TT 2020:47

Asiassa oli kysymys siitä, oliko kunta rikkonut kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS-sopimus) palkkausta koskevia määräyksiä työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtäväkohtaisten palkkojen määrittämisessä ja oliko kunta rikkonut paikallista virka- ja työehtosopimusta (paikallinen sopimus) tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointiaikataulun osalta. Vielä asiassa oli kysymys mahdollisten saatavien vanhentumisesta ja hyvityssakkoseuraamuksista.

Työtuomioistuin katsoi, ettei TS-sopimuksen tai paikallisen sopimuksen määräyksiä ollut rikottu kanteessa väitetyillä tavoilla. Näin ollen työtuomioistuimella ei ollut tarvetta ottaa kantaa muihin asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Kanne hylättiin kokonaisuudessaan ja kantaja velvoitettiin korvaamaan vastapuoltensa yhteiset oikeudenkäyntikulut.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Pirkkalan kunta

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.4.2019, 28.8.2019 ja 3.10.2019

Pääkäsittely 21. - 23.1.2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n,

Kunta-alan unioni ry:n ja Tekniikka ja terveys KTN ry:n välisessä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa 1.2.2010 - 31.12.2011 (TS-10) on ollut muun ohella seuraavat määräykset.

TS 17:stä lähtien sopimusosapuolena on ollut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Tekniikka ja Terveys KTN ry:n sijaan. TS 18:sta lähtien sopimusosapuolena on ollut Kunta-alan unioni ry:n nimenmuutoksen johdosta Julkisen alan unioni JAU ry.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU PALKKAUS

7 § Palkkausjärjestelmä

1 mom.

TS:n soveltamisalalla kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava yhtenäinen tämän luvun mukainen palkkausjärjestelmä, jonka perusteiden on oltava henkilöstön tiedossa. Palkkausjärjestelmä edellyttää tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevien paikallisten yleisten periaatteiden vahvistamista.

Muuttuneet sopimusmääräykset

Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta 1.1.2012 - 28.2.2014 (TS-12) lukien maininta "tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevien paikallisten yleisten periaatteiden vahvistamista" on korvattu maininnalla "tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevien paikallisten arviointijärjestelmien (paikallisten yleisten periaatteiden) vahvistamista".

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TS-kehittämistyöryhmä käsittelee TS:n mukaista tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevat paikalliset yleiset periaatteet ennen niiden vahvistamista kunnan tai kuntayhtymän päätöksentekoelimissä.

TS-kehittämistyöryhmä seuraa tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän maksamisen yleisten periaatteiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa niihin liittyviä kehittämis- ja muutosehdotuksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muuttuneet sopimusmääräykset

TS-12:sta lukien soveltamisohjeessa käsite "yleiset periaatteet" on korvattu termillä "arviointijärjestelmä".

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Palkkaryhmät

1 mom. ……...........................……... Tehtäväkohtaiset

.....................................................…. vähimmäispalkat

.....................................................…. 1.2.2010 lukien, €/kk

Palkkaryhmä I:...................................1 508,61

Ammattimies, joka toimii tavallisissa,

vaativissa ja erittäin vaativissa

ammattimiestehtävissä

Palkkaryhmä II: ................................ 1 673,05

Välitön ja välillinen esimies tai

suunnittelu-, tarkastus- tai

valvontatehtävissä toimiva

Palkkaryhmä III: ................................ 2 780,87

Johtaja, vastuualueen esimies tai

erityisosaamista edellyttävissä

vaativissa asiantuntijatehtävissä

toimiva

Muuttuneet sopimusmääräykset

Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat ovat TS-10 jälkeen muuttuneet.

Soveltamisohje

Palkkaryhmästä riippumatta viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtainen palkka määräytyy TS:n tehtäväkohtaista palkkaa

koskevien määräysten mukaisesti.

2 mom.

Kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää viranhaltijan ja työntekijän tämän pykälän 1 momentin mukaisesta palkkaryhmästä.

9 § Tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää paikallisten yleisten periaatteiden mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon seuraavat tekijät:

* tehtäviin kuuluva päätösvalta,

- ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset

- harkintavallan laajuus ja itsenäisyys

* töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus,

* asema organisaatiossa,

* tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen,

* työnantajan edellyttämä koulutus,

* työnantajan edellyttämä kokemus,

* tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja

* työolosuhteet.

Muuttuneet sopimusmääräykset

TS-12:sta lukien käsite "paikalliset yleiset periaatteet" on korvattu termillä "TKP:n arviointijärjestelmä" ja termi "tekijät" on korvattu termillä "vaativuustekijät".

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Muuttuneet sopimusmääräykset

Soveltamisohjeeseen on lisätty TS-12:sta lukien seuraava kohta:

Tehtäväkohtaisen palkan määrittämistä koskeva paikallinen arviointijärjestelmä muodostuu

1. tehtäväkuvauksista,

2. tehtävän vaativuuden mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä,

3. tehtäväkuvauksen kytkemisestä vaativuuden arviointimenetelmään (miten tehtäväkuvauksesta johdetaan arviointimenetelmän avulla tehtävän vaativuuden taso),

4. tehtävän vaativuuden arviointimenetelmän kytkemisestä euromääräiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan (miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen tehtäväkohtainen palkka) sekä

5. koko arviointijärjestelmän kuvauksesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Arviointijärjestelmä

Arviointijärjestelmän pitää perustua tehtäväkuvauksiin ja tehtäväkohtaista

palkkaa määritettäessä huomioon otettaviin kahdeksaan vaativuustekijään.

Muuttuneet sopimusmääräykset

TS-12:sta lukien tähän kappaleeseen on lisätty, että "TKP:n vaativuustekijät voidaan eriyttää erilaisiksi kokonaisuuksiksi, kunhan vaaditut kahdeksan vaativuustekijää löytyvät järjestelmästä".

Tehtäväkohtaiset palkat arvioidaan yhtenäisin perustein. Tehtäväkohtaisten

palkkojen tulee olla johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että tehtyyn arviointijärjestelmään nähden.

Arviointijärjestelmän tulee olla objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen. Arviointijärjestelmän perusteiden tulee olla vertailukelpoisia keskenään.

Muuttuneet sopimusmääräykset

TS-12:sta lukien 9 §:n 1 momentissa termi "arviointijärjestelmä" on korvattu termillä "arviointimenetelmä".

Tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittely järjestelmää muutettaessa

Jos TS-kehittämistyöryhmä katsoo, että tehtäväkohtaisia palkkoja määritettäessä ei ole otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan 8 vaativuustekijää tai että tehtäväkohtaisten palkkojen keskinäiset suhteet eivät muusta syystä ole kunnossa, on tehtäväkohtaiset palkat määritettävä uudelleen.

Työntekijän varsinainen palkka ei alene tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisen seurauksena. Työntekijän tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, ammattialalisä ja erillislisä voivat nousta, laskea tai pysyä ennallaan tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisen seurauksena.

Tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä on ohjeita TS-oppaassa.

2 mom.

Jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Muuttuneet sopimusmääräykset

TS-12:sta lukien 10 työpäivää on korvattu kahdella viikolla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pirkkalan kunnan, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pirkkalan kunnalliset JHL ry:n ja KTN Pirkan paikallisyhdistys ry:n (Tekniikka ja terveys KTN ry:n puolesta) välillä tehty ja 4.6.2008 allekirjoitettu paikallinen virka- ja työehtosopimus.

1 § Sopimuksen tarkoitus

Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia teknisten sopimuksen piirin kuuluvan henkilöstön palkkauksen harmonisointiajasta uuden arviointijärjestelmän käyttöönoton myötä 1.5.2008 lukien.

2 § Sopimuksen soveltamispiiri

Tätä sopimusta sovelletaan kunnan tekniseen henkilöstöön kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2007 - 2009 soveltamisalan mukaisesti.

3 § TS-henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi

Tällä sopimuksella Pirkkalan kunta ja ao. paikalliset henkilöstöjärjestöt sopivat, että teknisen henkilöstön tehtävien uuden arviointijärjestelmän käyttöönotosta 1.5.2008 alkaen johtuva tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi toteutetaan tämän 31.1.2010 päättyvän sopimuskauden aikana. Harmonisointi tehdään siten, että isommalla painoarvolla ei voi saada pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin toinen työntekijä ja päinvastoin ts. jos arviointituloksen painoarvo on sama tai lähes sama kuin toisella työntekijällä myös tehtäväkohtainen palkka on sama tai lähes sama. Harmonisointiin käytetään teknisten sopimuksen aikavälillä 1.3.2008 - 31.1.2010 tulevia järjestely tms. eriä, joita tarvittaessa ylitetään.

4 § Paikallisen sopimuksen voimaantulo

Tämä paikallinen sopimus on voimassa 1.3.2008 - 31.1.2010.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Pirkkalan kunnan kunnanhallitus on 12.5.2008 päättänyt ottaa käyttöön 1.5.2008 lukien kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen tarkoittaman paikallisen tehtäväkohtaisen palkan arviointijärjestelmän. Kunnanhallitus on päättänyt lisäksi, että teknisten henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat harmonisoidaan 31.1.2010 mennessä ja että paikallisten ammattijärjestöjen kanssa tehdään paikallissopimus harmonisointiajasta.

Pirkkalan kunnan, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pirkkalan kunnalliset JHL ry:n ja KTN Pirkan paikallisyhdistys ry:n (KTN:n puolesta) välillä allekirjoitettiin 4.6.2008 paikallinen virka- ja työehtosopimus teknisten sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön palkkojen harmonisointiajasta (paikallinen sopimus). Paikallisessa sopimuksessa sovittiin palkkojen harmonisoinnista 31.1.2010 päättyvän sopimuskauden aikana. Palkkojen harmonisointitarve johtui arviointijärjestelmän käyttöönotosta. Paikallisen sopimuksen tarkoituksena oli harmonisoida tehtäväkohtaiset palkat vastaamaan uuden arviointijärjestelmän mukaisia vaativuudenarviointeja.

Paikallisten osapuolten välillä syntyi 1.2.2010 jälkeen erimielisyyttä siitä, onko työnantaja noudattanut paikallista sopimusta tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisoinnista. Asiassa käytiin paikallisneuvottelut 3.6.2010. Paikallisneuvottelujen jäätyä erimielisiksi asiaa käsiteltiin 3.6.2013 keskusneuvotteluissa. Keskusneuvotteluissa KT ja KTN ry katsoivat yksimielisesti, että Pirkkalan kunta oli poikennut paikallisesta sopimuksesta, ja velvoittivat kunnan korjaamaan palkkauksen siten, että arviointitulos ja tehtäväkohtainen palkka kohtaavat paikallisen sopimuksen edellyttämällä tavalla. Palkat tuli maksaa takautuvasti 1.2.2010 lukien 1.10.2013 mennessä.

Edellä todetun johdosta Pirkkalan kunnan kunnanhallitus on 30.9.2013 päättänyt korjata tehtäväkohtaisia palkkoja niissä tehtävissä, joiden arviointitulos oli 3,4 - 3,62, siten, että niistä maksettiin 2.784,75 euroa takautuvasti 1.2.2010 lukien.

KTN Pirkan paikallisyhdistys ry on pyytänyt jälleen 10.10.2013 paikallisneuvottelua. Pyynnön perusteena on ollut se, että Pirkkalan kunnanhallitus oli tulkinnut paikallista virka- ja työehtosopimusta TS-12 palkkausjärjestelmän vastaisesti korjatessaan palkkoja. Paikallisneuvottelujen päätyttyä erimielisinä asiasta käytiin 30.3.2017 keskusneuvottelut, jotka päättyivät erimielisinä.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (JUKO ry) on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa, että Pirkkalan kunta on 1.2.2010 lukien työtuomioistuimen pääkäsittelypäivään saakka rikkonut kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusten 1.2.2010 - 31.12.2011, 1.1.2012 - 28.2.2014, 1.3.2014 - 31.1.2017, 1.2.2017 - 31.1.2018 ja 1.2.2018 - 31.3.2020 II luvun 7 §:n määräyksiä, koska palkkausjärjestelmä ei ole ollut 1.2.2010 lukien työtuomioistuimen pääkäsittelypäivään asti tehtäväkohtaisen palkan osalta II luvun mukainen siten kuin jäljempänä 9 §:n osalta esitetään, ja 9 §:n määräyksiä, koska Pirkkalan kunnan 1.2.2010 lukien työtuomioistuimen pääkäsittelypäivään asti TS-sopimuksen piirissä työskenteleville työntekijöilleen ja viranhaltijoilleen maksamat tehtäväkohtaiset palkat eivät ole johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa eivätkä tehtyyn arviointijärjestelmään nähden eikä tehtäväkohtaisia palkkoja ole arvioitu yhtenäisin perustein eikä arviointijärjestelmä ole objektiivinen, tasapuolinen eikä johdonmukainen ja koska arviointijärjestelmässä tehtävän vaativuuden arviointimenetelmää ei ole kytketty tehtäväkohtaiseen palkkaan eli arviointijärjestelmästä ei ilmene, miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen palkka;

ja sen varalta, että II luvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen 4 kohdan vaatimuksen ei katsottaisi asiallisesti sisältyneen kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen 1.2.2010 - 31.12.2011, vahvistaa, että Pirkkalan kunta on lisäksi 1.1.2012 lukien työtuomioistuimen pääkäsittelypäivään saakka rikkonut kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusten 1.1.2012 - 28.2.2014, 1.3.2014 - 31.1.2017, 1.2.2017 - 31.1.2018 ja 1.2.2018 - 31.3.2020 II luvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen 4 kohtaa, koska arviointijärjestelmässä tehtävän vaativuuden arviointimenetelmää ei ole kytketty 1.1.2012 lukien tehtäväkohtaiseen palkkaan eli arviointijärjestelmästä ei ilmene, miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen palkka;

2) vahvistaa, että Pirkkalan kunta on 1.2.2010 lukien työtuomioistuimen pääkäsittelypäivään saakka rikkonut 4.6.2008 tehtyä paikallista sopimusta, koska Pirkkalan kunnan palveluksessa TS-sopimuksen piirissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtäväkohtaisia palkkoja ei ole saatettu 1.2.2010 mennessä TS-sopimuksen mukaisiksi;

3) vahvistaa, että Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusten 1.2.2010 - 31.12.2011, 1.1.2012 - 28.2.2014, 1.3.2014 - 31.1.2017, 1.2.2017 - 31.1.2018 ja 1.2.2018 - 31.3.2020 7 ja 9 §:stä ilmenevää arviointijärjestelmää tulee tulkita siten, että Pirkkalan kunta on velvollinen maksamaan 1.2.2010 lukien työtuomioistuimen pääkäsittelypäivään saakka kullekin työntekijälle ja viranhaltijalle, johon arviointijärjestelmää sovelletaan, tehtäväkohtaiset palkat laskettuna siten, että samassa palkkaryhmässä arviointitulos kerrotaan samalla suhdeluvulla ja tällä perusteella saadaan tehtäväkohtainen palkka;

4) vahvistaa, että vaatimuskohdassa 3 tarkoitettu tehtäväkohtainen palkka tulee laskea 1.2.2010 kertomalla henkilön vaativuuden arvioinnin perusteella saatu arviointitulos palkkaryhmässä I vähintään luvulla 971,9701 tai toissijaisesti luvulla 957,7314, palkkaryhmässä II vähintään luvulla 819,0441 ja palkkaryhmässä III vähintään luvulla 745,2681;

5) velvoittaa Pirkkalan kunnan maksamaan seuraaville viranhaltijoille alla mainitut palkkasaatavat:

terveystarkastaja A:lle 21.082,76 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

maankäyttöinsinööri B:lle 929 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

terveystarkastaja C:lle 19.091,38 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

tiemestari D:lle 11.778,83 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

terveystarkastaja E:lle 19.776,11 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

terveystarkastaja F:lle 18.991,26 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

maanmittausinsinööri G:lle 16.766,36 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

terveystarkastaja H:lle 19.353,25 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

terveystarkastaja I:lle 19.091,38 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

talonrakennusmestari J:lle 16.726,45 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.8.2016,

maanrakennusmestari K:lle 1.742,98 euroa ajalta 1.2.2010 - 24.11.2011,

terveystarkastaja L:lle 20.551,88 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

terveystarkastaja M:lle 4.965,35 euroa ajalta 18.8.2014 - 31.12.2017,

terveystarkastaja N:lle 18.117,61 euroa ajalta 1.2.2010 - 8.1.2017,

terveystarkastaja O:lle 6.946,37 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.8.2012,

terveystarkastaja P:lle 19.556,87 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

terveystarkastaja Q:lle 19.862,99 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

