TT 2020:114

Kysymys siitä, tuliko kanteessa mainittujen työntekijöiden työsuhteissa noudattaa Arctia-konsernin konventionaalisten jäänmurtajien kansipäällystöä koskevaa työehtosopimusta vai Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystöä koskevaa työehtosopimusta.

Kysymys myös siitä, olivatko työnantajayhtiöt laiminlyöneet noudattaa konsernin Fennica- ja Nordica-aluksia koskevan miehityssopimuksen määräystä toistaiseksi voimassa olevassa sopimussuhteessa olevan kansipäällystön määrästä. (Ään.)

KANTAJA

Suomen Laivanpäällystöliitto ry

VASTAAJAT

Suomen Varustamot ry

Arctia Icebreaking Oy

Arctia Offshore Oy

ASIA

Sovellettava työehtosopimus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.5.2020

Pääkäsittely 25. ja 27.11.2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisessä Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystöä koskevassa työehtosopimuksessa (1.3.2018 - 28.2.2021) on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajilla.

2. Jos työntekijä siirtyy tekemään työtä konsernin muulle alukselle (konventionaalinen jäänmurtaja), jossa sovelletaan toista palkkajärjestelmää, hän saa tämän työehtosopimuksen mukaisen kokonaispalkkajärjestelmän mukaisen palkan sekä työ-, että sitä vastaavalta vapaavuorolta.

3. Jos työntekijä siirtyy tekemään työtä konsernin muulta alukselta (konventionaalinen jäänmurtaja) monitoimimurtajalle, hän saa tämän työehtosopimuksen mukaisen kokonaispalkkajärjestelmän mukaisen palkan sekä työ-, että sitä vastaavalta vapaavuorolta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisessä Arctia-konsernin konventionaalisten jäänmurtajien kansipäällystöä koskevassa työehtosopimuksessa (1.3.2018 – 28.2.2021) on muun ohessa seuraava määräys:

1 § Soveltamisala

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Arctia Icebreaking konventionaalisten jäänmurtajien kansipäällystöön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n ja Arctia Offshore Oy:n välisessä monitoimimurtajien MTM Fennica ja MTM Nordica kansipäällystön miehitystä koskevassa työehtosopimuspöytäkirjassa 23.2.2018 on seuraavat määräykset:

Miehityssopimus kansipäällystöstä

Monitoimimurtajat Fennica ja Nordica

Osapuolet ovat sopineet seuraavan kansipäällystön ja pätevyyskirja vaatimukset vähimmäismäärinä:

Toimi ................................................Pätevyyskirja

Päällikkö........................................... (Merikapteeni II/2)...........1

Yliperämies.......................................(Merikapteeni II/2*).........1

Vahtiperämies..................................(Yliperämies II/2)..............1

2 x Vahtiperämies............................(Vahtiperämies II/1) ** ...2

Yhteensä .....................................................................................5

Osapuolet ovat sopineet, että edellä mainituissa aluksissa on oltava toistaiseksi voimassa olevassa sopimussuhteessa aluksilla noudatettavien vuorottelujärjestelmien toteutumisen edellyttämä määrä päälliköitä ja perämiehiä.

Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Suomen valtion kokonaan omistama Arctia Oy on harjoittanut niin sanottua konventionaalista eli perinteistä jäänmurtoa ja monitoimijäänmurtoa tytäryhtiöidensä Arctia Offshore Oy:n, Arctia Icebreaking Oy:n ja Jm Voima Oy:n kautta. Arctia Offshore Oy omistaa monitoimimurtajat Fennican ja Nordican, Arctia Icebreaking Oy konsernin perinteiset jäänmurtajat Otson, Kontion, Sisun, Urhon ja Polariksen ja Jm Voima Oy perinteisen jäänmurtajan Voiman. Kaikki tytäryhtiöt ovat emoyhtiönsä kokonaan omistamia ja sen määräysvallassa.

Monitoimimurtajat ovat niin kutsuttuja vaativan merenkulun aluksia, jotka toimivat putken- ja kaapelinlaskussa, putkenvedossa, hinauksessa, tuotantolauttojen huoltotöissä sekä vedenalaisten rakennelmien asennuksessa ja huollossa.

Arctia-konsernissa, jota on kutsuttu myös Arctia Shipping -konserniksi, käytiin koko yhtiön henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut 12.11.2018-5.3.2019. Huhtikuussa 2019 Raumalla pidettiin tiedotustilaisuus, jonka yhteydessä henkilöstölle tarjottiin uutta työsopimusta irtisanomisen vaihtoehtona. Työntekijäpuoli ei ole riitauttanut yhteistoimintamenettelyä tai sen perustetta.

Kanteessa mainittujen työntekijöiden työnantajana on ollut 31.8.2019 saakka Arctia Offshore Oy, ja heihin on sovellettu Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimusta. Työntekijöiden työsuhteet on 1.9.2019 siirretty Arctia Icebreaking Oy:öön, ja työntekijöihin on alettu soveltaa Arctia-konsernin konventionaalisten jäänmurtajien kansipäällystön työehtosopimusta. Molemmilla työehtosopimuksilla on vuosien historia, ja niitä on solmittu yhdenjaksoisesti useita peräkkäin. Työehtosopimusten sisällöt eroavat olennaisesti toisistaan esimerkiksi palkan ja lomaoikeuden osalta, jotka ovat työsuhteen keskeisiä ehtoja. Myös koko palkkausjärjestelmä on erilainen.

Offshore-työssä työajat ja työjärjestelyt poikkesivat huomattavasti perinteisestä jäänmurrosta. Perinteisesti jäänmurtajat ovat töissä ainoastaan talvella, kun Suomessa on jäätä. Muuna aikana aluksia huolletaan ja miehistöt käyttävät talven aikana kertyneitä vapaapäiviä. Pitkäkestoisessa offshore-työssä tätä järjestelyä ei voitu enää noudattaa, koska työtä riitti tasaisemmin koko vuodelle.

Arctia-konsernin monitoimimurtajille on solmittu oma työehtosopimus vuonna 2012, ja se on ollut siitä lukien katkeamatta voimassa siten, että nykyisen sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2021 saakka. Sopimuksen soveltamisalaa koskeva määräys on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2012 lukien.

Konepäällystön työehtosopimusten (monitoimimurtajat ja konventionaaliset jäänmurtajat) soveltamisalamääräykset ovat vastanneet kansipäällystön vastaavia työehtosopimuksia siihen saakka, kun Konepäällystöliitto ry sopi soveltamisalamääräyksen muutoksesta 1.3.2019 lukien. Suomen Laivanpäällystöliitto ry ei ole sopinut tällaisesta muutoksesta.

