TT 2020:91

Työtuomioistuimella ei ollut perusteita poiketa tanssinopettajien työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Työtuomioistuin katsoi näin ollen lausuntonaan, että kun tanssinopettajan työsopimuksessa oli sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusmäärästä, oli opettajan palkkausmuoto päätoiminen ja kuukausipalkkainen. Sovitun työajan täyttymisen säännönmukaisuudella ei ollut merkitystä palkkausmuotoa arvioitaessa. Työnteon keskeytyksellä kesä- ja joulukaudella ei ollut merkitystä arvioitaessa opetuksen päätoimisuuden täyttymistä. Tanssinopettajan palkkaus ei myöskään voinut samanaikaisesti perustua kahteen eri palkkausmuotoon.

KUULTAVAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry

ASIA

Pirkanmaan käräjäoikeuden lausuntopyyntö

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n välisessä tanssinopettajien työehtosopimuksessa (1.2.2018–31.1.2020) on muun ohessa seuraavat määräykset:

II LUKU: PALKKAUS

5 § Palkkausmuodot

1. Opettaja on joko päätoiminen kuukausipalkkainen tai sivutoiminen tuntipalkkainen.

2. Opettaja on päätoiminen, kun hän opettaa vähintään 510 minuuttia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Kuukausipalkka

1. Päätoimisen opettajan työsopimukset tehdään kuukausipalkkaisina ja ne pyritään tekemään toistaiseksi voimassa olevina. Päätoimisen opettajan uudet sopimukset tulee tehdä kuukausipalkkaisina siten, että viimeistään 1.8.2013 päätoimiset opettajat työskentelevät kuukausipalkkaisina.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III LUKU: TYÖAIKA

A) Yleistä

10 § Säännöllinen työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Työviikkoja on vuodessa enintään 44.

4. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olevan kuukausipalkkaisen opettajan kanssa voidaan sopia, että sellaisten työviikkojen aikana, jolloin ei ole opetusta ja jotka eivät ylitä 44 työviikkoa, tehdään muuta työtä normaalin kuukausipalkan puitteissa. Tämä työ voi olla yhteisesti sovittavalla tavalla esimerkiksi sellaisia esitystoimintaan, puvustoon, tiedotukseen, päiväkotitoimintaan tai ulkopistetoimintaan liittyviä tehtäviä, jotka eivät kuulu 11 §:n mukaisiin opettajan tehtäviin. Työaika on 37,5 tuntia viikossa. 44 työviikon ylittävät viikot ovat opettajan palkallista vapaata, johon myös vuosiloma sisältyy.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Määräykset ovat olleet samansisältöiset 1.5.2012–31.3.2016 sekä 1.2.2017–31.1.2018 voimassa olleissa työehtosopimuksissa.

KÄSITTELY PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

A on työskennellyt X Oy:n palveluksessa vuodesta 2005 alkaen. Uusin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on allekirjoitettu 28.7.2013. Työsopimuksessa A:n pääasialliseksi työtehtäväksi on kirjattu tanssinopetus ja työsopimuksen mukaiseksi työajaksi 15 tuntia viikossa. Työsopimukseen on lisäksi kirjattu, että työ on kausiluonteista eikä kesä- tai joulukaudella järjestetä tunteja.

X Oy on ilmoittanut maksaneensa A:lle palkkaa toteutuneiden työtuntien perusteella. Koska työ on sovittu kausiluonteiseksi, palkanmaksuvelvollisuutta ei yhtiön mukaan ole ollut kesä- ja jouluvapaakaudelta eikä päätoimisen työn työehtosopimuksen mukainen edellytys 510 minuuttia viikossa ole toteutunut.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, miten työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:ssä määritetty 510 työminuuttia viikossa tulee laskea.

A on Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n jäsen. X Oy ei kuulu työnantajaliittoon.

KANNE

Vaatimukset

A on muun ohella vaatinut, että X Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkasaatavia viivästyskorkoineen.

Perusteet

A:lle on kertynyt yli 510 työminuuttia viikossa, joten hänen työnsä X Oy:ssä on ollut työehtosopimuksen mukaan päätoimista ja kuukausipalkkaista. A:lle olisi näin ollen pitänyt maksaa kuukausipalkkaa myös kesä- ja joulukaudelta. A:n opetusvelvollisuus on ollut 15 tuntia viikossa ja jos tunteja on kertynyt vähemmän, X Oy on luopunut niistä.

VASTAUS

Vaatimukset

X Oy on muun ohella vaatinut, että kanne hylätään.

Perusteet

Työehtosopimuksen määräys tarkoittaa tosiasiallista työtuntitoteutumaa. A on työskennellyt tosiasiassa vähemmän kuin 510 minuuttia viikossa. Työehtosopimuksen pääasiallista työtä koskeva ehto ei täyty, koska 510 minuuttia viikossa tulee täyttyä säännönmukaisesti. A:n kanssa ei ole sovittu kuukausipalkkaisesta tanssinopettajan tehtävästä, vaan A:n pyynnöstä osa-aikaisesta työstä, koska A työskenteli samanaikaisesti useiden työnantajien palveluksessa. Työsopimuksen mukaan tavoitetyöajaksi on sovittu enintään 15 tuntia viikossa. Työsopimuksessa on rajattu pois kesä- ja joulukausi, joten opetusta on ollut tosiasiassa vain seitsemän kuukauden aikana eli enintään 28 viikkoa vuodessa. A:n työtunnit ovat pitkällä aikavälillä vakiintuneet sovittua 15 viikkotuntia vähemmäksi ja 510 viikkominuuttia alhaisemmiksi.