LVI-tarkastaja R:lle 3.437,13 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.3.2011,

rakennustarkastaja S:lle 10.495,82 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.7.2017,

työpajan toiminnanjohtaja T:lle 7.769,45 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

terveystarkastaja U:lle 3.374,78 euroa ajalta 8.8.2011 - 29.6.2012,

terveystarkastaja V:lle 18.839,79 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

tilapalvelupäällikkö W:lle 7.459,54 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.8.2014,

terveystarkastaja X:lle 19.337,21 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

terveystarkastaja Y:lle 1.103,65 euroa ajalta 28.6.2010 - 30.11.2010,

ja seuraaville työntekijöille alla mainitut palkkasaatavat:

palveluesimies Z:lle 3.224,39 euroa ajalta 1.4.2016 - 31.12.2017,

palveluesimies Å:lle 19.142,41 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.10.2017,

rakennuttajainsinööri Ä:lle 22.220,47 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

kunnossapitomestari Ö:lle 14.989,99 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

tekninen työnjohtaja A1:lle 14.751,13 euroa ajalta 1.7.2013 - 31.12.2016,

liikuntapaikkamestari B1:lle 11.687,71 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.12.2017,

talotekniikkamestari C1:lle 9.917,93 euroa ajalta 3.2.2014 - 31.12.2017,

kunnossapidon työnjohtaja D1:lle 3.212,21 euroa ajalta 5.5.2014 - 31.12.2014,

tekninen avustaja E1:lle 4.385,61 euroa ajalta 1.8.2014 - 31.12.2017,

vihertyönjohtaja F1:lle 26.077,05 euroa ajalta 3.5.2010 - 31.12.2017,

talotekniikkamestari G1:lle 8.735,01 euroa ajalta 2.4.2012 - 30.11.2013,

kunnanpuutarhuri H1:lle 910,14 euroa ajalta 1.2.2010 - 31.5.2011,

kunnanpuutarhuri I1:lle 1.555,62 euroa ajalta 1.8.2010 - 31.7.2011,

kunnanpuutarhuri J1:lle 10.023,94 euroa ajalta 1.8.2011 - 31.12.2017,

piirtäjä/tekninen avustaja K1:lle 31.473,39 euroa ajalta 1.8.2011 - 31.12.2017;

6) velvoittaa Pirkkalan kunnan maksamaan hyvityssakkoa virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

7) velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

8) velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Pirkkalan kunnan yhteisvastuullisesti suorittamaan JUKO ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 36.630,35 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Pirkkalan kunta on rikkonut työehtosopimusten ja paikallisen sopimuksen määräyksiä

Paikallinen arviointijärjestelmä, sellaisena kuin Pirkkalan kunta on sitä soveltanut, ei vastaa teknisten sopimusten määräyksiä eikä myöskään harmonisointiajan osalta paikallisen sopimuksen määräyksiä niiltä osin kuin vaatimuskohdissa 1 ja 2 on kerrottu. Kunta on rikkonut mainittuja sopimuksia.

Paikallista arviointijärjestelmää ei ole laadittu kirjalliseen muotoon. Paikallisen arviointijärjestelmän tehtäväkohtaisten palkkojen tulee perustua tehtävien vaativuustekijöihin, niiden painoarvoihin ja näistä laskettuihin pisteisiin eli arviointitulokseen. Arviointitulos on luku, kuten esimerkiksi 3,41. Tosiasiallinen vaihteluväli on noin 1,86 - 5,00.

Ennen kunnanhallituksen 12.5.2008 tekemää päätöstä tehtäväkohtainen palkka määräytyi siihen asti voimassa olleen arviointijärjestelmän mukaisesti tehtävän vaativuuspisteiden perusteella. Työntekijäpuoli ei ole sopinut tai ei ole ainakaan tarkoittanut sopia paikallisesta arviointijärjestelmästä, jossa tehtäväkohtainen palkka määräytyisi työnantajan yksipuolisen päätöksen mukaan eikä pisteiden perusteella.

Teknisten sopimusten mukaan tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että arviointimenetelmään nähden. Lisäksi arviointimenetelmän tulee olla objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen. Se, että tehtäväkohtaiset palkat ovat johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että arviointijärjestelmään nähden, tarkoittaa sitä, että samassa palkkaryhmässä arviointitulos kerrotaan samalla suhdeluvulla ja tällä perusteella saadaan tehtäväkohtainen palkka. Tämä johtuu myös työsopimuslain 2 luvun 2 §:n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n mukaisesta tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta.

Paikallisella sopimuksella tarkoitettiin sopia palkkojen harmonisointi TS-sopimuksen mukaiseksi 1.2.2010 mennessä. Sillä, että paikallinen sopimus on sen 4 §:n mukaan ollut voimassa 31.1.2010 saakka, ei ole merkitystä asiassa, koska paikallinen sopimus on koskenut sitä, mihin mennessä palkkojen tulee olla tietyllä tasolla. Paikallisessa sopimuksessa ei ole sovittu siitä, että palkat harmonisoitaisiin vain osittain tai että harmonisointi tehtäisiin pääasiassa tulevaisuudessa. Se, miten arviointituloksesta johdetaan tehtäväkohtainen palkka, ei ole ollut henkilöstön tiedossa 1.2.2010 lukien eikä ole edelleenkään. Kunnanhallituksen 30.9.2013 päättämä palkkojen korjaus ei ole saattanut arviointijärjestelmää ja tehtäväkohtaisia palkkoja teknisten sopimuksen mukaisiksi eikä harmonisointia ei ole vieläkään suoritettu.

Teknisten sopimukseen, joka tuli voimaan 1.1.2012, otettiin 9 §:n soveltamisohjeen 4 kohtaan määräys siitä, miten tehtävän vaativuuden arviointimenetelmä kytketään euromääräiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan. Kunnan käyttämä arviointijärjestelmä rikkoi tätäkin työehtosopimuksen kohtaa 1.1.2012 lukien.

Teknisten sopimuksen II luvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen 4 kohdan vaatimus on sisältynyt jo ennen 1.1.2012 voimassa olleeseen TS-sopimukseen, vaikkei sitä olekaan kirjoitettu siihen auki. Joka tapauksessa kunnan on katsottava rikkoneen myös 4 kohtaa 1.1.2012 lukien vaatimuskohdassa 1 esitetyin tavoin.

Vaaditut palkkasaatavat perustuvat teknisten sopimuksiin ja paikalliseen sopimukseen. Keskusneuvotteluissa 3.6.2013 katsottiin, että Pirkkalan kunnan tuli suorittaa takautuvasti palkkasaatavat. Kunta maksoikin 30.9.2013 tehdyn kunnanhallituksen päätöksen perusteella palkkasaatavia eräille työntekijöille ja viranhaltijoille takautuvasti. Vastaavasti tässä asiassa kunta on velvollinen maksamaan palkkasaatavat takautuvasti.

Kunta on sittemmin tarkistanut eräiden työntekijöiden ja / tai viranhaltijoiden palkkoja siten, että pisteellä on ollut hinta.

Palkkasaatavat

Pirkkalan kunta tulee velvoittaa maksamaan maksamatta jääneet palkat.

Palkkaryhmässä I kunta maksoi 1.2.2010 lukien arviointituloksen 1,72 perusteella tehtäväkohtaista palkkaa talonmiehen tehtävästä 1.671,79 euroa. Tällöin palkan ja arviointituloksen välinen suhdeluku oli 971,9701. Palkkaryhmässä I kunta maksoi 1.2.2010 lukien arviointituloksen 1,86 perusteella tehtäväkohtaista palkkaa kiinteistönhoitajan tehtävästä 1.781,38 euroa. Tällöin palkan ja arviointituloksen välinen suhdeluku palkkaryhmässä I oli 1.2.2010 lukien 957,7314.

Palkkaryhmässä II kunta maksoi 1.2.2010 lukien arviointituloksen 3,4 perusteella tehtäväkohtaista palkkaa suunnitteluinsinöörin tehtävässä 2.784,75 euroa. Tällöin palkan ja arviointituloksen välinen suhdeluku palkkaryhmässä II oli 1.2.2010 lukien 819,0441.

Palkkaryhmässä III kunta maksoi 1.2.2010 lukien arviointituloksen 4,14 perusteella tehtäväkohtaista palkkaa ympäristösihteerin tehtävästä 3.085,41 euroa. Tällöin palkan ja arviointituloksen välinen suhdeluku palkkaryhmässä III oli 1.2.2010 lukien 745,2681.

Palkkaryhmän sisällä kerroin voidaan määrittää valitsemalla edellä mainituin tavoin kunnan kyseisen palkkaryhmän sisällä maksamista tehtäväkohtaisista palkoista se, jossa on arviointitulokseen nähden suurin kerroin. Mikäli muut saman palkkaryhmän sisällä olevat henkilöt eivät saa hyväkseen samaa kerrointa, he joutuvat suhteessa epäsuotuisampaan ja epätasapuoliseen asemaan, kun arviointituloksesta johdetaan tehtäväkohtainen palkka.

Edellä todetun perusteella henkilöiden tehtäväkohtainen palkka 1.2.2010 tuli laskea siten, että henkilön vaativuuden arvioinnin perusteella saatu arviointitulos kerrotaan palkkaryhmässä I vähintään luvulla 971,9701 tai toissijaisesti vähintään luvulla 957,7314, palkkaryhmässä II vähintään luvulla 819,0441 ja palkkaryhmässä III vähintään luvulla 745,2681.

Viranhaltijoille ja työntekijöille vaadittujen palkkasaatavien määrä perustuu edellä mainittuihin suhdelukuihin ja henkilön arviointitulokseen. Palkankorjaus vaikuttaa tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettuihin ammattialalisiin, henkilökohtaisiin lisiin, palkankorotuksiin ja lomarahan määrään.

Palkkasaatavia ei tule kohtuullistaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Pirkkalan kunnan vaatimalla tavalla.

Palkkasaatavien väitetty vanhentuminen

Palkkasaatavat eivät ole miltään osin vanhentuneita.

Työntekijöiden kaikkien palkkasaatavien vanhentumiseen tulee soveltaa työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momenttia. Työsuhteen kestäessä vanhentumisaika on viisi vuotta. Työsuhteen päättymisestä huolimatta saatavaan sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa, koska saatavan perusteena on ilmeisen tulkinnanvarainen työehtosopimusmääräys ja/tai työehtosopimuksen nojalla laadittu tulkinnanvarainen paikallinen sopimus ja joka tapauksessa virka- ja työehtosopimuksen osapuolet ovat olleet eri mieltä siitä, onko asianosaisilla oikeus vaatimiinsa saataviin virka- ja työehtosopimuksen perusteella.

Viranhaltijoiden kaikkien palkkasaatavien vanhentumiseen tulee soveltaa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 55 §:ää.

Työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkasaatavien vanhentuminen on ennen kanteen vireillepanoa 22.12.2017 katkaistu viimeistään seuraavilla toimilla

- 3.6.2010, kun pääluottamusmies A on selvittänyt palkan määräytymistä paikallisneuvotteluissa (K4),

- 3.6.2013, kun asiasta on neuvoteltu keskusneuvotteluissa (K4),

- 30.9.2013, kun kunta on itse myöntänyt velan olemassaolon (K5),

- 8.10.2013 esitetyllä paikallisneuvottelupyynnöllä (K6),

- 2.12.2013 paikallisneuvotteluissa,

- 3.6.2014, kun keskusneuvottelupyynnön yhteydessä on esitetty pistetaulukko, josta käy ilmi palkat,

- 2.6.2015, kun osapuolet ovat tehneet esitykset palkkojen korjaamisesta puolin ja toisin,

- 21.12.2017, kun Pirkkalan kunnalle on lähetetty palkkasaatavia koskevat vaatimukset.

Kustakin katkaisutoimesta on alkanut uusi, entisen pituinen vanhentumisaika.

Hyvityssakkojen tuomitseminen

Pirkkalan kunta on tietoisesti rikkonut teknisten sopimuksia, koska se on 1.2.2010 lukien ylläpitänyt virheellistä arviointijärjestelmää eikä ole suostunut korjaamaan sitä useista työntekijäpuolen vaatimuksista huolimatta.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on jälkimmäisten keskusneuvottelujen aikana viimeistään 30.3.2017 tullut havaita, ettei Pirkkalan kunta ollut noudattanut teknisten sopimusten ja paikallisen sopimuksen määräyksiä palkkauksesta päättäessään. Kunnallinen työmarkkinalaitos on jättänyt puuttumatta kunnan menettelyyn.

Näin ollen Pirkkalan kunta ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat velvollisia maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain ja kunnallisen virkaehtosopimuslain perusteella.

Välituomion antaminen

JUKO ry ei ole vastustanut välituomion antamista siitä, onko työehtosopimusta ja paikallista sopimusta rikottu kanteessa väitetyllä tavalla (kanteen vaatimuskohdat 1 - 4 sekä 6 ja 7) ja palkkasaatavien mahdollisesta vanhentumisesta (kanteen vaatimuskohta 5).

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Pirkkalan kunta ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että JUKO ry velvoitetaan suorittamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja Pirkkalan kunnalle yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 13.170 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Pirkkalan kunta ei ole rikkonut työehtosopimusten ja paikallisen sopimuksen määräyksiä

Pirkkalan kunta ei ole rikkonut teknisten sopimusten eikä paikallisen sopimuksen määräyksiä. Kunta on soveltanut arviointijärjestelmää näiden sopimusten mukaisesti. Tehtäväkohtainen palkka ei määräydy JUKO ry:n vaatimalla tavalla teknisten sopimuksessa eikä myöskään Pirkkalan kunnan paikallisessa arviointijärjestelmässä. Myöskään tasapuolisen kohtelun vaatimus ei edellytä sitä, että tehtäväkohtainen palkka lasketaan JUKO ry:n vaatimalla tavalla. Tehtäväkohtaiset palkat on harmonisoitu paikallisen sopimuksen edellyttämällä tavalla ja ne ovat myös teknisten sopimuksen edellyttämällä tavalla johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa ja arviointijärjestelmään nähden. Arviointijärjestelmän ja maksettavan palkan välillä on riittävä yhteys. Paikallisessa arviointijärjestelmässä on huomioitu teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaativuustekijät.

Teknisten sopimuksen osapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että TS-12 -sopimuksen II luvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeeseen, muun muassa sen 4 kohtaan, tulleella tekstimuutoksella ei ole tarkoitettu puuttua teknisten sopimuksen mukaisiin menettelytapoihin perustuviin ja vahvistettuihin arviointijärjestelmiin. Tämän tekstimuutoksen johdosta ei ole ollut tarpeen ryhtyä muuttamaan paikallista arviointijärjestelmää. Myös tämä osoittaa osaltaan, että kunta ei ole rikkonut teknisten sopimusten soveltamisohjeen 4 kohtaa kanteessa väitetyllä tavalla.

Teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentin mukaan kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää arviointijärjestelmän mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta. Teknisten sopimuksessa ei ole tarkempia määräyksiä siitä, miten vaativuusryhmittely tulee tehdä. Teknisten sopimuksessa ei ole määräyksiä myöskään esimerkiksi mahdollisesta palkkaerosta eri tehtävien tai ryhmien välillä. Teknisten sopimuksessa ei estetä palkkausjärjestelmää, jossa saman vaativuusryhmän sisällä on erilaisia työtehtäviä, jotka ovat saaneet eri kokonaispistemäärän ja joilla on saman suuruinen tehtäväkohtainen palkka.

Teknisten sopimuksessa ei ole edellytetty, että käytettäessä pisteytykseen perustuvaa arviointijärjestelmää, pisteellä olisi oltava tietty euromääräinen hinta tai suhdeluku, jotta palkat olisivat sopimuksen 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa ja arviointijärjestelmään nähden. Sellaisessa arviointijärjestelmässä, jossa pisteellä olisi tietty euromääräinen hinta tai suhdeluku, pienikin muutos arviointituloksessa vaikuttaisi automaattisesti tehtäväkohtaiseen palkkaan joko nostamalla tai laskemalla sitä. Tällainen järjestelmä olisi palkkausjärjestelmän tarkoituksen vastainen ottaen huomioon, että sopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaan tehtäväkohtaista palkkaa tulee muuttaa vain, jos tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti. Pirkkalan kunnan paikallisessa arviointijärjestelmässä pisteellä ei ole hintaa eikä suhdelukua, jonka perusteella tehtäväkohtainen palkka määräytyy. Sellaisia hintoja tai suhdelukuja ei ole kirjattu kunnanhallituksen 12.5.2008 tekemään päätökseen eikä paikalliseen sopimukseen eikä sellaisesta ole muutenkaan paikallisesti sovittu.

