TT 2020:113

Yhtiön jäsenyys työnantajaliitossa oli päättynyt kesken sopimuskauden. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla yhtiö pysyi kuitenkin sidottuna työehtosopimukseen sopimuskauden loppuun asti. Työnantajaliiton asiana oli oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla käyttää vastaajapuhevaltaa omasta ja yhtiön puolesta jutussa, joka koski työehtosopimuksen sitovuusaikana tapahtuneita työntekijöiden irtisanomisia, vaikka yhtiö ei irtisanomisten tapahtuessa ollut enää ollut työnantajaliiton jäsen. Samoin työtuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan tällaisen jutun. Ks. myös TT 2011:7, TT 2013:113 ja TT 2013:170.

Työnantajaliitto oli ilmoittanut, ettei se käy asiasta erimielisyysneuvotteluja työntekijäliiton kanssa. Koska työntekijäliitto ei ollut syypää liittojen välisten neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen, ei sen nostaman kanteen tutkimiselle ollut tästäkään syystä estettä.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Luottamus- yms. henkilöt

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 30 §:n 2 momentin nojalla työtuomioistuin on ottanut erikseen välituomiolla ratkaistavaksi kanteen tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksen.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisessä 2.11.2017–31.10.2019 voimassa olleessa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

27 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

-----

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta taikka muusta työsuhteeseen liittyvästä asiasta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

-----

5. Jos edellä 2 kohdassa mainitut sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat neuvottelut eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on sopimuskaudella 14.2.2020 - 30.11.2021 muun ohessa seuraavat määräykset:

27 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

-----

2. Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista tai muuta työsuhteeseen liittyvää asiaa koskeva erimielisyys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.

-----

b) Ellei erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, asia on siirrettävä liittojen käsiteltäväksi.

-----

3. Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on neuvoteltu liittojen välillä pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jommankumman liiton toimesta saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

A ja B ovat työskennelleet X Oy:ssä rikastamon vuorotyönjohtajina. A on toiminut toimihenkilöiden henkilöstöryhmän luottamusmiehenä ja B toimihenkilöiden henkilöstöryhmän työsuojeluvaltuutettuna. A:n ja B:n työsopimukset on irtisanottu 17.10.2019 tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä päättymään A:n osalta 17.11.2019 ja B:n osalta 17.2.2020.

X Oy on asetettu velkojan hakemuksesta konkurssiin, joka on alkanut 25.6.2019. Yhtiön jäsenyys Teknologiateollisuus ry:ssä on yhdistyksen sääntöjen mukaan päättynyt konkurssin alkamispäivänä. Yhtiö on ollut sidottu työehtosopimukseen sopimuskauden loppuun 31.10.2019 asti.

Teknologiateollisuus ry:n toimivalta valvoa X Oy:tä on päättynyt yhtiön jäsenyyden päättyessä 25.6.2019. Työnantajayhdistyksellä ei siten ole ollut tässä asiassa valvontavelvollisuutta X Oy:tä kohtaan.

Teknologiateollisuus ry on katsonut, ettei sillä ole asemaa eikä oikeutta neuvotella erimielisyydestä, koska riidanalaiset seikat koskevat aikaa, jolloin yhtiön jäsenyys työnantajayhdistyksessä oli jo päättynyt. Teknologiateollisuus ry on 20.4.2020 ilmoittanut, ettei se käy asiasta erimielisyysneuvotteluja Ammattiliitto Pro ry:n kanssa.

KANNE JA KANTAJAN LAUSUMA

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa X Oy:n toimineen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevien määräysten vastaisesti irtisanoessaan toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimineen A:n ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna toimineen B:n työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, vaikka tuotantoyksikön toimintaa ei toimihenkilöiden osalta keskeytetty kokonaan eikä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa todettu, ettei heille voida tarjota heidän ammattiaan vastaavaa tai heille muutoin sopivaa työtä,

- velvoittaa X Oy:n suorittamaan korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä A:lle tämän 20 kuukauden palkkaa vastaavat 82.349,80 euroa ja B:lle tämän 30 kuukauden palkkaa vastaavat 123.524,70 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksi antamisesta 20.5.2020 lukien, ja

- velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 2.185 eurolla korkoineen. Määrä ei sisällä oikeudenkäyntimaksua.

Ammattiliitto Pro ry on 20.8.2020 antamassaan lausumassa vaatinut, että Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n esittämä vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä hylätään.

Perusteet

Työtuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään asian.

