoitetusta muusta taksivälitystoiminnasta. Se on vaativampaa kuin muu taksivälitystyö yhtiössä ja joka tapauksessa se kuuluu vaativuudeltaan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän karkealuokitustasolle 3.

Asianosaisten hoitama Kela-välitystyö edellyttää erityisiä tietoja ja taitoja, eli tietoja Kelan ohjeista ja käytännöistä. Ne on alun perin saatu Kelan tarjoaman erillisen koulutuksen kautta. Työntekijöiden on tullut lisäksi suorittaa Kelan järjestämä koe voidakseen hoitaa Kela-välitystä. Heidän tulee olla perillä ohjeiden ja käytäntöjen muutoksista ja ylläpitää ammattitaitoaan. Kela-välityksessä tulee myös tuntea yhtiön tekemät sopimukset taksiautoilijoiden kanssa.

Työ on itsenäistä ja sisältää harkintavallan käyttöä. Välittäjän on selvitettävä ja arvioitava asiakkaan oikeus Kela-kuljetukseen, neuvottava tarvittaessa asiakasta hänen oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa liittyen ja ratkaistava reittisuunnitteluun, kalustoon ja ongelmatilanteisiin liittyviä kysymyksiä.

Työ on vastuullista huomioon ottaen kuljettavien asiakkaiden avuntarve. Välitystyötä tekevä vastaa osaltaan siitä, että kuljetus onnistuu, ja hän pitää tarvittaessa yhteyttä Kelaan, autoilijoihin ja esimerkiksi sairaalaan asiakkaan puolesta.

Kela-välityspuhelut ovat muita puheluita keskimäärin huomattavasti pidempikestoisia ja niihin liittyy enemmän jälkitöitä kuin muihin välityspuheluihin.

Työnantajan valvonnan aste on vähäinen. Työnantaja puuttuu välittäjien työhön silloin, kun asiakkaan tai Kelan kautta on tullut palautetta.

Taksivälittäjän työstä yli 40 prosenttia kuluu Kela-välityspuheluihin ja niihin liittyviin mahdollisiin jälkitöihin.

Asianosaisten Kela-välitystyö täyttää näin ollen edellä työehtosopimusmääräysten selostamisen kohdalla kuvatut karkealuokitustason 3 kriteerit sekä yleismääritelmän että esimerkkitehtävien puolesta.

Hienoluokitus

Karkealuokituksen 3 sisällä asianosaisten (poislukien E ja I) tehtävä sijoittuu hienoluokitustasolle 3B, koska tehtävä ei ole helpompi tai vaikeampi kuin yrityksessä keskimäärin. E:n ja I:n osalta hienoluokitustason tulee olla 3C, koska heidän tehtävänsä sijoittuu jo nyt tasolle 3A ja ne ovat siten vaativampia kuin muiden asianosaisten työ.

VASTAUS

Vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Toimihenkilöliitto ERTO ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 10.755,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kela-välitystyö ja taksivälitystyö kuuluvat lähtökohtaisesti palkkaluokkaan 2

Palkkausjärjestelmä on uudistettu liittojen välillä 5.5.1987 ja työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän esimerkkityöluettelo on otettu ensimmäisen kerran työehtosopimukseen vuonna 1988. Liitot ovat 2.3.1990 ratkaisseet Tampereen Ulataksiosuuskunnan taksivälittäjien palkkausta koskeneen erimielisyysasian sijoittamalla heidät palkkaluokkaan 2B. Samoin Erto on 29.10.1991 sopinut Helsingin Ympäristön Ula-Taksiosuuskunnan kanssa, että taksinvälittäjät sijoitetaan palkkaluokkaan 2B.

Työehtosopimuksen 1.2.2003–15.2.2005 allekirjoituspöytäkirjan kohdassa 2.3. liitot sopivat, että Ulataksivälityskeskusten taksivälittäjien henkilökohtaisten palkkojen tulee ylittää palkkaluokituksen 2-palkkatason ohjepalkka tietyllä euromäärällä. Näin ollen Erto ja ALT ovat olleet yksimielisiä siitä, että taksivälittäjien työ kuuluu lähtökohtaisesti palkkaluokkaan 2. Erto on lisäksi 27.10.2003 katsonut, että X Oy:n taksivälittäjä K:lle oikea palkkaluokka on 2B, koska Erto ei ole vaatinut hänelle palkkaluokan 3 mukaista palkkaa.

Erto on esittänyt useissa työehtosopimusneuvotteluissa, että taksivälittäjien työ ja sittemmin Kela-taksivälittäjien työ nostettaisiin palkkaluokkaan 3. Viimeksi Erto esitti tätä vuoden 2017 työehtosopimusneuvotteluissa. Tällaiset muutosesitykset olisivat olleet tarpeettomia, jos Kela-taksivälitystyön olisi sovittu kuuluvan kategorisesti palkkaluokkaan 3.

Palkkausjärjestelmäliitteen 2.7 kohtaan tasolle 3 on kanteessa kerrotuin tavoin lisätty työehtosopimuksessa 2005–2007 sanat "ja sellainen välitystyö". Tähän lisäykseen liittyen Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (jäljempänä ALT) on 26.7.2006 lähettänyt taksivälitys- ja matkojenyhdistelykeskusjäsenyrityksille kirjeen, jossa on kerrottu edellä mainitusta esimerkkityölistan täsmennyksestä. Kirjeessä on myös viitattu ALT:n ja ERTO:n välisen välitystyötä tekevien toimihenkilöiden työtehtäviä, vaativuustasoja ja eroavaisuuksia selvittäneen työryhmän selvitystyöhön ja pyydetty kyseisiä jäsenyrityksiä päivittämään työ- ja palkkaluokitukset. Kyseinen työryhmä oli aloittanut työskentelynsä 21.9.2005, ja se on päättänyt työnsä vuonna 2007. Työryhmän johtopäätös oli se, että välityskeskusten välillä oli suuriakin eroja työtehtävien sisällössä ja yksittäisten työtehtävien vaativuudessa. Lisäksi työryhmä totesi, että osa välittäjien työtehtävistä oli työryhmän havaintojen perusteella luokiteltavissa työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliitteen tason 2 töiksi ja osa jopa tason 3 töiksi.

