TT 2020:98

Työtuomioistuin oli 7.11.2019 antamallaan tuomiolla TT 2019:104 vahvistanut, että eräiden Jyväskylän kaupungin osastonsihteerien työaikamuoto oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) III luvun 8 §:ssä tarkoitettu toimistotyöaika. Työnantaja oli soveltanut näihin osastonsihteereihin muita työaikamuotoja koskevia KVTES:n määräyksiä. Tuomiossaan työtuomioistuin oli katsonut kysymyksen osastonsihteerien työaikamuodosta olleen KVTES:n määräysten sanamuodon ja osastonsihteerien työtehtävistä esitetyn selvityksen perusteella tulkinnanvarainen. Työtuomioistuin oli hylännyt kanteessa esitetyt vaatimukset Jyväskylän kaupungin tuomitsemisesta hyvityssakkoon KVTES:n määräyksen rikkomisesta ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Edellä mainitun tuomion antamisen jälkeen nostetussa kanteessa vaadittiin, että Jyväskylän kaupunki tuomitaan hyvityssakkoon lisätyön määritelmää ja korvaamista koskevan KVTES:n III luvun 13 §:n tieten rikkomisesta ja Kunnallinen työmarkkinalaitos valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Kanne perustui siihen, että tuomion TT 2019:104 antamisen jälkeen Jyväskylän kaupunki oli kieltäytynyt maksamasta edellä mainitussa tuomiossa tarkoitetuille osastonsihteereille lisätyökorvauksia ajalta 1.6.2015-6.11.2019 ja Kunnallinen työmarkkinalaitos oli ilmoittanut, ettei se aikonut ryhtyä asiassa valvontatoimenpiteisiin.

Tuomiostaan tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin hylkäsi kanteen.

KANTAJAT

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry

Julkisen alan unioni JAU ry

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Jyväskylän kaupunki

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.6.2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (1.2.2018-31.3.2020) (KVTES) III luku on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset:

13 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen

1 mom.

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.

Soveltamisohje

Yleistyöajassa voi lisätyötä muodostua täyttä työaikaa tekevälle vain sillä viikolla, jolla arkipyhälyhennys on annettu.

Toimistotyöajassa täyttä työaikaa tekevälle lisätyötä on säännöllisen työajan lisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.

Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä yleistyöajassa 14 §:n 1 momentin ja toimistotyöajassa 14 §:n 2 momentin mukaiseen ylityörajaan saakka. Osa-aikatyössä säännöllisellä työajalla tarkoitetaan myös vuosiloman, virka-/työvapaan tai muun hyväksyttävän poissaolon ulkopuolelle työvuoroluetteloon merkittyä työaikaa.

Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa osa-aikatyössä säännöllinen työaika/lisätyöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien verran, kun kysymyksessä on muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo.

Jaksotyössä voi lisätyötä muodostua vain osa-aikaiselle työntekijälle. Täydessä työaikajaksossa lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyöajan lisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.

2 mom.

Toimistotyössä suoritetaan täyttä työaikaa tekevälle lisätyökorvaus enintään kahdelta tunnilta viikossa muulloin kuin 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla arkipyhäviikoilla.

Soveltamisohje

Ennalta suunnitellun ja muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon vaikutus ylityörajaan toimistotyöajassa ks. 14 §:n 2 momentti.

3 mom.

Lisätyö korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vastaava vapaa-aika.

Soveltamisohje

Lisätyökorvauksen suorittamisedellytykset käyvät ilmi 20 §:stä. Vapaa-aikakorvauksen antamisesta ks. 23 § ja 6 momentti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ajalla 1.3.2014-31.1.2017 ja 1.2.2017-31.1.2018 vastaavat määräykset ovat olleet seuraavan sisältöiset:

14 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen

1 mom.

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.

Soveltamisohje

Yleistyöajassa voi lisätyötä muodostua täyttä työaikaa tekevälle vain arkipyhäviikoilla ja arkipyhäjaksoissa.

Jaksotyössä voi lisätyötä muodostua vain osa-aikaiselle työntekijälle. Täydessä työaikajaksossa lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyöajan lisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.

2 mom.

Toimistotyössä suoritetaan täyttä työaikaa tekevälle lisätyökorvaus enintään kahdelta tunnilta viikossa muulloin kuin 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla arkipyhäviikoilla.