Kansipäällystön miehityksen määrästä on tehty varustamon ja työntekijäliittojen välillä erilliset aluskohtaiset työehtosopimukset eli niin kutsutut miehityssopimukset, jotka ovat voimassa saman ajan kuin työehtosopimukset.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Laivanpäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

A) Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimusta koskeva vaatimus

- vahvistaa, että Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön (1.3.2018 - 28.2.2021) työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräyksen perusteella työntekijöiden A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M työsuhteissa on 1.9.2019 lukien tullut soveltaa mainittua työehtosopimusta työntekijöiden työskennellessä Arctia-konsernin monitoimimurtajien Fennica ja Nordica kansipäällystössä, ja

- velvoittaa Suomen Varustamot ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 20.773,80 eurolla korkoineen;

B) Arctia-konsernin monitoimimurtajien miehityssopimusta koskevat vaatimukset

- vahvistaa, että Arctia Offshore Oy ja Arctia Icebreaking Oy ovat menetelleet monitoimimurtajia Fennica ja Nordica koskevan työehtosopimuksen (miehityssopimus kansipäällystöstä) vastaisesti 22.8.2018 - 30.12.2019, kun toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa ei ole pidetty Fennica- ja Nordica-alusten vuorottelujärjestelmän edellyttämää vähintään kymmentä kansipäällystön työntekijää,

- tuomitsee Arctia Offshore Oy:n ja Arctia Icebreaking Oy:n edellisessä vaatimuskohdassa kerrotusta menettelystä työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja

- velvoittaa Arctia Offshore Oy:n ja Arctia Icebreaking Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 6.924,60 eurolla korkoineen.

Perusteet

A) Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimusta koskeva vaatimus

Taustaa

Työehtosopimusten soveltamisalamääräykset ovat selkeät ja yksiselitteiset. Niiden perusteella monitoimimurtajien työehtopimusta sovelletaan "Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajilla" ja konventionaalisten jäänmurtajien työehtosopimusta "Arctia Icebreakingin konventionaalisten jäänmurtajien kansipäällystöön".

Perinteisten jäänmurtajien toiminta on rajoitetumpaa kuin monitoimimurtajien, jotka on suunniteltu toimimaan monipuolisesti sekä jäänmurrossa että avomerellä tai avovesiolosuhteissa.

Arctian konventionaaliset (perinteiset) jäänmurtajat ja monitoimimurtajat eroavat alustyypiltään olennaisesti, mikä on huomioitu siinä, että alustyyppejä koskien on solmittu erilliset työehtosopimukset. Arctian monitoimimurtajat Nordica ja Fennica on ”rakennettu luokkaan” ja niitä ”katsastetaan luokassa” kansainvälisen DNV GL -luokituslaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Arctian konventionaalisia jäänmurtajia ei ole ”rakennettu luokkaan”, eikä niitä ”katsasteta luokassa”. Arctian konventionaalisten jäänmurtajien katsastuksesta vastaa suomalainen viranomainen Traficom (Liikenne- ja viestintävirasto). Niillä ei ole vastaavaa luokitusta ja luokituslaitosta kuin Arctian monitoimimurtajilla. Huomattakoon, että ”jäänmurtaja” ei ole virallinen alustyyppi tai luokka. Arctian konventionaalisten jäänmurtajien alustyyppi on ”lastialus”.

Alustyyppien ero on huomioitu paitsi kummankin riidan kohteena olevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevissa määräyksissä myös työehtosopimuksen muussa sisällössä:

Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimuksen 3 §:n 4 kohdan mukaan työntekijä on velvollinen ottamaan vastaan työtä konsernin muista aluksista (konventionaalinen jäänmurtaja), mikäli hänelle ei ole tarjota työtä oman alusryhmänsä aluksista.

Arctia-konsernin konventionaalisten jäänmurtajien kansipäällystön työehtosopimuksen 3 §:n 4 kohdan mukaan työntekijä puolestaan on velvollinen ottamaan vastaan työtä toiselta tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalta alukselta, mikäli hänelle ei voida tarjota työtä omalta alukseltaan. Konventionaalisten jäänmurtajien työehtosopimus viittaa siten nimenomaisesti juuri sen työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluviin aluksiin eli Arctia-konsernin konventionaalisiin jäänmurtajiin.

Se, mihin moninaisiin tarkoituksiin Arctia-konsernin monitoimimurtajia kulloinkin käytetään, ei ratkaise sitä, minkä työehtosopimuksen mukaan monitoimimurtajilla työskentelevän kansipäällystön työsuhteen ehdot määräytyvät. Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimuksen solmimisen 1.3.2012 jälkeen monitoimimurtajia on käytetty moninaisiin tehtäviin ja myös tavanomaiseen operatiiviseen jäänmurtoon Suomenlahdella, Selkämerellä ja Perämerellä eli samoihin töihin kuin konventionaalisia jäänmurtajia. Monitoimimurtajat Nordica ja Fennica ovat olleet jäänmurtovalmiudessa ja operatiivisessa jäänmurrossa jatkuvasti ja jokaisen niitä koskevan työehtosopimuksen voimassa ollessa. Tänä aikana kansipäällystön työsuhteissa on noudatettu alusten omaa Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimusta 31.8.2019 saakka.

Jäänmurtaja Otsoa koskien on solmittu kaksi erillistä työehtosopimusta koskemaan niin kutsuttua ice management -työtä vuosina 2015-2017. Samassa yhteydessä alus erikseen konvertoitiin tuota työtä varten. Muutoin jäänmurtaja Otsoon on aina sovellettu konventionaalisten jäänmurtajien työehtosopimusta, koska alus on jäänmurtaja ja kuuluu Arctian jäänmurtajien alusryhmään eikä monitoimimurtajiin.

Arctia-konserni on yhdessä Suomen Varustamot ry:n kanssa pyrkinyt saamaan haluamansa muutokset kansipäällystön konventionaalisten jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työehtosopimusten soveltamisalamääräyksiin kesken sopimuskauden. Tähän Suomen Laivanpäällystöliitto ry ei ole suostunut, vaan se on pitänyt kiinni voimassa olevasta työehtosopimuksesta. Sen sijaan toinen meripuolen työntekijäliitto, Konepäällystöliitto ry, on suostunut muuttamaan molempien työehtosopimusten soveltamisalamääräykset sellaisiksi, että monitoimimurtajien konepäällystön työsuhteissa on voitu uuden, 1.3.2019 voimaan tulleen työehtosopimuksen solmimisen jälkeen soveltaa konventionaalisten jäänmurtajien työehtosopimusta pois lukien tietyt lisäpöytäkirjassa sovitut poikkeukset. Tämän muutoksen on mahdollistanut työehtosopimusten soveltamisalamääräysten radikaali muuttaminen. Myös tämä osoittaa sen, ettei Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n voimassa olevan (1.3.2018 - 28.2.2021) työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksiä ole voitu ohittaa 1.9.2019 lukien Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n työntekijöiden kohdalla ilman määräysten muuttamista. Monitoimimurtajalla työskentelevän kansipäällystön työntekijän työsuhteessa tulee noudattaa monitoimimurtajien työehtosopimusta eikä konventionaalisten jäänmurtajien työehtosopimusta.

