TT 2020:97

Kartonkitehtaalla toteutettiin pääsiäisen ajan tilauspulaseisokki siten, että keskeytymättömässä vuorotyössä ja jatkuvassa 2-vuorotyössä työskennelleille työntekijöille ilmoitettiin työaikamuutoksesta, jonka mukaan he työskentelisivät pääsiäisen ajan päivätyössä. Tosiasiassa kyseisessä työaikamuodossa ei ollut lainkaan työvuoroja pääsiäisen aikana, vaan työntekijät olivat vapaalla. Perusteena työaikamuutokselle oli markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen.

Kanteessa katsottiin, ettei työehtosopimus mahdollistanut työaikamuodon muuttamista työnantajan toteuttamalla tavalla ilman, että työntekijä tosiasiallisesti työskenteli toisen työaikamuodon mukaisessa työvuorossa. Vastaajien mukaan työntekijän työaikamuodon vaihtuminen edellytti työnantajalta vain työehtosopimuksen mukaisen ilmoitusajan noudattamista.

Tuomiossa katsottiin, että työehtosopimuksen sanamuoto ja sopimuksen tarkoituksesta esitetty näyttö mahdollistivat myös työnantajapuolen asiassa omaksuman tulkinnan. Lain tai työehtosopimuksen kiertämistarkoituksesta ei esitetty selvitystä. Asiassa jäi näyttämättä, että työnantajan menettely olisi ollut työehtosopimuksen vastaista, ja kanne hylättiin.

(Ään.)

KANTAJA

Paperiliitto ry

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry

X Oy

ASIA

Työaikamuodon muuttamiseen liittyvä riita

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.4.2020

Pääkäsittely 27.8.2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä 10.11.2017–30.11.2019 voimassa olleessa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

6.1 Työaikamuodot

Teollisuuslaitoksissa, joissa sovelletaan tätä työehtosopimusta, ovat työaikamuodot seuraavat:

keskeytymätön vuorotyö tam 37

päivätyö tam 15, 16

jatkuva 1- ja 2-vuorotyö tam 17, 27

keskeytyvä 2-vuorotyö tam 25, 26

keskeytyvä 3-vuorotyö tam 35, 36.

Työaikamuoto määräytyy työvuorojärjestelmän tai työntekijän työtuntijärjestelmän perusteella.

SOV. Työaikamuoto ei vaihdu, mikäli työntekijän työtuntijärjestelmän työajat noudattavat työvuorojärjestelmän yhden vuoron säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikoja. Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikojen poiketessa työvuorojärjestelmän yhden vuoron työajoista, vaihtuu työntekijän työaikamuoto.

---

6.11 Arkipyhäviikoilta ansaittavat vuorovapaat työaikamuodoissa 17, 27, 16, 26 ja 36

Otsikossa mainituissa työaikamuodoissa ansaitaan yksi palkallinen vuorovapaa uudenvuodenpäivä-, loppiais-, vapunpäivä- sekä itsenäisyyspäiväviikon lauantailta, mikäli kyseinen pyhäpäivä ei satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Kyseinen vuorovapaa annetaan kolmen kuukauden kuluessa ansaitsemisesta.

Lisäksi näissä työaikamuodoissa ansaitaan yksi palkallinen vuorovapaa pääsiäisen ja joulun jälkeiseltä lauantailta, mikäli se ei ole pyhäpäivä.

Työaikamuodoissa 26 ja 36 ansaitaan helatorstaiviikon lauantailta yksi palkallinen vuorovapaa. Kyseinen vuorovapaa annetaan kolmen kuukauden kuluessa ansaitsemisesta.

SOV. Vuorovapaa ansaitaan, mikäli em. lauantai sisältyy jaksoon, jolloin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus tai työntekijä on työnjohdon luvalla pois työstä.

Jatkuvissa työaikamuodoissa (tam 17, 27) pääsiäislauantaina, I ja II-pääsiäispäivänä, helatorstaiviikon lauantaina ja helluntaina olevat työntekijän työvuorojärjestelmän mukaiset työvuorot sisältyvät perusosaltaan kausipalkkaan ja niistä ansaitaan tehtyä työtä vastaavasti vuorovapaita. Vuorovapaat annetaan työvuorojärjestelmän mukaisista työvuoroista kolmen kuukauden aikana ansaitsemisesta.

Jatkuvassa 2-vuorotyössä (tam 27) ansaitaan työvuorojärjestelmässä olevan vapunaaton iltavuorossa tehtyä työtä vastaava vuorovapaa. Se annetaan työvuorojärjestelmän mukaisesta työvuorosta verotusvuoden loppuun mennessä.

---

6.12.5 Vuorovapailta maksettava korvaus

Vuorovapailta maksettava korvaus sisältyy kausipalkkaan. Lisäksi maksetaan 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Sunnuntaina tai arkipyhänä olevalta vuorovapaalta maksetaan sunnuntaityön korotusosa.

Mikäli vuorovapaa tai puoli vuorovapaata korvataan rahassa, maksetaan keskituntiansion perusteella määräytyvä vuorovapaaraha.

Työvuorojärjestelmässä olevasta vuorovapaasta maksetaan 200 %:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 06.00 ja seuraavan arkipäivän klo 06.00 välisenä aikana. Samoin menetellään pääsiäislauantaina, I- ja II-pääsiäispäivänä, helluntaiaattona ja helluntaina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä työvuorojärjestelmässä olevien vuorovapaiden suhteen.

Annettaessa vuorovapaa työvuorosta maksetaan 200 %:n korotusosa uudenvuodenaaton kello 14.00 ja seuraavan arkipäivän aamun klo 06.00, pääsiäislauantain kello 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain kello 06.00 sekä helluntaiaaton kello 22.00 ja helluntain jälkeisen päivän kello 06.00 välisenä aikana olevalta vuorovapaalta. Sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä olevalta vuorovapaalta maksetaan 200 %:n korotusosa. Perusosa sisältyy kausipalkkaan.

---

16.8 Seisokkikorvaus

Työstä, jota tehdään 6.4.1 kohdassa tarkoitettujen juhannus- ja jouluseisokkien aikana maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorvaukset.

Samalla tavalla korvataan työskentely

- sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä,

- uudenvuodenaaton kello 14.00 ja seuraavan arkipäivän aamun vuorotyössä kello 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä aikana,

- pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä aikana ja

- helluntaiaaton kello 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun vuorotyössä kello 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä aikana.

Päivätyöntekijälle maksetaan seisokkikorvaus myös jouluseisokkia välittömästi seuraavana sunnuntaina tehdystä työstä.

---

19.1 Vuorolisät

Työntekijälle maksetaan iltavuorolisää kello 14.00 ja 22.00 ja yövuorolisää kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä.

Jos paikallisesti sovitun käytännön perusteella vuoron alkamis- ja päättymisajankohta on toinen kuin edellä mainittu, maksetaan vuorolisät kuitenkin 8 tunnin ajalta.

Iltavuorolisän suuruus on 7,14 % ja yövuorolisän 12,81 % paperiteollisuuden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiosta (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettuna).