Paikallisessa arviointijärjestelmässä on kuvattu se, miten tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen palkka. Paikallisessa arviointijärjestelmässä kunkin henkilön tehtäväkohtaisen palkan taso määräytyy tehtäväkuvauksen, arviointijärjestelmän mukaisten vaativuustekijöiden ja niiden painoarvojen pohjalta kokonaisarviona. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy tehtäväkohtaiset palkat. Pisteet toimivat ainoastaan kokonaisarvioinnin apuna. Olennaista on, että isommilla kokonaispisteillä ei saa pienempää palkkaa kuin pienemmillä kokonaispisteillä ja vastaavasti pienemmillä kokonaispisteillä ei saa isompaa palkkaa kuin isommilla kokonaispisteillä. Paikallisessa sopimuksessa ei ole sovittu siitä, että jokaisella kokonaispistemäärällä tulisi olla oma vaativuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkka siten, että eri kokonaispisteillä ei voisi saada samaa tehtäväkohtaista palkkaa. Paikallisessa sopimuksessa nimenomaan todetaan, että jos arviointituloksen painoarvo on sama tai lähes sama, niin myös tehtäväkohtainen palkka on sama tai lähes sama. Eri kokonaispisteillä voi saada samaa tehtäväkohtaista palkkaa.

Pirkkalan kunnan paikallinen arviointijärjestelmä, mukaan lukien arviointimenetelmä, on objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen. Arviointijärjestelmä ja arviointimenetelmä täyttävät tasapuolisen kohtelun vaatimuksen. Tehtäväkohtaiset palkat on arvioitu yhtenäisin perustein kaikille sen piirissä oleville. Tehtävän vaativuuden arvioinnissa on käytetty kaikkien kohdalla samaa paikallisen arviointijärjestelmän mukaista arviointikriteeristöä. Tehtäväkohtainen palkka perustuu teknisten sopimuksen mukaisesti tehtävän vaativuuteen, eikä esimerkiksi tehtävää hoitavaan henkilöön tai tämän ominaisuuksiin.

Tehtävien vaativuuden arviointeja ja tehtäväkohtaisia palkkoja käydään läpi Pirkkalan kunnan TS-kehittämistyöryhmässä, joka koostuu työnantajan ja järjestöjen edustajista. Uuden arviointijärjestelmän mukaiset eri tehtävien vaativuustekijäkohtaiset pisteytykset ja kokonaispistemäärät käytiin läpi ja vahvistettiin TS-kehittämistyöryhmässä ennen arviointijärjestelmän käyttöönottamista. Myös tämän jälkeen tapahtuneet muutokset tehtävien vaativuustekijäkohtaisessa pisteytyksessä ja kokonaispistemäärässä sekä muutokset tehtäväkohtaisissa palkoissa on käyty läpi ja vahvistettu TS-kehittämistyöryhmässä. Lisäksi esimerkiksi järjestelyeristä on neuvoteltu järjestöjen edustajien kanssa ja niitä on jaettu yhdessä sovitulla tavalla.

Tehtäväkohtaisen palkan arviointijärjestelmä on kokonaisuus, johon kuuluu sekä tehtävän vaativuuden arvioiminen että tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen. Lisäksi on huomattava, että teknisten sopimuksen II luvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan, jos TS-kehittämistyöryhmä katsoo, että tehtäväkohtaisten palkkojen keskinäiset suhteet eivät ole kunnossa, järjestelmää on muutettava ja tehtäväkohtaiset palkat on määritettävä uudestaan.

Vanhassa arviointijärjestelmässä tehtäväkohtainen palkka ei määräytynyt pisteen hinnan perusteella silloin, kun uusi arviointijärjestelmä otettiin käyttöön. Pisteen hinnan käytöstä oli luovuttu vanhan järjestelmän aikana viimeistään vuonna 2001, eli ennen kuin uutta järjestelmää alettiin tehdä. Asia käytiin läpi ainakin TS-kehittämistyöryhmässä 14.2.2001.

Keskusneuvottelujen 3.6.2013 johdosta kunta on korjannut palkat 1.2.2010 lukien paikallisen arviointijärjestelmän ja paikallisen sopimuksen sekä teknisten sopimuksen palkkausta koskevien määräysten mukaisesti.

Kaikkia palkkoja ei ole tullut korjata vuonna 2013 käytyjen keskusneuvottelujen jälkeen. Palkkojen korjaamisessa ei kuitenkaan ole ollut kyse osaharmonisoinnista. Palkat oli muilta osin harmonisoitu paikallisen sopimuksen edellyttämällä tavalla jo ennen vuonna 2013 käytyjä keskusneuvotteluja vuodesta 2008 lukien.

Palkkojen korjaamiseen vuonna 2013 käytyjen keskusneuvottelujen jälkeen ei ole käytetty tiettyä suhdelukua. Kunta on päättänyt 30.9.2013 muuttaa niitä palkkoja, joissa oli korjaustarvetta. Korjaustarvetta oli niissä tehtävissä, joissa kokonaispisteet olivat 3,4 tai hieman yli. Palkkoja verrattiin suunnitteluinsinöörin ja toimistoinsinöörin palkkoihin (3,4 pistettä; 2.784,75 euroa) ja korjattiin siten, että isommilla kokonaispisteillä ei saanut pienempää palkkaa kuin 3,4 pisteellä ja että palkka oli sama tai lähes sama, jos arviointi oli sama tai lähes sama.

Palkkasaatavien vanhentuminen

Henkilöt, joiden palvelussuhde on voimassa tai joiden palvelussuhteen päättymisen ja kanteen vireille saattamisen välillä ei ole kulunut yli kahta vuotta

Viranhaltijoiden ja työntekijöiden lomarahat

Vuosilomalain 34 §:n 1 momentin mukaan oikeus mainitussa laissa tarkoitettuun saatavaan raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava.

Työntekijöiden ja viranhaltijoiden lomarahaa koskeviin vaatimuksiin on korkeimman oikeuden ratkaisuista KKO 1997:120 ja 2018:10 ilmenevien oikeusohjeiden mukaan sovellettava vuosilomalain 34 §:n kanneaikaa. Korkeimman oikeuden ratkaisujen mukaan työsopimuslain 13 luvun 9 §:n säännös ei sovellu lomarahaan. Siten myöskään kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain 55 §:n mukainen vanhentumisaika ei tule sovellettavaksi, koska se vastaa tarkoitukseltaan työsopimuslain 13 luvun 9 §:n säännöstä.

Kanne on tullut vireille 22.12.2017. Oikeus 1.2.2010 ja 31.12.2014 väliseltä ajalta vaadittuihin lomarahoihin on vuosilomalain 34 §:n mukaan rauennut. Siten seuraavien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ajalle 1.2.2010 - 31.12.2014 kohdistuvia lomarahoja koskevat vaatimukset on hylättävä vanhentuneina.

Viranhaltijat:

Työntekijät:

Toissijainen vaatimus viranhaltijoiden ja työntekijöiden lomarahojen osalta

Mikäli lomarahasaatavien vanhentumiseen ei sovellettaisi vuosilomalain 34 §:n kanneaikaa, asiassa on katsottava, että

- edellä mainittujen viranhaltijoiden osalta oikeus 1.2.2010 ja 31.12.2013 väliseltä ajalta vaadittuihin lomarahoihin on kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 55 §:n nojalla vanhentunut,

- edellä mainittujen työntekijöiden osalta oikeus 1.2.2010 ja 21.12.2012 väliseltä ajalta vaadittuihin lomarahoihin on työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti vanhentunut.

Viranhaltijoiden muut palkkasaatavat

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 55 §:n mukaan viranhaltijan on esitettävä virkasuhteesta johtuvaa palkkaa tai muuta taloudellista etuutta koskeva kirjallinen vaatimus kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona asianomainen palkkaerä tai muu etu olisi ollut maksettava tai annettava. Jos edellä tarkoitettua vaatimusta ei ole esitetty määräajan kuluessa, oikeus palkkaan tai muuhun taloudelliseen etuuteen on menetetty.

Kanteessa mainitut viranhaltijat eivät ole esittäneet kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 55 §:ssä edellytettyä kirjallista vaatimusta palkkasaatavista ennen kanteen vireille panemista. Asiassa tehtyjä paikallisneuvottelupyyntöjä ja keskusneuvottelupyyntöjä ei voida pitää sellaisina kirjallisina vaatimuksina, joita mainitun lain 55 §:ssä tarkoitetaan. Niissä ei ole riittävällä tavalla yksilöity sitä, kuka vaatii saatavia tai kenen puolesta niitä vaaditaan tai sitä, mistä saatavista on kyse. Jos JUKO ry vetoaa velan vanhentumisen katkaisemiseen, sen pitää osoittaa, milloin ja miten saatavan vanhentuminen on katkaistu kunkin kanteessa mainitun viranhaltijan osalta.

Kanne on tullut vireille 22.12.2017. Oikeus 1.2.2010 ja 31.12.2013 väliseltä ajalta vaadittuihin palkkasaataviin on kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 55 §:n mukaan rauennut. Siten seuraavien viranhaltijoiden ajalle 1.2.2010 - 31.12.2013 kohdistuvia palkkasaatavia koskevat vaatimukset on hylättävä vanhentuneina.

Työntekijöiden muut palkkasaatavat

Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä (TT 2015:58) on katsottu, että velan vanhentuminen on katkaistu, kun asiaa koskevat paikallisneuvottelut on käyty. Kanteen kohteena olevan asian osalta paikallisneuvotteluissa ei ole yksilöity palkkasaatavia, toisin kuin mainitussa työtuomioistuimen ratkaisussa. Jos JUKO ry vetoaa velan vanhentumisen katkaisemiseen, sen pitää osoittaa, milloin ja miten saatavan vanhentuminen on katkaistu kunkin kanteessa mainitun työntekijän osalta.

Kanne on tullut vireille 22.12.2017. Oikeus 1.2.2010 ja 21.12.2012 väliseltä ajalta vaadittuihin palkkasaataviin on työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan rauennut. Siten seuraavien työntekijöiden ajalle 1.2.2010 - 21.12.2012 kohdistuvia palkkasaatavia koskevat vaatimukset on hylättävä vanhentuneina.

Henkilöt, joiden palvelussuhteiden päättymisen ja kanteen vireille saattamisen välillä on kulunut yli kaksi vuotta

Edellä mainituin perustein lomarahaan on sovellettava vuosilomalain 34 §:n kanneaikaa. Vuosilomalain 34 §:n 2 momentin mukaan työsuhteen päätyttyä 1 momentissa tarkoitettua saatavaa koskeva kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Työntekijöiden muihin palkkasaataviin, lukuun ottamatta lomarahaa koskevia saatavia, sovelletaan työsopimuslain 13 luvun 9 §:n vanhentumis- ja kanneaikaa. Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan työsuhteen päätyttyä 1 momentissa tarkoitettu saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten 1 momentissa säädetään.

Seuraavien viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteiden päättymisen ja kanteen vireille saattamisen välillä on kulunut yli kaksi vuotta, joten lomarahaa koskevat saatavat ovat siten vanhentuneet kokonaan vuosilomalain 34 §:n 2 momentin mukaan. Seuraavien työntekijöiden osalta myös muut palkkasaatavat ovat vanhentuneet kokonaan työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan, koska erimielisyyden kohteena oleva teknisten sopimuksen määräys ei ole samassa pykälässä tarkoitetulla tavalla ilmeisen tulkinnanvarainen.

Työntekijöistä D1:n työsuhde on päättynyt 31.12.2014, I1:n työsuhde on päättynyt 31.7.2011, G1:n työsuhde on päättynyt 30.11.2013 ja H1:n työsuhde on päättynyt 31.5.2011. Mainittujen työntekijöiden työsuhteiden päättymisen ja kanteen vireille saattamisen välillä on kulunut yli kaksi vuotta, minkä vuoksi oikeus heidän lomarahaa ja palkkaa koskeviin saataviinsa on vuosilomalain 34 §:n 2 momentin ja työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan rauennut. Siten mainittujen työntekijöiden lomarahaa ja palkkaa koskevat vaatimukset on hylättävä kokonaisuudessaan vanhentuneina.

Toissijaisesti D1:n, I1:n, G1:n ja H1:n oikeus lomarahaa ja palkkaa koskeviin saataviin on kokonaan rauennut työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin nojalla. Joka tapauksessa heidän oikeutensa lomarahaa ja palkkaa koskeviin saataviin ajalta 1.2.2010 - 21.12.2012 on rauennut työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 1 momentin nojalla. Siten heidän saatavansa on hylättävä ainakin näiltä osin vanhentuneina.

Viranhaltijoista K:n virkasuhde on päättynyt 24.11.2011, O:n virkasuhde on päättynyt 31.8.2012, R:n virkasuhde on päättynyt 31.3.2011, U:n virkasuhde on päättynyt 29.6.2012, W:n virkasuhde on päättynyt 31.8.2014 ja Y:n virkasuhde on päättynyt 30.11.2010. Mainittujen viranhaltijoiden virkasuhteiden päättymisen ja kanteen vireille saattamisen välillä on kulunut yli kaksi vuotta, minkä vuoksi oikeus heidän lomarahaa koskeviin saataviinsa on vuosilomalain 34 §:n 2 momentin mukaan rauennut. Siten heidän lomarahojaan koskevat vaatimukset on hylättävä kokonaisuudessaan vanhentuneina.

Toissijaisesti K:n, O:n, R:n, U:n, W:n ja Y:n oikeus lomarahaa koskeviin saataviin 1.2.2010 ja 31.12.2013 väliseltä ajalta on rauennut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 55 §:n nojalla. Siten heidän saatavansa on hylättävä ainakin näiltä osin vanhentuneina.

Palkkasaatavien kohtuullistaminen

Palkkasaatavia on joka tapauksessa kohtuullistettava varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n perusteella enintään kolmasosaan niistä määristä, joihin työtuomioistuin katsoo työntekijöiden ja viranhaltijoiden olevan oikeutettuja.

Palkkasaatavia koskevat vaatimukset ovat taannehtivia ja määriltään suuria. Palkkavaatimukset ja JUKO ry:n esittämä teknisten sopimuksen tulkinta johtaisivat kunnan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, jota kunta ei ole arviointijärjestelmää ja paikallista sopimusta tehdessään voinut ottaa huomioon. Kunta on perustellusti luottanut tulkintansa sovellettavasta teknisten sopimuksen määräyksestä olevan oikea. Kunta on sopinut palkkojen harmonisoinnista järjestöjen kanssa paikallisella virka- ja työehtosopimuksella. Sopimuksen osapuolet ovat olleet yhtä mieltä sopimuksen tulkinnasta.

Hyvityssakkoja koskevat vaatimukset

Kunta ja Kunnallinen työmarkkinalaitos on jätettävä tuomitsematta hyvityssakkoihin työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuista erityisistä syistä siinäkin tapauksessa, että työtuomioistuin katsoisi kunnan rikkoneen teknisten sopimuksen määräyksiä. JUKO ry ei ole vaatinut ensimmäisessä keskusneuvottelussa, että palkkojen tulisi määräytyä kokonaispisteistä suhdelukujen perusteella. Ensimmäisessä keskusneuvottelussa on ollut kysymys vain paikallisen sopimuksen noudattamisesta ja palkkojen harmonisoinnista paikallisessa sopimuksessa esitetyn periaatteen mukaisesti. Kunta on korjannut palkkoja ensimmäisen keskusneuvottelun jälkeen vastaamaan paikallista sopimusta. JUKO ry ei ole toisessakaan keskusneuvottelussa vaatinut palkkoja korjattavaksi kanteessa esitettyjen suhdelukujen mukaisesti, vaan on vaatinut, että palkkausjärjestelmän korotusten tulee vaikuttaa johdonmukaisesti kaikilla painoarvoilla ja että palkantarkistukset tulee tehdä 1.2.2010 lukien.

Hyvityssakot tulee jättää tuomitsematta myös asian luonteen vuoksi. Vaatimukset perustuvat paikalliseen virka- ja työehtosopimukseen, jonka osapuoli Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole ollut ja jota Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole ollut tekemässä. Teknisten sopimus ei edellytä sitä, että tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät suoraan kokonaispistemäärästä suhdelukuja käyttäen tai että pisteellä muuten pitäisi olla tietty arvo. Näin ollen Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole voinut vaatia, että kunta muuttaa tehtäväkohtaisia palkkoja siten, että tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät suoraan kokonaispistemäärästä suhdeluvun perusteella. Kunta oli tehnyt paikallisen virka- ja työehtosopimuksen palkkojen harmonisoinnista ja sopimuksen osapuolet olivat olleet yksimielisiä sen tulkinnasta. Kunta on perustellusti luottanut tulkintansa sovellettavista teknisten sopimusten määräyksistä olevan oikea.