Neuvottelut yhteistoimintamenettelyn jälkeen

Arctia-konsernin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 5.3.2019. Sen jälkeen työnantaja halusi neuvotella monitoimimurtajien työehtosopimuksen muuttamisesta, koska sen työvoimakustannukset ovat konventionaalisia jäänmurtajia koskevaa työehtosopimusta kalliimmat. Neuvottelut eivät johtaneet työnantajan haluamiin muutoksiin.

Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen Arctia Icebreaking Oy tarjosi huhtikuun 2019 lopussa monitoimimurtajien kansipäällystön työntekijöille uusia työsopimuksia. Työntekijöiden silloinen työnantaja oli Arctia Offshore Oy. Työsopimuksissa todettiin erikseen, että "työntekijän työsuhde Arctia Offshore Oy:ssä päättyy 31.8.2019 tuotannollisella ja taloudellisella syyllä". Arctia Off-shore Oy ei ollut irtisanonut työsuhteita, ja työsuhteiden päättyminen Arctia Offshore Oy:ssä tuotiin tuolloin ensimmäisen kerran esiin. Arctia-konsernin henkilöstöpäällikkö ilmoitti asiaa tiedusteltaessa konsernin pääluottamusmiehelle, ettei kyse ollut Arctia Offshore Oy:n antamasta irtisanomisilmoituksesta. Samalla kuitenkin ilmoitettiin, että työntekijät irtisanotaan, mikäli he eivät allekirjoita uutta työsopimusta. Työntekijät allekirjoittivat työsopimukset, ja ne tulivat voimaan 1.9.2019 lukien.

Arctia-konsernissa toteutettu menettely on ollut virheellinen ja loukannut voimassa olevaa monitoimimurtajien työehtosopimusta. Työehtosopimusta ei voida pätevästi muuttaa vaihtamalla sovellettavaa työehtosopimusta kesken työehtosopimuskauden.

B) Arctia-konsernin monitoimimurtajien miehityssopimusta koskevat vaatimukset

Nordicalla ja Fennicalla noudatetaan 1:1-vuorottelua perustuen Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimukseen. Vuorottelun toteuttaminen edellyttää vähintään kymmenen kansipäällystön työntekijän palkkaamista vakituiseen työsuhteeseen. Aluksille ei ole palkattu työntekijöitä miehityssopimuksen edellyttämällä tavalla.

Miehityssopimus on voimassa samanaikaisesti työehtosopimuksen kanssa. Miehityssopimuksen voimassaoloa ei ole rajoitettu aikaan, jolloin alus on liikkeessä. Tällaisesta rajauksesta ei ole sovittu myöskään Nordican ja Fennican kohdalla. Joissakin tilanteissa Suomen Laivanpäällystöliitto ry on erikseen neuvotellut ja sopinut varauksista miehityssopimuksen voimassaoloon. Näissä tapauksissa asia on tehty harkiten ja ottaen huomioon aluksen ja varustamon toiminta. Koska miehityssopimus on muutoin voimassa rajauksetta, asiasta on otettu nimenomainen kirjaus miehityssopimukseen.

Vastaajan esittämät muistiot eivät ole työehtosopimuksia, eikä niillä ole voitu poiketa Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n solmiman miehityssopimuksen määräyksistä. Näin ollen asiakirjoilla ei ole merkitystä asian kannalta. Nordicaa ja Fennicaa koskeva miehityssopimus on itsenäinen työehtosopimus, jota on voitu muuttaa vain uudella työehtosopimuksella. Pääluottamusmiehellä ei ole ollut kelpoisuutta solmia tai muuttaa miehityssopimusta. Monitoimimurtajien tai konventionaalisten jäänmurtajien työehtosopimus ei myöskään sisällä määräyksiä niin kutsutuista paikallisista sopimuksista.

Arctia Offshore Oy on rikkonut miehityssopimuksen sisältöä 22.8.2018 lukien molemmilla aluksilla 31.8.2019 saakka, jonka jälkeen kansipäällystön työntekijöiden työsuhteet ovat siirtyneet Arctia Icebreaking Oy:lle. Arctia Icebreaking Oy on rikkonut miehityssopimusta 1.9.2019 lukien ainakin 30.12.2019 saakka.

Vastaajayhtiöt Arctia Icebreaking Oy ja Arctia Offshore Oy on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Menettely on loukannut selkeitä työehtosopimuksen määräyksiä, joten sakon määrän on oltava tuntuva.

VASTAUS

Vaatimukset

Suomen Varustamot ry, Arctia Icebreaking Oy ja Arctia Offshore Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.571 eurolla korkoineen.

Perusteet

A) Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimusta koskeva vaatimus

Taustaa

Kaikki Arctia-konsernin jäänmurtajat ja monitoimimurtajat ovat talvet Suomessa Väyläviraston jäänmurron valmiudessa, ja vain muina vuodenaikoina niitä on voitu käyttää muualla muihin tehtäviin. Alukset ovat jäänmurtajia, kun ne murtavat jäätä, ja monitoimimurtajia, kun ne tekevät muuta työtä. Monitoimimurtaja-nimitys ei ole alusten virallinen tyyppi tai luokka vaan kuvaa aluksen operatiivista työtä. Monitoimimurtamisen työehtosopimuksia on noudatettu myös jäänmurtaja Otsolla, kun se on ollut offshore-työssä jäänmurtokauden ulkopuolella.

Fennica ja Nordica hankittiin Arctian edeltäjälle Merenkulkuhallitukselle vuonna 1993 ja 1994. Vuodesta 1993 vuoteen 2012 aluksilla noudatettiin samaa työehtosopimusta kuin muillakin jäänmurtajilla. Arctia Offshore Oy sai kuitenkin vuonna 2012 Fennicalle ja Nordicalle usean vuoden mittaiset offshore-rahtaussopimukset Alaskaan. Niiden mukaiseen työhön solmittiin ensimmäiset erilliset offshore-työtä koskevat työehtosopimukset. Alukset ovat olleet rahdattuna offshore-työhön viimeksi talvikaudella 2016. Yhtään kesärahtausta ei ole ollut vuoden 2015 jälkeen, ja alukset ovat olleet suuren osan vuotta Rauman ja Kotkan satamissa odottamassa työtä.

Nordica ja Fennica ovat olleet monitoimimurtajia ja monitoimimurtotoiminnassa, mutta ne eivät enää ole sen toiminnan edellyttämässä kunnossa.

