TT 2020:96

Työtuomioistuimen tuomiossa katsottiin, että laiminlyödessään työehtosopimuksen mukaisesti vakinaistaa kaksi työntekijää vahvuuslaskennan 1.1.-30.6.2018 edellyttämällä tavalla 1.10.2018 mennessä, yhtiö oli rikkonut tietensä ahtausalan työehtosopimuksen I osan 1 luvun 1 §:n 3 kohdan määräystä. Hyvityssakon osalta asiassa katsottiin olevan sekä hyvityssakon määrää korottavia että hyvityssakon määrää alentavia seikkoja.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

X Oy

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.6.2020

Pääkäsittely 21.10.2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto‐ ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisessä 1.2.2017 ‐31.1.2019 voimassa olleessa ahtausalan työehtosopimuksessa on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. YLEISET TYÖEHDOT

1 § Soveltamisala; vakinaiset työntekijät

3. Yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:

Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuus tarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäisellä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.

Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan ¼ lauantaipäivistä.

Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä.

Lastinkäsittelytyötä tekevä tilapäinen työntekijä katsotaan vahvuuslaskennassa aina käyttäjäyrityksen tilapäiseksi työntekijäksi.

Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1 ja 15.7 mennessä laskennan perusteet ja tulos.

AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä.

Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.

Pöytäkirjamerkintä 2

Mahdolliset vakinaistamiset tulee suorittaa seuraavassa järjestyksessä:

- työsopimuslain uudelleensijoittamisvelvoitteen piirissä olevat työntekijät

- takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat työntekijät

- vahvuuslaskentakaudella tilapäisinä, määräaikaisina, tai oppi- sopimusoppilaina olleet työntekijät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Auto‐ ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja X Oy (12.2.2019 asti toiminimenä Z Oy) ovat solmineet 19.2.2016 lukien toistaiseksi voimassa olevan yrityskohtaisen työehtosopimuksen, jossa on muun ohessa seuraava määräys:

1. Osapuolet ovat sopineet, että yhtiö noudattaa ahtausalan yleissitovaa työehtosopimusta ja siihen liittyviä sovelluspöytäkirjojen ehtoja satamassa työskenteleviin ahtaajiin kaikissa Suomen satamissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Auto‐ ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Z Oy, sittemmin X Oy (yhtiö) ovat 19.2.2016 sopineet, että yhtiö noudattaa ahtausalan yleissitovaa työehtosopimusta ja siihen liittyviä sovelluspöytäkirjojen ehtoja satamassa työskenteleviin ahtaajiin kaikissa Suomen satamissa.

Asiassa on riidatonta, että Kemin toimipaikan puolivuotiskautta 1.1. ‐ 30.6.2018 koskeneen vahvuuslaskennan perusteella yhtiön olisi tullut vakinaistaa kaksi henkilöä 30.9.2018, oikeastaan 1.10.2018 mennessä. Riidatonta on myös se, että yhtiö oli palkannut alihankkijan palveluksessa aikaisemmin olleen A:n vakinaiseksi ahtaajaksi 6.10.2018 ja että Haminan toimipaikasta oli siirretty Kemin toimipaikkaan B 6.10.2018. B oli vakinaistettu Haminassa 24.4.2018. B:n tilalle Haminaan oli vakinaistettu tilapäisenä ahtaaja toiminut henkilö. Lisäksi asiassa on riidatonta, että tilapäisiä ahtaajia ei ole vakinaistettu mainitun puolivuotislaskennan perusteella 30.9.2018, oikeastaan 1.10.2018 mennessä.

Asiassa on riitaa siitä, onko vakinaistamatta jättämiseen ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu odotettavissa olevasta liikenteen vähenemisestä johtuva syy ja onko vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä sovittu työnantajan ja ammattiosaston kesken ennen määräajan päättymistä. Lisäksi asiassa on riitaa siitä, onko yhtiö rikkonut työehtosopimusta tietensä.

KANNE

Vaatimukset

Auto‐ ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry (AKT ry) on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy on ollut työehtosopimuksen I osan 1 luvun 1 §:n 3 kohdan nojalla velvollinen vakinaistamaan Kemin toimipaikkaan kaksi työntekijää 30.9.2018 mennessä puolivuotiskautta 1.1. ‐ 30.6.2018 koskeneen vahvuuslaskennan perusteella,

- velvoittaa X Oy:n maksamaan AKT ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

- velvoittaa X Oy:n korvaamaan AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.810 eurolla korkoineen.