Seuraavan kerran palkkausjärjestelmäliitteen 2.7 kohdan tason 3 esimerkkiluetteloa on muutettu työehtosopimuksella 2017–2021 siten, että kohtaan on lisätty sanat "ja sellainen taksi-, Kela- ja muu välitystyö". Kansaneläkelaitos ja Suomen Taksiliitto ry olivat 4.2.2010 tehneet taksimatkojen suorakorvausmenettelystä runkosopimuksen, jolla oli sovittu sairausvakuutuslain ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain perusteella myönnettävän matkakorvauksen maksamisesta suorakorvausmenettelyllä. Kunkin silloisen sairaanhoitopiirin alueella yksi tilausvälityskeskus oli alkanut ottaa vastaan alueella asuvien tai oleskelevien vakuutettujen Kelan korvattavaksi kuuluvien matkojen tilaukset. Tällaisista matkojen tilauksista käytetään yleisesti alalla nimitystä Kela-välitystyö.

ALT ja ERTO ovat keväällä 2013 tehneet kolme tutustumiskäyntiä taksinvälityskeskuksiin, jotka ovat toteuttaneet Kela-taksinvälitystä. Tutustumiskäyntien tarkoituksena oli vertailla Kela-välitystyötä ja niin sanottua normaalia taksinvälitystyötä tekevien toimihenkilöiden tehtävien eroavaisuuksia. Käynneistä on 11.4.2014 laadittu liittojen välinen yhteinen raportti. Käyntien yhteydessä oli havaittu, ettei Kela-välitystyö poikennut paljoakaan normaalista taksinvälitystyöstä, ei ainakaan työn vaativuuden osalta.

Työnä Kela-välitystyö on normaalia taksivälitystyötä ja nämä molemmat ovat aina olleet ja ovat lähtökohtaisesti palkan osalta vaativuusluokkaan 2 kuuluvaa työtä. Tästä on yhtenä osoituksena työehtosopimuksen 2017–2021 palkkausjärjestelmäliitteen kohdassa 2.12 oleva määräys, jonka mukaan muualla kuin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työskentelevien taksivälityskeskusten taksivälittäjien henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää työehtosopimuksen ohjepalkkataulukon kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen 2-palkkatason mukainen ohjepalkka vähintään 48 €/kk.

Palkkausjärjestelmäliitteessä taksivälittäjien palkkaluokituksen on siten katsottu olevan lähtökohtaisesti palkkaluokassa 2. Vastaavanlainen kirjaus oli työehtosopimuksen 2013–2016 allekirjoituspöytäkirjassa kohdassa 2.2.4.

Kuljetuksen maksajalla ei ole merkitystä välittäjän työn sisältöön. Kela-välitystyötä tekevä toimihenkilö - kuten muukin taksivälittäjä – saattaa olla oikeutettu myös vaativuusluokan 3 mukaiseen palkkaan, mikäli työehtosopimuksen edellytykset täyttyvät eli työstä vähintään 40 prosenttia on ajoneuvojen ja ihmisten ja matkojen suunnittelua ja yhdistelyä kuljetusyritysten liikenteenjärjestelijöiden työtä vastaavalla vaativuudella. Vaativuusluokkaan 3 vaadittavien kriteereiden tulee ensin täyttyä, aivan samalla tavalla kuin muidenkin taksivälittäjien osalta. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa olennaista on se, että kukaan kanteessa mainituista henkilöistä ei ole tehnyt pelkästään Kela-välitystä, vaan kaikki ovat tehneet myös niin sanottua normaalia taksivälitystä. Toisinaan on ollut työvuoroja, joissa taksivälittäjälle ei ole tullut yhtään Kela-välityspuhelua.

Työehtosopimuksessa, joka on tullut voimaan 26.1.2017, ei ole sovittu eikä tarkoitettu, että Kela-välitystyön tekeminen itsessään oikeuttaisi vaativuusluokan 3 mukaiseen palkkaan. Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 2.7 kohdan tason 3 tekstiin tehty lisäys "sellainen taksi-, Kela- ja muu välitystyö" ei ole muuttanut mainittua kohtaa sisällöllisesti, vaan kyseessä on ollut vain kirjoitusasun selkeytys. Tästä liitot ovat olleet samaa mieltä ja ALT:n tietojen mukaan ERTO on näin myös jäsenistölleen ilmoittanut.

Kela-välitystyön sisältö ja vaativuus X Oy:ssä

B:llä, D:llä, A:lla, J:llä, F:llä ja H:lla ei ole oikeutta vaadittuun tason 3B mukaiseen ohjepalkkaan eikä ylipäätään tason 3 mukaiseen ohjepalkkaan, sillä taksivälittäjäksi palkattavalta ei X:ssä ole edellytetty aiempaa työkokemusta välitystyöstä. Samaa työtä tekemään tuleva uusi välittäjä perehdytetään töihin yhdessä kokeneen välittäjän kanssa. Molemmilla on puhelinluurit päässä ja tilaukset tehdään yhdessä niin, että uusi välittäjä kuuntelee ensin, sen jälkeen vaihdetaan osia, ja kokeneempi välittäjä kuuntelee. Kela-kyydin tekeminen on jopa helpompaa kuin niin sanotut tavalliset taksitilaukset, koska Kela-kyydissä sama kaava toistuu tilauksesta toiseen. Työ on siten pitkälti rutiininomaista ja kyytien yhdistelyn tekee niin sanottu kotiuttaja alla kerrotuin tavoin.