Teknologiateollisuus ry:llä on puhevalta asiassa. Työnantajayhdistyksen puhevalta perustuu siihen, että X Oy on ollut sidottu työehtosopimukseen kanteen perusteena olevien tapahtumien aikana. Työnantajayhdistyksen puhevalta ei edellytä, että yhtiö olisi ollut työnantajayhdistyksen jäsen riidan aiheena olevien tapahtumien aikaan. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla Teknologiateollisuus ry:n tulee vastata omasta ja X Oy:n puolesta asiassa.

Työtuomioistuin on ratkaisussa TT 2019:16 katsonut olevansa toimivaltainen ottamaan kanteen tutkittavakseen, koska kuultavana ollut yhtiö oli ollut kanteessa tarkoitettujen tapahtumien aikaan sidottu kysymyksessä olevaan työehtosopimukseen. Työtuomioistuimen toimivalta ei siis edellytä työnantajayhdistyksen jäsenyyttä kanteen perusteena olevien tapahtumien aikana. Ratkaisu vastaa työehtosopimuslain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain sanamuotoa. Vastaajan passiivisuus tai aktiivisuus ei voi johtaa erilaiseen lain tulkintaan tuomioistuimen toimivallasta ja vastaajan puhevallasta. Aiemmissa ratkaisuissaan TT 2013:113 ja TT 2013:170 työtuomioistuin on ottanut kantaa vain noiden tapausten olosuhteisiin, jotka poikkeavat nyt käsillä olevasta tapauksesta.

Teknologiateollisuus ry:llä ei ole tässä asiassa valvontavelvollisuutta X Oy:tä kohtaan, mutta yhtiön jäsenyyden päättyminen työnantajayhdistyksessä ei ole esteenä sille, etteikö Teknologiateollisuus ry pystyisi ottamaan kantaa työehtosopimuksen määräysten tulkintaan asiassa.

Teknologiateollisuus ry on kieltäytynyt käymästä asiassa erimielisyysneuvotteluja. Koska Ammattiliitto Pro ry ei ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen, ei kanteen tutkimiselle ole senkään vuoksi estettä (esim. TT 2019:16 ja TT 2005:85).

VASTAUS JA VASTAAJAN LAUSUMA

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on ennen pääasiaan vastaamista vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.160 eurolla.

Perusteet

Teknologiateollisuus ry:llä ei ole puhevaltaa asiassa. Kanteen perusteena olevat tapahtumat koskevat aikaa, jolloin X Oy ei ole ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen. Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n oikeudet ja velvollisuudet toisiaan kohtaan ovat sidotut jäsenyyteen työnantajayhdistyksessä. Teknologiateollisuus ry:n toimivalta valvoa työnantajayritystä on päättynyt jäsenyyden päättyessä. Tämän jälkeiseltä ajalta Teknologiateollisuus ry:llä ei ole tietoa työnantajayrityksen työsuhteiden tilanteesta eikä oikeutta vaatia tai pyytää selvitystä.

Se, että työehtosopimus on voimassa jäsenyyden päättymisen jälkeen, sitoo X Oy:tä noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä sen voimassaoloajan. Tämä ei kuitenkaan jatka työantajayhdistyksen velvoitteita ja oikeuksia selvittää, valvoa ja vastata entisen jäsenensä puolesta. Teknologiateollisuus ry:n kannalta tilanne rinnastuu tilanteeseen, jossa kuultava olisi järjestäytymätön työnantaja

Työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa asiassa. Työtuomioistuimella on toimivalta tutkia yritystä koskeva asia ajalta, jolloin yritys on normaalisitovuuden eli jäsenyyden perusteella sidottu työehtosopimukseen. Työtuomioistuimen toimivalta alkaa siitä hetkestä, kun yhtiön jäsenyys on alkanut työehtosopimuksen solmineessa yhdistyksessä. Vastaavasti on perusteltua, että työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia jäsenyyden päättymisen jälkeisiä asioita. (TT 1972:13, TT 2013:113 ja TT 2013:170)

Työehtosopimuksen 27 §:n mukaan toinen työehtosopimusosapuoli voi saattaa asian ratkaistavaksi työtuomioistuimessa vasta erimielisyysneuvottelun jälkeen. Edellä mainituilla perusteilla Teknologiateollisuus ry:llä ei ole ollut asemaa eikä oikeutta neuvotella erimielisyydestä asiassa.

KUULTAVAN LAUSUMA

X Oy on vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.862,50 eurolla.

X Oy on viitannut Teknologiateollisuus ry:n antamaan vastaukseen ja lausumaan.