Perusteet

X Oy (yhtiö) oli laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaisen vahvuuslaskennan perusteella tehtävän vakinaistamisvelvoitteensa. Kemin toimipaikan puolivuotiskautta 1.1 ‐30.6.2018 koskeneen vahvuuslaskennan perusteella yhtiön olisi tullut vakinaistaa kaksi henkilöä 30.9.2018 mennessä, mutta näin ei ollut tapahtunut. Sen sijaan yhtiö oli siirtänyt yhden henkilön Haminan toimipisteestä Kemin toimipisteeseen. Siirretty henkilö oli ollut vakinaisena työntekijänä Haminan toimipisteessä ja siirto oli yhtiön mukaan tehty henkilön omasta toiveesta. Yhtiön olisi kuitenkin tullut suorittaa vakinaistaminen työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen Kemin vahvuuslaskenta‐alueen tilapäisistä työntekijöistä. AKT ry:llä ei ollut tietoa siitä, mitä mieltä C oli ollut vakinaistamisesta.

Edellä kuvattu vakinaisen työntekijän siirto Haminasta Kemiin ei ollut täyttänyt yhtiön vakinaistamisvelvoitetta. Velvoite oli jäänyt täyttämättä kahden henkilön osalta kokonaisuudessaan. Yhtiö ei ollut myöskään pyytänyt paikalliselta ammattiosastolta vakinaistamisen lykkäämistä tai sen perumista työehtosopimuksessa sovitulla menettelyllä. AKT ry:llä ei ollut tietoa mahdollisesta epävirallisesta kokouksesta ennen 3.4.2019 pidettyä neuvottelua. Joka tapauksessa neuvottelut tuli käydä työnantajan ja ammattiosaston kesken.

Yhtiö oli ollut tietoinen sitä velvoittavista työehtosopimuksen määräyksistä. Yhtiö oli laiminlyönyt työehtosopimuksen määräyksiä jättämällä vakinaistamatta kaksi henkilöä vakinaistamisen määräaikaan mennessä. Tämän vuoksi yhtiö oli tuomittava työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti hyvityssakkoon. Hyvityssakkoa korottavana seikkana tuli ottaa huomioon, että kysymyksessä oleva asia oli jo kolmas samaa yhtiötä koskeva asia työtuomioistuimessa.

VASTAUS

Vaatimukset

X Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja Auto‐ ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 4.268 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vuonna 2018 Kemin satamaan oli tullut uusi asiakas, D. Asiakas oli tuonut laivoilla kalkkia satamaan ja jo asiakkuuden alkaessa oli ollut tiedossa, että asiakkuudesta ei tulisi pitkäaikaista. Asiakkuuden mukanaan tuoma työ oli vähentynyt merkittävästi jo alkuvuonna 2019 ja lakannut täysin tuon vuoden loppuun mennessä. Yhtiö oli täyttänyt vakinaistamisvelvollisuutensa parhaan kykynsä mukaan, eikä työtuomioistuimen tullut tämän vuoksi vahvistaa, että kaksi vakinaistamista olisi pitänyt toteuttaa Kemissä.

Yhtiö oli selvittänyt jo 21.3.2018 pääluottamusmies E:lle, että Kemissä oli ollut kannetta koskevana ajankohtana kahden henkilön vakinaistamistarve. Kemissä oli ollut vain yksi tilapäinen ahtaaja, C, joka ei ollut halunnut vakinaistamista. A -niminen ahtaaja oli työskennellyt alihankkijalla. Hänet oli palkattu Kemiin vakinaiseksi ahtaajaksi 6.10.2018. Lisäksi Haminasta oli 6.10.2018 siirretty oman pyyntönsä mukaisesti siellä 24.4.2018 vakinaistettu B. Tämän jälkeen Haminaan oli vakinaistettu B:n tilalle yksi tilapäinen ahtaaja. Neuvottelussa 3.4.2019, johon olivat osallistuneet yhtiön edustajat F ja G, pääluottamusmies E ja työsuojeluvaltuutettu H, oli todettu, että asiasta olisi tullut neuvotella myös Kemin ahtaajien pääluottamusmiehen I:n kanssa. Jo ennen tätä neuvottelua oli kuitenkin ollut epävirallisempi kokous keväällä 2019, johon olivat osallistuneet F, G ja I. Siinä oli yritetty sopia, että vakinaistamistarve koskisi yhtä vain henkilöä, mutta se ei ollut sopinut I:lle.

Mikäli edellä esitetystä huolimatta katsottaisiin, että Kemissä olisi tullut tehdä kaksi vakinaistamista, Kemissä ei tuolloin ollut ollut C:n lisäksi ketään muuta tilapäistä ahtaajaa, jolle olisi edes voitu tarjota vakinaistamista.

Asiassa ei ollut perusteita tuomita yhtiötä maksamaan hyvityssakkoa. Yhtiö ei ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä tietensä. Yhtiö oli pyrkinyt hoitamaan asian työehtosopimuksen mukaisesti.