Pääosa Kela-kyydeistä ajetaan päiväsaikaan, jolloin kyytien yhdistelyjä tehdään. Poikkeuksena Kela-välitystyöstä X:llä on niin sanottu kotiuttajavuoro maanantaista perjantaihin kello 6.30–14 ja kello 11–19, jolloin työntekijä tekee yhdistelyn ja koordinoinnin. Kello 11–19 vuoro tekee myös seuraavan päivän yhdistelyt valmiiksi. Kotiuttajalle maksetaan paikallisesti sovittu lisä (yksi euro per tunti). Kotiuttajan työtä tekee yksi välittäjä kerrallaan ja hänen tehtävänään on muun muassa valvoa pääsääntöisesti sairaalalta lähteviä tilauksia ja suorittaa niiden yhdistelyjä. Tällaista kyytien yhdistelyä on selvästi alle työehtosopimuksen edellyttämä 40 prosenttia työajasta, enimmillään 20 prosenttia. Kyytien yhdistelyä tekee vain kulloinkin kotiuttajavuorossa oleva yksi toimihenkilö. B, C ja G eivät ole tehneet kotiuttajatyötä. Kotiuttajatehtävätkään eivät ole vaativuudeltaan tason 3 tehtäviä.

Jokaisen taksivälittäjän on tullut suorittaa Kelan verkkokoulutus, mikä ei ole ollut erityisen vaativa. Kelan ohjeistukset muuttuvat toisinaan, mutta eivät jatkuvasti. Muutoksista tulee ilmoitus sähköpostiin, kun verkkokoulun tietoja on päivitetty. Kelan ohjeistus on, että mikäli välittäjä on epävarma kyydin korvattavuudesta, kyyti tehdään ja Kelalle ilmoitetaan asiasta. Tällöin Kela tekee ratkaisun, onko kyyti korvattava vai ei. Nykyisin Kela-korvausta ei saa, ellei kyytitilausta ole tehty Kela-keskuksen kautta. Eli kyytitilaus on parempi tehdä varmuuden vuoksi Kela-keskuksen kautta, jotta asiakkaalle ei tule ongelmia kyydin korvattavuuden osalta. Välitystyössä on apuna tilausvälitysohjelma, joka laskee valmiiksi ajan asiakkaan tekemälle reitille. Asiakkaalle annetaan 20 minuutin aikaikkuna, jolloin auto saapuu noutamaan hänet. Reittien mahdollisen yhdistelyn tekee kotiuttaja.

Kanteessa mainitut välittäjät eivät ole olleet esimiesasemassa kyytejä hoitaviin taksinkuljettajiin eivätkä toisiin toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Välittäjät eivät ole tehneet henkilöstön käytön tai kaluston käytön vaativaa suunnittelua. He eivät myöskään ole tehneet liikenteen valvontaa tai tarkastusta.

Työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkausjärjestelmän kohdan 2.4 karkealuokituksen yleismääritelmät ovat pysyneet samana kanteessa tarkoitetun ajan. Taso 3 edellyttää muun muassa erikoistietoja ja/tai -taitoja, jotka on saatu koulutuksella ja/tai työkokemuksella. Lisäksi tason 3 töissä tehdään oma-aloitteiseen päättelyyn perustuvia päätöksiä. Kela-taksivälitystyössä eivät edellä mainitut kriteerit kategorisesti täyty. Kanteessa mainittujen välittäjien työ on luokassa 2 tarkoitettua, toistuvaa ja valmiiksi ohjeistettua sekä rutiininomaista työtä.

Välitystyön vaativuuden arviointi X Oy:ssä

X:ssä nyt puheena olevan välitystyön vaativuus on arvioitu 4.6.2014, kun Kela-välitystyö on alkanut. Yhtiön taksinvälittäjien toimenkuvat on tuolloin käyty suullisesti kaikkien työntekijöiden kanssa läpi ja niiden sisällöstä on oltu yksimielisiä. Työn on tuolloin vahvistettu olevan palkkaluokkaan 2 kuuluvaa työtä. Tästä palkkaluokkaan 2 kuulumisesta on tuolloin oltu välittäjien kanssa samaa mieltä. ERTO ei ole tuolloin ilmoittanut olevansa eri mieltä palkkaluokasta. Muutoksia välittäjän työnkuvassa ei ole sen jälkeen tapahtunut muutoin kuin niin sanotun kotiuttajan osalta.

E:lle ja I:lle on maksettu palkkaluokan 3A mukaista palkkaa, koska heille on annettu yhtiön tietojärjestelmien niin sanotut pääkäyttäjäoikeudet ja he voivat tehdä muutoksia ajoneuvoihin.