Välituomion antaminen

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta ovat pyytäneet, että prosessiekonomisista syistä työtuomioistuimessa ratkaistaisiin ensin välituomiolla kysymykset siitä, tuleeko tehtäväkohtaiset palkat maksaa JUKO ry:n vaatimalla tavalla (kanteen vaatimuskohdat 1 - 4 sekä 6 ja 7) sekä miltä osin mahdolliset saatavat ovat vanhentuneet (kanteen vaatimuskohta 5). Ottaen huomioon kanteessa mainittujen viranhaltijoiden ja työntekijöiden lukumäärä ja tarkasteltavan ajanjakson pituus, kannan ottaminen vaatimuksiin määrällisesti aiheuttaisi runsaasti lisää oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja. Mikäli peruste hyväksytään välituomiolla, ratkaistaisiin erillisessä oikeudenkäynnissä kysymys siitä, onko kanteessa mainituilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä oikeus vaatimiinsa palkkasaataviin määrällisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. TS-kehittämistyöryhmän muistio 5/2008

2. Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätös 12.5.2008 sekä sen liite

3. Paikallinen sopimus 4.6.2008

4. Pöytäkirja paikallisneuvotteluista 3.6.2010 ja keskusneuvottelupöytäkirja 3.6.2013

5. Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätös 30.9.2013 ja sen liite

6. Paikallisneuvottelupyyntö 8.10.2013

7. Pöytäkirja paikallisneuvotteluista 2.12.2013

8. Pöytäkirja paikallisneuvotteluista 19.2.2014

9. Keskusneuvottelupyyntö 3.6.2014 ja sen liite 5

10. Pöytäkirja paikallisneuvotteluista 2.6.2015 ja sen liite

11. Keskusneuvottelupöytäkirja 30.3.2017

12. Pirkkalan kunnan konsernihallinnon viranhaltijapäätös 12.12.2017 (§ 66/2017)

13. Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen pöytäkirja 5.2.1996 koskien teknisen henkilöstön uusien palkkausmääräysten täytäntöönpanoa liitteineen

14. TS-Kehittämistyöryhmän muistio 12.12.2006

15. TS-Kehittämistyöryhmän muistiot 8.4.2010 ja 21.4.2010 ja jälkimmäisen muistion liite

16. Tehtäväkohtaisen palkan arviointilomake (terveystarkastaja)

17. Palkkataulukko

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätös 12.5.2008 (§ 201) ja sen liite

2. Paikallinen virka- ja työehtosopimus 4.6.2008

3. TS-kehittämistyöryhmän muistiot 3/2007 (12.3.2007) ja 7/2007 (6.6.2007)

4. Teknisen sopimuksen TVA- ja järjestelyvaraeräasioita koskevan palaverin (24.4.2008) muistio

5. Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätös 30.9.2013 (§ 298) ja liite

6. Keskusneuvottelupyyntö 19.5.2011 ja keskusneuvottelupöytäkirja 3.6.2013

7. Paikallisneuvottelupöytäkirjat 2.12.2013 ja 19.2.2014

8. -

9. KTN Pirkan paikallisyhdistys ry:n pääluottamusmiehen J:n sähköpostiviestit 2.5.2008 silloiselle Pirkkalan kunnan henkilöstöpäällikkö L1:lle ja 25.4.2008 KTN Pirkan paikallisyhdistys ry:n jäsenille

10. TS-12 opas

11. -

12. -

13. Yleiskirje 28/11 12.12.2011 kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

14. Yleiskirje 21/1997 9.9.1997 kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

15. TS-kehittämistyöryhmän pöytäkirja 14.2.2001 ja TS-kehittämistyöryhmän tiedoksianto kunnanhallitukselle

16. -

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. J

3. M1

Vastaajien henkilötodistelu

1. N1

2. O1

3. P1

4. Q1

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko Pirkkalan kunta rikkonut kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS-sopimus) palkkausta koskevan II luvun 7 ja 9 §:n määräyksiä mainitun virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtäväkohtaisten palkkojen määrittämisessä 1.2.2010 lukien asian pääkäsittelypäivään saakka. Lisäksi asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Pirkkalan kunta rikkonut 4.6.2008 allekirjoitettua paikallista virka- ja työehtosopimusta (paikallinen sopimus) TS-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointiaikataulun osalta. Asiassa on myös kysymys mahdollisten saatavien vanhentumisesta ja hyvityssakkoseuraamuksista.

Keskeiset TS-sopimuksen määräykset

Asian ratkaisemisen kannalta keskeisiä ovat seuraavat TS-10 -sopimuksen (1.2.2010 -31.12.2011) ja sitä seuraavien sopimusten määräykset. Määräyksiin on tehty joitain sanonnallisia muutoksia TS-12 -sopimuksesta lukien. Jäljempänä on otettu huomioon nämä muutokset.

TS-sopimuksen palkkausta koskevan II luvun 7 §:n 1 momentin mukaan TS:n soveltamisalalla kunnassa on oltava yhtenäinen tämän luvun mukainen palkkausjärjestelmä, jonka perusteiden on oltava henkilöstön tiedossa. Palkkausjärjestelmä edellyttää muun ohella tehtäväkohtaisen palkan määrittämistä koskevan paikallisen arviointijärjestelmän (paikallisten yleisten periaatteiden) vahvistamista.

Mainitun määräyksen soveltamisohjeen mukaan TS-kehittämistyöryhmä käsittelee TS:n mukaista tehtäväkohtaista palkkaa koskevat paikalliset arviointijärjestelmät ennen niiden vahvistamista kunnan päätöksentekoelimissä.

Saman luvun tehtäväkohtaista palkkaa (TKP) koskevan 9 §:n 1 momentin mukaan kunnan toimivaltainen viranomainen päättää TKP:n arviointijärjestelmän mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon määräyksessä mainitut kahdeksan vaativuustekijää.

Mainitun määräyksen soveltamisohjeen mukaan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään.

Kyseiseen määräykseen TS-12 -sopimuksesta (1.1.2012 - 28.2.2014) alkaen sisältyneen soveltamisohjeen mukaan paikallinen arviointijärjestelmä muodostuu 1. tehtäväkuvauksista, 2. tehtävän vaativuuden mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä, 3. tehtäväkuvauksen kytkemisestä vaativuuden arviointimenetelmään (miten tehtäväkuvauksesta johdetaan arviointimenetelmän avulla tehtävän vaativuuden taso), 4. tehtävän vaativuuden arviointimenetelmän kytkemisestä euromääräiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan (miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen tehtäväkohtainen palkka) ja 5. koko arviointijärjestelmän kuvauksesta.

Edelleen tehtäväkohtaista palkkaa koskevan 9 §:n 1 momentin arviointimenetelmää koskevien määräysten mukaan tehtäväkohtaiset palkat arvioidaan yhtenäisin perustein. Tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että arviointimenetelmään nähden. Arviointimenetelmän tulee olla objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen.

Vielä mainitun määräyksen mukaan, jos TS-kehittämistyöryhmä katsoo muun ohella, että tehtäväkohtaisten palkkojen keskinäiset suhteet eivät ole kunnossa, tehtäväkohtaiset palkat on määriteltävä uudelleen.

Henkilötodistelu

Todistajana kuultu KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n toimialajohtaja M1 oli osallistunut TS-sopimuksen neuvotteluihin vuosina 1999 - 2017. Hän on kertonut, että ensimmäinen TS-sopimus oli tullut voimaan vuonna 1995. TS-sopimuksen 7 §:n 1 momentissa mainitulla seikalla, että palkkausjärjestelmän perusteiden oli oltava henkilöstön tiedossa, viitattiin siihen, että palkkausjärjestelmä täytyi olla olemassa ja sen perusteiden oli oltava kirjallisessa muodossa. Saman määräyksen maininta, että palkkausjärjestelmä edellytti muun ohella tehtäväkohtaista palkkaa koskevien paikallisten arviointijärjestelmien vahvistamista, viittasi työnantajan vahvistamiin periaatteisiin, joita seurattiin ja käsiteltiin TS-kehittämistyöryhmässä. Tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä arvioitiin tehtävää, ei henkilöä.

TS-sopimuksen 9 §:n 1 momentin nojalla palkasta päättäessään työnantajan oli huolehdittava siitä, että päätös johtaa TS-sopimuksen mukaiseen lopputulokseen. Tällöin oli muun ohella otettava huomioon TS-sopimuksen 9 §:n 1 momentissa mainitut niin sanotut tähtitekijät. TS-sopimuksessa ei ollut otettu kantaa siihen, millä menetelmällä tehtävän vaativuutta arvioidaan, vaan tämä oli vapaasti valittavissa. Vaativuuden arvioinnissa voitiin käyttää esimerkiksi summaarista menetelmää eli kokonaisarviointia, mikä ei ollut sen yleisluontoisuuden vuoksi suositeltava, tai suositeltavampaa analyyttista menetelmää, jossa tehtävien vaativuudet arvioidaan numeerisesti eri tasoille.

TS-12 -sopimuksen 9 §:n 1 momenttiin oli otettu paikallisen arviointijärjestelmän muodostumista koskeva soveltamisohje, koska liian usein oli tavattu ympäripyöreitä, jopa täysin vailla kirjallista muotoa olevia järjestelmiä. Soveltamisohjeessa ei ollut sinänsä mitään uutta, vaan se vastasi sitä, mitä oli aiemminkin tarkoitettu. Samassa yhteydessä oli laadittu yleiskirje, jossa oli painotettu, ettei soveltamisohje tarkoittanut sitä, että kaikki olemassa olevat järjestelmät pitäisi purkaa ja laatia uudestaan. Jos järjestelmä toteutti TS-sopimuksen vaatimukset, uusi soveltamisohje ei aiheuttanut toimenpiteitä.

Arviointimenetelmän tuli olla objektiivinen, tasapuolinen ja looginen (johdonmukainen). Objektiivisuus viittasi siihen, että arvioidaan nimenomaan tehtävää, tasapuolisuus siihen, että kaikkia tehtäviä arvioidaan saman menetelmän mukaisesti samoin perustein, ja johdonmukaisuus siihen, että tehtävien vaativuudesta johdetun euromääräisen palkan ja tehtävän vaativuuden oli oltava johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa.

Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätöksen 12.5.2008 (K2) mukaiselle menettelylle, jossa esimies määrittää kunkin henkilön tehtäväkohtaisen palkan tason tehtäväkuvauksen, vaativuustekijöiden ja niiden painoarvojen pohjalta kokonaisarviona, ei ollut estettä, kunhan lopputulos oli objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen. TS-sopimuksessa ei ollut estettä myöskään sille, että arviointituloksesta johdetaan suoraan suhdeluvulla palkka (pistehintajärjestelmä). TS-sopimuksessa ei ollut otettu kantaa noudatettavaan menetelmään.

Euromääräiset korotukset vääristivät palkkojen suhteita kaikissa palkkausjärjestelmissä, samaan tapaan pistehintajärjestelmässä kuin muissakin järjestelmissä. Pistehintajärjestelmä toimi hyvin tehtävän vaativuuden muuttuessa. Jos tehtävä muuttui, sen vaativuus oli määriteltävä uudestaan. Jos pisteet muuttuivat vain vähän, muutoksella ei ollut palkkaukseen ulottuvia vaikutuksia. Ainoastaan olennaiset muutokset nostivat tai alensivat palkkaa. Palkkausjärjestelmät lähtivät vääjäämättä kieroutumaan niiden luomisen jälkeen palkankorotusten tai tehtävien muutosten vuoksi, minkä johdosta palkkausjärjestelmiä oli päivitettävä aika ajoin. Jos henkilölle määritelty tehtäväkohtainen palkka olisi alle kyseiselle palkkaryhmälle työehtosopimuksessa määritellyn vähimmäispalkan, pyydettäisiin työnantajaa korjaamaan palkka vähintään kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkan mukaiseksi.

Todistajana kuultu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkönä vuosina 1977 - 2010 toiminut Q1 on kertonut, että hänen työtehtäviinsä olivat kuuluneet muun ohella teknisen henkilöstön palvelussuhdeasiat ja työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut. TS-sopimuksen tultua voimaan 1.1.1995 oli perustettu sopimusosapuolten välinen TS-työryhmä, jonka tehtävänä oli ollut seurata TS-sopimuksen täytäntöönpanoa kunnissa sekä käsitellä TS-sopimuksen kehittämiseen ja soveltamiseen liittyviä asioita. Lisäksi työryhmässä oli neuvoteltu ja pyritty yksimielisyyteen kunnille annettavista TS-sopimuksen soveltamisohjeista. Q1 oli ollut työryhmän jäsen ja myöhemmin puheenjohtaja.

TS-sopimuksen palkkausjärjestelmässä oli määritelty palkkaryhmäkohtaiset vähimmäispalkat ja kahdeksan vaativuustekijää, joiden tuli sisältyä paikallisessa TS-työryhmässä laadittavaan paikalliseen tehtäväkohtaisen palkan määräytymisjärjestelmään eli arviointijärjestelmään. Arviointijärjestelmän objektiivisuudella viitattiin siihen, että työnantaja ei voinut mielivaltaisesti valita palkkoja, vaan joutui osoittamaan, että määritetty palkka perustui palkkausjärjestelmään. Tasapuolisuudella viitattiin siihen, että kaikkia henkilöstöryhmiä käsiteltiin samalla tavalla. Johdonmukaisuudella viitattiin siihen, että yhtä vaativien eri tehtävien tehtäväkohtainen palkka oli sama, ja lisäksi siihen, että jos tehtävien vaativuustasot olivat erilaiset, vaativammaksi arvioidusta tehtävästä ei voinut saada matalampaa palkkaa kuin vähemmän vaativaksi arvioidusta tehtävästä ja vastaavasti toisinpäin.

Arviointijärjestelmästä tuli käydä paikallisessa TS-työryhmässä keskustelu, mutta jos siitä ei päästy yksimielisyyteen, työnantaja määritti palkan suuruuden eli järjestelmä oli viime kädessä kunnan päättävän toimielimen päätäntävallassa. Arvioinnissa voitiin käyttää esimerkiksi pisteytys- tai kokonaisarviointijärjestelmiä sekä näiden ääripäiden välillä olevia muita järjestelmiä. Jos valittiin pisteytysjärjestelmä, ei ollut mitään ehdotonta tapaa, jolla palkat tuli siitä johtaa. Myös yleiskirjeestä 21/1997 (V14) kävi ilmi, että palkkausmääräykset eivät edellyttäneet pisteytysjärjestelmän käyttöä.

Todistajana kuultu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palveluksessa vuodesta 2009 työskennellyt johtava työmarkkina-asiamies P1 on kertonut osallistuneensa TS-sopimuksen neuvotteluihin tammikuusta 2010 lukien. Hän oli ollut TS-työryhmän jäsen ja vuodesta 2015 lukien puheenjohtaja. TS-12 -sopimuksen 7 §:ään tehdyllä muutoksella oli haluttu korostaa sitä, että kaikilla työpaikoilla piti olla käytössä arviointijärjestelmä. Mainitussa määräyksessä todetulla seikalla, että palkkausjärjestelmän perusteiden oli oltava henkilöstön tiedossa, ei ollut tarkoitettu sitä, että palkkausjärjestelmän kuvauksen tarvitsisi olla kirjallisessa muodossa.

TS-sopimus ei määritellyt, millainen arviointijärjestelmän piti olla, eikä tähän ollut otettu kantaa myöskään TS-oppaassa. Arviointijärjestelmä voi olla analyyttinen, kokonaisarviointiin perustuva tai sekamuotoinen, ja kaikkia näitä oli olemassa myös käytännössä. TS-sopimuksessa ei ollut määräyksiä pistehinnoista. Paikallisesti oli mahdollista sopia pistehintajärjestelmän käyttöönotosta. Pistehintajärjestelmässä prosentuaalinen ja kiinteä euromääräinen yleiskorotus muuttaisivat suhdelukua eli pisteen hintaa. Euromääräiset korotukset sotkisivat pistehintajärjestelmän. Sinänsä olisi mahdollista sopia, että palkankorotusvara suunnattaisiin vain henkilökohtaisiin lisiin, mutta käytännössä näin ei ollut koskaan tehty.

