TT 2020:43

Kysymys siitä, mille poliisitoimen palkkausjärjestelmän mukaiselle vaativuustasolle rikoskomisarion tehtävä tuli sijoittaa.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus, tehtävän vaativuuden arviointi

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Poliisihallinnossa on noudatettu sisäasiainministeriön ja AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 29.11.2002 tekemää tarkentavaa virkaehtosopimusta poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien. Sopimusta on 9.11.2007 päivitetty tarkentavalla virkaehtosopimuksella siihen 30.9.2007 mennessä tehtyjen muutosten johdosta (virkaehtosopimus 267551). Sopimus sisältää muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Peruspalkka

Peruspalkka määräytyy virkamiehen hoitaman tehtävän vaativuustason mukaan. Jokaiselle poliisihallinnon tehtäväkokonaisuudelle on määritelty vaativuustaso ja sen mukaan määräytyvä peruspalkka. Peruspalkkataulukko on liitteenä 1.

Tehtävien vaativuustaso arvioidaan tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä ja lisäksi aina, kun tehtävät oleellisesti ja pysyvästi muuttuvat. Oikeus muuttuneeseen palkkaukseen syntyy arviointia seuraavan kuukauden alusta lukien.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Poliisin palkkausjärjestelmää koskevassa allekirjoituspöytäkirjaan 29.11.2002 on muun ohessa kirjattu seuraavasti:

Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta:

1 § Vaativuuden arviointi

Palkkausjärjestelmä perustuu Weigh and See -vaativuudenarviointijärjestelmään, jota on osapuolten kesken yhteistyössä muokattu poliisihallinnon tarpeita vastaavaksi. Jokaiselle poliisihallinnon tehtäväkokonaisuudelle on määritelty Weigh and See -järjestelmän periaatteiden mukaisesti vaativuustaso ja sen mukaan määräytyvä peruspalkka. Vaativuustasojen toimenkuvauksissa on määritelty yleisellä tasolla ne tehtävät, jotka kyseiselle vaativuustasolle sijoitettavan virkamiehen työtehtäviin tulisi kuulua. Toimenkuvia täydentävät tehtävätyyppejä koskevat osaamis- ja tehtäväalueiden määrittelyt ja perustoimenkuvat. Vaativuustaso määräytyy aina virkamiehen todellisten työtehtävien mukaan siten, että hänen työtehtäviään verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin.

---

Tehtävien vaativuudenarvioinnissa vaativuustekijät ovat koulutusaste, lisäkoulutus, oppimisajan pituus, operatiivinen toiminta, fyysiseen kuntoon kohdistuvat vaatimukset, päättelytaito ja ongelmanratkaisu, sitovuuden aikajänne, asiantuntemuksen taso, tehtäväjohtaminen, henkilöjohtaminen, itsenäisyys sekä vaikutus poliisihallinnon tulokseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Voimassaolo

Pöytäkirja ei ole voimassa virkaehtosopimuksena, mutta ilmaisee osapuolten yksimielisen käsityksen siinä käsitellyistä asioista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohjeeseen 31.12.2006 on muun ohessa kirjattu seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Palkkausjärjestelmän kuvaus

Poliisihallinnossa kehitetty palkkausjärjestelmä perustuu Weigh and See – vaativuudenarviointijärjestelmään ja sen tavoitteena on oikeudenmukainen ja motivoiva palkan määräytyminen. Järjestelmässä palkan suuruus määräytyy pääasiassa työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella ja siten virkamiehellä on aina työsuorituksensa kautta mahdollisuus vaikuttaa palkkansa suuruuteen.

---

Peruspalkka määräytyy virkamiehen hoitaman tehtävän vaativuuden mukaan.