3 mom.

Lisätyö korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vastaava vapaa-aika.

Soveltamisohje

Lisätyökorvauksen suorittamisedellytykset käyvät ilmi 21 §:stä. Vapaa-aikakorvauksen antamisesta ks. 25 § 5 ja 6 momentti.

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Jyväskylän kaupunki oli soveltanut terveyskeskussairaalan potilasosastolla työskentelevien osastonsihteerien työsuhteissa työaikamuotona yleistyöaikaa 1.6.2015 alkaen. Työtuomioistuin on 7.11.2019 antamallaan tuomiolla TT 2019:104 vahvistanut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) oikeaksi tulkinnaksi, että Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa työskentelevien osastonsihteerien työaikamuoto on KVTES:n III luvun 8 §:ssä tarkoitettu toimistotyöaika. Jyväskylän kaupunki on muuttanut tässä tarkoitettujen osastonsihteerien työaikamuodon toimistotyöajaksi 25.11.2019 ja korvannut heille lisätyönä kaksi tuntia viikossa ajalta 7.-24.11.2019.

Jyväskylän kaupungin soveltamassa yleistyöajassa säännöllinen työaika oli ollut ensin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ja niin sanotun kiky-pidennyksen myötä 38 tuntia 45 minuuttia. Samoina ajanjaksoina säännöllinen työaika toimistotyöajassa oli ollut ensin 36 tuntia 15 minuuttia ja sitten 36 tuntia 45 minuuttia. Säännöllinen työaika toimistotyöajassa oli siten koko ajan ollut kaksi tuntia lyhyempi kuin yleistyöajassa.

KVTES:n toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaan säännöllisen työajan ylittävä työ oli lisätyötä ylityörajaan saakka. Ylityöraja oli viikossa kaksi tuntia korkeampi kuin säännöllisen työajan määrä.

Kunnallisten pääsopijajärjestöjen paikallisten alayhdistysten edustajat olivat marraskuussa 2019 esittäneet Jyväskylän kaupungille vaatimuksen maksaa lisätyökorvaukset 1.6.2015 lukien viivästyskorkoineen niille yhdistysten jäsenille, jotka olivat työskennelleet kaupungin palveluksessa osastonsihteereinä niin, että työnantaja oli teettänyt heillä toimistotyöajan säännöllistä viikkotyöaikaa pidempää työaikaa. Näistä osastonsihteereistä seitsemän oli Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry:n (entinen Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry) alayhdistysten jäseniä, viisi Julkisen alan unioni JAU ry:n alayhdistysten jäseniä ja yksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n alayhdistyksen jäsen. Kaupunki ei ole maksanut vaadittuja lisätyökorvauksia.

Kukin pääsopijajärjestö oli lähettänyt marraskuussa 2019 Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle kehotuksen valvoa, että Jyväskylän kaupunki suorittaisi palveluksessaan oleville osastonsihteereille edellä tarkoitetut lisätyökorvaukset. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli 13.12.2019 ilmoittanut pääsopijajärjestöille sähköpostitse, ettei se ryhtyisi asiassa valvontatoimenpiteisiin.

KANNE

Vaatimukset

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ovat vaatineet, että työtuomioistuin

- tuomitsee Jyväskylän kaupungin maksamaan hyvityssakkoa Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry:lle KVTES:n III luvun 13 §:n tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Jyväskylän kaupungin maksamaan hyvityssakkoa Julkisen alan unioni JAU ry:lle KVTES:n III luvun 13 §:n tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Jyväskylän kaupungin maksamaan hyvityssakkoa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle KVTES:n III luvun 13 §:n tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa Julkisen alan unioni JAU ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Jyväskylän kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry:n, Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtuomioistuin oli tuomiossaan TT 2019:104 katsonut, että Jyväskylän kaupunki oli KVTES:n perusteella ollut velvollinen soveltamaan eräiden osastonsihteerien työsuhteissa työaikamuotona toimistotyöaikaa. Lisätyön määräytymisestä toimistotyöajassa ei ollut mitään erimielisyyttä KVTES:een osallisten kesken. Työntekijälle oli syntynyt oikeus lisätyökorvauksiin sillä perusteella, että hän oli työnantajan aloitteesta tehnyt säännöllisen työajan ylittävää työtä, joka ei ollut ylityötä. Työnantaja ei vapautunut velvollisuudesta korvata lisätyöt sillä, että se oli tulkintaetuoikeutensa perusteella noudattanut väärää työaikamuotoa. Oikeuskäytännössä (esim. TT 2020:30, KKO 2018:10) työnantaja oli velvoitettu suorittamaan työntekijöille työaikakorvaukset noudattamansa virheellisen tulkinnan ajalta, vaikka kysymys oikeasta tulkinnasta oli ollut aidosti epäselvä.