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Pirkanmaan käräjäoikeus on pyytänyt oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Onko opettajan palkkausmuoto työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n 1 kohdan mukaisesti päätoiminen ja kuukausipalkkainen, jos hänen työsopimuksessaan on sovittu kestoltaan vähintään 510 minuuttia viikossa tapahtuvasta opetuksesta ja tuleeko 510 minuuttia viikossa -ehdon täyttyä säännönmukaisesti?

2. Soveltuuko työehtosopimukseen 2 luvun 7 §:n 1 kohdan määräys sellaisen opettajan työsuhteeseen, jonka työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuuttia viikossa tapahtuvasta opetuksesta ja tuleeko 510 minuuttia viikossa -ehdon täyttyä säännönmukaisesti?

3. Onko työehtosopimuksen 10 §:n 3 ja 4 kohtien mukaan työnteon keskeytyksellä kesä- ja joulukaudella (työn kausiluonteisuus) merkitystä arvioitaessa opetuksen päätoimisuuden täyttymistä, jos muusta työstä normaalin kuukausipalkan puitteissa ei ole sovittu sellaisten työviikkojen aikana, jolloin ei ole opetusta ja jotka eivät ylitä 44 työviikkoa?

4. Voiko tanssinopettajan palkkaus perustua samanaikaisesti kahteen eri palkkausmuotoon; kuukausipalkka tai tuntipalkka, jos hänen sopimuksessaan on sovittu vähintään 510 minuutin opetusmäärästä viikossa ja jos tosiasiallinen opetustuntimäärä on 510 viikossa ei täyttyisi kaikilla työviikoilla.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n 2 momentin nojalla työtuomioistuin on varannut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle, Suomen tanssioppilaitosten liitto ry:lle sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:lle tilaisuuden antaa lausuntonsa asiassa.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N LAUSUNTO

1. Palkkausmuoto

Kun tanssinopettajan työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusminuuttimäärästä, on opettajan palkkausmuoto työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisesti päätoiminen ja kuukausipalkkainen. Sovitun työajan täyttymisen säännönmukaisuudella ei ole merkitystä soveltuvaa palkkausmuotoa arvioitaessa. Jos vuoden aikana on viikkoja, jolloin opettaja ei ole sopinut muusta työstä normaalin kuukausipalkan puitteissa ja jolloin ei ole opetusta, ja jotka eivät ylitä 44 työviikkoa, ei tällä ole vaikutusta siihen, tulkintaanko sopimusta päätoimiseksi kuukausipalkkaiseksi.

2. Työehtosopimuksen 2 luvun 7 §:n 1 kohdan soveltuminen

Jos tanssinopettajan työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusmäärästä, on tanssinopettaja päätoiminen opettaja ja työehtosopimuksen 2 luvun 7 §:n 1 kohta soveltuu opettajan työsuhteeseen. Sovitun työajan täyttymisen säännönmukaisuudella ole merkitystä.

3. Työnteon keskeytyksen merkitys

Kun työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusmäärästä, ei työehtosopimuksen 10 §:n 3 ja 4 kohtien mukaan työnteon keskeytyksellä kesä- ja joulukaudella ole merkitystä arvioitaessa opetuksen päätoimisuuden täyttymistä, jos muusta työstä normaalin kuukausipalkan puitteissa ei ole sovittu sellaisten työviikkojen aikana, jolloin ei ole opetusta ja jotka eivät ylitä 44 työviikkoa.

4. Palkkaustapojen samanaikaisuus

Työehtosopimuksessa on mainittu kaksi eri palkkaustapaa, päätoiminen kuukausipalkkainen tai sivutoiminen tuntipalkkainen. Palkkaustavoista jompikumpi, mutta lähtökohtaisesti vain toinen, voi soveltua kuhunkin opettajaan tiettynä hetkenä. Kun työsopimuksessa on sovittu viikoittaisesta opetusminuuttimäärästä, ei tanssinopettajan palkkaus voi samanaikaisesti perustua kahteen eri palkkausmuotoon.

SUOMEN TANSSIOPPILAITOSTEN LIITTO STOPP RY:N LAUSUNTO

1. Kun tanssinopettajan työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusminuuttimäärästä, on opettajan palkkausmuoto työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisesti päätoiminen ja kuukausipalkkainen. Sovitun työajan täyttymisen säännönmukaisuudella ei ole merkitystä soveltuvaa palkkausmuotoa arvioitaessa. Jos vuoden aikana on viikkoja, jolloin opettaja ei ole sopinut muusta työstä normaalin kuukausipalkan puitteissa ja jolloin ei ole opetusta, ja jotka eivät ylitä 44 työviikkoa, ei tällä ole vaikutusta siihen, tulkintaanko sopimusta päätoimiseksi kuukausipalkkaiseksi.