P1 on todennut Pirkkalan kunnan tehtäväkohtaisen palkan arviointilomakkeen (K16) perusteella, että korkeammalla tehtävän vaativuudella vaativuustason suhteellinen nousu edelliseen vaativuustasoon oli hyvin pieni. Näin ollen tällaista järjestelmää ei ollut todennäköisesti tarkoitettu siihen, että pisteellä olisi hinta.

P1 on todennut, että palkkataulukkoa (K17) selkeyttämään olisi voitu luoda niin sanotut piste- tai palkkavälykset, joille olisi määritelty tietty tehtäväkohtainen palkka, mutta TS-sopimus ei tätä edellyttänyt. TS-sopimuksessa ei ollut myöskään määritelty, minkä suuruinen ero tehtäväkohtaisissa palkoissa pitäisi olla pistevälysten välillä. Sinänsä välykset oli mahdollista nähdä kyseisestäkin taulukosta, sillä esimerkiksi siitä ilmeneviin vaativuustason 3,4 - 3,62 palkkoihin oli tehty korjauksia siten, että kyseisellä välyksellä sai saman tehtäväkohtaisen palkan. Jos R1:n hoitaman tehtävän vaativuusryhmittely oli tehty oikein, myös vaativuustason 1,86 - 2,20 tehtäväkohtaisia palkoja olisi pitänyt korjata suhteessa R1:n tehtäväkohtaiseen palkkaan. Lisäksi vaativuustason 2,72 kahdessa tehtävässä olisi pitänyt maksaa samaa tehtäväkohtaista palkkaa samoin kuin vaativuustason 3,12 tehtävissä.

Tehtäväkohtaiset palkat olivat TS-sopimuksessa tarkoitetulla tavalla johdonmukaisia esimerkiksi, kun tietyllä pistevälyksellä oli sama tehtäväkohtainen palkka ja korkeammalla pistevälyksellä sai suurempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin alemmalla pistevälyksellä. Johdonmukaisuus ei tarkoittanut tiettyä prosentuaalista eroa eri vaativuustasojen tehtäväkohtaisten palkkojen välillä. Objektiivisuudella taas oli viitattu siihen, että koko sopimusalaa arvioitiin saman arviointilomakkeen perusteella. Yksittäisten virheiden löytyminen ei tarkoittanut, että järjestelmä olisi TS-sopimuksen vastainen. Tällöin TS-sopimuksen mukaan asiaa voitiin käydä läpi paikallistason TS-kehittämistyöryhmässä ja korjata tehtäväkohtaisia palkkoja, jolloin järjestelmästä tulisi jälleen johdonmukainen. Pirkkalan kunnan järjestelmä oli tarkastelluilta kohdin TS-sopimuksen mukainen, vaikka selkeyttämisen varaa olisi ollut joidenkin tehtäväkohtaisten palkkojen osalta.

Todistelutarkoituksessa kuultu Tekniikka ja Terveys KTN ry:n (KTN ry) pääluottamusmiehenä marraskuusta 2002 alkaen vuoden 2008 kesäkuuhun saakka toiminut J oli ollut neuvottelemassa Pirkkalan kunnan TS-sopimuksen palkkausjärjestelmän uudistamista. TS-kehittämistyöryhmän muistioiden asiasisällöt pitivät pääosin paikkansa, mutta niihin oli kirjattu paljon työnantajan kannanottoja ammattijärjestöjen kannanottojen jäädessä pois. Työnantajan edustajat olivat allekirjoittaneet muistiot. TS-kehittämistyöryhmän muistion 12.12.2006 (K14) 2 §:n osalta J on kertonut, että Nokialla käytössä olleessa arviointijärjestelmässä pisteellä oli ollut hinta ja Nokian malli oli päätetty yksimielisesti ottaa Pirkkalan palkkausjärjestelmän valmistelun pohjaksi. TS-kehittämistyöryhmän kokouksessa 12.3.2007 (V3) ei ollut keskusteltu siitä, miten palkka johdetaan vaativuudenarviointijärjestelmästä. Siitä oli puhuttu, että pistehintajärjestelmä oli hyvä, koska jokainen osasi tällöin laskea oman tehtäväkohtaisen palkkansa. Tältä osin henkilöstöjohtaja oli huomauttanut omana mielipiteenään, että oli mietittävä muunlaisiakin palkan määräytymisiä kuin pistehintaa. TS-kehittämistyöryhmän kokouksessa 20.3.2008 (K1) oli keskusteltu, että palkat täytyisi saada johdonmukaisiksi siten, että tehtäväkohtaista palkkaa maksettaisiin painoarvojen mukaisesti. Lisäksi oli päätetty, että palkkaliukumia tai -haarukoita ei oteta käyttöön muun muassa, koska TS-sopimuksen mukaan tehtäväkohtaisille palkoille ei voinut määritellä ylärajaa.

Teknisen sopimuksen TVA- ja järjestelyeräasioita koskevaa palaveria 29.4.2008 (V4) olivat pyytäneet rakennustarkastaja ja ympäristösihteeri itseään koskevan asian käsittelyä varten. Kyseessä ei ollut ollut TS-kehittämistyöryhmän palaveri. Muistion kohtaan 3 oli kirjattu kunnanjohtajan ja hallintopäällikön ajatuksia. Ammattijärjestöjen edustajien esittämiä eriäviä mielipiteitä ei ollut kirjattu.

Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätöksen 12.5.2008 (K2) jälkeen kunnan työntekijät ja viranhaltijat eivät olleet tienneet, miten arviointituloksesta johdetaan palkka. Asia oli jäänyt täysin epäselväksi. TS-kehittämistyöryhmässä ei ollut puhuttu, että esimies päättää kunkin henkilön osalta tehtäväkohtaisen palkan kokonaisarvion perusteella. Jotta arviointijärjestelmän valmistuminen ei venyisi, TS-työryhmä oli esittänyt kunnanhallitukselle teknisen henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointia 31.1.2010 mennessä käyttäen siihen paikallisia järjestelyeriä ja kunnan erikseen palkankorotuksiin osoittamia lisävaroja. Tässä yhteydessä ei ollut tarkoitettu poiketa TS-sopimuksesta. Vastaava harmonisoinnin takaraja kävi ilmi jäsenistölle 25.4.2008 lähetetystä sähköpostista (V9).

J:n mukaan euromääräinen palkankorotus toimisi pistehintajärjestelmässä, jos tehtäväkohtainen palkka ja korotukset pidettäisiin omina erinään. Tällöin suhdeluku pysyisi korotuksesta huolimatta samana.

Todistelutarkoituksessa kuultu KTN ry:n pääluottamusmiehenä Mäkisen jälkeen kesäkuusta 2008 alkaen toiminut A on kertonut, että ennen 12.5.2008 voimassa olleessa järjestelmässä oli ollut käytössä kaksi eri pistehintaa. A ei ollut ollut mukana kehittämässä 12.5.2008 voimaan tullutta arviointijärjestelmää eikä tekemässä 4.6.2008 allekirjoitettua paikallista harmonisointisopimusta. A:n käsityksen mukaan tehtäväkohtaisten palkkojen olisi tullut olla 1.2.2010 johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa ja arviointijärjestelmään, mutta näin ei kuitenkaan ollut. A peilasi tilannetta aiemmin voimassa olleeseen näkemyksensä mukaan selkeään pistehintajärjestelmään.

TS-kehittämistyöryhmän kokouksessa 8.4.2010 (K15) oli neuvoteltu samapalkkaerän jakamisesta, missä yhteydessä A oli ilmoittanut arviointijärjestelmää koskevasta ongelmasta eli siitä, että tehtäväkohtaiset arvioinnit ja tehtäväkohtainen palkka eivät kohdanneet. Kokouksessa oli keskusteltu vain ylimalkaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen pisteistä, koska työnantaja oli ollut jo tuolloin tietoinen asiaa koskevasta paikallisneuvottelupyynnöstä 18.3.2010.

Paikallisneuvotteluissa 3.6.2010 (K4) työnantaja oli katsonut, että palkat olivat uuden arviointijärjestelmän mukaisesti maksussa. KTN ry oli puolestaan katsonut, että arviointijärjestelmä ei ollut johdonmukainen siten kuin ennen 12.5.2008 voimassa ollut järjestelmä. Neuvotteluissa työnantaja ei ollut maininnut mitään palkkaliukumasta tai -haarukasta, eikä ollut selvittänyt, miten arviointituloksesta johdetaan tehtäväkohtainen palkka muutoin kuin että samalla pistemäärällä oli sama palkka. A:n neuvottelussa esittelemässä Excel-taulukossa olivat olleet mukana kaikki Pirkkalan kunnan palveluksessa TS-sopimuksen palkkaryhmien I - III tehtävissä työskennelleet henkilöt.

Keskusneuvotteluihin 28.6.2013 mennessä paikalliseen palkkausjärjestelmään ei ollut tehty muutoksia, mutta toimistoinsinöörin ja suunnitteluinsinöörin pisteitä oli tarkistettu työolosuhdekohdan osalta palkkaa korottamatta. Lisäksi kunnallistekniikan rakennuspäällikön pisteitä oli korotettu ja hän oli saanut henkilökohtaista lisää 50 euroa. Hänen tehtäväkohtaista palkkaansa ei ollut korotettu.

Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätöksen 30.9.2013 (K5) osalta A on todennut, että hän ei ollut sopinut tai katsonut keväällä 2010, että TS-sopimusalueen tehtäväkohtaisia palkkoja olisi harmonisoitu tarpeeksi pitkälle ja että tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointityö jatkuisi myöhemmin. Työnantaja oli kirjannut usein muun ohella muistioihin omia kantojaan ikään kuin ne olisivat olleet työryhmän yhteisiä näkemyksiä ja A oli joutunut pyytämään näihin korjauksia.

Työntekijäpuoli oli ollut tyytyväinen kunnanhallituksen päätöksen 30.9.2013 kirjaukseen, jonka mukaan muun ohella TS-sopimusalueen tehtäväkohtaisten palkkojen tuli määräytyä vastaisuudessa täysin TS-pisteytyksen mukaisesti, sillä sen perusteella työnantajapuoli oli ymmärtänyt työntekijäpuolen kannan. Työntekijäpuolelle oli yllätys, että työnantaja korjasi kuitenkin vain palkkaryhmän II pistevälille 3,4 - 3,62 sijoittuvien tehtävien tehtäväkohtaiset palkat samaksi kuin toimistoinsinöörin tehtävästä pisteillä 3,4 maksettava tehtäväkohtainen palkka. Tehtäväkohtaisissa palkoissa ei ollut johdonmukaisuutta, sillä tehtävän vaativuus ja tehtäväkohtainen palkka eivät kohdanneet. Työnantajalla ei ollut ollut näyttää taulukkoa tai vastaavaa, josta työntekijä olisi voinut päätellä tehtävän arviointituloksen perusteella tehtäväkohtaisen palkan määrän.

Paikallisneuvottelupyynnön 8.10.2013 (K6) pohjana oli ollut se, että tehtäväkohtainen palkka ei ollut johdettavissa arviointituloksesta ja arviointijärjestelmän toteutus oli siten TS-sopimuksen periaatteiden vastainen.

Paikallisneuvottelussa 2.12.2013 (K7) työnantaja ei ollut kiistänyt, etteikö palkkoja pitäisi korjata, mutta oli vedonnut heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Työnantaja oli luvannut laskea seuraavaan neuvotteluun, mikä olisi kustannusvaikutus, jos tehtäväkohtaiset palkat kerrottaisiin tietyllä luvulla. Neuvotteluissa ei ollut ollut esillä henkilöiden nimiä, mutta tiedossa oli ollut, että asia koski kaikkia TS-sopimuksen piirissä palkkaryhmissä I - III olleita henkilöitä.

Paikallisneuvottelussa 19.2.2014 (K8) työnantaja oli todennut, ettei laskelmaa ollut tehty, koska ei ollut tarvetta tai resursseja tehdä korjauksia tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja että paikallisen sopimuksen sanamuoto oli täyttynyt. Työnantaja ei ollut selvittänyt, miten arviointituloksesta johdetaan palkka.

A oli laatinut keskusneuvottelupyynnön 3.6.2014 (K9) liitteenä olleen taulukon, jolla oli haluttu osoittaa epäsuhta, joka arviointituloksessa ja tehtäväkohtaisissa palkoissa oli monin kohdin. Lisäksi taulukosta ilmenivät arviointijärjestelmään ja toisiinsa johdonmukaisessa suhteessa olevat tehtäväkohtaiset palkat, jotka olisi työntekijäpuolen mukaan tullut maksaa.

Osapuolet olivat pyrkineet vielä vuodenvaihteessa 2014 - 2015 löytämään asiaan ratkaisun paikallisesti. A ja henkilöstöjohtaja N1 olivat tulleet siihen tulokseen, ettei palkkaporras- eli palkkahaarukkajärjestelmästä tullut mitään ja olivat sopineet tehtäväkohtaisten palkkojen korjaamisesta pistehinnalla 840 vuonna 2015 ja pistehinnalla 845 vuonna 2016. Kun työntekijäpuoli ei kuitenkaan ollut suostunut luopumaan takautuvista vaatimuksistaan, paikallisneuvottelut 2.6.2015 (K10) olivat päättyneet erimielisinä ja asia oli palautunut keskusneuvotteluihin. Paikallisneuvottelupöytäkirjan 2.6.2015 liitteenä olleen esityksen palkkojen korjaamisesta olivat laatineet A ja N1 ja siihen oli merkitty tuolla hetkellä tehtävää hoitamassa ollut henkilö. Neuvotteluissa ei ollut käynyt ilmi, että pistehintajärjestelmä sinänsä olisi ongelmallinen. Pistehintaa voitiin tarkistaa tarvittaessa. Työnantaja oli käyttänyt pistehintaa jakaessaan viimeksi järjestelyerän, vaikka tätä ei ollutkaan julkilausuttu. Lisäksi työnantaja oli käyttänyt pistehintaa 810 tehdessään 12.12.2017 viranhaltijapäätöksestä (K12) ilmenevän tasokorotuksen palkkaryhmässä III. Näin tehtäväkohtaiset palkat olivat tulleet johdonmukaiseen suhteeseen toisiinsa ja arviointijärjestelmään nähden. Työnantaja ei ollut tuonut esiin, että tehtävän vaativuuden muuttuminen olisi ongelmallinen pistehintajärjestelmässä. Tehtäväkohtaisten palkkojen korjaaminen takautuvasti oli mutkistunut pitkän ajan kulumisen aikana eri tavoin annettujen useampien yleiskorotusten johdosta.

Todistajana kuultu Pirkkalan kunnan palveluksessa vuodesta 2006 lukien hallinnollisissa tehtävissä toiminut O1 on kertonut, että teknisen sopimuksen TVA- ja järjestelyeräasioita koskeneessa palaverissa 24.4.2008 (V4) oli käsitelty yksittäisten työntekijöiden tehtäväkohtaista palkkaa koskevaa erimielisyyttä. Palaverissa oli käyty läpi, miten tuleva sopimus vaikuttaisi tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja että kenenkään palkka ei tulisi laskemaan toisin kuin voisi tapahtua, jos piste vaikuttaisi suoraan palkkaan. Edellä mainittua palaveria koskeneen muistion kohdasta 3 ilmeni työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteinen näkemys pisteytyksen vaikutuksesta palkkaan. O1 oli ollut taustalla valmistelemassa, muttei neuvottelemassa 4.6.2008 allekirjoitettua paikallista sopimusta (V2). Tuossa sopimuksessa oli sovittu hänen käsityksensä mukaan harmonisointiajasta ja siitä, että pisteellä ei ollut hintaa. O1 ei ollut ollut TS-kehittämistyöryhmän jäsen.

Todistajana kuultu Pirkkalan kunnan henkilöstöjohtajana maaliskuusta 2009 lukien toiminut ja virkavapaalla syyskuusta 2010 joulukuuhun 2011 ollut N1 on kertonut, että hän oli ollut TS-kehittämistyöryhmän jäsenenä ja sihteerinä sekä toisinaan puheenjohtajana valmistelemassa, kehittämässä ja harmonisoimassa TS-sopimuksen palkkatasoa paikallisen sopimuksen mukaisesti. TS-kehittämistyöryhmän tehtävänä oli muun ohella jatkuvasti seurata ja kehittää arviointijärjestelmää, käsitellä tehtävien arviointeja koskevat muutosesitykset sekä valmistella järjestelyvaraerien käyttö paikallisneuvotteluihin. TS-kehittämistyöryhmään kuuluivat henkilöstöjohtaja, tekninen johtaja, vastuualueiden päälliköitä ja kaikkien pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet.

