TT 2020:56

Työehtosopimukseen osallinen ammattiliitto oli irtisanonut työehtosopimuksen sen voimassaoloa koskevien määräysten mukaisesti. Määräysten mukaan työehtosopimuksen määräykset olivat voimassa neuvoteltaessa uudesta työehtosopimuksesta, kunnes uusi työehtosopimus oli tehty tai sopimusneuvottelut muuten olivat päättyneet. Ammattiliitto oli kesken uudesta työehtosopimuksesta käytyjä neuvotteluja ilmoittanut työnantajaliiton jäsenyhdistyksiä koskevasta ylityökiellosta. Ammattiliiton julistamana joukkoluonteisena painostuskeinona kysymyksessä katsottiin olevan työehtosopimuslaissa tarkoitettu työtaistelutoimenpide.

Työtuomioistuin katsoi, että ammattiliiton julistaman ja toimeenpaneman ylityökiellon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajapuolta suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Työtaistelutoimenpide oli näin ollen kohdistunut voimassa olleeseen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Ammattiliitto oli toimeenpannut ylityökiellon aikana, jolloin työehtosopimus oli vielä ollut voimassa täysin työehtosopimusvaikutuksin. Ammattiliiton katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa, ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

KANTAJA

Puusepänteollisuus ry

VASTAAJA

Ammattiliitto Pro ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Ammattiliitto Pro ry oli 20.11.2019 irtisanonut puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen voimassaolon päättymään 31.1.2020.

Neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta oli käyty osapuolten kesken 22. ja 30.1., 7., 19., 26. ja 27.2. ja neuvottelukuntien kesken 3.3.2020. Viimeksi mainituissa neuvotteluissa seuraavaksi neuvotteluajaksi oli sovittu torstai 12.3.2020.

Ammattiliitto Pro ry oli maanantaina 9.3.2020 kello 11.08 ilmoittanut Puusepänteollisuus ry:n jäsenyhdistyksiä koskevasta ylityökiellosta, joka koski puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisia tehtäviä. Ylityökielto oli astunut voimaan 9.3.2020 kello 14.00 ja päättynyt 23.3.2020 kello 14.00.

Puusepänteollisuus ry:n haastehakemus käsillä olevassa asiassa saapui työtuomioistuimeen 9.3.2020.

Neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta oli jatkettu liittojen välillä 12., 19. ja 24.3. sekä 1.4.2020. Ammattiliitto Pro ry oli katkaissut työehtosopimusneuvottelut 1.4.2020 käydyn neuvottelun päätteeksi.

KANNE

Vaatimukset

Puusepänteollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Ammattiliitto Pro ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja

- velvoittaa Ammattiliitto Pro ry:n korvaamaan Puusepänteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ammattiliitto Pro ry ei ollut katkaissut neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta ennen ylityökiellosta ilmoittamista ja sen aloittamista. Koska työehtosopimusneuvottelut eivät olleet vielä päättyneet eikä uutta työehtosopimusta ollut tehty, työehtosopimus ja sen mukainen työrauhavelvollisuus oli nimenomaisen työehtosopimusmääräyksen mukaan ollut voimassa, kun vastaaja oli jättänyt ilmoituksen ylityökiellosta ja toteuttanut sen. Ylityökielto oli ollut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastainen työtaistelutoimenpide.

Vastaajan tavoitteena oli ollut painostaa ylityökiellolla työnantajapuolta suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Näin ollen työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

VASTAUS

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että

- kanne hylätään tai toissijaisesti Ammattiliitto Pro ry jätetään tuomitsematta hyvityssakkoon ja

- Puusepänteollisuus ry velvoitetaan korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 380 eurolla korkoineen.

Perusteet

Puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen voimassaolo oli päättynyt 31.1.2020. Sen jälkeen alkaneella sopimuksettomalla kaudella sopimuksesta johtuva työrauhavelvoite ei ollut enää voimassa. Työehtosopimuksen lakkaamisesta huolimatta sopimuksen mukaisia ehtoja noudatettiin jälkivaikutuksen nojalla edelleen, kunnes uusi työehtosopimus oli saatu voimaan. Jälkivaikutukseen ei kuitenkaan liittynyt työehtosopimuslain mukaisia oikeusvaikutuksia kuten työrauhavelvoitetta tai hyvityssakkovastuuta.

Puusepänteollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry eivät olleet sopineet työehtosopimuksella "normaalista", oikeuskäytännössä muotoutuneesta jälkivaikutuksesta poikkeavaa. Kirjaus tarkoitti vain työehtojen määräytymistä sopimuksettoman tilan aikana.

Mikäli työtuomioistuin katsoisi Ammattiliitto Pro ry:n rikkoneen työrauhavelvoitetta, tuli Ammattiliitto Pro ry kuitenkin jättää tuomitsematta hyvityssakkoon. Ylityökiellosta ei ollut aiheutunut vahinkoa kantajalle. Lisäksi kyseessä oli ollut kaksi viikkoa eli lyhyen aikaa kestänyt ylityökielto. Nämä erityiset syyt oli joka tapauksessa huomioitava hyvityssakon määrää arvioitaessa.