Alan käytännöstä ja liittojen yhteinen tulkinta

Alalla vallitseva yleisen käytännön mukaisesti taksivälittäjät, mukaan lukien Kela-välitystä tekevät, ovat pääsääntöisesti palkkaluokassa 2.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää työehtosopimuksen 26.1.2017–31.3.2021 palkkausjärjestelmäliitteen kohdan 2.12 määräykseen. Tämä palkkausjärjestelmäliitteen maininta palkkaluokituksen 2 palkkatasosta on selkeä osoitus siitä, että ALT ja ERTO ovat olleet yksimielisiä siitä, että taksivälittäjät kuuluvat lähtökohtaisesti palkkaluokkaan 2. Vastaavanlainen kirjaus on ollut työehtosopimuksen 1.12.2013–30.11.2016 allekirjoituspöytäkirjassa kohdassa 2.2.4.

Hienoluokitus

Palkkausjärjestelmän hienoluokituksessa tasoa A ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettu jättää "tyhjäksi" eli karkealuokituksessa nousu tasosta 2 tasolle 3 ei tapahdu automaattisesti niin, että kyseessä olevan henkilön palkkaluokasta 3 otetaan käyttöön hienoluokitus B. Vaaditulle hienoluokituksen tasolle B ei ole työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaisia perusteita. Edelleen E:n ja I:n palkkojen nostolle tasolle 3C ei ole työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaisia perusteita.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työehtosopimukset 2003–2004 ja 2005–2007 (koskien palkkausjärjestelmää)

2. Työehtosopimukset 2013–2016 ja 2017–2021 (koskien palkkausjärjestelmää)

3. Työehtosopimuksen solmimiseen vuonna 2005 ja sen jälkeiseen työryhmätyöskentelyyn liittyvät asiakirjat:

3a) ERTOn tavoitteet -asiakirja tammikuulta 2005

3b) ERTO tiedote jäsenistölle helmikuu 2005

3c) L:n laatima muistio vuodelta 2007

4. KELAn laatimat asiakirjat tilausvälityskeskuksia koskien

4a) Tilausvälityskeskusten sopimusluonnos

4b) Tilausvälityspalvelukeskusten palvelunkuvaus

5. KELAn verkkokoulun aineisto

6. Työntekijöiden tekemä puheluseuranta maaliskuulta 2020

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Liittojen ALT-Erto pöytäkirja 2.3.1990

2. Erton Helsingin Ympäristön Ula-Taksiosuuskunnan välinen pöytäkirja 29.10.1991

3. Erton kirje 27.10.2003 ALT:lle

4. Erton esitys työehtosopimuksen muuttamiseksi ALT:lle 18.11.2002

5. ALT:n kirje jäsenyrityksilleen 26.7.2006

6. Erton esitys työehtosopimuksen muuttamiseksi ALT:lle 13.8.2007

7. Raportti 3.9.2007 liittojen välisen ns. taksityöryhmän havainnoista

8. Liittojen ALT ja ERTO välinen yhteinen raportti 11.4.2014 koskien tutustumiskäyntejä Kela-taksivälityskeskuksiin keväällä 2013

9. Erton esitys työehtosopimuksen muuttamiseksi ALT:lle 21.12.2016

10. Erton esitys työehtosopimuksen muuttamiseksi ALT:lle 28.12.2016 (ote)

11. Erton esitys työehtosopimuksen muuttamiseksi ALT:lle 16.1.2017 (ote)

12. Logistiikan Toimihenkilöt ry:n tiedote 30.3.2017 jäsenilleen

13. ERTO:n lakimies M:n (nyk. N) sähköposti 6.4.2017

14. Kuva Kela-kyydin tilauksessa käytettävän ohjelman valikosta

15. Tilasto helmi-huhtikuulta 2020 X:n taksitilausten ja Kela kyytitilausten lukumäärästä

Kantajan henkilötodistelu

1. O, ERTOn asiantuntija

2. N, ERTOn lakimies

3. L, ERTOn entinen lakimies

4. I, luottamusmies, todistelutarkoituksessa

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. P, ALT:n aiempi toimitusjohtaja

2. Q, entinen ALT:n johtava asiantuntija

3. R, ALT:n toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa

4. S, ALT:n asiantuntija

5. T, X Oy:n entinen toimitusjohtaja

6. U, X Oy:n palvelupäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen tulkinta

Asiassa on ensin ratkaistava kysymys Kela-taksivälitystyön sijoittumisesta työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän karkealuokitustasolle.

Sovellettavat määräykset

Autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan palkkausjärjestelmäliitteen 2 kohdan mukaan toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toisaalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella. Näitä tekijöitä koskevia määräyksiä on koottu erilliseen vaativuusluokitustaulukkoon.

Palkkausjärjestelmäliitteen toimenkuvausta koskevassa 2.2 kohdassa on todettu muun ohella, että toimenkuvalla tarkoitetaan palkkausjärjestelmää sovellettaessa vaativuusluokituksen toteuttamiseen ja palkan määräytymiseen tarvittavaa selostusta toimen sisällöstä. Vaativuusluokitus tehdään toimenkuvausten perusteella. Toimenkuvaus tehdään erityiselle toimenkuvauslomakkeelle. Jos toimen vaativuustason arvioiminen kokonaisuutena ei ole mahdollista toimen sisältämien tehtävien moninaisuuden ja/tai suurien vaativuuserojen vuoksi, sijoitetaan päätehtävät toimenkuvauksessa toimen kokonaisluonteen mukaiseen tärkeysjärjestykseen prosentuaalisine aikaosuuksineen ja vaativuustasoineen. Toimen yleinen luokitustaso on silloin sama kuin sen tehtävän vaativuustaso, jonka kohdalla 40 prosenttia ajankäytöstä täyttyy.