Edellä mainittuja lisiä sovelletaan seuraavan neljännen vuosineljänneksen alusta lukien.

Työntekijälle, joka jatkaa työtä säännöllisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan tältä ajalta samaa vuorotyölisää kuin silloin työssä olevan vuoron työntekijälle.

SOV. Kolmivuorotyössä iltavuoron jälkeen tehdyiltä tunneilta (ylityö) maksetaan yövuorolisä 19.3 kohdan edellyttämällä tavalla korotettuna.

Kaksivuorotyössä iltavuoron jälkeen tehdyiltä tunneilta (ylityö) maksetaan iltavuorolisä 19.3 kohdan edellyttämällä tavalla korotettuna.

---

19.3 Lisien korotukset

Edellä mainituille lisille maksetaan yli- ja sunnuntaityökorotus sekä työehtosopimuksen 16.8. kohdan edellyttämät lisät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy:n Inkeroisten kartonkitehtaalla tehdään toimialalle tyypillisesti työtä eri työaikamuodoissa. Keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) tehdään 12-tuntisia työvuoroja. Jatkuvassa 2-vuorotyössä (tam 27) vuorokautisen työajan pituus on 8 tuntia. Lisäksi yhtiössä tehdään päivätyötä (tam 15), jossa säännöllisen vuorokautisen työajan pituus on 8 tuntia.

Yhtiön kartonkitehtaalla on pääsiäisenä 2019 toteutettu seisokki siten, että yksi kartonkikoneista on pysäytetty torstaina 18.4.2019 kello 3 ja käynnistetty uudelleen keskiviikkona 24.4.2019 kello 9. Työaikamuodoissa 37 ja 27 työskenteleville työntekijöille on 3.4.2019 ilmoitettu, että he työskentelevät ajanjaksolla 19.–22.4.2019 työaikamuodossa 15. Tosiasiassa työaikamuodossa 15 ei ole lainkaan työvuoroja edellä mainittuna aikana, minkä vuoksi työnantajan ilmoituksessa on todettu, että työntekijät ovat päivätöissä (tam 15) pääsiäisajan vapaalla. Perusteena pääsiäisen ajan työaikamuutokselle on ollut markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen.

Pääsiäisen jälkeen vuorot ovat tulleet töihin tiistaina 23.4.2019 aamuvuorosta kello 7 lähtien valmistelemaan koneen käyntiinlähtöä. Tiistaina 23.4. ja keskiviikkona 24.4.2019 on tehty tuotannon seisokkitöitä ja käynnistysvalmisteluja. Työtä on tehty työaikamuodossa 37 ja 27.

Tiedotteesta 3.4.2019 ilmenevää suunnitelmaa on ilmoituksen antamisen jälkeen täsmennetty siten, että koneen on suunniteltu lähtevän käyntiin torstaina 25.4.2019 kello 10. Työntekijät ovat kuitenkin aloittaneet lakon tuona päivänä, ja käynnistys on tämän vuoksi siirtynyt alkamaan vasta perjantaina 26.4.2019 aamuvuorosta kello 7.

Työaikamuodoissa 15, 27 ja 37 on 19.4.2019 ollut yhteensä 142 työntekijää. Yhtiön tekemä työaikamuutos on koskenut työaikamuotoja 27 ja 37, joissa on ollut yhteensä noin 125 työntekijää.

Työnantajan toteuttaman työaikamuutoksen vuoksi ajanjaksolla 19.–22.4.2019 ei yhtiön kartonkitehtaalla ole työskennelty työaikamuodoissa 37 tai 27. Näissä työaikamuodoissa normaalisti työskenteleville työntekijöille on maksettu ajanjaksolla 19.–22.4.2019 ainoastaan kausipalkka. Työaikamuodossa 27 työskenteleville työntekijöille ei ole annettu arkipyhäviikoilta tehtyä työtä vastaavasti ansaittavia työehtosopimuksen 6.11 kohdan mukaisia vuorovapaita. Työehtosopimuksen 6.12.5 kohdan mukaisia vuorovapailta maksettavia korvauksia ja niiden korotusosia, 16.8 mukaisia seisokkikorvauksia ja 19.1 ja 19.3 kohtien mukaisia vuorolisiä sekä lisien korotuksia ei ole maksettu.

Erimielisyys vallitsee siitä, onko työnantajan ilmoittamalla tavalla toteutettu työaikamuodon muutos voinut tosiasiallisesti muuttaa työaikamuodoissa 37 ja 27 työskennelleiden työntekijöiden työaikamuodoksi työaikamuodon 15.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

- vahvistaa, että X Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 6.11, 6.12.5, 16.8, 19.1 ja 19.3 kohdan määräyksiä maksaessaan työaikamuodoissa TAM 37 ja TAM 27 työskenteleville työntekijöille ajanjaksolla 19.4.–22.4.2019 ainoastaan kausipalkan sekä katsoessaan, ettei työaikamuodossa TAM 27 työskenteleville työntekijöille kerry arkipyhäviikolta ansaittavia vuorovapaita,

- tuomitsee X Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

- tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä

- velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja X Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Asiassa on kysymys työehtosopimuksen tulkinnasta sen osalta, milloin työntekijän työaikamuoto muuttuu. Työehtosopimuksen 6.1 kohdan mukaan työaikamuoto määräytyy työvuorojärjestelmän tai työntekijän työtuntijärjestelmän perusteella. Kyseisen kohdan tulkintaa helpottamaan työehtosopimukseen on kirjattu soveltamisohje, jonka mukaan työaikamuoto ei vaihdu, mikäli työntekijän työtuntijärjestelmän työajat noudattavat työvuorojärjestelmän yhden vuoron säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikoja. Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikojen poiketessa työvuorojärjestelmän yhden vuoron työajoista, vaihtuu työntekijän työaikamuoto.

Edellä siteeratun soveltamisohjeen mukaan työaikamuoto ei muutu tilanteessa, jossa työntekijän muutoksen jälkeinen työtuntijärjestelmän mukainen työaika noudattaa hänen aiemmin suorittamansa työvuorojärjestelmän työaikoja.

Työaikamuodon muuttuminen edellyttää työehtosopimuksen sanamuodon mukaan sitä, että työntekijän työvuorojärjestelmän mukaisen työvuoron työajan alkamis- ja päättymisaika muuttuu. Kun "työaika" merkitsee "aikaa, jonka joku käyttää työntekoon", ei työaikamuoto voi muuttua ilman, että työntekijä tosiasiallisesti työskentelee työvuorojärjestelmän mukaisessa työvuorossa. Vastaavasti "työvuoro" tarkoittaa "vuorotyön jaksoa ja siinä työskenteleviä henkilöitä". Kun nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa työntekijöillä ei ole ollut työaikaa eikä työvuoroja ajalla 19.–22.4.2019, ei heidän työaikamuotonsakaan ole voinut työehtosopimuksen sanamuodon perusteella muuttua työnantajan katsomalla tavalla työaikamuotoon tam 15.