Päällystön monitoimimurtajien työehtosopimuksissa on offshore-työssä kokonaispalkka, johon on laskettu mukaan ylityö. Miehistöllä on takuupalkka eli palkka sisältää osan säännöllisen työajan ylittävästä työajasta. Offshore-työssä ei ole erillistä vuosilomaa kuten jäänmurron työehtosopimuksessa vaan koko vuosi on jaksotettu 1:1-vuorotteluun. Nämä eroavaisuudet on sovittu ulkomailla tehtävän offshore-toiminnan erityispiirteitä varten, eivätkä ne sovellu kausiluontoiseen jäänmurtotoimintaan.

Konventionaalisen jäänmurron ja monitoimijäänmurron työehtosopimuksissa on kirjaukset siitä, miten työstä suoritetaan korvaus, kun siirrytään työhön toiseen alusryhmään. Näillä kirjauksilla on ollut merkitystä vain silloin, kun molempien työehtosopimusten piirissä on ollut työntekijöitä, jotka ovat tilapäisesti siirtyneet jäänmurrosta offshore-toimintaan. Yhtiö on kuitenkin yhteistoimintamenettelyn jälkeen lopettanut offshore-toiminnan ja tarjonnut henkilöstölle uutta työtä konventionaalisen jäänmurron työehdoilla. Vastaavasti myös off-shore-toiminnan vielä ollessa käynnissä on työntekijöitä siirtynyt pysyvästi offshore-työstä jäänmurtoon, jolloin heille on tehty uudet työsopimukset ja työehtosopimus on vaihtunut.

Muiden työntekijäryhmien eli konepäällystön ja miehistön kanssa sovittiin kevään 2019 työehtosopimusneuvotteluissa, että offshore-työtä koskevat työehtosopimukset ja työehtosopimuskirjaukset otetaan käyttöön vain, mikäli yhtiö saa yli kahden kuukauden mittaisen offshore-sopimuksen. Kaikkien työntekijäryhmien työehtosopimukset offshore-työhön ovat siten voimassa, mutta sopimusten piirissä ei ole tällä hetkellä yhtään työntekijää.

Yhteistoimintamenettely

Jo kutsussa yhteistoimintaneuvotteluihin todettiin, että yhtenä mahdollisena ratkaisuna oli koko offshore-toiminnan lopettaminen ja alusten myyminen. Neuvotteluiden kuluessa konsernin talous ja offshore-markkinan huono tilanne edelleen heikkenivät. Arctia Oy tiedotti yhteistoimintamenettelyn jälkeen, että offshore-toiminta lopetetaan ja henkilöstöä joko irtisanotaan tai vaihtoehtoisesti heille tarjotaan uutta työtä jäänmurrossa toisessa yhtiössä.

Henkilöstölle järjestettiin huhtikuussa 2019 Raumalla tilaisuus, jossa heille annettiin nähtäväksi uudet työsopimukset. Työsopimukset eivät tulleet työntekijöille yllätyksenä. Työntekijöiden työsuhteet Arctia Offshore Oy:ssä irtisanottiin, ja halukkaat solmivat uuden työsopimuksen Arctia Icebreaking Oy:n kanssa. Yhteistoimintamenettely ja uuden työn tarjoaminen koski kokonaisuudessaan lähes 80 työntekijää konepäällystö ja miehistö mukaan lukien.

B) Arctia-konsernin monitoimimurtajien miehityssopimusta koskevat vaatimukset

Miehityssopimukset eivät ole voimassa aluksessa, joka ei liiku. Suomen kauppalaivastossa on yli 100 alusta, eikä missään niistä noudateta miehityssopimusta silloin, kun ne ovat ilman työtä laiturissa. Aluksen miehityssopimuksen mukaista miehitystä on aina noudatettu, kun alus on ollut liikenteessä, eikä kantaja edes väitä, että alusta olisi liikutettu miehityssopimuksen vastaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Arctia Oy:n konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2018

2. Arctia Offshore Oy:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2018

3. Arctia Icebreaking Oy:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2018

4. Arctia-konsernin yritysesittely ”Arctia yrityksenä”

5. Arctia-konsernin vuosikertomus 2018

6. Jäänmurtaja Otsoa koskevat työehtosopimukset (2 kappaletta)

7. Arctia Offshore Oy:n toimintakertomus 2015

8. Arctia-konsernin konventionaalisten jäänmurtajien katsastustodistukset (Trafi ja Traficom)

9. Arctia-konsernin monitoimimurtajien luokitustodistukset (DNV GL)

10. Monitoimimurtajien rakennustilauksen ote 30.4.1992

11. Konepäällystön työehtosopimus 1.3.2019 – 28.2.2021 ja lisäpöytäkirja

12. Esitys työehtosopimuksen muuttamiseksi 13.5.2019

13. M/S Prima Viking -aluksen miehityssopimus 1.12.2018 ilman liitettä

14. Ote raportista Arctia Shipping Oy:n liiketoiminnan kehittämismahdollisuudet 7.10.2014

15. Ote Arctian kotisivuilta 19.9.2019: Offshore-palvelut

16. Ote Arctian kotisivuilta 1.11.2019: Offshore-palvelut

17. Ote Arctian kotisivuilta 8.5.2020

18. Kahdeksan miehistöluetteloa

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin ja neuvotteluesitys

2-10. Yhteistoimintamenettelyn pöytäkirjat

11. Uusi työsopimus

12. Työsopimus siirryttäessä eri työehtosopimuksen alaisuuteen

13. Esitys työehtosopimuksen muuttamiseksi 13.5.2019 (= kantajan kirjallinen todiste 12)

14. Valtakunnansovittelijan sovintoehdotus 14.3.2018, kohta 13

15. Finsta-ship-työehtosopimus

16. Jäänmurtaja Otsoa koskevat työehtosopimukset (2) (= kantajan kirjallinen todiste 6)

17. Paikalliset sopimukset miehityksestä

18. Päällikkö N:n ja päällikkö O:n pyynnöt saada vapautus päällikön vastuista elokuusta 2018 alkaen

19. Fennican makuutus elokuusta 2018 alkaen

20. Nordican makuutus elokuusta 2018 alkaen

Kantajan henkilötodistelu

1. P, Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n toiminnanjohtaja, todistelutarkoituksessa

2. Q, Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n puheenjohtaja, todistelutarkoituksessa

3. M, Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa

Vastaajien henkilötodistelu

1. S, Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa

2. T, Arctia-konsernin entinen lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja

3. U, Arctia-konsernin entinen vt. toimitusjohtaja

4. V, Arctia-konsernin tekninen johtaja

5. W, Arctia Icebreaking Oy:n ja Arctia Offshore Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa

6. X, Arctia-konsernin entinen henkilöstöjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Keskeinen riitakysymys asiassa koskee sitä, onko kanteessa mainittujen työntekijöiden työsuhteissa tullut 1.9.2019 lukien noudattaa Arctia-konsernin konventionaalisten jäänmurtajien kansipäällystöä koskevaa työehtosopimusta vai Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystöä koskevaa työehtosopimusta (jäljempänä myös konventionaalisten jäänmurtajien työehtosopimus ja monitoimimurtajien työehtosopimus). Kantajan keskeisen väitteen mukaan monitoimimurtajien työehtosopimusta on sovellettava kaikkeen kansipäällystön työhön konsernin aluksilla Fennica ja Nordica, kun taas vastaajat ovat katsoneet, että työhön sovellettava työehtosopimus ei määräydy työskentelyaluksen vaan aluksen suorittamien tehtävien perusteella.