Palkkausjärjestelmäliitteen vaativuusluokitusta koskevan 2.3 kohdan mukaan vaativuusluokitus jakautuu kahteen pääosaan, vaativuustasojen yleiskuvauksiin ja vaativuusryhmiin kuuluviin työtehtäviin. Määriteltäessä toimihenkilön vaativuusluokkaa on ensin selvitettävä hänen työtehtävänsä nimikkeestä riippumatta. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella, minkä luokan vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Lähtökohdat vaativuusluokitusta suoritettaessa saattavat vaihdella yrityksen toimialan, koon ja organisaation mukaan. Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen kriteeriin: 1) Vaativuusluokassa edellytettyihin tieto- ja taitovaatimuksiin. Tiedot ja taidot on voitu hankkia joko käytännön kokemuksella tai koulutuksella. 2) Työn suorittamisen itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan määrään. 3) Työnantajan valvonnan asteeseen. Jos toimihenkilön tehtävä koostuu kahdesta tai useammasta eri tasoisesta osatoiminnosta, on ratkaisua tehtäessä otettava huomioon myös kuhunkin vaativuusluokkaan kuuluvien töiden aikaosuudet ja painoarvot.

Palkkausjärjestelmäliitteen karkealuokitusta koskevan 2.4 kohdan mukaan karkealuokitus tapahtuu vertaamalla toimenkuvausta kokonaisuutena järjestelmän yleismääritelmiin, jolloin toimi sijoittuu sille tasolle, jonka määritelmää se lähinnä vastaa. Järjestelmän lähtökohtana on, että enin osa toimista voidaan tällä tavalla yleismääritelmien avulla suoraan sijoittaa oikealle karkealuokitustasolle.

Karkealuokituksen yleismääritelmä tasolla 2 on seuraava. Tehtävissä tarvitaan harjaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä. Työmenetelmät on standardisoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat yleisiin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työmenetelmien välillä, tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia.

Karkealuokituksen yleismääritelmä tasolla 3 on seuraava. Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja/tai -taitoja, jotka on saatu koulutuksella ja/tai työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten osatoimintojen tuntemusta ja yhdistämiskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuolelle. Harkinta tapahtuu monipuolisten menettelytapasääntöjen tuntemuksen perusteella tai välittömän yleisluontoisen työjohdon ohjauksessa. Harkintatilanne vaihtelee ja päätöksenteossa tarvitaan oma-aloitteista päättelyä, mutta käytännöllä ja menettelytavoilla on kuitenkin selvä esikuva.

Palkkausjärjestelmäliitteen esimerkkitöitä koskevan 2.7 kohdan mukaan palkkaliitteen mukaisen toimenluokituksen helpottamiseksi on laadittu luettelo eräiden esimerkkitöiden sijoittamisesta vaatimustasoille. Työt voivat esiintyä itsenäisinä toimina tai toimi voi koostua useista samaan tai eri tasoon sijoittuvista tehtävistä. Ryhmittely suoritetaan tasojen yleismääritelmien perusteella, joista esimerkeillä on annettu vain täydentävä kuvaus. Mikäli luokitusta tehtäessä yrityskohtaisista syistä katsottaisiin yleismääritelmän ja esimerkkityön olevan keskenään ristiriidassa, tehdään luokitus pelkästään yleismääritelmien perusteella.

Tason 3 esimerkkityölistauksessa on sopimuskauden 26.1.2017–31.3.2021 työehtosopimuksessa mainittu muun ohella "liikenteenjärjestelytyö ja sellainen taksi-, Kela- ja muu välitystyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta".

Sopimuskauden 1.12.2013–30.11.2016 työehtosopimuksessa ja sitä edeltävissä työehtosopimuksissa kaudesta 2005–2007 lukien edellä mainittu määräys on kuulunut seuraavasti: "liikenteenjärjestelytyö ja sellainen välitystyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta". Ennen vuoden 2005 muutosta määräys on kuulunut seuraavasti: "liikenteenjärjestelytyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta".

Esimerkkiluettelosta esitetty selvitys

Palkkausjärjestelmäliitteen 2.7 kohdan esimerkkiluettelo on asiassa todistajana kuullun entisen ALT:n johtavan asiantuntijan Q:n mukaan tullut työehtosopimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1988. Asiassa on tullut selvitetyksi, että ennen vuoden 2005 muutosta taksivälitystyö on katsottu kuuluvaksi lähtökohtaisesti karkealuokitustasolle 2 (V1–V4). Vuoden 2005 muutokseen on liittynyt liittojen välisen työryhmän selvitystyö välitystyötä tekevien toimihenkilöiden työtehtävistä ja vaativuustasoista. Työryhmä totesi raportissaan 3.9.2007 (V7), että taksivälityskeskusten välitystehtävissä olevilla toimihenkilöillä oli monenlaisia työtehtäviä, ja tehtävissä oli suuriakin eroja. Osa työtehtävistä oli työryhmän havaintojen perusteella luokiteltavissa työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliitteen tason 2 töiksi ja osa jopa tason 3 töiksi. Eri vaativuustasojen työtehtävät tuli raportin mukaan ottaa huomioon palkkausjärjestelmäliitteen 2.2 kohdan mukaisesti määriteltäessä kunkin välittäjän ohjepalkkaa.

Vuoden 2005 työehtosopimusmuutoksen jälkeen työnantajaliitto on 26.7.2006 lähettänyt jäsenyrityksilleen kirjeen (V5), jossa se on kiinnittänyt huomiota palkkausjärjestelmäliitteen 2.7 kohdan esimerkkityölistan täsmennykseen ja siihen, että taksivälitys- ja matkojenyhdistelykeskusten toimihenkilöiden tekemät työt olivat osin muuttuneet. Työnantajaliitto kehotti jäsenyrityksiään päivittämään toimihenkilöiden työ- ja palkkaluokituksen palkkausjärjestelmäliitteeseen tehty täsmennys huomioon ottaen.