Työnantajan toteuttama järjestely on myös työehtosopimusosapuolten yhteisen tarkoituksen vastainen eikä vastaa sitä, mitä työehtosopimusosapuolten yhteisissä työehtosopimuskoulutuksissa on käyty läpi. Myöskään työehtosopimuskohdan soveltamiskäytäntö ei tue työnantajan tulkintaa asiassa. Paperiliiton tiedossa ei ole ainuttakaan tapausta, jossa työnantaja olisi menetellyt vastaavalla tavalla. Tällä on erityistä merkitystä jo sen vuoksi, että työehtosopimusmääräykset ovat nyt riidanalaiselta osaltaan säilyneet muuttumattomina jo 30 vuotta.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työnantaja on rikkonut työehtosopimusta jättäessään korvaamatta työaikamuodoissa tam 37 ja tam 27 työskenteleville työntekijöille työehtosopimuksen mukaiset palkanosat sekä vuorovapaat katsoessaan, että työntekijöiden työaikamuoto olisi ajanjaksolla 19.-22.4.2019 muuttanut työaikamuodoksi tam 15. Työaikamuoto ei kuitenkaan työehtosopimuksen mukaan voi vaihtua tilanteessa, jossa työntekijä ei työskentele lainkaan. Koska työnantajan tulkinta asiassa on paitsi työehtosopimuksen sanamuodon myös osapuolten tarkoituksen ja alan soveltamiskäytännön vastainen, tulee sekä X Oy että Metsäteollisuus ry tuomita asiassa hyvityssakkoon.

Kartonkitehtaan pääsiäisen työvuoroista oli keskusteltu tehtaan laajennetussa johtoryhmässä 11.2.2019. Työntekijöiden edustajana tilaisuudessa on ollut varapääluottamusmies A. Tuossa tilaisuudessa tehtaanjohtaja B oli kertonut keskustelleensa pääluottamusmies C:n kanssa mahdollisuudesta työaikamuodon muuttamiseen pääsiäisen ajaksi, mutta asiasta ei ollut tehty vielä päätöstä. Varapääluottamusmies A oli vastannut tehtaanjohtajalle, että ei hyväksynyt esitettyä suunnitelmaa.

Pääluottamusmies C:lle oli annettu pääsiäistä koskeva työvuorosheema 18.3.2019 järjestetyssä tapaamisessa, jossa paikalla oli ollut pääluottamusmies sekä työnantajan edustajia. Pääluottamusmies C oli tilaisuudessa ilmoittanut, että esitetty malli oli työehtosopimuksen vastainen. Virallisen ilmoituksen työaikamuodon muuttamisesta työnantaja oli antanut 3.4.2019 sähköpostitse, mutta pääluottamusmies C:lle ilmoituksen sisältö oli annettu tiedoksi jo 2.4.2019.

Pääluottamusmies oli ollut yhteydessä Paperiliiton liittosihteeri D:hen heti ilmoituksen saatuaan 2.4.2019. Liittosihteeri D oli puolestaan ollut puhelimitse heti yhteydessä Metsäteollisuus ry:n edustajaan. Kun liittojen yhteinen kanta oli ollut se, että menettely rikkoi työehtosopimusta, oli liittosihteeri D ollut yhteydessä pääluottamusmies C:hen ja kehottanut tätä varmistamaan, että tieto liittojen yhteisestä näkemyksestä oli myös paikallisella työnantajalla. Noin puoli tuntia puhelun jälkeen Metsäteollisuus ry:stä oli kuitenkin oltu yhteydessä liittosihteeri D:hen ja kerrottu, että Metsäteollisuus ry:n tulkinta olikin muuttunut, ja että Metsäteollisuus ry kantoi asiassa vastuun.

Paperiliitto ry oli 17.4.2019 lähettänyt Metsäteollisuus ry:lle vielä sähköpostiviestin, jossa oli edellytetty Metsäteollisuus ry:tä ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kartonkitehtaalla palattaisiin noudattamaan työehtosopimusta asianmukaisesti.

X Oy ja Metsäteollisuus ry ovat asiassa yhdessä esittäneet työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi kantaa, joka on selvästi työehtosopimuksen vastainen. Lisäksi käydyissä neuvotteluissa myös Metsäteollisuus ry:n edustaja on aluksi katsonut työnantajan menettelyn rikkovan työehtosopimusta. Paperiliitto ry:n 17.4.2019 lähettämään valvontailmoitukseen antamassaan vastauksessa Metsäteollisuus ry on kuitenkin katsonut työnantajan menettelyn olevan työehtosopimuksen mukaista. Asiaa ei ole saatu ratkaistua osapuolten neuvotteluissa.

VASTAUS

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.140,65 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Kaikki paperiteollisuuden työehtosopimukseen 6.1 kohdassa sovitut työaikamuodot ovat käytettävissä työnantajan päätöksellä. Paperiteollisuuden työehtosopimukseen ei sisälly määräyksiä menettelytavasta, jota noudetaan muutettaessa työntekijän työaikamuotoa tai työvuoroa. Osapuolten välillä on kuitenkin vakiintuneesti noudatettu 14 vuorokauden ilmoitusaikaa, jos muutos koskee koko ryhmää tai osastoa. Muussa tapauksessa on noudatettu viikon ilmoitusaikaa. Osapuolten välillä ei ole sovittu, eikä alalla ole vakiintunutta käytäntöä siitä, että työaikamuoto vaihtuisi vasta silloin, kun työntekijä tosiasiallisesti työskentelee toisen työaikamuodon työvuorossa, vaan työntekijän työaikamuoto vaihtuu ilmoitusajan kulumisen jälkeen.

Työehtosopimuksessa kohdassa 6.1 oleva soveltamisohje työaikamuodon vaihtumisesta liittyy paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiin viikoittaisesta ylityöstä (16.2). Työehtosopimuksessa erikseen määritellyissä tilanteissa ylityön syntyminen edellyttää työskentelyä toisessa työaikamuodossa, jossa yhden vuoron säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat poikkeavat toisistaan. Soveltamisohjeen sanamuodon mukaisesti kyse on yksittäisen työntekijän työaikamuodon vaihtumisesta, mikä määrittää ylityön syntymisen jatkuvassa vuorotyössä. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalueella on seuraavien jatkuvassa vuorotyössä (tam 17 ja 27) ja keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) noudatettavien ylityömääräyksien soveltaminen kytketty työaikamuodon vaihtumiseen: viidennen päivän sääntö, siirtymäpalkkakauden sääntö ja vajaan palkkakauden sääntö. Näissä tapauksissa ylityön syntyminen edellyttää työskentelyä toisen työvuorojärjestelmän työvuorossa, jossa yhden vuoron säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat poikkeavat toisistaan.