Lisäksi riidanalaista on, ovatko vastaajayhtiöt laiminlyöneet noudattaa Fennica ja Nordica- aluksia koskevan miehityssopimuksen mukaista vakituisten työntekijöiden vähimmäismäärää.

Sovellettava työehtosopimus

Monitoimimurtajien työehtosopimusta sovelletaan sen 1 §:n 1 kohdan mukaan "Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajilla". Asiassa on riidatonta, että mainittu työehtosopimus on solmittu vuonna 2012 ja se on ollut siitä lukien katkeamatta voimassa. Soveltamisalaa koskeva määräys on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2012 lukien. Riidatonta on myös, että Arctia Shipping- konsernin eli Arctia-konsernin monitoimimurtajat ovat Arctia Off­shore Oy:n omistamat alukset Fennica ja Nordica.

Työehtosopimuksen 1 §:n 2 kohdan mukaan jos työntekijä siirtyy tekemään työtä Arctia-konsernin konventionaaliselle jäänmurtajalle, hän saa tämän työehtosopimuksen palkkajärjestelmän mukaisen palkan. Työtuomioistuin katsoo määräyksen sanamuodon viittaavan siihen, että monitoimimurtajien henkilökunnalle on tarkoitettu taata tietyt työehdot, joiden soveltaminen työntekijän työsuhteeseen ei ole riippuvaista siitä, minkälaisella aluksella työntekijä kulloinkin tekee työtä. Saman pykälän 3 kohdan mukaan jos työntekijä siirtyy konsernin konventionaaliselta jäänmurtajalta tekemään työtä monitoimimurtajalle, hän saa tämän työehtosopimuksen palkkajärjestelmän mukaisen palkan.

Työtuomioistuin toteaa, että monitoimimurtajien työehtosopimuksen 1 §:ssä eli soveltamisalamääräyksessä ei ole minkäänlaista ehtoa tai varaumaa, jonka mukaan työehtosopimusta sovellettaisiin vain silloin, kun monitoimimurtajat esimerkiksi ovat tietynlaisessa työssä tai ovat rahdattuina tietynlaisen työn suorittamista varten. Ottaen lisäksi huomioon edellä todetut riidattomat seikat työtuomioistuin katsoo monitoimimurtajien työehtosopimuksen 1 §:n sanamuodon viittaavan vahvasti siihen, että työehtosopimusta on sovellettava Fennica- ja Nordica-aluksilla riippumatta siitä, millaiseen työhön niitä käytetään tai ovatko alukset lainkaan käytössä.

Asiassa on riidatonta, että monitoimimurtajien työehtosopimuksen laatimisen taustalla on ollut Arctia-konsernin vuonna 2012 Fennica- ja Nordica-aluksille saama offshore-työtä koskenut kolmevuotinen rahtaussopimus. Tätä ennen kaikkiin Arctia-konsernin aluksiin oli vuodesta 1992 lukien sovellettu samaa jäänmurtoa koskenutta työehtosopimusta. Erillinen monitoimimurtajien työehtosopimus on ollut tarpeen offshore-työn erityispiirteiden edellyttämien perinteisestä jäänmurrosta poikkeavien työaikojen ja työjärjestelyjen johdosta.

Vastaajat ovat lausuneet, että Fennica- ja Nordica-alukset ovat olleet rahdattuna offshoretyöhön viimeksi talvikaudella 2016. Vastaajien mukaan aluksilla ei ole ollut yhtään kesärahtausta vuoden 2015 jälkeen, ja alukset ovat olleet suuren osan vuotta Rauman ja Kotkan satamissa odottamassa työtä.

Kirjallisina todisteina esitetyistä Arctia Oy:n konsernitilinpäätöksestä vuodelta 2018 sekä Arctia Icebreaking Oy:n ja Arctia Offshore Oy:n tilinpäätöksistä samalta vuodelta ilmenee, että vuonna 2018 monitoimimurtajat toimivat jäänmurrossa yhteensä 73 päivää ja offshore-työssä yhteensä neljä päivää.

Riidatonta on, että kanteessa mainittujen työntekijöiden työnantaja on ollut 31.8.2019 saakka Arctia Offshore Oy, ja heihin on mainittuun päivämäärään saakka sovellettu Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimusta. Työntekijöiden työsuhteet on 1.9.2019 siirretty Arctia Icebreaking Oy:öön, ja työntekijöihin on alettu soveltaa Arctia-konsernin konventionaalisten jäänmurtajien kansipäällystön työehtosopimusta.

Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n toiminnanjohtaja P on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut olleensa marraskuusta 2015 lukien työntekijäpuolen osalta vastuussa Arctia-konsernin kansipäällystön työehtosopimuksia koskevista neuvotteluista. Neuvoteltaessa vuonna 2018 alkavista sopimuksista työnantajapuoli oli halunnut luopua kokonaan monitoimimurtajien työehtosopimuksesta, mihin työntekijäpuoli ei ollut suostunut. Neuvotteluissa ei ollut sovittu mitään siitä, miten toimittaisiin, jos Arctia-konserni ei enää ylläpitäisi monitoimimurtajien kelpoisuutta offshore-työhön. P:n mukaan monitoimimurtajien työehtosopimusta oli aina sovellettu Fennica- ja Nordica-aluksilla riippumatta siitä, olivatko alukset satamassa vai liikkeessä, ja siitä, millaista työtä ne mahdollisesti tekivät.

Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty työehtosopimukseen osallisten yhteisestä tarkoituksesta näyttöä, joka antaisi aihetta arvioida työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä toisin kuin mihin sen sanamuoto viittaa. Näyttämättä on jäänyt, että neuvoteltaessa työehtosopimuksesta vuonna 2018 tai muulloinkaan olisi annettu merkitystä sille, jatkavatko monitoimimurtajat offshore-työn tekemistä tai ylläpitääkö alusten omistaja niitä alusten ominaisuuksia, joita offshore-työ vaatii. Edellä mainitut riidattomat ja vastaajien vetoamat seikat, kirjalliset todisteet ja P:n kertomus puolestaan osoittavat, että Fennica- ja Nordica-aluksilla työskentelevien työntekijöiden työsuhteisiin on myös vuoden 2016 jälkeen sovellettu monitoimimurtajien työehtosopimusta, vaikka mainitut alukset ovat vuoden 2016 jälkeen tehneet vain vähän offshore-työtä. Työtuomioistuin katsoo myös soveltamiskäytännön osaltaan tukevan monitoimimurtajien työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuodosta saatavaa käsitystä.