Tuomiossa TT 2019:104 työtuomioistuin ei ollut ottanut kantaa lisätyökorvauksiin, eikä lisätyön muodostuminen ollut ylipäätään ollut esillä työtuomioistuimessa. Kantajajärjestöjen jäsenet olivat vaatineet lisätyökorvauksia työnantajaltaan sillä perusteella, että he olivat ajalla 1.6.2015-6.11.2019 tehneet lisätyötä, jota työnantaja ei ollut korvannut. Jyväskylän kaupunki oli kieltäytynyt maksamasta vaadittuja lisätyökorvauksia työntekijöiden 19.11.2019 esittämistä vaatimuksista huolimatta. Se oli siten tietensä rikkonut KVTES:n III luvun 13 §:ää 19.11.2019 lukien. Rikkominen jatkui niin kauan kun kaupunki pidättäytyi maksamasta vaadittuja lisätyökorvauksia.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli 27.11.2019 saanut tiedon Jyväskylän kaupungin kieltäytymisestä maksaa lisätyökorvauksia ajalta 1.6.2015-6.11.2019. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli ilmoittanut, ettei se aikonut ryhtyä mihinkään valvontatoimenpiteisiin, koska sen mukaan työntekijöillä ei ollut oikeutta lisätyökorvauksiin 7.11.2019 edeltävältä ajalta. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli siis tullut tietoiseksi siitä, että työntekijät olivat tehneet KVTES:n mukaista lisätyötä ja ettei sen jäsentyönantaja suostunut maksamaan lisätyökorvauksia työehtosopimuksen mukaisesti. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa 27.11.2019 lukien eli siitä alkaen, kun se oli tullut tietoiseksi jäsentyönantajansa menettelystä. Laiminlyönti jatkui edelleen. Hyvityssakkovastuun kannalta ei ollut merkitystä, oliko osa saatavista mahdollisesti vanhentunut. Korvauksia lisätöistä oli erääntynyt maksettavaksi myös tuomion TT 2019:104 antamisen jälkeen marraskuussa 2019 (lokakuussa 2019 tehdyt lisätyöt) ja joulukuussa 2019 (1.-6.11.2019 tehdyt lisätyöt).

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän kaupunki ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Jyväskylän kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtuomioistuimen tuomio TT 2019:104

Jyväskylän kaupunki oli 25.11.2019 muuttanut asiassa tarkoitettujen osastonsihteerien työaikamuodon toimistotyöajaksi ja korjannut palkat takautuvasti 7.11.2019 lukien eli työtuomioistuimen tuomion TT 2019:104 antopäivästä lukien. KVTES:n III luvun 13 §:n mukaiset lisätyöt oli siten korvattu 7.11.2019 alkaen eli heti sen jälkeen, kun työtuomioistuin oli vahvistanut työaikamuotoa koskevan tulkinnan.

Työtuomioistuin hylkäsi kanteen siltä osin kuin se koski työnantajan työehtosopimuksen rikkomista ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontavelvollisuuden rikkomista. Kanteessa ei ollut vaadittu työnantajaa maksamaan lisätyökorvauksia takautuvasti, vaan tämä vaatimus oli esitetty työnantajalle tuomion antamisen jälkeen.

Väitetty työehtosopimuksen rikkominen

Työtuomioistuin katsoi tuomiossaan TT 2019:104, että kysymys kanteessa tarkoitettujen osastonsihteerien oikeasta työaikamuodosta oli työehtosopimuksen määräysten perusteella ollut tulkinnanvarainen eikä Jyväskylän kaupungin voitu katsoa rikkoneen työehtosopimusta tieten. Riidan kohteena olevan määräyksen tulkinta oli siten ollut aidosti epäselvä ennen työtuomioistuimen tuomiota.