Työaikamuodon vaihtumisen ja ylityön syntymisen soveltamisohjetta vastaava määräys on ollut työehtosopimuksessa jo ennen 15.11.1990 tehtyä liittojen välistä pöytäkirjaa. Esimerkiksi vuoden 1976–1977 työehtosopimuksessa vastaava määräys on ollut ylityömääräysten yhteydessä erillisliitteessä, jonne on ollut koottuna työehtosopimuksen soveltamisohjeita. Vuoden 1990–1992 tai vuoden 1992–1993 työehtosopimuksessa ei ole enää ollut erillisiä soveltamisohjeita, vaan ne on siirretty osaksi työehtosopimusta, ja ylityön syntymiseen liittyvät soveltamisohjeet osaksi viikoittaista ylityötä koskevia määräyksiä. Vuoden 1990–1992 työehtosopimuksessa tai vuoden 1992–1993 työehtosopimuksissa olevat "esimerkki 1) työntekijä vaihtaa työvuoroa" ja "esimerkki 2) työntekijä vaihtaa työvuoroa ja työaikamuotoa" ovat samoja, jotka ovat olleet jo vuoden 1976–1977 työehtosopimuksessa. Vastaavasti viikoittaisen ylityön syntyminen on kohdassa 2 sidottu siihen, vaihtaako työntekijä työvuoroaan tai työaikamuotoaan ja työskenteleekö työntekijä vähintään yhden kokonaisen työvuoron jatkuvassa työaikamuodossa. Teksti on sama edellä mainituissa työehtosopimuksissa.

Liittojen välisen 15.11.1990 päivätyn pöytäkirjan 2 §:n toisen kappaleen mukaan "uudistuksessa aiheutuu muutoksia mm. vuorovapaiden ansaintaan ja korotetun palkan maksamista koskevien työehtosopimusmääräysten soveltamisessa". Uudistuksen tarkoitus täsmentyy pöytäkirjan liitteessä olevien esimerkkien 1–4 selostusosiossa, joissa kaikissa on työaikamuodon vaihtuminen sidottu siihen, muuttuvatko yksittäisen työntekijän päivittäisten työaikojen alkamis- ja päättymisajat. Aikaisemmissa työehtosopimuksessa olleissa esimerkeissä ei ole ollut tätä edellytystä, mikä ilmenee edellä kerrotusta soveltamisohjeesta.

Työehtosopimukseen 15.11.1990 päivätyllä liittojen välisellä pöytäkirjalla tehty muutos on käytännössä tarkoittanut sitä, että keskeytyvässä kolmivuorotyössä (tam 35) olevan työntekijän työaikamuoto ei ole muuttunut, eikä korotettua palkkaa ole enää maksettu, jos työntekijä on tehnyt keskeytymättömän työaikamuodon (tam 37) yövuoron omaan työvuoroluetteloon merkityn yövuoron sijaan. Ylityöpalkan maksamista koskevien määräyksien soveltaminen on näin ollen muuttunut, koska päivittäisten työaikojen alkamis- ja päättymisajat ovat pysyneet samana. Työntekijälle ei ole enää maksettu korotettua palkkaa, vaikka yövuoro on tehty toisessa työaikamuodossa, eikä työntekijän vuorovapaiden ansainnassa ole tapahtunut muutosta. Ennen liittojen välisellä 15.11.1990 päivätyllä pöytäkirjalla tehtyä muutosta korotettua palkkaa ei olisi maksettu.

Voimassa olevan paperiteollisuuden työehtosopimuksen edellä selostetut ylityömääräykset työehtosopimuksen 16.2.3, 16.2.4 ja 16.2.5 kohdissa vastaavat sisällöltään vuoden 1990–1992, vuoden 1992–1993 ja vuoden 1976–1977 työehtosopimuksia. Paperiteollisuuden työehtosopimuksessa 6.1 kohdassa oleva soveltamisohje liittyy näin ollen vain työehtosopimuksen ylityömääräyksien soveltamiseen.

Edellä olevasta seuraa, että vuonna 1990 tehdyn uudistuksen tarkoituksena on ollut täsmentää ylityömääräyksien soveltamista, kun ylityön syntyminen on kytketty työntekijän työskentelyyn toisessa työaikamuodossa, jossa säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikojat poikkeavat työvuorojärjestelmän yhden vuoron työajoista. Muuta johtopäätöstä uudistuksesta ei voida tehdä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton käytössä olevia tuotannonrajoitusmahdollisuuksia käsittelevässä kiertokirjeessä 13.12.1990 ei ole edellytetty, että työntekijöiden tulisi tosiasiallisesti työskennellä toisessa työaikamuodossa, jotta työaikamuodon katsottaisiin vaihtuvan. Kiertokirje on annettu vain noin kuukausi sen jälkeen, kun liitot ovat sopineet edellä pöytäkirjassa 15.11.1990 kerrotuista muutoksista työehtosopimukseen. Mikäli osapuolet olisivat sopineet siitä, että tosiasiallista työskentelyä edellytettäisiin työaikamuodon vaihtumiseksi, olisi tästä otettu maininta tuotannonrajoitusmahdollisuuksia käsittelevään kiertokirjeeseen 13.12.1990.

Sekä omissa että liittojen yhteisissä koulutustilaisuuksissa työehtosopimuksen 6.1 soveltamisohjeen on todettu liittyvän ylityömääräyksiin. Vastaavasti ylityökorvauksia koskevassa MT-Palvelujen koulutusmateriaalissa työaikamuodon vaihtumista on käsitelty ylityömääräyksien yhteydessä. Liitot ovat laatineet yhteisen säännöllisen työajan järjestämistä paperiteollisuudessa koskevan oppaan. Koska ylityömääräyksiä ei ole oppaassa käsitelty, oppaassa ei ole mainintaa myöskään työehtosopimuksen 6.1 soveltamisohjeesta.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

X Oy on 3.4.2019 antanut paikalliseen yhteisymmärrykseen perustuvan ilmoituksen pääsiäisen ajan työvuoroista 19.–22.4.2019 alalla sovellettavaa kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Koska keskeytymätöntä kolmivuorotyötä (tam 37) ja jatkuvaa kaksivuorotyötä (tam 27) tekevien työntekijöiden työaika on muuttunut päivätyöksi (tam 15) 19.4.2019 lukien, ei yhtiö ole rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 6.11, 6.12.5, 16.8, 19.1 ja 19.3 kohdan määräyksiä. Työntekijöiden työaikamuoto on vaihtunut ilmoitusajan kulumisen jälkeen.

Yhtiöllä on ollut tässä tapauksessa vähentyneestä tilauskannasta johtuen tarve tuotannon rajoittamiseen, eikä työaikamuutosta ole tehty työehtosopimuksen määräyksien kiertämistarkoituksessa. Koska työntekijöiden työaikamuoto on muuttunut 19.4.2019 lukien päivätyöksi, ei työntekijöillä ole oikeutta saada kanteessa vaadittuja työehtosopimuksen mukaisia korvauksia tai ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä pääsiäisen ajalta. Pääsiäisen sisältävältä palkkakaudelta työntekijät ovat saaneet kausipalkkansa vähentämättömänä. Mikäli työntekijät olisivat olleet lomautettuna 19.–22.4.2019, kausipalkasta olisi tehty vastaava vähennys.

Työnantajalla ja työntekijöitä edustavalla pääluottamusmiehellä C:llä on ollut aina työaikamuodon muuttamista tarkoittavan ilmoituksen antamiseen saakka yhteinen näkemys siitä, että yhtiöllä on lomauttamisen vaihtoehtona mahdollisuus muuttaa työaikamuotoa pääsiäisen ajaksi. Yhtiö on useaan kertaan käsitellyt suunnitelmaa työaikamuodon muuttamisesta yhdessä työntekijöitä edustavan pääluottamusmiehen kanssa.