Tehtäväkohtaisen palkan määritti aiemmin kunnanhallitus, nykyään pormestari. Tehtävää hoitavalla henkilöllä ei ollut vaikutusta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätöksen 12.5.2008 liitteenä olleesta taulukosta (V1) ilmeni lähtötilanne, kun uusi tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä oli päätetty ottaa käyttöön, ja sen pohjalta tehtäväkohtaisia palkkoja oli lähdetty harmonisoimaan. Tehtäväkohtainen palkka määräytyi TS-sopimuksen määräysten ohella paikallisen sopimuksen 4.6.2008 (V2) hengen mukaisesti siten, että tehtäväkohtainen palkka oli sama tai lähes sama kokonaispistemäärän ollessa sama tai lähes sama eli pisteellä ei ollut hintaa. Tällä hetkellä samalla kokonaispistemäärällä sai saman tehtäväkohtaisen palkan. Palkkaryhmillä oli selkeät haitarit siten, että esimerkiksi palkkaryhmässä II ei voinut saada korkeampaa palkkaa kuin palkkaryhmässä III.

Paikallisen sopimuksen mukaan harmonisointi piti suorittaa 31.1.2010 mennessä, ja näin oli tapahtunutkin. Vuodesta 2008 alkaen palkkoja oli harmonisoitu ja jatkokehitetty järjestelyvaraerillä, työnantajan palkkarahalla ja vuoden 2013 takautuvalla korjauksella 1.2.2010 lukien. Lisäksi kun työnantajan tietoon oli tullut epäkohtia tehtäväkohtaisissa palkoissa, niitä oli korjattu ja toisinaan viety jälkikäteen vain tiedoksi TS-kehittämistyöryhmälle.

TS-kehittämistyöryhmän kokouksessa 8.4.2010 ja 21.4.2010 (K15) oli ollut kyse TS-sopimusalueen järjestelyerän käytön valmistelusta. TS-kehittämistyöryhmän jäsenten mukaan tehtäväkohtaisia palkkoja oli jo harmonisoitu riittävästi. Koska henkilökohtaisten palkan-osien koettiin jääneen jälkeen, päätettiin jakaa osa järjestelyerästä henkilökohtaisina lisinä ja osa kohdentaa tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Kokouksista laadittuihin muistioihin oli tehty korjauksia työntekijöiden toiveiden mukaan.

Paikallisneuvotteluiden 3.6.2010 (K4) pöytäkirjaan oli kirjattu TS-kehittämistyöryhmän kantana keväältä 2010, että tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisoinnissa oli päästy tarvittavasti eteenpäin ja järjestelyvaraerää haluttiin käyttää henkilökohtaisiin palkanosiin.

Kunnanhallituksen päätöksellä 30.9.2013 (V5) tiettyjä tehtäväkohtaisia palkkoja oli verrattu kokonaispistemäärän 3,4 perusteella maksettuun tehtäväkohtaiseen palkkaan ja korjattu täysin paikallisen sopimuksen hengen mukaisiksi.

Työnantajan kanta KTN ry:n paikallisneuvottelupyynnössä 8.10.2013 (K6) esittämään vaatimukseen palkkojen harmonisoinnista tietyllä pistehinnalla 1.2.2010 alkaen oli ollut se, että palkat oli harmonisoitu paikallisen sopimuksen mukaisesti ja jatkoharmonisointi tulisi tapahtumaan tulevilla mahdollisilla järjestelyvaraerillä ja tarvittaessa työnantajan muulla palkkarahalla.

Paikallisneuvottelupöytäkirjan 2.12.2013 (K7) maininnalla, että tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi tulee toteuttaa niin, että tehtäväkohtaiset palkat ja kokonaispisteet olivat oikeassa suhteessa toisiinsa, oli viitattu siihen, että isommilla pisteillä ei voinut saada pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin pienemmillä pisteillä.

Paikallisneuvottelupöytäkirjan 19.2.2014 (K8) kirjauksella, jonka mukaan palkkojen harmonisointityötä jatketaan, oli tarkoitettu sitä jo edelläkin todettua seikkaa, että tehtäväkohtaisten palkkojen kehityksestä huolehditaan tulevaisuudessakin tulevilla järjestelyvaraerillä ja työnantajan mahdollisesti erikseen budjetoimilla palkkarahoilla.

Paikallisneuvotteluissa 2.6.2015 (K10) oli pyritty sovintoon asiassa siinä lopulta onnistumatta. Neuvotteluissa pisteelle oli määritelty hinta, johon palkkavarat olisivat riittäneet.

Viranhaltijapäätöksellä 12.12.2017 (K12) oli korjattu palkkaryhmän III ympäristöpäällikön tehtäväkohtaista pisteytystä ja samalla oli tarkistettu, että kyseisen palkkaryhmän tehtäväkohtaiset palkat olivat oikeassa suhteessa keskenään ja palkkaryhmään II.

Palkkataulukon (K17) osalta N1 on todennut muun ohella seuraavaa. R1 oli ollut vuosina 2008 - 2010 virkavapaalla ja vuosilomalla ja hänen palvelussuhteensa oli päättynyt vuonna 2011. Hän ei siten ollut hoitanut vakanssiaan N1:n toimessa ollessa. R1:n tehtäväkohtaisen palkan suhde muihin saman arviointituloksen tehtäväkohtaisiin palkkoihin sekä kokonaispistemäärään 2,13 oli tullut työnantajan tietoon tammikuussa 2020. Å oli sijaistanut siivoustyönjohtajaa ja oli mahdollista, että käytettyyn taulukkoon oli eksynyt jossain vaiheessa korotettu palkka. F1 oli aloittanut vihertyönjohtajan tehtävässä 3.5.2010 ja oli lähtenyt samantien sijaistamaan toista henkilöä noin kahdeksi vuodeksi. Myös Å:n tehtäväkohtaisen palkan suhde B1:n tehtäväkohtaiseen palkkaan ja F1:n tehtäväkohtaisen palkan suhde S1:n tehtäväkohtaiseen palkkaan olivat tulleet työnantajan tietoon tammikuussa 2020. Työnantaja selvittää, onko tehtäväkohtaisissa palkoissa korjaamistarpeita mainittujen tilanteiden johdosta ja suorittaa tarvittavat korjaukset. Jos tällaiset tilanteet olisi tuotu TS-kehittämistyöryhmässä esille, työnantaja olisi korjannut selkeät ristiriitaisuudet.

Uusia henkilöitä palkattaessa Pirkkalan kunnassa noudatettiin periaatetta, että samalla tai lähes samalla tehtävän arviointituloksella sai saman tai lähes saman tehtäväkohtaisen palkan. Jos arviointituloksella 3,4 tehtäväkohtainen palkka oli 3.000 euroa ja arviointituloksella 3,6 tehtäväkohtainen palkka oli 3.200 euroa, oli arviointitulokseen 3,5 asettuvan uuden tehtävän tehtäväkohtainen palkka noin 3.100 euroa. Tehtävän arviointitulos määrittyi siten, että esimies kävi tehtävän arviointilomakkeen läpi tehtävää hoitavan henkilön kanssa, minkä jälkeen TS-työryhmä kävi arviointilomakkeen läpi ja muutti sitä tarvittaessa. Tehtäväkohtaisen palkan tuli olla vähintään kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkan suuruinen. N1 ei muistanut, mitä A:n laatimia Excel-taulukoita hän oli nähnyt.

Tapahtumien kulku Pirkkalan kunnassa

Pirkkalan kunnan TS-sopimuksen piirissä olevan teknisen henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän uudistamistyö oli aloitettu TS-kehittämistyöryhmässä 12.12.2006 (K14, K2 ja V1). Tavoitteena oli ollut tehtävien arviointijärjestelmän yksinkertaistaminen. Pirkkalan kunnan kunnanhallitus oli tehnyt 12.5.2008 päätöksen (K2 ja V1), jolla se oli hyväksynyt TS-kehittämistyöryhmän ehdotuksen teknisen henkilöstön uuden arviointijärjestelmän ottamisesta käyttöön 1.5.2008. Samassa yhteydessä kunnanhallitus oli hyväksynyt arviointijärjestelmässä käytettävän arviointilomakkeen siinä olevine vaativuustekijöineen ja niiden painoarvoineen, teknisen henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisoinnin 31.1.2010 mennessä käyttäen siihen paikallisia järjestelyeriä ja kunnan erikseen palkankorotuksiin osoittamia lisävaroja sekä sen, että edellä tarkoitetusta harmonisointiajasta tehdään paikallisten ammattijärjestöjen kanssa paikallinen sopimus. Lisäksi kunnanhallitus oli kumonnut 5.2.1996 hyväksymänsä arviointijärjestelmän 30.4.2008 lukien. Päätöskohtaan kirjatun henkilöstöjohtaja L1:n arviointijärjestelmän uudistamista koskevan esittelytekstin 8.4.2008 mukaan "esimies määrittää kunkin henkilön tehtäväkohtaisen palkan tason tehtäväkuvauksen, edellä olevien vaativuustekijöiden ja niiden painoarvojen pohjalta kokonaisarviona. Kunnanhallitus hyväksyy tehtäväkohtaiset palkat."

Uuden arviointijärjestelmän käyttöön ottamista koskevan päätöksen liitteenä oli ollut todistaja N1:n kertoman mukaan lähtötilannetta ilmentänyt taulukko (todisteiden K2 ja V1 osa), jonka pohjalta tehtäväkohtaisia palkkoja oli lähdetty harmonisoimaan. Taulukosta käyvät ilmi TS-sopimuksen piirissä olleen henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat 29.2.2008. JUKO ry on viitannut palkoissa olleen tällöin esimerkiksi seuraavia ongelmia, jotka osoittivat olemassa olleiden tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointitarpeen: tehtävän vaativuuden arviointituloksella 1,86 oli maksettu erisuuruisia palkkoja, joiden ero oli ollut suurimmillaan noin 150 euroa. Vastaavasti arviointituloksella 3,47 oli maksettu erisuuruisia palkkoja, joiden ero oli ollut suurimmillaan noin 145 euroa ja edelleen arviointituloksella 4,4 palkkojen ero oli ollut noin 100 euroa. Arviointituloksella 3,32 oli saanut noin 130 euroa suurempaa palkkaa kuin vaativampaa tehtävää osoittavalla arviointituloksella 3,47.

Pirkkalan kunta ja paikalliset ammattijärjestöt olivat allekirjoittaneet 4.6.2008 paikallisen virka- ja työehtosopimuksen (K3 ja V2, jäljempänä paikallinen sopimus) TS-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön palkkauksen harmonisointiajasta uuden arviointijärjestelmän käyttöönoton myötä 1.5.2008 lukien. Asiassa on riidatonta, että paikallisella sopimuksella ei ole poikettu TS-sopimuksesta. Paikallisen sopimuksen 3 §:ssä on todettu tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi suoritettavan siten, että isommalla painoarvolla ei voi saada pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin toinen työntekijä ja päinvastoin. Toisin sanoen, jos arviointituloksen painoarvo on sama tai lähes sama kuin toisella työntekijällä myös tehtäväkohtainen palkka on sama tai lähes sama.

Tekniikka ja Terveys KTN ry:n, jonka sijaan JUKO ry on tullut TS-sopimuksen sopijaosapuoleksi TS-17-sopimuksesta lukien, Pirkan paikallisyhdistys ry oli pyytänyt paikallisneuvottelua 18.3.2010 liittyen paikallisen virka- ja työehtosopimuksen toteuttamiseen (K4). Paikallisneuvottelupyynnön ja paikallisneuvottelua koskevan pöytäkirjan (K4) mukaan paikallisyhdistys oli katsonut, että työnantaja ei ollut noudattanut paikallisen sopimuksen tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisoinnin periaatetta eikä aikataulua. Paikallisneuvottelupyynnössä oli toistettu se, miten paikallisen sopimuksen 3 §:ssä oli sovittu harmonisointi suoritettavan.

Paikallisneuvotteluiden 3.6.2010 pöytäkirjan (K4) mukaan henkilöstöjohtaja oli selventänyt, että 1.2.2010 samanpalkkaisuuserän jakamista valmisteltaessa TS-sopimusalueen kehittämistyöryhmän enemmistön kanta oli ollut, että tehtäväkohtaiset palkat oli saatu hyvin harmonisoitua pisteytyksen mukaisiksi ja että sopimusalueella oli tarve jakaa vuosien tauon jälkeen henkilökohtaista palkanosaa ja että näin tapahtuisi TS-työryhmän yksimielisen kannan mukaisesti. Edelleen pöytäkirjan mukaan KTN ry:n oli laskenut pisteen hintaa toimistoinsinöörin tehtäväkohtaisen palkan perusteella. JUKO ry on kertonut pääkäsittelyssä kyseisen toimistoinsinöörin olleen Siukola ja pisteen hinnan 819. Paikallisneuvotteluissa KTN ry:n edustajat, joista toinen on ollut työtuomioistuimessa todistelutarkoituksessa kuultu A, olivat vaatineet tehtäväkohtaisten palkkojen takautuvaa korjaamista 31.1.2010 alkaen. Pöytäkirjan mukaan TS-työryhmässä oli todettu useaan kertaan, että pisteelle ei tulla määrittelemään hintaa, mihin KTN ry:n kanta oli ollut erimielinen. Paikallisneuvotteluissa työnantaja oli katsonut, että palkat oli saatu harmonisoitua niin, että samalla painoarvolla ei voinut saada pienempää tehtäväkohtaista palkkaa. Tältä osin oli kuitenkin tullut huomioida se TS-työryhmän tiedossa ollut seikka, että toimistoinsinöörin ja suunnitteluinsinöörin tehtäväkohtaiset palkat olivat korkeammat suhteessa pisteisiin ja että kyseiset pisteet tultaisiin tarkistamaan esimiesten toimesta sekä käymään läpi TS-työryhmässä. Paikallisneuvottelut olivat päättyneet erimielisinä.

KTN ry oli esittänyt 19.5.2011 keskusneuvottelupyynnön (V6), jonka mukaan työnantaja ei ollut noudattanut paikallisen sopimuksen tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisoinnista sovittuja periaatteita eikä aikataulua. Keskusneuvottelupyynnössä oli toistettu se, miten paikallisen sopimuksen 3 §:ssä oli sovittu harmonisointi suoritettavan. Sama oli toistettu keskusneuvotteluja 3.6.2013 koskevassa pöytäkirjassa (K4 ja V6). Neuvotteluiden yksimielisenä lopputuloksena keskusneuvottelun osapuolet olivat katsoneet, että koska paikallisen sopimuksen tekstistä poikkeamiselle ei näyttänyt olevan perusteita, Pirkkalan kunnan oli pantava täytäntöön TS-henkilöstöä koskeva palkkaus niin, että arviointitulos ja tehtäväkohtainen [palkka] kohtasivat paikallisen sopimuksen edellyttämällä tavalla. Palkantarkistukset oli tehtävä takautuvasti 1.2.2010 lukien. Keskusneuvotteluosapuolet edellyttivät korjattujen palkkojen maksamisen tapahtuvan 1.10.2013 mennessä.

Pirkkalan kunnan kunnanhallitus oli 30.9.2013 käsitellyt TS-sopimusalueen tehtäväkohtaisten palkkojen korjaamista paikallisen sopimuksen 4.6.2008 mukaisiksi (K5 ja V5). Kunnanhallituksen päätöksestä ilmenevän henkilöstöjohtaja N1:n esittelytekstin 25.9.2013 mukaan syynä TS-sopimusalueen tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisoinnin keskeneräisyydelle oli ollut se, että suunnitteluinsinöörin ja toimistoinsinöörin tehtäväkohtaisen pisteytyksen kokonaispisteet olivat 1.2.2010 olleet 3,4 ja tehtäväkohtainen palkka 2.784,75 euroa. Kaikkia tehtäväkohtaisia palkkoja ei ollut saatu harmonisoitua paikallisen sopimuksen mukaisesti eli korotettua vähintään samaan tai lähes samaan tasoon 1.2.2010 mennessä. Kyse oli ollut tehtävistä, joiden kokonaispisteet olivat olleet 3,4 pistettä tai hieman yli. Pirkkalan kunnan kunnanhallitus oli 30.9.2013 päättänyt muun ohella, että TS-sopimusalueen tehtäväkohtaiset palkat korjataan paikallisessa sopimuksessa sovitun mukaisesti takautuvasti 1.2.2010 alkaen siten, että tehtävän arviointituloksen 3,4 - 3,62 tehtäväkohtaiset palkat nostetaan suunnitteluinsinöörin ja toimistoinsinöörin tehtäväkohtaisen palkan tasolle. Työtuomioistuin toteaa, että tällöin tehtäväkohtaisiin palkkoihin on tehty se korjaus, joka oli ollut esillä jo paikallisneuvotteluissa 3.6.2010.