TODISTELU

Vastaajan kirjallinen todiste

1. Kokouspöytäkirja KOK 1/2019

Kantajan henkilötodistelu

1. J, AKT ry:n sopimussihteeri

2. I, pääluottamusmies, Kemin Ahtaajat ry

Vastaajan henkilötodistelu

1. G, aluepäällikkö, X Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Auto‐ ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisen ahtausalan työehtosopimuksen I osan 1 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaisesti niin kutsuttu vahvuuslaskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1. ja 1.7. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä.

Z Oy, sittemmin X Oy on erillisessä sopimuksessa 19.2.2016 sitoutunut noudattamaan ahtausalan työehtosopimusta kokonaisuudessaan. Asiassa on riidatonta, että yhtiön Kemin toimipaikkaa koskeneen vahvuuslaskennan 1.1. - 30.6.2018 perusteella yhtiön olisi tullut vakinaistaa kaksi henkilöä 30.9.2018, oikeastaan 1.10.2018 mennessä. Yhtiö ei ole vakinaistanut henkilöitä 1.10.2018 mennessä vaan vasta 6.10.2018. Yhtiön mukaan se oli täyttänyt vakinaistamisvelvollisuutensa parhaan kykynsä mukaan eikä ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä tietensä vaan oli pyrkinyt hoitamaan asian työehtosopimuksen mukaisesti.

Yhtiön nimeämänä todistajana kuultu yhtiön aluepäällikkö G on kertonut keskustelleensa vakinaistamiseen liittyvästä asiasta keväällä 2018 Kemin Ahtaajat ry:n pääluottamusmiehen ja ammattiosaston toimikunnan varapuheenjohtajan I:n kanssa. AKT ry:n nimeämänä todistajana kuultu I on kertonut kehottaneensa G:tä olemaan asiasta yhteydessä AKT ry:hyn, koska hän ei ollut voinut päättää tällaisesta asiasta. Tästä keväällä 2018 käydystä keskustelusta huolimatta asiassa on riidatonta, ettei yhtiö kuitenkaan ollut sopinut ammattiosaston kanssa vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä ennen määräajan päättymistä.

Työtuomioistuin katsoo, että yhtiön on tullut työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti perustellusti tietää sitä velvoittavista työehtosopimuksen määräyksistä, mukaan lukien vahvuuslaskennan mahdollisesti aiheuttamaa vakinaistamisvelvoitetta koskeva määräys.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että laiminlyödessään työehtosopimuksen mukaisesti vakinaistaa kaksi työntekijää vahvuuslaskennan 1.1. - 30.6.2018 edellyttämällä tavalla 1.10.2018 mennessä, yhtiö on tietensä rikkonut ahtausalan työehtosopimuksen I osan 1 luvun 1 §:n 3 kohdan määräystä. Sillä, että yhtiö on sittemmin vakinaistanut Kemin toimipaikkaan A:n ja että B on sittemmin siirtynyt Haminan toimipaikasta Kemin toimipaikkaan, ei ole merkitystä arvioitaessa jo tapahtunutta työehtosopimuksen rikkomista.

Hyvityssakko

AKT ry:n mukaan hyvityssakkoa korottavana seikkana tuli ottaa huomioon, että kysymyksessä oleva asia oli jo kolmas samaa yhtiötä koskeva asia työtuomioistuimessa.

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Asiassa ei ole esitetty mitään sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää työehtosopimuslain 10 §:n nojalla tuomitsematta. Hyvityssakkoa tuomittaessa sen määrää alentavana tekijänä voidaan ottaa huomioon, että yhtiön toiminnasta ei ollut aiheutunut vahinkoa kenellekään ja yhtiö oli kuitenkin myöhemmin eli 6.10.2018 vakinaistanut Kemin toimipaikkaan A:n ja lisäksi Kemin toimipaikkaan oli siirtynyt Haminan toimipaikasta siellä aikaisemmin vakinaistettu B ja hänen tilalleen Haminan toimipaikkaan oli vakinaistettu yksi henkilö. Toisaalta hyvityssakkoa korottavana seikkana tulee ottaa huomioon, että kyseessä oleva asia on jo kolmas samaa yhtiötä koskeva samankaltainen asia työtuomioistuimessa.

Asiaa kokonaisuutena arvostellen työtuomioistuin katsoo oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi hyvityssakon määräksi 2.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään X Oy on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy on työehtosopimuksen I osan 1 luvun 1 §:n 3 kohdan nojalla ollut velvollinen vakinaistamaan Kemin toimipaikkaan kaksi työntekijää 1.10.2018 mennessä puolivuotiskautta 1.1. ‐ 30.6.2018 koskeneen vahvuuslaskennan perusteella;

- velvoittaa X Oy:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2.000 euroa ja

- velvoittaa X Oy:n suorittamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 3.810 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien. Oikeudenkäyntikulujen määrään ei sisälly arvonlisäveroa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Saarensola, Aarto, Lavikkala, Lehto ja Koskinen jäseninä. Valmistelija on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.