Asian ratkaisuun ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan vaikuta se, että kanteessa mainittujen työntekijöiden aikaisempi työnantajayhtiö Arctia Offshore Oy on päättänyt työntekijöiden työsuhteet käytyään ensin yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Vaikka työntekijöiden työnantajayhtiö on 1.9.2019 lukien ollut Arctia Icebreak­ing Oy, työntekijät ovat jatkaneet entisissä tehtävissään monitoimimurtajien työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä tarkoitetuilla aluksilla.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on ollut velvollinen noudattamaan monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimusta myös 1.9.2019 lukien kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työskennellessä Fennica- ja Nordica-aluksilla. Kanteessa esitetty ensimmäinen vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Arctia-konsernin monitoimimurtajien miehityssopimus

Monitoimimurtajia Fennica ja Nordica koskevalla miehityssopimuksella Suomen Laivanpäällystöliitto ry ja Arctia Offshore Oy ovat 23.2.2018 sopineet, että kyseisillä aluksilla on oltava toistaiseksi voimassa olevassa sopimussuhteessa aluksilla noudatettavien vuorottelujärjestelmien toteutumisen edellyttämä määrä päälliköitä ja perämiehiä. Sopimuksen mukaan tämä kansipäällystön vähimmäismäärä sisältää viisi tointa, joista kukin edellyttää tiettyä pätevyyskirjaa. Sopimukseen on kirjattu, että se on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus.

Asiassa on riidatonta, että niin kutsutut miehityssopimukset ovat varustamon ja työntekijäliittojen välillä tehtyjä erillisiä aluskohtaisia työehtosopimuksia. Muun muassa P, Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n puheenjohtaja Q, Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja S ja Arctia-konsernin entinen henkilöstöjohtaja X ovat kertoneet, että Traficom antoi ensin miehitystodistuksen, jossa todettiin viranomaisen arvioima aluksen turvallisen liikennöinnin edellyttämä miehistön vähimmäismäärä ja pätevyydet. Miehityssopimus neuvoteltiin todistuksen antamisen jälkeen, ja siinä sovittiin aluksen miehistöstä, jonka määrä oli usein suurempi kuin miehitystodistuksessa. Miehityssopimuksessa otettiin huomioon esimerkiksi henkilöstön vuorottelu, vapaat ja muut sellaiset työsuhteen ehdot, jotka eivät liittyneet miehitystodistukseen. P, S ja Arctia Icebreaking Oy:n ja Arctia Offshore Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen W ovat kertoneet, että miehityssopimus liittyi aluksen liikennöintiturvallisuuteen. Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n hallituksen jäsenen M:n mukaan miehityssopimukset tehtiin, jotta alukset kykenivät suorittamaan tehtävänsä.

Kirjallisina todisteina esitetyillä Fennica- ja Nordica-aluksia koskevilla makuutusilmoituksilla on selvitetty, että alukset ovat olleet poissa liikenteestä 18.8.2018 lukien. Asiassa ei ole edes väitetty, että alukset olisivat olleet liikenteessä 22.8.2018-30.12.2019 eli sinä ajanjaksona, jota kantajan esittämät miehityssopimukseen perustuvat vaatimukset koskevat.

Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n mukaan Fennica- ja Nordica-aluksilla noudatetaan 1:1-vuorottelua, mikä miehityssopimuksessa sovittu kansipäällystön vähimmäismäärä huomioon ottaen edellyttää vähintään kymmenen kansipäällystön työntekijän palkkaamista vakituiseen työsuhteeseen. Vastaajat eivät ole kiistäneet 1:1-vuorottelun noudattamista eivätkä sitä, kuinka monta kansipäällystön työntekijää laivoille tulee palkata vakituiseen työsuhteeseen miehityssopimuksen perusteella. Vastaajien mukaan miehityssopimukset eivät kuitenkaan ole voimassa aluksessa, joka ei liiku, ja miehityssopimuksen mukaista miehitystä on aina noudatettu, kun alukset ovat olleet liikenteessä.

Työtuomioistuin katsoo, että Fennica- ja Nordica-alusten miehityssopimuksen sanamuodosta ei ilmene sopimuksen voimassaolon olevan millään tavalla ehdollinen. Sanamuodon mukaan sopimuksen voimassaoloa ei ole esimerkiksi rajoitettu vain aikaan, jolloin alus on liikenteessä. Työtuomioistuin toteaa, että vastaajien väittäessä sopimuksen sisällön olevan muu kuin sanamuodon osoittama ne ovat velvollisia näyttämään toteen tällaiseen tulkintaan oikeuttavan perusteen.

Käsillä olevaa miehityssopimusta koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut P on kertonut, että miehityssopimuksia tuli noudattaa jatkuvasti, ellei sopimusten voimassaoloa ollut niihin kirjatun määräyksen perusteella erikseen rajoitettu liikennöinnin ajalle. P on tältä osin viitannut esimerkkinä kirjallisena todisteena esitettyyn Prima Viking -aluksen miehityssopimukseen, jota hän oli itse ollut laatimassa. Mainitussa sopimuksessa on määräys, jonka mukaan ”Prima Viking -aluksella on oltava sen liikenteessä [ollessa] liitteen 1 mukainen miehitys”. P:n mukaan kirjaus osoitti, että miehityssopimuksen oli nimenomaisesti tarkoitettu koskevan vain aikaa, jonka alus on liikenteessä. Fennica- ja Nordica-alusten miehityssopimusta ei sen sijaan ollut rajattu koskemaan niiden liikennöintiaikaa. P on kertonut olleensa sopimassa kymmeniä miehityssopimuksia, mutta hän ei ole muistanut, onko olemassa muita jatkuvasti voimassa olevia miehityssopimuksia kuin Fennica- ja Nordica-aluksia koskeva sopimus.

Vuodesta 2012 lukien työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut ja myös käsillä olevaa miehityssopimusta koskevissa neuvotteluissa mukana ollut Q on kertonut, että hänen tietensä miehityssopimusten osalta ei ollut koskaan keskusteltu siitä, että sopimuksia sovellettaisiin vain silloin, kun alus on liikenteessä. Sopimuksia ei myöskään ollut tulkittu siten.