Tekniikka ja Terveys KTN Pirkkala ry oli 8.10.2013 esittänyt paikallisneuvottelupyynnön (K6), jossa se oli katsonut, että Pirkkalan kunnanhallitus oli 30.9.2013 tekemässään päätöksessä tulkinnut paikallista sopimusta TS-12 -sopimuksen palkkausjärjestelmän vastaisesti. TS-sopimuksen mukaan tehtäväkohtaisten palkkojen tuli olla johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että arviointimenetelmään nähden, mikä ei ollut tehdyssä korjauksessa paikallisyhdistyksen mukaan toteutunut. Suurin osa arviointijärjestelmään kuuluvista tehtävistä oli sen mukaan jäänyt korjaustarkastelun ulkopuolelle. Tehdyssä korjauksessa ei myöskään ilmennyt, millä tavalla painoarvoille 3,4 ja 3,62 arvioidut tehtävät olivat tehtävien arviointijärjestelmän perusteella samanarvoisia tehtäviä. Edelleen paikallisneuvottelupyynnön mukaan korjaus ei ollut ottanut huomioon sitä, kuinka esimerkiksi painoarvolla 3,32 olevat tehtävät olivat TS:n mukaisesti verrattavissa painoarvoilla 3,4 ja 3,62 oleviin tehtäviin eli miten ne olivat johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että arviointijärjestelmään nähden. Painoarvoa 3,4 vaativammilla tai vaatimattomammilla painoarvoilla ei ollut johdonmukaista vaikutusta palkkaukseen, mikä ei ollut koskaan ollut TS-sopimuksen eikä 1.5.2008 käyttöön otetun palkkausjärjestelmän tarkoitus. Paikallisyhdistys oli neuvottelupyynnössä vaatinut palkkausjärjestelmän korotusten vaikuttavan johdonmukaisesti kaikilla painoarvoilla ja palkantarkistuksia 1.2.2010 lukien.

Paikallisneuvotteluiden 2.12.2013 pöytäkirjan (K7 ja V7) mukaan paikallisyhdistys on toistanut edellä paikallisneuvottelupyynnöstä ilmenevät vaatimukset ja niiden perusteet. Pöytäkirjan mukaan työnantaja oli todennut, että kunnanhallituksen päätös 30.9.2013 oli toteuttanut keskusneuvottelupöytäkirjan mukaisen neuvottelutuloksen eli TS-sopimusalueen tehtäväkohtaiset palkat oli korjattu 1.2.2010 lukien vuonna 2008 tehdyn paikallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Edelleen pöytäkirjassa on todettu, viitaten kunnanhallituksen päätökseen 30.9.2013, että kaiken kaikkiaan TS-sopimusalueen tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi tuli toteuttaa niin, että tehtäväkohtaiset palkat ja kokonaispisteet olivat oikeassa suhteessa toisiinsa. Tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi oli tarkoitettu tehtävän pitkällä aikavälillä, korjaten niitä ensisijaisesti jaettavana olevilla paikallisilla järjestelyerillä sekä perustellusta syystä ja taloudellisen tilanteen mahdollistaessa käyttämällä kunnan ylimääräistä palkkarahaa palkkojen harmonisointiin. Kunnanhallituksen päätöskohdassa oli todettu olleen myös maininta, että harmonisointityössä oli päästy hyvään alkuun ja sitä jatketaan. TS-sopimusalueen tehtäväkohtaisten palkkojen tuli määräytyä vastaisuudessa täysin TS-pisteytyksen mukaisesti, kunhan harmonisointityö oli saatu valmiiksi. Edelleen pöytäkirjan mukaan työnantaja oli todennut kuitenkin, että harmonisointi oli tehtävä pääasiassa tulevaisuudessa jaettavana olevilla paikallisilla järjestelyerillä ja että tämä tuli viemään aikaan. Vielä oli todettu, että palkkojen harmonisointityö jatkuu ja työnantaja noudattaa TS-sopimuksessa mainittua paikallista pisteytysjärjestelmää. Pöytäkirjan mukaan henkilöstöjohtaja oli ehdottanut, että tehdään laskelma, mitä harmonisoinnin jatkaminen tulee maksamaan, minkä jälkeen neuvotteluja jatketaan.

Paikallisneuvottelua oli jatkettu 19.2.2014. Sitä koskevan pöytäkirjan (K8 ja V7) mukaan työnantaja oli todennut jo edellisessä neuvottelussa toteamansa kannan, että kunnanhallituksen päätös 30.9.2013 täytti keskusneuvottelupöytäkirjan 3.6.2013 sisältämän ratkaisun TS-riita-asiassa eli isommalla painoarvolla ei voinut saada pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin toinen työntekijä ja päinvastoin. Edelleen työnantaja oli todennut, että TS-sopimusalueen palkkojen, kuten muidenkin sopimusalueiden mahdollinen palkkojen harmonisointityö jatkui tulevina vuosina paikallisten järjestelyerien myötä. Työnantaja joutui harkitsemaan vuosittain talousarvion valmistelun myötä, oliko talousarvioon mahdollista esittää tarvittaessa harmonisointirahaa. Edelleen työnantaja oli todennut, että edellisessä paikallisneuvottelussa paikallisyhdistyksen pyytämää laskelmaa ei ollut ollut mahdollista tehdä. Laskelman tekeminen oli haastavaa, koska pisteelle ei ollut annettu hintaa eikä ollut sitouduttu tiettyyn euromääräiseen eroon eri kokonaispisteiden välillä. Paikallisneuvotteluiden hetkellä oli täyttynyt kriteeri, että alemmilla pisteillä ei voinut saada korkeampaa palkkaa kuin ylemmillä pisteillä sekä päinvastoin. Paikallisessa sopimuksessa oli käytetty tehtäväkohtaisten palkkojen osalta käsitettä sama tai lähes sama. Työnantajan tavoite oli pitkällä aikavälillä jatkaa palkkojen harmonisointityötä niin, että pisteet ja tehtäväkohtaiset palkat olivat suhteessa toisiinsa niin pitkälle kuin se oli mahdollista. Työnantajan tulkinta oli ollut, että paikallisneuvotteluiden hetkellä täyttyi TS-sopimuksen sekä paikallisen sopimuksen tulkinta TS-sopimusalueen tehtäväkohtaisten palkkojen osalta. Palkkojen välillä oli ollut riittävä yhteys, kuten TS-oppaassa oli edellytetty. Edelleen pöytäkirjan mukaan paikallisyhdistyksen kanta oli ollut, että keskusneuvottelupöytäkirja 3.6.2013 ja kunnanhallituksen päätös 30.9.2013 eivät olleet harmonisoineet kaikkien ryhmien tehtäväkohtaisia palkkoja 1.2.2010 lukien. Paikallisyhdistyksen näkemys oli ollut, että työnantaja oli kunnanhallituksen päätöksen myötä käsitellyt vain osan ryhmän II tehtäväkohtaisia palkkoja painoarvovälillä 3,4 - 3,62. Tehtäväkohtaisten palkkojen korjaukset eivät olleet olleet TS-sopimuksen periaatteiden eivätkä paikallisen sopimuksen mukaisia. Vielä pöytäkirjan mukaan työnantaja oli korostanut, että harmonisointityötä tullaan jatkamaan niin, että tehtäväkohtaisten palkkojen välillä on välys, mutta harmonisointityön aikataulua oli vaikea arvioida, koska vielä ei ollut tietoa vuoden 2015 palkankorotuksista valtakunnan tasolla. Työnantaja oli todennut kuitenkin, että pisteelle ei voida antaa hintaa ja välyksen suuruus tulee vaihtelemaan tulevaisuudessakin. Paikallisneuvottelut olivat päättyneet erimielisinä.

Tekniikka ja Terveys KTN ry on esittänyt keskusneuvottelupyynnön 3.6.2014 (K9), jossa oli toistettu paikallisneuvottelupyynnön 8.10.2013 sisältö. Asia oli vielä palautunut paikallistasolle, jossa käydyt paikallisneuvottelut olivat päättyneet erimielisinä 2.6.2015 (K10). Keskusneuvotteluissa osapuolet olivat toistaneet paikallisten osapuolten paikallisneuvotteluissa esittämät kannat ja keskusneuvottelut olivat päättyneet erimielisinä 30.3.2017 (K11). Asia on tullut vireille työtuomioistuimessa 22.12.2017.

Tehtäväkohtaisen palkan määrittämiseen liittyvät asianosaisten vaatimukset ja perusteet tiivistetysti

JUKO ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Pirkkalan kunta on rikkonut 1.2.2010 lukien työtuomioistuimen pääkäsittelypäivään saakka TS-sopimuksen palkkausta koskevan II luvun 7 ja 9 §:n määräyksiä. TS-sopimuksen 7 §:n määräyksiä on rikottu, koska palkkausjärjestelmä ei ole ollut tehtäväkohtaisen palkan osalta saman luvun 9 §:n mukainen siten kuin seuraavaksi esitetään. TS-sopimuksen 9 §:n määräyksiä on rikottu, koska Pirkkalan kunnan TS-sopimuksen piirissä työskenteleville työntekijöilleen ja viranhaltijoilleen maksamat tehtäväkohtaiset palkat eivät ole olleet a) johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa eivätkä tehtyyn arviointijärjestelmään (TS-12:sta alkaen "arviointimenetelmä") nähden, b) tehtäväkohtaisia palkkoja ei ole arvioitu yhtenäisin perustein eikä c) arviointijärjestelmä ole ollut objektiivinen, tasapuolinen eikä johdonmukainen. Lisäksi 7 ja 9 §:n määräyksiä on rikottu, koska d) arviointijärjestelmässä tehtävän vaativuuden arviointimenetelmää ei ole kytketty tehtäväkohtaiseen palkkaan eli arviointijärjestelmästä ei ole ilmennyt, miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen palkka.

Edelleen JUKO ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että tehtäväkohtaisia palkkoja määritettäessä 1.2.2010 lukien samassa palkkaryhmässä arviointitulos tulee kertoa samalla suhdeluvulla ja tehtäväkohtaiset palkat maksaa tämän mukaisesti. Vaatimustaan täsmentäen JUKO ry on vielä vaatinut vahvistettavaksi tiettyjen palkkaryhmäkohtaisten vähimmäiskertoimien käyttämisen tehtäväkohtaisia palkkoja laskettaessa ajankohtana 1.2.2010.

JUKO ry on perustellut vaatimuksiaan muun ohella sillä, että paikallista arviointijärjestelmää ei ollut laadittu kirjalliseen muotoon. Työntekijäpuoli ei ollut sopinut tai ei ollut ainakaan tarkoittanut sopia paikallisesta arviointijärjestelmästä, jossa tehtäväkohtainen palkka määräytyisi työnantajan yksipuolisen päätöksen mukaan eikä pisteiden perusteella. Se, että tehtäväkohtaiset palkat olivat johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että arviointijärjestelmään nähden, tarkoitti JUKO ry:n mukaan sitä, että samassa palkkaryhmässä arviointitulos kerrotaan samalla suhdeluvulla ja tällä perusteella saadaan tehtäväkohtainen palkka. Tämä johtuu myös laeissa säädetystä tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta. Se, miten arviointituloksesta johdettiin tehtäväkohtainen palkka, ei ole ollut henkilöstön tiedossa 1.2.2010 lukien.

Pirkkalan kunta ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat vaatineet TS-sopimuksen rikkomista koskevien vaatimusten hylkäämistä, koska Pirkkalan kunta ei ollut rikkonut TS-sopimuksen määräyksiä. Tehtäväkohtaiset palkat oli harmonisoitu paikallisen sopimuksen edellyttämällä tavalla ja ne olivat myös TS-sopimuksen edellyttämällä tavalla johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa ja arviointijärjestelmään nähden. TS-sopimuksessa ei ollut edellytetty, että käytettäessä pisteytykseen perustuvaa arviointijärjestelmää, pisteellä olisi oltava tietty euromääräinen hinta tai suhdeluku, jotta tehtäväkohtaiset palkat olisivat johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa ja arviointijärjestelmään nähden. Pirkkalan kunnan paikallisessa arviointijärjestelmässä pisteellä ei ollut ollut hintaa eikä suhdelukua, jonka perusteella tehtäväkohtainen palkka määräytyisi. Olennaista oli, että isommilla kokonaispisteillä (arviointitulos) ei saanut pienempää palkkaa kuin pienemmillä kokonaispisteillä ja vastaavasti pienemmillä kokonaispisteillä ei saanut isompaa palkkaa kuin isommilla kokonaispisteillä. Arviointijärjestelmän ja maksettavan tehtäväkohtaisen palkan välillä oli riittävä yhteys. Tehtäväkohtaiset palkat oli arvioitu yhtenäisin perustein kaikille sen piirissä olleille. Pirkkalan kunnan paikallinen arviointijärjestelmä oli objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen sekä täytti tasapuolisen kohtelun vaatimuksen. Paikallisessa arviointijärjestelmässä oli kuvattu se, miten tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen palkka. Tehtäväkohtaisen palkan taso määräytyi tehtäväkuvauksen, arviointijärjestelmän mukaisten vaativuustekijöiden ja niiden painoarvojen pohjalta kokonaisarviona. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy tehtäväkohtaiset palkat.

Asian arviointi ja johtopäätökset tehtäväkohtaisen palkan määrittämisen osalta

Asiassa on selvitetty, että Pirkkalan kunnassa kunnanhallituksen päätökseen 12.5.2008 kirjatun mukaisesti esimies määrittää kunkin henkilön tehtäväkohtaisen palkan tason tehtäväkuvauksen, arviointilomakkeen vaativuustekijöiden ja niiden painoarvojen pohjalta kokonaisarviona, minkä jälkeen kunnanhallitus, nykyisin pormestari, hyväksyy tehtäväkohtaiset palkat. Pirkkalan kunnassa on ollut käytössä pisteytykseen perustuva eli niin sanottu analyyttinen tehtävän vaativuuden arviointimenetelmä, jossa tehtävän vaativuus on määrittynyt arviointilomakkeen vaativuustekijöiden yhteispistemäärän perusteella. Korkeampi arviointitulos on tarkoittanut vaativampaa tehtävää. Todistaja N1 on kertonut, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy TS-sopimuksen määräysten ohella paikallisen sopimuksen 4.6.2008 hengen mukaisesti siten, että tehtäväkohtainen palkka on sama tai lähes sama kokonaispistemäärän ollessa sama tai lähes sama.

Todistaja M1 on kertonut, että TS-sopimuksessa ei ollut otettu kantaa siihen, millä menetelmällä arviointituloksesta johdetaan tehtäväkohtainen palkka. Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätöksen 12.5.2008 mukaiselle menettelylle, jossa esimies määrittää kunkin henkilön tehtäväkohtaisen palkan tason tehtäväkuvauksen, vaativuustekijöiden ja niiden painoarvojen pohjalta kokonaisarviona, ei ole M1:n mukaan estettä, kunhan lopputulos on objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen. Myös Q1 on kertonut, että jos arviointijärjestelmäksi on valittu pisteytysjärjestelmä, ei ole mitään ehdotonta tapaa, jolla palkat tulee siitä johtaa.

Työtuomioistuin toteaa esitetyn todistelun johdosta, että TS-sopimuksessa ei ole määrätty, miten tehtäväkohtainen palkka tulee johtaa pisteytys- eli analyyttisellä menetelmällä saadusta tehtävän vaativuuden arviointituloksesta. Estettä tehtäväkohtaisen palkan määrittelylle kokonaisarviona ei ole, kunhan arviointimenetelmä ja siihen perustuva tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen täyttävät TS-sopimuksessa niille asetetut jäljempänä käsiteltävät edellytykset. Tämä on sopusoinnussa myös TS-sopimuksen II luvun tehtäväkohtaista palkkaa koskevan 9 §:n 1 momentin määräyksen kanssa, jonka mukaan kunnan toimivaltainen viranomainen päättää arviointijärjestelmän mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

Todistajat M1, Q1 ja P1 ovat luonnehtineet arviointimenetelmää koskevia objektiivisuuden, tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden vaatimuksia seuraavasti. M1 on kertonut objektiivisuuden viittaavan siihen, että arvioidaan nimenomaan tehtävää, ei henkilöä. Q1:n mukaan objektiivisuudella on tarkoitettu, että työnantaja ei voi mielivaltaisesti valita palkkoja, vaan joutuu osoittamaan, että määritelty palkka perustuu palkkausjärjestelmään. P1 taas on kertonut objektiivisuuden viittaavan siihen, että koko sopimusalaa arvioidaan samalla tavoin.