ALT:n entinen toimitusjohtaja P, liiton entinen johtava asiantuntija Q ja liiton nykyinen toimitusjohtaja R ovat työtuomioistuimessa kuultuna yhdenmukaisesti kertoneet, että vuoden 2005 muutoksen tarkoituksena oli täsmentää sitä, että taksinvälitystyö saattoi tehtävistä riippuen olla karkealuokitustasolla 2 tai 3. Olennaista oli, kuuluiko tehtäviin kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta. Erton entisen lakimiehen L:n kertomus on tältä osin tukenut työnantajaliiton henkilötodistelua. L on kertonut, että vuoden 2005 muutoksella työehtosopimukseen kirjattiin selvemmin se, että sellainen taksivälitystyö, johon kuuluu esimerkiksi kaluston tai henkilöstönkäytön suunnittelua tai järjestelyä, on tason 3 työtä.

P:n mukaan esimerkiksi tiimiesimiehen tehtävät saattoivat olla karkealuokitustasolla 3. Q on niin ikään kertonut, että vuoroesimiehen tehtävät tai reittien suunnittelutehtävät koulukuljetuksissa saattoivat nostaa taksinvälitystyön tasolle 3. Myös R on kertonut, että taksivälityskeskuksissa saattoi olla niin sanottuja kymppejä eli tiimiesimiehiä, jotka tekivät oman työnsä lisäksi henkilöstöhallinnon tehtäviä kuten työvuorosuunnittelua. Edelleen koulukyytivastaavat saattoivat hoitaa välitystyötä ilman tietokonejärjestelmien apua, jolloin työn vaativuus oli verrannollista vaativaan liikenteenjärjestelytyöhön. Välittäjä teki perussuunnitelman lukukauden alkaessa, kun tiedettiin, ketkä olivat saaneet koulukyytioikeuden ja minkätyyppisiä autoja oli käytettävissä. Suunnitelmat reiteistä ja aikatauluista tehtiin lasten lukujärjestysten perusteella. Tyypillistä oli, että kyydityksiin tuli päivittäin muutoksia, ja tällaisia ilmoituksia tuli lyhyelläkin aikavälillä, jolloin järjestelyt ja reititykset tuli suunnitella uudestaan. Päätökset tuli tehdä itsenäisesti. R on lisäksi korostanut sitä, että 40 prosentin säännön oli toteuduttava, jotta palkkaus tällöin nousi tasolle 3.

Liitot ovat keväällä 2013 tehneet tutustumiskäyntejä Kela-taksivälityskeskuksiin. Raportin mukaan (V8) työryhmä havaitsi, että välitystehtävissä työskentelevillä toimihenkilöillä oli monenlaisia työtehtäviä. Välityskeskuksittain tehtävissä oli eroja paitsi työtehtävien sisällössä ja monipuolisuudessa myös yksittäisten työtehtävien vaativuudessa. Erot johtuivat muun muassa paikkakuntakohtaisista ominaispiirteistä, erilaisista toimintatavoista ja sopimuksista, välityskeskusten koosta ja toimihenkilömääristä sekä välityskeskusten käyttämistä erilaisista teknologisista ratkaisuista.

Työnantajapuolen todistajat ja Erton lakimies N ovat kertoneet, että vuonna 2017 palkkausjärjestelmäliitteen 2.7 kohdan esimerkkiluetteloon tehdyllä muutoksella ei ollut tarkoitus muuttaa työehtosopimuksen sisältöä. N on kertonut, että ennen vuoden 2017 muutosta ja sen jälkeen sellaisessa taksinvälitystyössä, jossa työnkuvasta vähintään 40 prosenttia on liikenteen järjestelytyötä tai sellaista taksi-, Kela- ja muuta välitystyötä, johon kuuluu henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta, palkan tulee olla tason 3 mukaista. Näin N totesi myös sähköpostissaan 6.4.2017 luottamusmies I:lle (V13).

Logistiikan Toimihenkilöt ry on lisäksi tiedottanut jäseniään 30.3.2017 seuraavasti. "Työehtosopimuksen mukaan sellaisesta välitystyöstä, joka täyttää työehtosopimuksessa tarkemmin sovitut edellytykset, pitää maksaa tason 3 mukaista palkkaa. Nyt kohtaa on täsmennetty niin, että siihen on lisätty maininta taksinvälityksestä ja KELA-välityksestä pelkän välitystyön sijaan. Kyse on ainoastaan kirjoitustavan selkiyttämisestä eikä palkkaukseen ole siis tehty mitään sisällöllisiä muutoksia. Taksi- ja KELA-välitystyötä tekevien toimihenkilöiden palkkaus määräytyy siis samoin perustein kuin tähänkin asti. Uudella kirjauksella on kuitenkin pyritty paremmin varmistamaan se, että työehtosopimuksessa sovitut edellytykset täyttävästä taksivälitys- ja KELA-välitystyöstä maksettaisiin tason 3 mukaista palkkaa, nyt kun ne on erikseen kirjoitettu työehtosopimukseen."

Työntekijäliiton tavoitteena on usealla neuvottelukierroksella selvitetty olleen työehtosopimuksen muuttaminen siten, että taksinvälittäjille maksetaan palkkaus aina vähintään palkkaryhmän 3A mukaan (V4, V6, V10, V11, K3a). P, Q, R ja L ovat kertoneet, että työnantajaliitto on johdonmukaisesti torjunut tällaiset muutosesitykset.