S on puolestaan kertonut, etteivät miehityssopimukset säännönmukaisesti olleet voimassa muulloin kuin aluksen liikennöidessä, ja että vuorottelujärjestelmä toimii, kun alus on liikenteessä. Kun laiva makaa satamassa, sillä ei ole täyttä miehitystä. S ei ollut ollut neuvottelemassa Fennica- ja Nordica-alusten miehityssopimuksesta. S:n mukaan Prima Viking -alusta koskevaa miehityssopimusta ei voinut verrata kausiluontoisesti toimivien jäänmurtoalusten tai monitoimimurtajien sopimuksiin, koska Prima Viking oli ympärivuotisesti liikennöivä rahtialus. Myös X on kertonut, että miehityssopimukset koskevat vain liikenteessä olevia aluksia. Hänen mukaansa Fennica- ja Nordica-alusten miehityssopimuksessa oleva maininta vuorottelujärjestelmien toteutumisen edellyttämästä henkilöstömäärästä viittasi liikenteessä olevaan alukseen.

W ja Arctia-konsernin entinen lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja T ovat kertoneet, että miehityssopimukset ovat voimassa koko ajan mutta niiden mukaista miehitystä noudatetaan ainoastaan silloin, kun alus liikkuu. T:n mukaan ei ole olemassa työehtosopimusmääräyksiä, jotka koskisivat alusten rannassaoloaikaa.

Työtuomioistuin katsoo, ettei edellä kerrotusta osin ristiriitaisesta henkilötodistelusta tai muustakaan esitetystä todistelusta voida tehdä ratkaisevia johtopäätöksiä siitä, milloin Fennica- ja Nordica -alusten miehityssopimusta tulee noudattaa. Kannetta puoltaa se, ettei miehityssopimus sisällä nimenomaista ehtoa, joka rajoittaisi sopimuksen noudattamista. Miehityssopimus eroaa tältä osin merkittävästi Prima Viking -alusta koskevasta miehityssopimuksesta, mille voidaan antaa asiassa merkitystä, vaikka Prima Viking -alus ei olekaan käyttötarkoitukseltaan ja liikennöintitavaltaan verrattavissa Fennica- ja Nordica-aluksiin. Samoin kannetta puoltaa se, että monitoimimurtajien työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen 2 ja 3 momentti koskevat sitä tilannetta, että jonkin Arctia-konsernin aluksen työntekijä siirtyy tekemään työtä toiselle alukselle. Työtuomioistuin katsoo tämän viittaavan siihen, että työehtosopimusosapuolet ovat ottaneet huomioon, että aluksille on palkattuna toistaiseksi voimassa olevaan sopimussuhteeseen henkilöstöä, jolle ei välttämättä ole aina tarjolla työtä kyseisellä aluksella. Muu seikka ei selitä varautumista siihen, että henkilöstön siirtämiseen alusten välillä voi tulla tarvetta. W onkin työtuomioistuimessa kertonut, että henkilöstön rotaatio Arctia-konsernin alusten välillä on tavanomaista.

Vastaajat ovat vedonneet myös siihen, että miehityssopimuksen mukaisen vähimmäismiehityksen määrän alittamisesta jäänmurto- ja huoltokauden ulkopuolella oli joka tapauksessa paikallisesti sovittu. Vastaajien kirjallisina todisteina vetoamista paikallisista neuvottelumuistioista 11.6. ja 12.8.2019 ilmenee työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien yhdessä todenneen, että syys- ja lokakuun 2019 osalta riittävä miehityksen määrä Fennica- ja Nordica-aluksilla oli kuusi henkilöä kummallakin. Näistä henkilöistä yksi kummallakin aluksella oli kansipäällystön jäsen. Muistiot on Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n edustajana allekirjoittanut pääluottamusmies.

M on kertonut, että pääluottamusmies ei voisi solmia miehityssopimusta tai allekirjoittaa sitä. Hänen mukaansa edellä tarkoitetut muistiot eivät olleet miehityssopimuksia. P:n mukaan muistiot eivät olleet miehityssopimuksia tai sen muutoksia, koska sellaisen sopimuksen tekeminen vaatisi Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n hyväksymisen ja kahden henkilön allekirjoituksen liiton puolesta. X on sen sijaan kertonut, että pääluottamusmies neuvotteli miehityssopimuksen työntekijäliiton puolesta ja saattoi allekirjoittaakin sen. X on kertonut keskustelleensa pääluottamusmiehen kanssa alusten miehityksestä silloin, kun alukset eivät olleet liikenteessä.

Asiassa ei ole selvitetty, että kysymyksessä oleva miehityssopimus, joka riidattomasti on aluskohtainen työehtosopimus, mahdollistaisi sen määräyksistä poikkeamisen paikallisesti sopien. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, että edellä mainitut muistiot allekirjoittanut pääluottamusmies olisi sopinut asiasta työntekijäliiton valtuuttamana. Mainittujen neuvottelumuistioiden merkitys miehityssopimuksen soveltamisen kannalta on siten jäänyt epäselväksi.

Edellä kuvattua todistelua kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Fennica- ja Nordica-alusten miehityssopimuksen mukaista miehityksen vähimmäismäärää koskevaa ehtoa ei olisi ollut tarkoitus noudattaa jatkuvasti. Kun Arctia Offshore Oy ja Arctia Icebreaking Oy eivät ole ajalla 22.8.2018 – 30.12.2019 pitäneet toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa Fennica- ja Nordica-alusten vuorottelujärjestelmän edellyttämää vähintään kymmentä kansipäällystön työntekijää, on yhtiöiden katsottava menetelleen tältä osin monitoimimurtajien miehityssopimuksen vastaisesti.

Hyvityssakot

Vastaajayhtiöt ovat edellä mainituin tavoin menetelleet työehtosopimuksen vastaisesti miehistön vähimmäismäärän osalta. Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen sanamuoto on tältä osin ollut selkeä. Kantajan vaatimuksesta yhtiöiden on siten katsottava tietensä rikkoneen työehtosopimusta, ja ne on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa.

Työtuomioistuin on sakon määrää harkitessaan ottanut huomioon työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat. Yksi merkityksellisistä seikoista on tässä tapauksessa se, että Arctia Offshore Oy:n työehtosopimuksen vastainen menettely on kohdistunut ajanjaksoon 22.8.2018-31.8.2019 ja Arctia Icebreaking Oy:n ajanjaksoon 1.9.-30.12.2019.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Suomen Varustamot ry, Arctia Icebreaking Oy ja Arctia Offshore Oy ovat asian hävitessään velvollisia korvaamaan Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut.

Vastaajat ovat hyväksyneet kantajan oikeudenkäyntikululaskussa käytetyn tuntiveloitusperusteen mutta paljoksuneet laskua siltä osin kuin toimenpiteiden kokonaismäärä ylitti 55 työtuntia. Vastaajat ovat pitäneet erityisesti neuvotteluihin käytettyä aikaa liiallisena. Kantajan asiamies on tältä osin lausunut, että neuvottelut oli käyty päämiehen pyynnöstä.