Tasapuolisuuden M1 on kertonut tarkoittavan sitä, että kaikkia tehtäviä arvioidaan saman menetelmän mukaisesti samoin perustein. Q1:n mukaan tasapuolisuudella on viitattu siihen, että kaikkia henkilöstöryhmiä käsitellään samalla tavalla. P1:n kuulemisessa ei käsitelty tasapuolisuutta koskevaa edellytystä.

M1:n mukaan johdonmukaisuudella on viitattu siihen, että tehtävien vaativuudesta johdetun euromääräisen palkan ja tehtävän vaativuuden on oltava johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa. Q1:n mukaan johdonmukaisuudella on tarkoitettu sitä, että yhtä vaativien eri tehtävien tehtäväkohtainen palkka on sama ja lisäksi sitä, että jos tehtävien vaativuustasot ovat erilaiset, vaativammaksi arvioidusta tehtävästä ei voi saada matalampaa palkkaa kuin vähemmän vaativaksi arvioidusta tehtävästä ja vastaavasti toisinpäin. P1 on kertonut johdonmukaisuusedellytyksen täyttyvän, kun tietyllä pistevälyksellä on sama tehtäväkohtainen palkka ja korkeammalla pistevälyksellä saa suurempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin alemmalla pistevälyksellä. P1:n mukaan johdonmukaisuus ei tarkoita tiettyä prosentuaalista eroa eri vaativuustasojen tehtäväkohtaisten palkkojen välillä.

Siitä, mitä TS-sopimuksen 9 §:n 1 momentissa on tarkoitettu arviointimenetelmän objektiivisuudella, tasapuolisuudella ja johdonmukaisuudella, ei ole esitetty kirjallista näyttöä. Työtuomioistuimessa esitetyn henkilötodistelun perusteella ei ole mahdollista antaa yhtä selkeää määritelmää näille edellytyksille johtuen siitä, että todistajat ovat luonnehtineet niitä osin eri tavoin. Näitä luonnehdintoja vastaaviin arviointimenetelmää koskeviin edellytyksiin viitataan myös muissa TS-sopimuksen kohdissa. TS-sopimuksen 9 §:n 1 momentin mukaan nimittäin tehtäväkohtaiset palkat arvioidaan yhtenäisin perustein ja tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että tehtyyn arviointijärjestelmään nähden. Lisäksi esimerkiksi määräyksen soveltamisohjeen viisiportaisen paikallisen arviointijärjestelmän neljännen kohdan mukaan tehtävän vaativuuden arviointimenetelmä tulee kytkeä euromääräiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan eli arviointimenetelmästä on käytävä ilmi, miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen tehtäväkohtainen palkka.

Työtuomioistuin katsoo kokoavasti edellä mainittujen henkilötodistelun ja määräysten pohjalta, että TS-sopimuksen arviointimenetelmää ja tehtäväkohtaisten palkkojen määrittämistä koskevat seuraavat edellytykset. TS-sopimuksen tehtävän vaativuuden arviointimenetelmässä arvioidaan nimenomaan tehtäviä, ei tehtäviä hoitavia henkilöitä. Arviointimenetelmän tulee kohdella kaikkia henkilöstöryhmiä sekä työntekijöitä ja viranhaltijoita samassa tilanteessa samalla tavalla. Tehtäväkohtaisten palkkojen tulee perustua arviointimenetelmään ja työnantajan tulee pystyä osoittamaan tämä yhteys henkilöstölle. Arviointimenetelmän tulee olla johdonmukainen, millä tarkoitetaan yhtäältä sitä, että yhtä vaativien eri tehtävien tehtäväkohtaisen palkan tulee olla sama. Lisäksi korkeammalla tehtävän vaativuuden arviointituloksella ei voi saada alempaa palkkaa kuin alemmalla arviointituloksella, eikä alemmalla tehtävän vaativuuden arviointituloksella voi saada korkeampaa palkkaa kuin korkeammalla arviointituloksella. Edelleen johdonmukaisuusedellytyksen mukaista on se, että eri arviointituloksilla voi saada saman palkan, millä viitataan niin sanottuihin pistevälyksiin (palkkahaarukka, -porras tai -liukuma), eikä johdonmukaisuudella ole tarkoitettu tiettyä prosentuaalista eroa eri vaativuustasojen tehtäväkohtaisten palkkojen välillä. Asiassa ei ole esitetty sitä JUKO ry:n esittämää väitettä tukevaa näyttöä, että johdonmukaisuusedellytyksen täyttyminen edellyttäisi tehtäväkohtaisen palkan johtamista suhdeluvulla tehtävän vaativuuden arviointituloksesta. Seuraavassa tarkastellaan ensin johdonmukaisuutta koskevan edellytyksen täyttymistä Pirkkalan kunnan arviointimenetelmässä ja tehtäväkohtaisten palkkojen määrittämisessä.

JUKO ry on katsonut, että Pirkkalan kunnassa tehtävän vaativuuden arviointituloksen pisteillä ei ole ollut johdonmukaista merkitystä tehtäväkohtaisen palkan määrään ja perustellut näkemystään pääosin 1.2.2010 tilannetta kuvaavasta palkkataulukosta (K17) ilmenevillä seuraavilla seikoilla. Tehtävän vaativuuden arviointituloksella 1,86 R1:lle oli maksettu korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin muille työntekijöille tai viranhaltijoille samalla arviointituloksella. Arviointituloksella 2,72 B1:lle oli maksettu korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin Å:lle ja vastaavasti arviointituloksella 3,12 S1:lle oli maksettu korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin F1:lle hänen aloittaessaan työssä 3.5.2010. T1:n tehtävän arviointitulos oli 0,27 pistettä korkeampi kuin U1:n tehtävän ja hän sai noin 66 euroa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin U1. V1:n tehtävän arviointitulos oli 0,05 pistettä korkeampi kuin W1:n tehtävä ja hän sai noin 161 euroa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin W1. X1:n tehtävän arviointitulos oli 0,08 pistettä korkeampi kuin X:n tehtävän ja hän sai noin 273 euroa korkeampaa palkkaa kuin X. H1:n tehtävän arviointitulos oli 0,05 pistettä korkeampi kuin T:n tehtävän ja hän sai noin 36 euroa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin T. Ä:n tehtävän arviointitulos oli 0,13 pistettä korkeampi kuin Ö:n tehtävän ja hän sai noin 142 euroa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin Ö.

P1 on todennut, että jos R1:n hoitaman tehtävän vaativuusryhmittely oli tehty oikein, vaativuustason 1,86 - 2,20 tehtäväkohtaisia palkoja olisi pitänyt korjata suhteessa R1:n tehtäväkohtaiseen palkkaan. Lisäksi vaativuustason 2,72 kahdessa tehtävässä (B1 ja Å) olisi pitänyt maksaa samaa tehtäväkohtaista palkkaa, samoin kuin vaativuustason 3,12 (S1 ja F1) tehtävissä. Muilta osin P1 ei ole nähnyt korjaustarpeita 1.2.2010 tilannetta kuvaavasta taulukosta ilmenevissä tehtäväkohtaisissa palkoissa.

N1 on kertonut, että edellä mainitut R1:n, Å:n ja F1:n palkkoja koskevat seikat olivat tulleet työnantajan tietoon tammikuussa 2020. N1:n mukaan kyseiset henkilöt eivät olleet hoitaneet omaa tehtäväänsä, vaan Å ja F1 olivat sijaistaneet toista henkilöä, R1 taas oli ollut virkavapaalla ja vuosilomalla sekä hänen palvelussuhteensa oli päättynyt vuonna 2011. Edelleen N1 on todennut, että jos tällaiset tilanteet olisi tuotu TS-kehittämistyöryhmässä esille, työnantaja olisi korjannut selkeät ristiriitaisuudet.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, jotka horjuttaisivat N1:n edellä todettua kertomusta. Lisäksi työtuomioistuin toteaa, että mahdolliset yksittäiset tehtäväkohtaisten palkkojen korjaustarpeet eivät tarkoita, että palkkausjärjestelmä sinänsä olisi TS-sopimuksen vastainen. Samoin on todennut myös P1. Näin ollen R1:n, Å:n ja F1:n 1.2.2010 tehtäväkohtaisiin palkkoihin liittyvien korjaustarpeiden johdosta ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, että tehtäväkohtaiset palkat olisi määritetty Pirkkalan kunnassa TS-sopimuksen vastaisesti tai että Pirkkalan kunnan tehtäväkohtaisen palkan arviointimenetelmä olisi ollut TS-sopimuksen vastainen.

Muilta osin mainittua palkkataulukkoa (K17) tarkasteltaessa käy ilmi, että samalla arviointituloksella ja joissain kohdin pistevälyksellä on saanut samaa tehtäväkohtaista palkkaa eikä korkeammalla tehtävän vaativuuden arviointituloksella ole saanut alhaisempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin alhaisemmalla arviointituloksella tai toisinpäin. Näin on tosin ollut arviointituloksien 3,41 - 3,62 tehtäväkohtaisten palkkojen osalta vasta Pirkkalan kunnanhallituksen 30.9.2013 tekemän päätöksen johdosta, jolloin niitä on korjattu takautuvasti 1.2.2010 lukien. Korjaustarpeen ovat aiheuttaneet kahdessa tehtävässä arviointituloksella 3,4 maksetut poikkeavan korkeat tehtäväkohtaiset palkat, mikä seikka on ollut aiemmin todetusti esillä jo paikallisneuvotteluissa 3.6.2010. Myös arviointituloksen 4,14 tehtäväkohtainen palkka on nostettu samaksi arviointituloksen 3,91 tehtäväkohtaisen palkan kanssa vasta 31.3.2014 takautuvasti 1.2.2010 lukien.

Palkkataulukon perusteella tietyn suuruisesta erosta tehtävien vaativuuksien arviointituloksissa on johtunut erisuuruisia euromääräisiä eroja tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Työtuomioistuimessa ei ole esitetty selvitystä, jonka perusteella tämän voitaisiin katsoa tarkoittavan sitä, etteivät tehtäväkohtaiset palkat täyttäisi johdonmukaisuusedellytystä. Tätä tukee osaltaan myös se P1:n toteama seikka, että johdonmukaisuus ei tarkoita tiettyä prosentuaalista eroa eri vaativuustasojen tehtäväkohtaisten palkkojen välillä. Työtuomioistuin katsoo, että edellisessä kappaleessa mainitut korjaukset huomioon ottaen Pirkkalan kunnan arviointimenetelmän perusteella määritellyt tehtäväkohtaiset palkat ovat olleet johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden 1.2.2010. Asiassa on vielä arvioitava, täyttääkö Pirkkalan kunnan tehtäväkohtaisen palkan arviointimenetelmä ja tehtäväkohtaisten palkkojen määrittely muilta osin TS-sopimuksen mukaiset edellytykset.

Kuten edellä on todettu, Pirkkalan kunnanhallituksen päätöksestä 12.5.2008 käy ilmi, että uudessa arviointijärjestelmässä esimies määrittää kunkin henkilön tehtäväkohtaisen palkan tason tehtäväkuvauksen, vaativuustekijöiden ja niiden painoarvojen pohjalta kokonaisarviona ja että kunnanhallitus, nykyisin pormestari, hyväksyy tehtäväkohtaiset palkat. Asiassa on ollut riidatonta, että 4.6.2008 allekirjoitetulla paikallisella sopimuksella ei ole poikettu TS-sopimuksesta. Työtuomioistuin katsoo, että paikallisella sopimuksella on täsmennetty TS-sopimuksen mukaisesti sitä, miten tehtäväkohtainen palkka määräytyy uudessa palkkausjärjestelmässä. Paikallisen sopimuksen mukaan tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi suoritetaan siten, että isommalla painoarvolla ei voi saada pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin toinen työntekijä ja päinvastoin. Toisin sanoen, jos arviointituloksen painoarvo on sama tai lähes sama kuin toisella työntekijällä myös tehtäväkohtainen palkka on sama tai lähes sama.

Työtuomioistuin toteaa, että edellä mainitussa kunnanhallituksen päätöksessä on selitetty menettely, jota noudattaen tehtäväkohtainen palkka määritetään ja hyväksytään. Paikallisesta sopimuksesta taas käyvät ilmi reunaehdot, joita noudattaen arviointituloksesta johdetaan tehtäväkohtainen palkka. Työtuomioistuin katsoo, että arviointijärjestelmän ja tehtäväkohtaisen palkan välillä on siten ollut sopijaosapuolten yhteisesti laatimassa TS-sopimuksen soveltamista ja tulkintaa ohjaavassa TS-oppaassa tarkoitettu riittävä yhteys (V10). Henkilöstö on voinut saada tiedot palkkausjärjestelmän perusteista edellä mainituista asiakirjoista.

Siitä riippumatta, että Pirkkalan kunnan kunnanhallituksen päätöksen 12.5.2008 sanamuodon mukaan esimies määrittää kunkin "henkilön" tehtäväkohtaisen palkan tason, asiassa on selvitetty, että tehtäväkohtaisen palkan taso perustuu henkilön hoitaman tehtävän vaativuuden arviointiin. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että tehtävää hoitavalla henkilöllä olisi merkitystä tässä arvioinnissa. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että tehtäväkohtaisia palkkoja ei olisi määritetty tai palkkausjärjestelmää ei olisi muutoin sovellettu tasapuolisesti henkilöstön ja henkilöstöryhmien kesken.

Yhteenvetona edellä selostetusta arvioinnista työtuomioistuin toteaa johtopäätöksenään, että Pirkkalan kunnassa on ollut yhtenäinen TS-sopimuksen II luvun mukainen palkkausjärjestelmä, jonka perusteet ovat olleet henkilöstön tiedossa. Tehtäväkohtaiset palkat on arvioitu yhtenäisin perustein, ne ovat olleet johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa ja arviointimenetelmään nähden sekä arviointimenetelmä on ollut objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen.

Paikallisen sopimuksen 4.6.2008 mukainen harmonisointiaikataulu

JUKO ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Pirkkalan kunta on 1.2.2010 lukien työtuomioistuimen pääkäsittelypäivään saakka rikkonut 4.6.2008 tehtyä paikallista sopimusta, koska Pirkkalan kunnan palveluksessa TS-sopimuksen piirissä työskennelleiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtäväkohtaisia palkkoja ei ollut saatettu 1.2.2010 mennessä TS-sopimuksen mukaisiksi.

Pirkkalan kunta ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat vaatineet työtuomioistuinta hylkäämään vaatimuksen, koska tehtäväkohtaiset palkat oli harmonisoitu paikallisen sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Paikallisen sopimuksen 4.6.2008 mukaan teknisen henkilöstön tehtävien uuden arviointijärjestelmän käyttöönotosta 1.5.2008 alkaen johtuva tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi toteutetaan 31.1.2010 päättyvän sopimuskauden aikana.

Työtuomioistuin on edellä todennut, että Pirkkalan kunnan TS-sopimuksen tehtäväkohtaiset palkat ovat olleet johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden 1.2.2010 huomioon ottaen korjaukset, jotka on tehty 30.9.2013 ja 31.3.2014 takautuvasti 1.2.2010 lukien. Koska osa korjauksista on näin ollen tehty vasta harmonisointiajan 31.1.2010 päättymisen jälkeen, harmonisointiaikataulua ei ole tältä osin noudatettu.

JUKO ry on katsonut, että tehtäväkohtaisten palkkojen korjaaminen ei ole saattanut niitä TS-sopimuksen mukaisiksi, vaan paikallisen sopimuksen harmonisointiaikataulun rikkominen on jatkunut edelleen asian pääkäsittelypäivään saakka niillä perusteilla, joihin JUKO ry on vedonnut ensimmäisessä vaatimuskohdassa. Työtuomioistuin on edellä todennut, että näin ei ole tapahtunut, eikä työtuomioistuin näin ollen voi vahvistaa tällaista harmonisointiaikataulun rikkomista.

Yhteenveto

Edellä kerrotuin perustein työtuomioistuin hylkää JUKO ry:n kohdissa 1 - 4 esittämät vaatimukset. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa muihin asiassa esitettyihin vaatimuksiin. JUKO ry:n kanne hylätään kokonaisuudessaan.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla JUKO ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Pirkkalan kunnan ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut asiassa. JUKO ry on hyväksynyt Pirkkalan kunnan ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisten oikeudenkäyntikulujen määrän.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan suorittamaan Pirkkalan kunnalle ja Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 13.170 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä. Oikeudenkäyntikulujen määrään ei sisälly arvonlisäveroa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Murto, Aarto, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Valmistelija on ollut Kalske.

Tuomio on yksimielinen.