Hyvityssakkovastuu edellytti työ- tai virkaehtosopimusmääräyksen vastaista menettelyä. Työnantajan tuli lisäksi rikkoa sopimusta tietensä, tai ainakin työnantajan olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa määräystä. KVTES:n toimistotyöaikaa koskevan määräyksen oikea tulkinta oli vahvistettu vasta työtuomioistuimen tuomion antopäivänä eli 7.11.2019, johon saakka työnantaja oli ollut oikeutettu noudattamaan yleistyöaikaa.

Koska työaikamuoto oli voinut tuomion antamiseen saakka olla yleistyöaika, ei voitu katsoa, että työnantaja oli teettänyt työntekijöillä KVTES:n mukaista lisätyötä ennen 7.11.2019. Näin ollen Jyväskylän kaupunki ei myöskään voinut olla velvollinen korvaamaan lisätyötä toimistotyöaikamuodon mukaan tuomion antamisajankohtaa edeltävältä ajalta. Työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta maksaa lisätyökorvauksia takautuvasti ajalta 1.6.2015-6.11.2019.

Työnantaja oli korjannut palkat ja maksanut lisätyökorvaukset toimistotyöajan mukaan heti tuomion antopäivästä lukien, joten se ei ollut myöskään rikkonut työehtosopimuksen lisätyötä koskevia määräyksiä 19.11.2019 alkaen. Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2019:104 ei ole otettu erikseen kantaa siihen, mistä lähtien työtuomioistuimen tulkintaa osastonsihteerien oikeasta työaikamuodosta tulisi soveltaa. Jyväskylän kaupunki oli toiminut tuomion mukaisesti eikä ollut rikkonut KVTES:n määräystä ennen eikä jälkeen 7.11.2019. Hyvityssakon tuomitsemiselle ei ollut perustetta.

Korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2018:10 ei voitu rinnastaa nyt kyseessä olevaan tapaukseen, koska ratkaisussa oli kysymys työaikalain soveltamisesta ja työaikakorvausten vanhentumisesta eikä tulkinnallisen työehtosopimusmääräyksen soveltamisesta. Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa ei myöskään ollut erimielisyyttä siitä, mistä lähtien työaikalain tulkintaa pitäisi noudattaa.

Myöskään työtuomioistuimen ratkaisua TT 2020:30 ei voitu rinnastaa nyt kyseessä olevaan tapaukseen. Tuomiossa TT 2020:30 ei ollut ratkaistu sitä, oliko työnantaja rikkonut KVTES:a vai ei, toisin kuin tuomiossa TT 2019:104. Ensin mainitussa ratkaisussa saatavat oli myös myönnetty eli ne olivat riidattomia. Kysymys oli lisäksi ollut oikeustoimilain mukaisesta kohtuullistamisesta, josta käsillä olevassa asiassa R 14/20 ei ollut kysymys.

Väitetty valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut ryhtynyt valvontatoimenpiteisiin, koska Jyväskylän kaupunki ei ollut rikkonut työehtosopimuksen määräystä eikä työtuomioistuimen tuomiota. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei siten ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Epäselvyyssääntö

Työtuomioistuin oli todennut KVTES:n toimistotyöaikaa koskevan määräyksen aidosti epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi, eikä työehtosopimuksen rikkomista ollut tapahtunut. Määräys oli ollut epäselvä, ja sen soveltamiskäytäntö oli ollut pitkään vaihteleva. Työnantaja oli ollut oikeutettu soveltamaan kyseistä määräystä tulkitsemallaan tavalla siihen saakka, kunnes tulkinta oli muuttunut ja vahvistettu työtuomioistuimen tuomiolla 7.11.2019. Kantajien kannevaatimukset tuli siten hylätä myös sopimusoikeudellisen epäselvyyssäännön ja sopijaosapuolten välisen lojaliteettivelvollisuuden perusteella. Tulkintariskin jakautuminen sopijaosapuolten välillä tuli huomioida siten, ettei määräyksen uutta tulkintaa ulotettaisi koskemaan aikaa ennen tuomiota.

Hyvityssakkovaatimukset

Mikäli työtuomioistuin katsoisi Jyväskylän kaupungin rikkoneen KVTES:a tai toimineen vastoin työtuomioistuimen tuomiota TT 2019:104, tulisi hyvityssakko joka tapauksessa jättää tuomitsematta työehtosopimuslain 10 §:n nojalla. Käsillä olevassa tapauksessa Jyväskylän kaupunki ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimuksen selvää ja riidatonta määräystä, vaan työtuomioistuin oli nimenomaisesti todennut työaikamääräyksen tulkinnan olleen aidosti tulkinnanvarainen ja epäselvä.