X Oy on lisäksi lausunut, että työnantajayhdistyksen oikeus ja velvollisuus vastata työehtosopimuksia koskeviin kanteisiin tarkoittaa, että yksittäinen yritys ei voi vastata sitä kohtaan esitettyihin vaateisiin ilman työnantajayhdistyksen myötävaikutusta. Työnantajayhdistyksen toimivalta ja velvollisuus edustaa jäsenyritystensä etuja alkaa yrityksen tullessa työnantajayhdistyksen jäseneksi ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Työnantajayhdistyksen toimivallan laajentaminen aikaan, jolloin yritys ei ole ollut yhdistyksen jäsen, vaarantaisi yrityksen oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tällaisessa tapauksessa työnantajayhdistyksellä ei olisi lain, sopimuksen tai yhdistyksen sääntöjen perusteella velvollisuutta toimia yrityksen etujen mukaisesti ja varmistaa yritykselle mahdollisuutta vastata sitä kohtaan esitettyihin vaateisiin.

Koska Teknologiateollisuus ry:llä ei ole puhevaltaa vastata asiaan X Oy:n puolesta, työtuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Sähköposti 20.4.2020

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan kanteeseen, joka pannaan vireille työtuomioistuimessa, vastaa muissa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavissa tapauksissa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, yhdistys sekä omasta puolestaan että niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan työehtosopimukseen sidottuja ovat muun muassa ne työnantajat, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuslain 7 § koskee työnantajalle ja työntekijälle työehtosopimuksen määräysten rikkomisen johdosta tuomittavaa hyvityssakkoa. Kanteessa ei ole esitetty hyvityssakkoa koskevia vaatimuksia, joten lainkohta ei tule sovellettavaksi käsillä olevassa asiassa.

Sekä asianosaisen puhevallan että työtuomioistuimen toimivallan perusteena on asianosaisen asema työehtosopimukseen osallisena tai muuten sidottuna kanteen perusteena olevien tapahtumien aikana (esim. TT 2011:7, TT 2013:113 ja TT 2013:170). Oikeuskirjallisuudessa on lausuttu, että eroaminen työehtosopimukseen sidotun työnantajayhdistyksen jäsenyydestä vapauttaa työnantajan sopimuksen sitovuuspiiristä, mutta vasta sopimuskauden päätyttyä. Työnantajayhtiö pysyy työehtosopimukseen sidottuna sopimuskauden loppuun asti. Työnantajaliiton asiana on käyttää puhevaltaa omasta puolestaan ja yhtiön puolesta jutussa, joka koskee sopimuksen sitovuusaikana sattuneita tapahtumia. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 81)

X Oy:n jäsenyys Teknologiateollisuus ry:ssä on päättynyt 25.6.2019. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla yhtiö on kuitenkin pysynyt sidottuna teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen sopimuskauden loppuun 31.10.2019 saakka. Näin ollen Teknologiateollisuus ry:n asiana on edellä mainittujen lainsäännösten nojalla käyttää vastaajapuhevaltaa X Oy:n puolesta, vaikka A:n ja B:n työsopimuksia irtisanottaessa 17.10.2019 yhtiö ei ole enää ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen.

X Oy on katsonut, että työnantajaliiton toimivallan laajentaminen aikaan, jolloin työnantajayhtiö ei ole ollut liiton jäsen, vaarantaisi yhtiön oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, koska työnantajaliitolla ei tällaisessa tapauksessa olisi velvollisuutta toimia työnantajayhtiön etujen mukaisesti ja varmistaa sille mahdollisuutta vastata sitä kohtaan esitettyihin vaateisiin.

Työtuomioistuin toteaa, että X Oy on asiassa kuultavan asemassa. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 14 §:n mukaan kuultavaksi kutsutulla on työtuomioistuimessa puhevalta sekä oikeus käyttää todistuskeinoja. Mainitun säännöksen nojalla kuultavalla on siten vastaajasta riippumaton oikeus vastata sitä kohtaan esitettyihin vaatimuksiin, tulla kuulluksi ja esittää asiassa todistelua, millä taataan kuultavan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Vastauksessa on vedottu myös siihen, että asiassa ei ole käyty työehtosopimuksessa edellytettyjä erimielisyysneuvotteluja. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Asiassa on riidatonta, että Teknologiateollisuus ry on 20.4.2020 ilmoittanut, ettei se käy asiasta erimielisyysneuvotteluja Ammattiliitto Pro ry:n kanssa. Koska Ammattiliitto Pro ry ei siten ole ollut syypää liittojen välisten neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen, ei kanteen tutkimiselle ole tästäkään syystä estettä.

Edellä mainituilla perusteilla Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n esittämän kanteen tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksen.

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Pakkala, Äimälä, Aarto, Lehto ja Tiainen jäseninä. Esittelijä on ollut Brander.

Päätös on yksimielinen.