Työtuomioistuin toteaa, että kantajan oikeudenkäyntikululaskun mukaan asiassa on tehty erilaisia toimenpiteitä yhteensä 74,75 tuntia. Työtuomioistuimella ei ole perustetta pitää joitakin laskusta ilmeneviä neuvotteluja tarpeettomina toimenpiteinä. Työtuomioistuin katsoo, että kantajan asiamiehen asian hoitamiseen käyttämää työtuntimäärää on asian laatuun ja laajuuteen nähden pidettävä kohtuullisena erityisesti asiassa esitetyn todistelun määrä huomioon ottaen. Vastaajat on siten velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Arctia-konsernin monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimuksen (1.3.2018 - 28.2.2021) 1 §:n soveltamisalamääräyksen perusteella työntekijöiden A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M työsuhteissa on 1.9.2019 lukien tullut soveltaa mainittua työehtosopimusta työntekijöiden työskennellessä Arctia-konsernin alusten Fennica ja Nordica kansipäällystössä.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Arctia Offshore Oy ja Arctia Icebreaking Oy ovat menetelleet monitoimimurtajia Fennica ja Nordica koskevan työehtosopimuksen (miehityssopimus kansipäällystöstä) vastaisesti 22.8.2018 - 30.12.2019, kun toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa ei ole pidetty Fennica- ja Nordica-alusten vuorottelujärjestelmän edellyttämää vähintään kymmentä kansipäällystön työntekijää.

Työtuomioistuin tuomitsee Arctia Offshore Oy:n maksamaan Suomen Laivanpäällystöliitto ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2.200 euroa ja Arctia Ice­breaking Oy:n maksamaan Suomen Laivanpäällystöliitto ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 1.000 euroa.

Suomen Varustamot ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 20.773,80 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Arctia Offshore Oy ja Arctia Icebreaking Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 6.924,60 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Murto, Lindström, Mänttäri, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Mänttäri, jonka lausuntoon jäsen Lindström yhtyi, lausui:

1. Kanteen vaatimus A noudatettavasta työehtosopimuksesta

Yhdyn tuomioistuimen enemmistön kantaan, jonka mukaan työehtosopimuksen voimassaoloaikana tulee kantajan vaatimuksen mukaisesti soveltaa monitoimijäänmurtajia koskevaa työehtosopimusta.

2. Kanteen vaatimus B miehityssopimuksesta

Asiassa on muun muassa P:n, Q:n, S:n ja X:n kertomuksilla selvitetty, että miehityssopimuksessa sovittu miehitys on yleensä suurempi kuin se miehitys, jota Traficomin antamassa miehitystodistuksessa edellytetään aluksen turvallista liikennöimistä varten. P, S, W ja M ovat kertoneet miehityssopimusten liittyvän alusten liikennöintiturvallisuuteen tai siihen, että alukset kykenevät suorittamaan tehtävänsä liikkeellä ollessaan.

Fennica- ja Nordica-alusten miehityssopimuksen mukaan aluksissa on oltava toistaiseksi voimassa olevassa sopimussuhteessa ”aluksilla noudatettavien vuorottelujärjestelmien toteutumisen edellyttämä määrä” kansipäällystöä. P:n ja Q:n mukaan voimassa olevia miehityssopimuksia noudatetaan jatkuvasti, ellei noudattamisesta ole nimenomaisesti sovittu toisin. P, joka on ollut solmimassa kymmeniä miehityssopimuksia, ei kuitenkaan ole muistanut Fennica- ja Nordica-aluksia koskevan sopimuksen lisäksi muita jatkuvasti noudatettavia miehityssopimuksia. S, X, W ja T ovat sen sijaan kertoneet, että miehityssopimuksia säännönmukaisesti noudatetaan ainoastaan alusten ollessa liikenteessä. S on myös kertonut vuorottelujärjestelmän toimivan vain silloin, kun alus on liikenteessä. X on katsonut miehityssopimuksessa olevan maininnan vuorottelujärjestelmien toteutumisen edellyttämästä henkilöstömäärästä viittaavan liikenteessä olevaan alukseen. W:n kertoman mukaan käytännön miehitys määritellään erikseen silloin, kun laiva ei ole liikenteessä.

Neuvottelumuistiot, jotka on päivätty 11.6. ja 12.8.2019, osoittavat työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien yhdessä todenneen, että riittävä miehitys Fennica- ja Nordica-aluksilla oli huomattavasti miehityssopimuksen mukaista miehitystä vähäisempi eräänä ajanjaksona, jolloin alukset eivät olleet liikenteessä. Asiassa ei ole selvitetty, että kysymyksessä oleva miehityssopimus, joka riidattomasti on aluskohtainen työehtosopimus, mahdollistaisi sen määräyksistä poikkeamisen paikallisesti sopien. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, että edellä mainitut muistiot allekirjoittanut pääluottamusmies olisi sopinut asiasta työntekijäliiton valtuuttamana. Näistä seikoista huolimatta katson muistioiden osaltaan vahvistavan käsitystä siitä, että miehityssopimusta ei ole ollut tarkoitus noudattaa silloin, kun alukset eivät ole liikenteessä.

Edellä kuvattua todistelua kokonaisuutena arvioituani katson jääneen näyttämättä, että Fennica- ja Nordica-aluksilla olisi ollut tarkoitus noudattaa 1:1-vuorottelujärjestelmää myös silloin, kun alukset eivät ole liikenteessä. Mainittu vuorottelujärjestelmä ei siten edellytä aluksilla olevan tiettyä määrää kansipäällystöä liikkeelläoloajan ulkopuolella. Näillä perusteilla katson näytetyksi, että Fennica- ja Nordica-alusten miehityssopimuksen sanamuodosta huolimatta sopimuksen mukaista miehityksen vähimmäismäärää koskevaa ehtoa ei ole ollut tarkoitus noudattaa silloin, kun alukset eivät ole liikenteessä. Asiassa ei ole näytetty, että miehityssopimuksen mukaisesta kansipäällystön määrästä olisi poikettu laivan liikennöidessä. Hylkään siten miehityssopimukseen perustuvat vaatimukset.

Oikeudenkäyntikulut ja hyvityssakot

Velvoitan Suomen Varustamot ry korvaamaan Suomen Laivanpäällystöliitto ry:lle kantajan oikeudenkäyntikuluina kanteen A-kohtaa vastaavan osuuden 20.773,80 euroa laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Kanteen B-kohdan tullessa hylätyksi on Suomen Laivanpäällystöliitto ry velvollinen korvaamaan Arctia Offshore Oy:n ja Arctia Icebreaking Oy:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi arvioin ¼ vastaajien esittämästä A- ja B-kohtia koskevasta yhteislaskusta. Velvoitan siten Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n korvaamaan vastaajayhtiöille yhteensä 642,75 euroa vastaajien 2.571 euron oikeudenkäyntikululaskusta laillisine korkoineen.

Koska hylkään kanteen B-kohdan, en myöskään tuomitse Arctia Offshore Oy:tä ja Arctia Icebreaking Oy:tä maksamaan hyvityssakkoa.