Vasta työaikamuodon muuttamista koskevan ilmoituksen antamisen jälkeen yhtiön pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajalle, ettei työnantajan antama ilmoitus ole työehtosopimuksen mukainen. Riitautusilmoitus on tehty sen jälkeen, kun työnantajalla ei ole enää ollut mahdollisuutta käynnistää yhteistoimintaneuvottelua ja antaa lomautusilmoitusta henkilöstön lomauttamiseksi pääsiäisen ajaksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa ja työsopimuslaissa säädettyjen määräaikojen puitteissa.

Perusteena pääsiäisen ajan työaikamuutokselle on ollut markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen. Seisokkityölle pääsiäisen aikana ei ole ollut tarvetta ja tämän vuoksi siirto päivätyöhön on tehty 19.4.2019. Yhtiön markkinatilanteen parantamiseksi sillä on ollut tarve kiinteiden kulujen vähentämiseen. Vaihtoehtoina työaikamuodon muuttamiselle on ollut muun muassa lomautus ja 4-vuorokäynti kesällä. Työntekijöiden edustajat ovat esittäneet toivomuksen, että lomautuksia tulisi välttää.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö E ja Paperiliitto ry:n liittosihteeri D ovat keskustelleet X Oy:n pääsiäisen työaikamuotomuutoksesta yleisellä tasolla puhelimitse 2.4.2019 ainakin kahteen eri otteeseen. Tässä keskustelussa on mietitty asian erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Mitään yhteistä tulkintaa asiasta ei ole puhelinkeskustelussa tehty. Paperiliitto ry:n puolesta ei ole tässä yhteydessä väitetty, että työaikamuodon muuttaminen edellyttäisi työskentelyä toisessa työaikamuodossa, jotta työaikamuoto muuttuisi. Paperiliitolle on edellä mainituissa puhelinkeskustelussa kerrottu, että Metsäteollisuus ry pitää yhtiön menettelyä työehtosopimuksen mukaisena.

Liittojen välillä on jatkettu keskustelua työaikamuodon muuttamisesta sen jälkeen, kun ilmoitus työaikamuodon muuttamisesta on 4.4.2019 annettu yhtiön työntekijöille. Vasta näissä keskusteluissa Paperiliitto ry:n puolesta on tuotu perusteluina esille se, että työntekijän pitää työskennellä toisen työvuorojärjestelmän työvuorossa ennen kuin työaikamuoto vaihtuu.

Metsäteollisuus ry:n näkemyksen mukaisesti X Oy on toiminut paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti muuttaessaan Inkeroisten kartonkitehtaalla työskentelevien työaikamuotoa. Tämä kanta on kerrottu Paperiliitto ry:lle myös 2.4.2019 käydyssä keskustelussa.

Yhtiö on toiminut asiassa Metsäteollisuus ry:n kannan mukaisesti. Yhtiö ei ole asiassa tietensä rikkonut, eikä sen ole perustellusti pitänyt tietää rikkoneensa työehtosopimuksen määräyksiä. Hyvityssakon määräämiselle ei siten ole perusteita.

Metsäteollisuus ry on toiminut asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, eikä perusteita hyvityssakon tuomitsemiselle asiassa ole.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton 15.11.1990 päiväämä pöytäkirja TES 6 § 1. kohdan tulkinnasta

2. Työnantajan 3.4.2019 päiväämä tiedote pääsiäisen työvuoroista ajalla 19.4.-22.4.2019

3. Anjalankosken tehtaiden tuotevaraston TAM 25 työvuorokalenteri 2019

4. Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n yhteinen paperiteollisuuden työehtosopimuksen keskeistä sisältöä koskeva 7.6.2017 päivätty koulutusmateriaali (työehtosopimuksen 6 §:n osalta)

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Tiedote 3.4.2019 (=K2)

2. Johtoryhmän kokouspöytäkirja 14.1.2019 ja käyntiastetta koskeva suunnitelma Salainen

3. Johtoryhmän kokouspöytäkirja 11.2.2019 Salainen

4. Johtoryhmän kokouspöytäkirja 11.3.2019 Salainen

5. Metsäteollisuus ry:n kiertokirje koskien käytössä olevia tuotannonrajoitusmahdollisuuksia 13.12.1990

6. Opas "Säännöllisen työajan järjestäminen paperiteollisuudessa"

7. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ry:n ja Paperiliitto ry:n pöytäkirja 15.11.1990

8. Paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimus 1976-1977

9. Paperiteollisuuden työehtosopimus 1990-1992

10. Paperiteollisuuden työehtosopimus 1992-1993

11. MT-Palvelut koulutusmateriaali ylityömääräyksiin liittyen

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies C

2. Varapääluottamusmies A

3. Liittosihteeri D

Vastaajien henkilötodistelu

1. Tehtaanjohtaja B, X Oy

2. Henkilöstöpäällikkö F, X Oy

3. Työmarkkinapäällikkö E, Metsäteollisuus ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Työnantaja on 3.4.2019 ilmoittanut asian taustassa selostetuin tavoin, että yhtiön kartonkitehtaalla työaikamuodoissa 37 (keskeytymätön vuorotyö) ja 27 (jatkuva 2-vuorotyö) työskentelevät työntekijät työskentelevät pääsiäisen ajan 19.–22.4.2019 työaikamuodossa 15 (päivätyö). Tosiasiassa työaikamuodossa 15 ei ole tuona ajankohtana ollut työvuoroja. Työntekijöiden palattua töihin pääsiäisen jälkeen työtä on tehty normaaliin tapaan työaikamuodoissa 37 ja 27. Perusteena pääsiäisen ajan työaikamuutokselle on ollut markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen.

Riitakysymys koskee sitä, onko työaikamuodon muutos toteutettu työehtosopimuksen mukaisesti. Kantaja on vedonnut siihen, että työaikamuodon vaihtuminen edellyttää sitä, että työntekijä tosiasiallisesti työskentelee toisen työaikamuodon mukaisessa työvuorossa. Vastaajien mukaan työaikamuoto vaihtuu, kun työnantaja ilmoittaa siitä osapuolten välillä sovittua ilmoitusaikaa noudattaen.

Asiassa on riidatonta, että kaikki työaikamuodot ovat sinänsä olleet työnantajan käytettävissä. Edelleen riidatonta on, että työnantaja on pääsiäisen työvuoroista ilmoittaessaan noudattanut sovittua ilmoitusaikaa. Asiassa ei ole myöskään riitaa siitä, onko työnantajalla ollut työaikamuutokselle markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen.

Työehtosopimuksen tulkinta

Riidanalaiset määräykset

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen työaikamuotoja koskevassa 6 §:n 6.1 kohdassa määrätään eri työaikamuodoista. Kohdan toisen kappaleen mukaan työaikamuoto määräytyy työvuorojärjestelmän tai työntekijän työtuntijärjestelmän perusteella.