Hyvityssakkovaatimusten taustalla oli vaatimus lisätyökorvauksista. Koska kannetta saatavista ei ollut nostettu työaikalain 40 §:n mukaisessa määräajassa, lisätyökorvaukset olivat vanhentuneet siltä osin kuin ne koskivat vuosia 2015, 2016 ja 2017 (ks. KKO 2018:10). Näiden vuosien osalta työnantajalla ei ollut velvollisuutta maksaa korvauksia, vaikka työnantajan todettaisiinkin toimineen väärin.

Mikäli työtuomioistuin hyväksyisi kanteen, tulisi edellä mainitut seikat huomioida hyvityssakkojen määrissä.

TODISTELU

Asianosaiset eivät ole nimenneet todistelua asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Väitetty virka- ja työehtosopimuksen rikkominen

Asian tausta

Työtuomioistuimen ratkaistavana olevat vaatimukset liittyvät asiaan, jossa työtuomioistuin on 7.11.2019 antanut tuomion TT 2019:104. Tuossa asiassa yhtenä kantajista ollut Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on sittemmin vaihtanut nimensä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry:ksi. Työtuomioistuin toteaa asianosaisten siten olevan samat sekä edellä mainitussa tuomiossa että käsillä olevassa asiassa.

Tuomiolla TT 2019:104 ratkaistussa asiassa oli riidatonta, että eräisiin Jyväskylän kaupungin osastonsihteereihin oli sovellettu ensin jaksotyötä ja muodollista jaksotyötä koskevia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä ja myöhemmin yleistyöaikaa koskevia määräyksiä. Työtuomioistuin on tuomiolla vahvistanut, että kyseisten osastonsihteerien työaikamuoto on KVTES:n III luvun 8 §:ssä tarkoitettu toimistotyöaika. Tuomiossaan työtuomioistuin on katsonut asian olleen KVTES:n määräysten sanamuodon ja osastonsihteerien työtehtävistä esitetyn selvityksen perusteella tulkinnanvarainen. Tällä perusteella työtuomioistuin on hylännyt kanteessa esitetyn vaatimuksen Jyväskylän kaupungin tuomitsemisesta hyvityssakkoon KVTES:n rikkomisesta ja Kunnallista työmarkkinalaitosta vastaan esitetyn vaatimuksen hyvityssakkoon tuomitsemisesta valvontavelvollisuuden rikkomisen johdosta.

Käsillä olevassa asiassa kantajat ovat vaatineet, että työtuomioistuin tuomitsee Jyväskylän kaupungin maksamaan kantajille hyvityssakkoa KVTES:n III luvun 13 §:n tieten rikkomisesta. Lisäksi kanteessa on vaadittu, että työtuomioistuin tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan kantajille hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Mainittu KVTES:n määräys koskee lisätyön määritelmää ja korvaamista. Kanteen perusteiden mukaan eräät kantajajärjestöjen jäsenet olivat vaatineet lisätyökorvauksia työnantajaltaan sillä perusteella, että he olivat ajalla 1.6.2015-6.11.2019 tehneet lisätyötä, jota työnantaja ei ollut korvannut. Kanteen mukaan Jyväskylän kaupunki oli kieltäytynyt maksamasta lisäkorvauksia ja Kunnallinen työmarkkinalaitos oli ilmoittanut, ettei se aikonut ryhtyä asiassa valvontatoimenpiteisiin.

Asiassa on riidatonta, että säännöllinen viikkotyöaika toimistotyöajassa oli koko ajan ollut kaksi tuntia lyhyempi kuin yleistyöajassa. Työtuomioistuin toteaa, että kanteessa viitattujen työntekijöiden esittämien vaatimusten mukaan työnantajan tuli maksaa heille lisätyökorvauksia ajalta ennen työtuomioistuimen tuomion TT 2019:104 antamista sen johdosta, että tuomiossa osastonsihteerien työaikamuodoksi vahvistetun toimistotyöajan noudattaminen takautuvasti johti laskennallisesti lisätyön muodostumiseen työntekijöille. Kanteen perusteissa esitetyt seikat huomioon ottaen työtuomioistuin tutkii, onko Jyväskylän kaupunki kieltäytymällä vaadittujen, eri ajanjaksoihin kohdistuneiden lisätyökorvausten maksamisesta rikkonut KVTES:n III luvun 13 §:n määräyksiä hyvityssakkovastuun perustavalla tavalla ja onko Kunnallinen työmarkkinalaitos vastaavasti laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Aika ennen tuomion TT 2019:104 antamista