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Palkkausjärjestelmäliitteen mukaisesti toimihenkilön vaativuusluokkaa määriteltäessä on edellä todetusti ensin selvitettävä hänen työtehtävänsä ja sen jälkeen arvioitava vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella, minkä luokan vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Toimenluokituksen helpottamiseksi on laadittu palkkausjärjestelmäliitteen 2.7 kohdan mukainen luettelo eräiden esimerkkitöiden sijoittamisesta vaatimustasoille. Jos luokitusta tehtäessä yrityskohtaisista syistä katsottaisiin yleismääritelmän ja esimerkkityön olevan keskenään ristiriidassa, tehdään luokitus pelkästään yleismääritelmien perusteella.

Palkkausjärjestelmäliitteen 2.7 kohdan mukaan tasolle 3 kuuluu sellainen taksi-, Kela- ja muu välitystyö, johon kuuluu kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta. Vaikka esimerkkiluettelo on toimenluokituksessa toissijainen arviointiperuste, määräys osaltaan kertoo siitä, mitä osapuolet ovat tarkoittaneet sopia taksinvälittäjien toimenluokituksesta.

Erton asiantuntija O:n mukaan Kela-välitystyö on siinä määrin vaativaa, että se kuuluisi tasolle 3 aina, kun sitä tehdään 40 prosenttia työajasta. Tämä tulkinta ei kuitenkaan vastaa palkkausjärjestelmäliitteen 2.7 kohdan sanamuotoa. Asiassa on selvitetty, että työnantajapuoli ei ole hyväksynyt tällaista tulkintaa, eikä tulkinta esitetyn näytön valossa vastaa työehtosopimusneuvotteluissa saavutettua osapuolten yhteistä tarkoitusta. Tällaisen tulkinnan puolesta ei puhu myöskään palkkausjärjestelmäliitteen 2.12 kohta, jonka mukaan muualla kuin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vakituisesti työskentelevien taksivälityskeskusten taksivälittäjien henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää työehtosopimuksen ohjepalkkataulukon kunkin toimihenkilön palkkaluokituksen 2-palkkatason mukainen ohjepalkka vähintään 48 eurolla kuukaudessa.

Edellä selostetun selvityksen perusteella työehtosopimusta on tulkittava siten, että Kela-välitystyö kuuluu tasolle 3 silloin, kun työnkuvasta vähintään 40 prosenttia on kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta.

Kela-välitystyö X Oy:ssä

Esitetty selvitys

Taksinvälitystyöstä X Oy:ssä ovat työtuomioistuimessa kertoneet luottamusmies I, yhtiön entinen toimitusjohtaja T ja yhtiön palvelupäällikkö U.

I on kertonut, että yhtiön saatua Kela-välitykset hoitaakseen kesällä 2014 Kela-välitystä tekevien toimihenkilöiden tuli itsenäisesti opiskella Kelan verkkokoulun aineisto (K5) ja suorittaa siihen liittyvä tentti. Lisäksi tuli suorittaa puolen vuoden välein Kelan päivityskoulutuksia ja opetella uusi tietojärjestelmä. Työnantajan ilmoittaman mukaan palkat olisi pitänyt "katsoa kohdilleen" sen jälkeen, kun Kela-välitys oli alkanut. Toimenkuvia ei kuitenkaan laadittu eikä palkkatasoa korotettu, vaikka työn vaativuus Kela-välitystyön myötä kasvoi. Kela-välitystyö ei ollut olennaisesti muuttunut kesästä 2014. Kela-välityspuhelussa toimihenkilön tuli kysyä asiakkaan nimi ja henkilötunnus, lähtöosoite ja mihin terveydenhuollon yksikköön asiakas oli matkalla. Matkan kesto tuli myös selvittää, sekä se, oliko asiakkaalla saattajaa tai sen tarvetta taikka apuvälineitä. Tähän liittyi myös kulkuneuvon ja oikean matkatyypin valinta. Ohjeista kävi ilmi, oliko asiakkaalla mahdollisuus käyttää Kela-taksia. Saattoi olla tilanteita, joissa toimihenkilö joutui itse olemaan yhteydessä terveydenhuollon yksikköön ja ilmoittamaan, että asiakas esimerkiksi saapuisi myöhässä. Koulutusmateriaalista ei välttämättä löytynyt vastausta kaikkiin kysymyksiin, ja silloin tuli käyttää omaa harkintaa tai ohjeistaa asiakas soittamaan Kelaan. Kela-välitys oli kaiken kaikkiaan monimutkaisempaa kuin tavallinen taksinvälitys, ja puhelut kestivät keskimäärin pidempään kuin tavalliset välityspuhelut. Kela-välityspuheluiden määrä oli noin puolet kaikista puheluista (K6).

I, T ja U ovat kertoneet, että kaikki X Oy:n välittäjät tekivät kaikenlaista taksinvälitystyötä. Poikkeuksena oli niin sanottu kotiuttajavuoro, jota tehtiin maanantaista perjantaihin kello 6.30–14.00 ja 11.00–19.00. Kotiuttajana työskentelevä toimihenkilö ei pääsääntöisesti ottanut vastaan puheluita, vaan hänen tehtävänsä oli koordinoida lähinnä sairaalalta lähtevien tilausten yhdistelyä. Muut välittäjät antoivat kotiuttajalle tiedon sairaalalta kotiutuvista henkilöistä esimerkiksi yhtiön sisäisen atk-järjestelmän kautta. Tietokoneohjelma tarjosi ehdotuksen kuljetusten yhdistämiseksi, mutta toimihenkilön tuli myös käyttää harkintaa ja valvoa, että yhdistely tehtiin asianmukaisesti. Kotiuttajavuorossa oli yksi toimihenkilö kerrallaan, ja hänelle maksettiin paikallisesti sovittu lisä. Kaikki yhtiön välittäjät eivät tehneet kotiuttajavuoroja.