Määräystä koskevan soveltamisohjeen mukaan työaikamuoto ei vaihdu, mikäli työntekijän työtuntijärjestelmän työajat noudattavat työvuorojärjestelmän yhden vuoron säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikoja. Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikojen poiketessa työvuorojärjestelmän yhden vuoron työajoista, vaihtuu työntekijän työaikamuoto.

Henkilötodistelu

Paperiliiton liittosihteeri D ja Metsäteollisuuden työmarkkinapäällikkö E ovat kertoneet työehtosopimuksen 6.1 kohdan määräyksen ja sen soveltamisohjeen taustasta.

D:n mukaan 1980-luvulla työaikamuoto oli ollut muutettavissa helpommin kuin nykyisten määräysten mukaan. Työaikamuodon muuttaminen oli ollut mahdollista, vaikka todellisia muutoksia työaikajärjestelmässä ei tapahtunut. Tämä oli työntekijäpuolella haluttu estää. Määräystä koskevaksi soveltamisohjeeksi oli 15.11.1990 pöytäkirjalla kirjattu, ettei työaikamuoto vaihtunut, elleivät työn alkamis- ja päättymisaika muuttuneet. D:n mukaan soveltamisohjetta oli tulkittava sanamuodon mukaan. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että esimerkiksi 2-vuorotyössä työskentelevän työntekijän siirtyessä aamuvuorosta 3-vuorotyön aamuvuoroon, työntekijän työvuorojärjestelmässä ei tapahtunut välitöntä muutosta, koska työajan alkamis- ja päättymisajat eivät muuttuneet. Työaikamuoto ei tällöin vaihtunut. Tämä oli muutos, joka tehtiin työehtosopimukseen vuonna 1990 soveltamisohjeella. Aikaisemmin tällaisessa tilanteessa työaikamuoto olisi vaihtunut ja työntekijä olisi siirtynyt keskeytymättömän 3-vuorotyön työaikasääntelyn piiriin. Jos puolestaan 3-vuorotyön aamuvuorosta siirryttiin päivätyöhön, työaikamuoto vaihtui, koska työnteon alkamis- ja päättymisaika muuttuivat. Tällöin myös vuorovapaiden ansainta laskettiin uuden työaikamuodon mukaisesti. Työaikamuodon määräytymisestä ei voinut paikallisesti sopia toisin. Ylityömääräykset pysytettiin työehtosopimuksessa samanlaisina kuin aiemminkin eikä niiden soveltamisen kannalta ollut merkitystä sillä, mihin vuoroon työntekijä siirtyi, vaan ainoastaan sillä, että työaikamuoto vaihtui. Työaikamuodon vaihtuminen edellytti paitsi sitä, että työnantaja noudatti ilmoitusaikaa, myös sitä, että tehdyt työajat muuttuivat soveltamisohjeessa tarkoitetulla tavalla. Työaikamuoto vaihtui vasta siinä vaiheessa, kun työntekijä tosiasiallisesti työskenteli ensimmäisen kerran uuden työaikamuodon työvuorossa. Inkeroisissa ei ollut tosiasiassa tehty yhtään päivätyön työaikamuodon mukaista työvuoroa, eikä työaikamuoto ollut siksi voinut vaihtua.

E:n mukaan työaikamuoto vaihtui työehtosopimuksen 6.1 kohdan perusteella työnantajan ilmoituksella ilmoitusajan jälkeen. Kaikki 6.1 kohdassa mainitut työaikamuodot olivat työnantajan käytettävissä, ja tästä oli vallinnut yksimielisyys Paperiliiton kanssa. Työehtosopimuksessa ei kuitenkaan ollut tarkempia menettelytapamääräyksiä työvuoroluettelon muuttamisesta. Inkeroisen tehtaallakaan tällaisista käytännöistä ei ollut sovittu. Sen sijaan oli vakiintuneesti ja yhteisymmärryksessä Paperiliiton kanssa noudatettu ilmoitusaikoja, eli jos kyse oli osastoa koskevasta työaikamuutoksesta, ilmoitus tästä oli annettava 14 päivää ennen muutosta. Muutoin oli E:n mukaan noudatettava työaikalain säännöksiä. Työehtosopimuksen 6.1 kohdan soveltamisohje liittyi ylityömääräysten soveltamiseen. Sillä vähennettiin ylityön syntymistilanteita. Liittojen vuoden 1990 pöytäkirjan soveltamisesimerkeistä (K1, V7) ei E:n mukaan voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että työaikamuodon muutos edellyttäisi tosiasiallista työskentelyä toisen työaikamuodon mukaisessa työvuorossa. E:n mukaan kaikilla työntekijöillä työaikamuoto vaihtui ilmoitusajan kuluttua samanaikaisesti, eikä vasta silloin, kun kukin vuoro työskenteli ensimmäisen kerran. E oli ollut vuonna 2017 laatimassa liittojen yhteistä opasta säännöllisen työajan järjestämisestä paperiteollisuudessa (V6), jossa ei ollut mainintaa työehtosopimuksen 6.1 soveltamisohjeesta työaikamuodon muuttamisen yhteydessä. Muitakaan keskusteluja mistään työaikamuodon muuttamisen lisäehdoista ei ollut liittojen välillä käyty. E oli myös koulutustilaisuuksissa tuonut esiin, että soveltamisohje liittyi pelkästään ylityömääräysten soveltamiseen.

Arviointi ja johtopäätökset

Soveltamisohjeen sanamuodon mukaan työaikamuoto vaihtuu, jos säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat muuttuvat.

Asiassa on selvitetty, että työaikamuodon vaihtumisesta on ollut soveltamisohje ainakin jo vuoden 1976–1977 työehtosopimuksessa. Soveltamisohje on aiemmin ollut ylityömääräysten yhteydessä (V8, V9, V10). Liittojen välillä on 15.11.1990 laadittu pöytäkirja (K1, V7), jolla työaikamuodon vaihtumisen edellytykseksi on sovittu se, että työntekijän päivittäisten työaikojen alkamis- ja päättymisajat muuttuvat. Ennen vuoden 1990 muutosta tällaista edellytystä ei ole ollut. Edellä mainitussa pöytäkirjassa on todettu, että uudistuksella aiheutuu muutoksia muun muassa vuorovapaiden ansaintaan ja korotetun palkan maksamista koskevien määräysten soveltamisessa. D:n mukaan muutoksella työntekijäpuoli on halunnut estää työaikamuodon muuttamisen tilanteessa, jossa todellisia muutoksia työaikajärjestelmässä ei tapahdu. Työnantajapuolen mukaan vuonna 1990 tehdyn uudistuksen tarkoituksena on ollut täsmentää ylityömääräyksien soveltamista, kun ylityön syntyminen on kytketty työntekijän työskentelyyn toisessa työaikamuodossa, jossa säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat poikkeavat työvuorojärjestelmän yhden vuoron työajoista. E:n mukaan soveltamisohje onkin liittynyt vain ylityömääräysten soveltamiseen. D tai E eivät kumpikaan ole olleet neuvottelemassa vuoden 1990 muutosta, eikä sen tarkoituksesta ole siten saatavissa tarkempaa selvitystä.