Kuten edellä on todettu, työtuomioistuimen tuomiolla TT 2019:104 on vahvistettu kysymyksessä olevien osastonsihteerien työaikamuodoksi KVTES:n III luvun 8 §:ssä tarkoitettu toimistotyöaika. Työtuomioistuin kuitenkin samalla hylkäsi kanteessa esitetyt vaatimukset Jyväskylän kaupungin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuomitsemisesta hyvityssakkoon. Vaikka Jyväskylän kaupungin katsottiin soveltaneen osastonsihteereihin väärää työaikamuotoa ennen tuomion antamista, kaupungin ei siten katsottu sanotulla menettelyllään rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Työtuomioistuimen lainvoimainen tuomio sisältää tältä osin sitovan ratkaisun asianosaisten välisestä oikeussuhteesta tuomion antamisajankohtana. Siten kaupungin ei myöskään voida katsoa rikkoneen KVTES:n määräyksiä vastaavalla tavalla myöskään sen johdosta, että se ei ole maksanut osastonsihteereille lisätyökorvauksia, jotka perustuvat laskelmaan toimistotyöajan noudattamisesta aikana ennen tuomion TT 2019:104 antamista. Jyväskylän kaupunkia vastaan esitettyjen hyvityssakkovaatimusten hyväksyminen käsillä olevassa asiassa johtaisi annettavan tuomion ja edellä mainitun tuomion väliseen ristiriitaan.

Kantajat ovat vedonneet kanteen tueksi nimenomaisesti kahteen oikeustapaukseen eli korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuun KKO 2018:10 ja työtuomioistuimen tuomioon TT 2020:30. Työtuomioistuin toteaa, että kummassakaan tapauksessa ei ole ollut kysymys hyvityssakkovaatimuksista eikä siten myöskään siitä, millä tavalla sovellettujen lainkohtien tai työehtosopimusmääräysten tulkinnanvaraisuus tai asian muu epäselvyys mahdollisesti olisi vaikuttanut hyvityssakkovaatimusten ratkaisemiseen. Työtuomioistuin katsoo, että myöskään näistä oikeustapauksista tai muustakaan oikeuskäytännöstä ei ilmene oikeusohjetta, jonka perusteella käsillä olevassa kanteessa esitetyt hyvityssakkovaatimukset olisi hyväksyttävä.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Jyväskylän kaupungin ei ole osoitettu ennen 7.11.2019 toimineen kanteessa väitetyllä tavalla KVTES:n määräysten vastaisesti.

Aika tuomion TT 2019:104 antamisesta lukien

Asiassa on riidatonta, että Jyväskylän kaupunki on muuttanut osastonsihteerien työaikamuodon toimistotyöajaksi 25.11.2019 ja korvannut heille lisätyönä kaksi tuntia viikossa ajalta 7.-24.11.2019. Kanteessa ei ole väitetty, että tuomion TT 2019:104 antamisen jälkeen eli 7.11.2019 lukien kysymyksessä olevat osastonsihteerit olisivat tehneet lisätyötä, jota ei ole korvattu heille KVTES:n III luvun 13 §:n edellyttämällä tavalla. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Jyväskylän kaupunki ei ole toiminut kanteessa väitetyllä tavalla KVTES:n määräysten vastaisesti myöskään 7.11.2019 lukien.

Väitetty valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Koska edellä on katsottu, että Jyväskylän kaupunki ei ole rikkonut KVTES:n määräyksiä, myöskään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ei voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla kantajat Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ovat asian hävitessään velvollisia korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Jyväskylän kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut. Kantajilla ei ole ollut huomauttamista vastapuoltensa kulujen määrään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja Jyväskylän kaupungille korvauksena niiden yhteisistä oikeudenkäyntikuluista 1.500 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Wilska, Komulainen ja Stenholm jäseninä. Esittelijä on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.