2. Jos tanssinopettajan työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusmäärästä, on tanssinopettaja päätoiminen opettaja ja työehtosopimuksen 2 luvun 7 §:n 1 kohta soveltuu työsuhteeseen. Sovitun työajan täyttymisen säännönmukaisuudella ole merkitystä.

3. Kun työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusmäärästä, ei työehtosopimuksen 10 §:n 3 ja 4 kohtien mukaan työnteon keskeytyksellä kesä- ja joulukaudella ole merkitystä arvioitaessa opetuksen päätoimisuuden täyttymistä, jos muusta työstä normaalin kuukausipalkan puitteissa ei ole sovittu sellaisten työviikkojen aikana, jolloin ei ole opetusta ja jotka eivät ylitä 44 työviikkoa.

4. Työehtosopimuksessa on mainittu kaksi eri palkkaustapaa, päätoiminen kuukausipalkkainen tai sivutoiminen tuntipalkkainen. Palkkaustavoista jompikumpi, mutta lähtökohtaisesti vain toinen, voi soveltua kuhunkin opettajaan tiettynä hetkenä. Kun työsopimuksessa on sovittu viikoittaisesta opetusminuuttimäärästä, ei tanssinopettajan palkkaus voi samanaikaisesti perustua kahteen eri palkkausmuotoon.

TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIÖIDEN LIITTO RY:N LAUSUNTO

1. Kirjallisessa työsopimuksessa sovittu työaika, joka täyttää työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n määräyksen, tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että työntekijän tulee olla päätoimisessa kuukausipalkkaisessa työsuhteessa. Olennaista tämän määräyksen ja työajan osalta on se, mistä kirjallisessa työsopimuksessa on työsuhteen osapuolten kesken sovittu. Mikäli työnantaja ei käyttäisi koko sitä työaikaa, josta sopimuksessa on sovittu, ei se kuitenkaan muuttaisi työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n mukaista tilannetta, jossa työntekijän palkkausmuodon tulee olla päätoiminen kuukausipalkkainen.

2. Päätoimiselle opettajalle tulee tehdä kuukausipalkkainen sopimus. Päätoimisen kuukausipalkkaisen palkkausmuodon määrää kirjallisessa työsopimuksessa sovittu työaikaehto eikä se, kuinka paljon työnantaja käyttää sovittua työaikaa. Työn minuuttimäärän toteumalla ei siten ole merkitystä.

3. Palkalliset vapaat eivät vaikuta millään tavalla 510 minuutin täyttymiseen. Kesä- ja joulukauden keskeytyksillä ei ole asiassa merkitystä, koska opettaja on työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n 2 kohdan mukaan päätoimisessa kuukausipalkkaisessa tehtävässä, kun työaika on kirjallisen työsopimuksen mukaan yli 510 minuuttia viikossa. Tämä vaatimus täyttyy myös 44 viikkoa ylittäviltä ajoilta, koska 44 viikkoa seuraava palkallinen vapaa on työaikaan rinnastettavaa aikaa.

4. Tanssinopettajan palkkaus voi perustua vain yhteen palkkausmuotoon. Opettaja voi työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n 1 momentin pakottavan määräyksen mukaan olla joko päätoiminen kuukausipalkkainen tai sivutoiminen tuntipalkkainen, ei molempia. Jos opettajan työajaksi on sovittu vähintään 510 minuuttia viikossa, tulee opettajan palkkausmuodon olla päätoiminen tuntipalkkainen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

1. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että kun tanssinopettajan työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusmäärästä, on opettajan palkkausmuoto työehtosopimuksen 2 luvun 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisesti päätoiminen ja kuukausipalkkainen. Sovitun työajan täyttymisen säännönmukaisuudella ei ole merkitystä soveltuvaa palkkausmuotoa arvioitaessa. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.

2. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että kun tanssinopettajan työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusmäärästä, on tanssinopettaja päätoiminen opettaja ja työehtosopimuksen 2 luvun 7 §:n 1 kohta soveltuu työsuhteeseen. Sovitun työajan täyttymisen säännönmukaisuudella ole merkitystä. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.

3. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että kun työsopimuksessa on sovittu vähintään 510 minuutin viikoittaisesta opetusmäärästä, ei työehtosopimuksen 10 §:n 3 ja 4 kohtien mukaan työnteon keskeytyksellä kesä- ja joulukaudella ole merkitystä arvioitaessa opetuksen päätoimisuuden täyttymistä, jos muusta työstä normaalin kuukausipalkan puitteissa ei ole sovittu sellaisten työviikkojen aikana, jolloin ei ole opetusta ja jotka eivät ylitä 44 työviikkoa. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.

4. Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että tanssinopettajan palkkaus ei voi samanaikaisesti perustua kahteen eri palkkausmuotoon. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.

Työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että tanssinopettajien työehtosopimuksen kyseessä olevia määräyksiä on tulkittava edellä kerrotulla tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Ruohoniemi, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Brander.

Lausunto on yksimielinen.