Pöytäkirjan (K1, V7) liitteenä on ollut muutoksia selventäviä esimerkkejä, joita on käytetty myös liittojen yhteisissä koulutusmateriaaleissa (K4). Paperiliitto on D:n kertomuksen perusteella tulkinnut esimerkkejä siten, että työaikamuoto vaihtuu vasta silloin, kun työntekijä tosiasiallisesti työskentelee uuden työaikamuodon työvuorossa. Metsäteollisuus taas on E:n kertomuksen perusteella tulkinnut asian siten, että työaikamuoto vaihtuu samanaikaisesti kaikilla työntekijöillä ilmoitusajan kuluttua ja päivittäisen työajan muuttuessa riippumatta siitä, onko työntekijä tuona päivänä ollut työvuorossa vai ei. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan osa pöytäkirjan esimerkeistä ja niissä käytetyistä ilmauksista sinänsä puoltavat työntekijäpuolen tulkintaa asiassa. Esimerkkien perusteella ei kuitenkaan voida tehdä sellaista yksiselitteistä päätelmää, että työaikamuoto ei vaihtuisi myös silloin, kun työntekijä ei ole työvuorossa. Työnantajapuolen tulkintaa tukee erityisesti neljännessä esimerkissä käytetty ilmaisu, jossa on todettu "päivittäisten työaikojen alkamis- ja päättymisaikojen muuttuneen ensimmäisen viikon perjantaista alkaen". Mainitun esimerkin perjantaina ei ole ollut työvuoroa.

Tässä asiassa on kyse siitä, voiko työaika muuttua työnantajan ilmoituksella tilanteessa, jossa yhtään uuden työaikamuodon mukaista työvuoroa ei ylipäätään tehdä. D:n ja E:n kertomusten perusteella liittojen välillä ei ole aiemmin käyty keskustelua siitä, miten työehtosopimusta tulisi tulkita nyt käsillä olevan tilanteen kaltaisessa tilanteessa. Soveltamiskäytäntöäkään tällaisesta tilanteesta ei ole.

Pääsiäisen ajan seisokki on toteutettu yhtiön heikon tilausvirran vuoksi, ja työaikamuodon muuttamisen vaihtoehtona ovat olleet muun ohella lomautukset (K2, V1, V2, V3, V4). Metsäteollisuus ry on 13.12.1990 antanut kiertokirjeen koskien käytössä olevia tuotannonrajoitusmahdollisuuksia (V5). Kiertokirjeessä on todettu muun ohella seuraavaa. Yrityksillä on käytettävissään useita tapoja sopeuttaa työvoiman käyttö ja työvoimakustannukset taloudellisesta tai markkinatilanteesta aiheutuvaan tuotannonrajoitustarpeeseen. Työehtosopimus ei aseta rajoituksia työnantajan oikeudelle valita käyttöön otettavaa toimintatapaa. Valittua toimintatapaa toteutettaessa on sen sijaan otettava huomioon määräysten rajoitukset sekä menettelytapoja koskevat määräykset. Työaikamuodon muutoksella tuotantoa supistettaessa tarkoitetaan menettelyä, jossa siirrytään työskentelemään sellaiseen työaikamuotoon, jossa on vähemmän työvuoroja. Työaikamuodon muuttamisesta ei ole työehtosopimuksessa nimenomaista määräystä. Vakiintunut oikea menettely on kuitenkin, että työnantaja voi toteuttaa työaikamuodon muutoksen ilmoittamalla siitä asianomaisille työntekijöille työkohteessa vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Tuotannon rajoittaminen koneiden käynnin keskeytyksellä on työnantajan harkintavaltaan kuuluva asia. Mikäli samanaikaisesti siirrytään esimerkiksi päivätyöhön vuorotyön asemesta, on siirtyminen toteutettava työaikamuodon muutosmenettelyä noudattaen.

Kiertokirjeen perusteella työnantajapuoli on tarkoittanut työaikamuodon muutoksella tuotantoa supistettaessa sitä, että siirrytään työskentelemään sellaiseen työaikamuotoon, jossa on vähemmän työvuoroja. Tässä asiassa kyse on edellä todetusti siitä, että työvuoroja ei ole ollut ollenkaan. Herää kysymys, onko työaikamuutos tehty lain säännösten tai työehtosopimusmääräysten kiertämistarkoituksessa. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että yhtiöllä on ollut vähentyneestä tilauskannasta johtuen tarve tuotannon rajoittamiseen, eikä esimerkiksi lomauttamista koskevien määräysten kiertämistarkoituksesta ole esitetty selvitystä. Tehtaanjohtaja B:n, henkilöstöpäällikkö F:n, pääluottamusmies C:n tai varapääluottamusmies A:n kertomuksistakaan ei voida päätellä, että työnantajalla olisi ollut tällainen tarkoitus.

Paperiliiton mukaan työehtosopimus ei ole mahdollistanut työaikamuodon muuttamista siten kuin X Oy on sen pääsiäisen aikaan 2019 toteuttanut. Työtuomioistuin katsoo, että riidanalaisen määräyksen sanamuoto ja osallisliittojen tarkoitusta ilmentävät vuoden 1990 pöytäkirjan esimerkkitapaukset mahdollistavat myös työnantajapuolen asiassa omaksuman tulkinnan. Esitettyä näyttöä punnittuaan työtuomioistuin katsoo, että Paperiliitto ei ole kyennyt riittävällä tavalla osoittamaan, että työnantajan menettely olisi ollut työehtosopimuksen vastaista. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuin katsoo, että asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi. Asianosaiset saavat sen vuoksi pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarikoski, Äimälä, Nyyssölä, Stenholm ja Tiainen jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Tiainen, jonka lausuntoon jäsenet Stenholm ja Saarikoski yhtyivät, lausui:

Asiassa on riidatonta, että työnantajalla ei ole ollut tosiasiallista tarkoitusta teettää työntekijöillä yhtään päivävuoroa (TAM15), vaan työaikamuotoa muutettiin yksinomaan pääsiäisen ajaksi, jolloin työaikamuodossa TAM15 ei ole ollut yhtään työpäivää eikä työvuoroa. Riidanalaisen 6 §:n 6.1 kohdan soveltamisohjeen sanamuodon mukaan työaikamuoto vaihtuu, jos säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat muuttuvat. Sanamuoto tukee kantajan näkemystä siitä, että työaikamuoto ei muutu vapaapäivänä (ns. viivapäivä), koska silloin työntekijällä ei ole työaikaa eikä siten myöskään sen alkamis- ja päättymisaikoja.

Oikeudenkäynnissä tuli selkeästi ilmi, että missään vaiheessa mainitun soveltamisohjeen 30-vuotisen historian aikana kukaan ei ole aiemmin väittänyt, että sitä voitaisiin tulkita niin, että työaikamuoto vaihtuisi, vaikka työnantajalla ei ole ollut edes tarkoitusta teettää yhtään työvuoroa muutetussa työaikamuodossa. Mainitunlaisesta tilanteesta ei tästä syystä luonnollisesti ole käyty mitään keskusteluja työehtosopimusosapuolten välillä kyseisenä pitkänä ajanjaksona eikä siitä ole olemassa työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöä. Alalla on siis 30 vuotta toimittu siten, että työaikamuoto muuttuu vain, kun työntekijä tosiasiallisesti myös työskentelee muutetussa työaikamuodossa. Mainitut seikat yhdessä työehtosopimuksen sanamuodon kanssa tukevat tässä tilanteessa kantajan näkemystä.