TODISTELU

Asianosaiset eivät ole nimenneet todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Jälkivaikutuksesta ja työehtosopimuksen voimassaolon päättymisestä

Työehtosopimuslaissa ei ole yleistä säännöstä työehtosopimuksen jälkivaikutuksesta, vaan sitä koskeva normisto on kehittynyt oikeuskäytännössä. Sopimuksen voimassaolon päättymisestä alkaa niin sanottu sopimukseton kausi. Oikeuskirjallisuudessa on todettu työehtosopimuksen lakkaamisesta huolimatta pääsääntönä olevan, että sopimuksen mukaisia ehtoja noudatetaan työehtosopimuksen jälkivaikutuksen nojalla edelleen, kunnes uusi työehtosopimus on tullut voimaan tai muista ehdoista on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä. Jälkivaikutukseen ei kuitenkaan liity työehtosopimuslain mukaisia oikeusvaikutuksia kuten hyvityssakkovastuuta tai työrauhavelvollisuutta. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki, 2020, s. 71)

Edellä tarkoitetusta jälkivaikutuksesta on erotettava tilanteet, joissa työehtosopimuksen voimassaolo ei työehtosopimuksen määräyksistä johtuen pääty esimerkiksi pelkästään irtisanomisella. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2008:38 riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen mukaan työehtosopimuksen määräykset olivat voimassa siihen saakka, kun uusi työehtosopimus oli tullut voimaan, kuitenkin enintään kuuden kuukauden jälkivaikutuksella. Työtuomioistuin katsoi, että kysymyksessä oli tavanomaisoikeudellisesta jälkivaikutuksesta poiketen työehtosopimuksen nimenomaiseen määräykseen perustuva sopimuksen voimassaolon jatkuminen. Työehtosopimuksen voimassaolo siihen liittyvine työrauhavelvoitteineen oli siten työehtosopimuksen irtisanomisesta huolimatta jatkunut kanteessa tarkoitettuna ajankohtana. Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2012:52 oli kysymys työehtosopimusmääräyksestä, jonka mukaan sopimuskauden päätyttyä sopimuksen määräykset olivat kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes sovintolautakunnan tekemä ehdotus oli hyväksytty tai hylätty. Sopimuksen aikaisemmasta irtisanomisesta huolimatta työtuomioistuin katsoi työehtosopimuksen määräysten olleen voimassa siihen päivään asti, jolloin sovintolautakunnan tekemä ehdotus oli hylätty. Liittojen välisen riidan ollessa sovintolautakunnan käsittelyssä ammattiliitto oli toimeenpannut ylityökiellon ja työnantajaliitto peruuttanut sovitun koulutustilaisuuden. Työtuomioistuin katsoi kummankin liiton rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

Työehtosopimusmääräysten voimassaolo ja työrauhavelvollisuuden rikkominen

Metsäteollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisen mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöiden ajalla 13.2.2018-31.1.2020 voimassa olleen työehtosopimuksen 4 §:ssä on muun ohella sovittu, että "[k]aikki työtaistelutoimenpiteet, jotka sopimuksen voimassaoloaikana kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt". Sopimuksen voimassaoloa koskevassa 31 §:ssä on muun ohella sovittu, että "[n]euvoteltaessa uudesta työehtosopimuksesta ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet".

Edellä otsikon "Työtaistelutoimenpiteet" alla todetut työehtosopimuksen irtisanomista, uudesta sopimuksesta neuvottelemista ja ylityökieltoa koskevat tapahtumatiedot ovat riidattomia.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksessa on ollut nimenomainen määräys, jonka perusteella sopimusmääräykset ovat olleet voimassa myös sopimuksen irtisanomisen ja sopimuskauden päättymisen jälkeen sinä aikana, kun uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu. Voimassaoloa koskeva määräys on ollut sanamuodoltaan täysin yleinen, minkä perusteella työtuomioistuin katsoo sen koskeneen kaikkia sopimusmääräyksiä eli myös 4 §:ssä sovittua työrauhavelvollisuutta. Sopimuksen voimassaolo on ollut kummankin sopimusosapuolen lakkautettavissa milloin tahansa ilmoituksella siitä, että neuvottelut ovat päättyneet. Ammattiliitto Pro ry onkin 1.4.2020 ilmoituksellaan katkaissut työehtosopimusneuvottelut ja siten myös työehtosopimuksen voimassaolon. Sopimukseton kausi ja työehtosopimuksen jälkivaikutus on alkanut vasta Ammattiliitto Pro ry:n ilmoituksesta.

Ammattiliitto Pro ry on kesken uudesta työehtosopimuksesta käytyjä neuvotteluja ilmoittanut Puusepänteollisuus ry:n jäsenyhdistyksiä koskevasta ylityökiellosta, joka on koskenut puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisia tehtäviä. Järjestön julistamana joukkoluonteisena painostuskeinona kysymyksessä on ollut työehtosopimuslaissa tarkoitettu työtaistelutoimenpide.

Työtuomioistuin katsoo, että Ammattiliitto Pro ry:n julistaman ja toimeenpaneman ylityökiellon tarkoituksena on ollut painostaa työantajapuolta suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Työtaistelutoimenpide on näin ollen kohdistunut voimassa olleeseen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan (vastaavasti esimerkiksi TT 2012:52 ja TT 2008:38).

Ammattiliitto Pro ry on toimeenpannut ylityökiellon aikana, jolloin työehtosopimus on vielä ollut täysin työehtosopimusvaikutuksin voimassa. Näin ollen Ammattiliitto Pro ry:n on katsottava rikkoneen työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella Ammattiliitto Pro ry tulisi jättää tuomitsematta hyvityssakkoon tai jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, ammattiliiton koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat, joista asiassa on saatu selvitystä.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto Pro ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Puusepänteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Ammattiliitto Pro ry on paljoksunut Puusepänteollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin kuin sen määrä ylittää 2.450 euroa. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus työtuomioistuin katsoo, että Puusepänteollisuus ry:n laskussa eritellyt toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia asian hoitamiseksi ja että lasku on määrältään kohtuullinen. Ammattiliitto Pro ry on siten velvoitettava korvaamaan Puusepänteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Ammattiliitto Pro ry:n maksamaan Puusepänteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan maksamaan Puusepänteollisuus ry:lle 2.700 euroa korvauksena oikeudenkäyntikuluista. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Aarto, Lehto ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.