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Kantaja on vedonnut asiassa palkkausjärjestelmäliitteen vaativuustasojen yleiskuvauksiin ja katsonut muun ohella, että yhtiön Kela-välitystyössä vaaditaan erityisiä tietoja ja taitoja, jotka on saatu Kelan tarjoaman koulutuksen kautta. Työtuomioistuin toteaa, että Kelan edellyttämän verkkokurssin aineisto (K5) on sinänsä laaja ja yksityiskohtainen, minkä lisäksi välittäjien on ylläpidettävä ammattitaitoaan suorittamalla päivityskoulutuksia. Nämä seikat puoltavat tehtävän sijoittumista tasolle 3. Muilta osin selvitys yhtiössä tehdystä Kela-välitystyöstä ei sen sijaan erityisesti puolla sitä, että työtehtävät olisivat vaativampia kuin tason 2 tehtävät. Arviointia tehtäessä on joka tapauksessa otettava huomioon palkkausjärjestelmäliitteen 2.7 kohdan kirjaus. Esimerkkiluettelon kirjauksen sanamuoto ja sen tarkoituksesta esitetty selvitys ei edellä todetusti ole sivuutettavissa työehtosopimuksen tulkinnassa.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että Kela-välitystyö voi kuulua karkealuokitustasolle 3 silloin, kun työnkuvasta vähintään 40 prosenttia on kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua ja/tai työnjohtotyötä ja/tai liikenteen valvontaa ja tarkastusta. Asiassa on riidatonta, että kanteessa mainittujen toimihenkilöiden työtehtäviin ei ole kuulunut työnjohtotyötä eikä liikenteen valvontaa ja tarkastusta. Arvioitavaksi jää, onko heidän työnkuvastaan vähintään 40 prosenttia ollut kaluston ja/tai henkilöstön käytön suunnittelua.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että taksinvälittäjien työhön olisi kuulunut henkilöstön käytön suunnittelua. Edellä selostettuun kotiuttajan tehtävään sen sijaan kuuluu kaluston käytön suunnittelua. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan kotiuttajankaan tehtävät eivät kuitenkaan ole olleet siinä määrin vaativia, että ne voitaisiin rinnastaa esimerkiksi koulukyyditysten suunnittelutehtäviin tai muuhun liikenteenjärjestelytyöhön ja että niiden siten voitaisiin katsoa sijoittuvan tasolle 3. Asiassa ei ole ylipäätään esitetty selvitystä siitä, että 40 prosenttia työtehtävistä olisi ollut tällaisia kotiuttajan tehtäviä, eivätkä kaikki toimihenkilöt ole tehneet kotiuttajavuoroja.

Työtuomioistuin toteaa johtopäätöksenään, että asiassa esitetty näyttö ei riitä osoittamaan, että X Oy:ssä 4.6.2014 lukien tehty Kela-taksivälitystyö olisi autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmäliitteen mukaista karkealuokitustasolle 3 kuuluvaa työtä.

I:lle ja E:lle on maksettu palkkaa tason 3A mukaan, koska heille on kuulunut välitystyön lisäksi välitysjärjestelmän ja asiakastietojen ylläpitotöitä. Kantaja on vaatinut heidän toimiensa hienoluokitustason korottamista tasolle 3B tai 3C, koska heidän tehtävänsä ovat vaativampia kuin muiden toimihenkilöiden työt. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että yhtiössä suoritetun Kela-taksivälitystyön on katsottava olevan karkealuokitustasolle 2 kuuluvaa työtä. Riittävää selvitystä siitä, että E:n ja I:n tehtävät kuuluisivat korkeammalle hienoluokitustasolle kuin 3A, ei ole esitetty.

Kantaja on vielä vedonnut siihen, että työnantaja ei ole laatinut taksinvälittäjien kanssa toimenkuvia, mikä asettaa työnantajalle korostetun velvollisuuden osoittaa toimineensa työehtosopimuksen mukaisella tavalla toimihenkilöiden vaativuusluokkia määritellessään. Sinänsä riidatonta on, että toimihenkilöiden toimenkuvauksia ei ole tehty työehtosopimuksen 2.2 kohdan mukaisesti erityiselle toimenkuvauslomakkeelle. Jossain määrin epäselväksi on jäänyt, onko osallisliittojen tarkoituksena ollut, että toimenkuvaus tulee aina laatia kirjallisesti vai onko se mahdollista käydä läpi myös suullisesti. Asiassa on esitetty ristiriitaista näyttöä myös siitä, onko toimenkuvauksia käyty X Oy:ssä läpi edes suullisesti. Työtuomioistuin toteaa, että esitetty näyttö tukee muutoin tässä asiassa vahvemmin työnantajapuolen kuin työntekijäpuolen kantaa, eikä toimenkuvausten laatimatta jättäminen sellaisenaan voi johtaa siihen, että toimihenkilöiden vaativuusluokat olisi nostettava kanteessa vaadituille tasoille. Kanteessa ei ole vaadittu hyvityssakkoa toimenkuvausten laatimatta jättämisen johdosta.

Kanne on edellä selostetuilla perusteilla kaikilta osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Toimihenkilöliitto ERTO ry on asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Toimihenkilöliitto ERTO ry velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 10.755,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Murto, Aarto, Lallo, Lehto ja Tiainen jäseninä. Valmistelija on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.