Työnantajalla on ollut sinänsä riidattomasti käytettävissään kaikki työaikamuodot. Kuitenkin ajatus työaikamuodon muuttamisesta toiseksi ilman, että on tarkoituskaan teettää työtä uuden työaikamuodon mukaisesti, vaikuttaa keinotekoiselta. Jos työaikamuotojärjestelmän yhtenä tarkoituksena on ollut myös tällaisen menettelyn mahdollistaminen, näyttöä tällaisesta tarkoituksesta tulisi esittää sen, joka väitteen esittää eli tässä tapauksessa vastaajien. Kantajalta ei voida edellyttää negatiivista todistelua asiasta ja toisaalta kantajan kantaa tukee edellä kuvattu 30-vuotinen historia.

Asian molemmat osapuolet ovat vedonneet kantojensa tueksi liittojen välillä 15.11.1990 tehdyn pöytäkirjan (K1, V7) liitteen esimerkkiluetteloon. Kiistatonta on, että kaikissa esimerkeissä on kyse tilanteista, joissa työntekijä on tehnyt työtä muutetussa työaikamuodossa, joten niissä ei suoranaisesti ole otettu kantaa riidanalaiseen tilanteeseen. Tästä huolimatta esimerkeistä on saatavissa jonkinlaista tukea tähän asiaan. Esimerkissä 2 todetaan, että "työaikamuoto vaihtuu joka kerta, kun työntekijä siirtyy toisen työaikamuodon työvuorojärjestelmän työvuoroon". Esimerkin teksti, jonka mukaan työaikamuodon muuttaa vasta toisenlaiseen työvuoroon siirtyminen, tukee sitä, että työaikamuoto ei voi muuttua vapaapäivänä. Myös esimerkki 3 tukee tosiasiallisesti kantajan käsitystä. Siinä todetaan, että "työaikamuoto ei vaihdu ensimmäisen viikon tiistain-perjantain välisissä aamuvuoroissa, vaikka työntekijä tekee toisen työaikamuodon työvuorojärjestelmän työvuoroja". Mainittujen päivien mainitsemisessa ei olisi ollut mitään järkeä, jos työaikamuoto olisi vaihtunut jo niitä edeltäneenä vapaapäivänä maanantaina.

Esimerkin 4 teksti, joka on kirjattu enemmistön kantaan, on ainoa, joka joltain osin tukee vastaajan näkemystä. Tosin tekstissä ei suoraan sanota, että työaikamuoto muuttuisi ensimmäisen viikon perjantaina, joka oli esimerkissä työntekijän vapaapäivä. Päinvastaista tulkintaa, jonka todistaja D myös vahvisti todistajankertomuksessaan, esimerkistä 4 puoltaa sen sijaan tekstien "TAM25" ja "TAM27" kirjoitustapa työviikkojen alle. TAM25-teksti on kirjoitettu alkamaan ensimmäisen viikon maanantaista, jolloin on tehty ensimmäinen aamuvuoro, ja TAM27-teksti puolestaan alkamaan ensimmäisen viikon sunnuntaista, jolloin on tehty (vapaapäivien jälkeen) ensimmäinen muuttunut työvuoro eli iltavuoro. Tekstien sijoittelu viittaa siihen, että työaikamuodot muuttuvat kyseisinä työpäivinä.

Vastaaja on vedonnut myös Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kiertokirjeeseen 13.12.1990 (V5). Siinä todetaan muun muassa: "Työehtosopimus ei aseta rajoituksia työnantajan oikeudelle valita käyttöön otettavaa toimintatapaa". Tämä tukee osaltaan sitä riidatonta näkemystä, että työnantajalla on käytettävissään kaikki työehtosopimuksen työaikamuodot. Sen sijaan kiertokirjeestä ei ole luettavissa hyväksyntää sellaiselle tulkinnalle, jonka mukaan työaikamuoto muuttuisi, vaikka tosiasiallisesti ei ole siirrytty työskentelemään toiseen työaikamuotoon – puhumattakaan nyt toteutetusta tulkinnasta, jossa toiseen työaikamuotoon ei ole ollut edes tarkoitus siirtyä työskentelemään. Työaikamuodon muutosten osalta kiertokirjeessä mainitaan ainoastaan menettely, jossa siirrytään työskentelemään sellaiseen työaikamuotoon, jossa on vähemmän työvuoroja, missään ei ole mainintaa tilanteesta, jossa ei lainkaan työskennellä eikä ole lainkaan työvuoroja.

Vastaajat ovat vedonneet asiassa myös siihen, että työnantajalla on ollut markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen eikä kyseessä ole ollut lain tai työehtosopimuksen kiertämistarkoitus. Talvella 2019 työpaikalla käydyissä neuvotteluissa (kirjalliset todisteet V2–V4) on ollut esillä myös lomautusmahdollisuus, joka olisi ollut selkeä lainmukainen menettelytapa siinä tilanteessa, että on markkinatilanteesta johtuva tarve tuotannon rajoittamiseen. Työnantajalla on ollut asiassa tulkintaetuoikeus ja se on syystä tai toisesta päätynyt valitsemaan tämän vaihtoehdon, jolla se on näennäisesti muuttanut työaikamuotoa ilman tarkoitustakaan teettää työntekijöillä työtä uudessa työaikamuodossa ja välttänyt tällä menettelyllään pääsiäisen ajalta muuten maksettavaksi tulevat ylimääräiset korvaukset. Työnantajan menettely osoittaa tässä tilanteessa työehtosopimuksen kiertämistarkoitusta. Asiaa on arvioitava pelkästään työnantajan tulkintaetuoikeutensa perusteella valitseman todellisuuden pohjalta eikä esimerkiksi jonkin vaihtoehtoisen toimintatavan mahdollisesti aikaan saaman lopputuloksen perusteella, jota toimintatapaa työnantaja ei ole valinnut käytettäväksi.

Edellä mainituilla perusteilla katson työaikamuodon vaihtumisen edellyttävän sitä, että työntekijä tosiasiallisesti työskentelee uudessa työaikamuodossa. Koska niin ei ole tässä tapauksessa tapahtunut, kantajan vaatimuskohdassa 1 esittämä vahvistusvaatimus on hyväksyttävä. Sitä vastoin katson riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen ja siitä esitetyn näytön olevan siinä määrin tulkinnanvarainen, että asiassa ei ole näytetty X Oy:n tietensä rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä eikä Metsäteollisuus ry:n syyllistyneen valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin, ja hylkään niitä koskevat kantajan hyvityssakkovaatimukset.

Koska asiassa osa vaatimuksista on ratkaistu kantajan ja osa vastaajien eduksi, asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.