---

Virkamies sijoitetaan hänen todellisten työtehtäviensä mukaiselle vaativuustasolle, jonka perusteella määräytyy hänelle maksettavan peruspalkan suuruus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.2 Vaativuustason määrittely

3.2.1 Yleiset toimenkuvat

Poliisihallinnon eri tehtävätyypeille on laadittu erilliset vaativuustasot, jotka

muodostuvat tehtävän nimikkeestä sekä yleisestä toimenkuvasta. Yleisestä toimenkuvasta selviävät ne tehtävät, joita kyseiselle vaativuustasolle sijoitettavan henkilön työtehtäviin tulisi kuulua. Yleisiä toimenkuvia täydentävät perustoimenkuvat sekä toimenkuviin liittyvät osaamis- ja tehtäväalueet.

Yleiset toimenkuvat on jaoteltu tehtävätyyppien mukaisesti toimisto-, valvonta-, tutkinta-, vartija-, johto- sekä ammatti- ja asiantuntijatehtäviin. Jokainen palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluva virkamies sijoitetaan hänen tehtäviensä mukaiselle vaativuustasolle, jonka perusteella määräytyy virkamiehelle maksettavan peruspalkan suuruus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.2.2 Henkilökohtainen toimenkuva

Palkkausjärjestelmän soveltamisalan piiriin kuuluville virkamiehille laaditaan

henkilökohtaisen toimenkuvan määrittely, josta selviää virkamiehen tehtävät ja

vastuualueet. Henkilökohtaisen toimenkuvan tulee perustua todellisiin, työjärjestyksen tai ohjesäännön perusteella määriteltyihin virkamiehen tehtäviin.

---

Henkilökohtaisen toimenkuvan ajantasaisuus tarkistetaan aina tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä sekä aina tehtävien oleellisesti muuttuessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.2.3 Vaativuustason valinta

---

Henkilön virkanimikkeellä ei ole vaikutusta vaativuustason valinnassa vaan

vaativuustaso määräytyy aina henkilön todellisten työtehtävien mukaan siten, että virkamiehen työtehtäviä verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin.

---

Mikäli tehtävän vaativuutta merkittävästi lisäävät erityiset vastuut kuten esimerkiksi kihlakuntien väliset yhteistoimintavastuut tai kehittämisvastuut, voidaan nämä ottaa huomioon vaativuustasoa määritettäessä. Vaativuustason valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella.

---

Vaativuustasosijoittelun hyväksyy valinnan tehneen esimiehen lähin tai yksikön rakenteesta johtuen muu ylempi esimies ja vahvistaa viraston tai laitoksen päällikkö.

3.2.4 Ajankohta

Vaativuustason valinnan perusteena olevat tekijät arvioidaan kerran vuodessa

pääsääntöisesti tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä. Lisäksi vaativuustasosijoittelun perusteet arvioidaan uudelleen aina, kun virkamiehen tehtävät oleellisesti ja pysyvästi muuttuvat tai kun virkamies nimitetään uuteen tehtävään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3.2.5 Vaativuustason valinnan vaikutus palkkaan

---

Kun virkamiehen tehtävät muuttuvat oleellisesti ja pysyvästi tuloskeskustelukauden aikana, oikeus muuttuneeseen palkkaukseen syntyy muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Esimies määrittelee sen, milloin palkkaukseen vaikuttava muutos on tullut voimaan. Määriteltäessä palkkauksen muutosajankohtaa, ei siten merkitystä ole sillä, milloin oikeus muuttuneeseen palkkaukseen vahvistetaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Poliisin palkkausjärjestelmäsopimuksen toimenkuvat on määritelty alun perin allekirjoituspöytäkirjan 29.11.2002 liitteessä nro 1. Työnantaja on 4.3.2011 tehnyt vaativuustasoista yhteenvedon, johon on muun ohessa kirjattu seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

40.15 Erikoisasiantuntijatehtävien vaativa toimi

Toimenkuva soveltuu virastoa tai koko hallintoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Koulutustavoitteena ylempi korkeakoulututkinto ja alakohtainen lisäkoulutus. Edellyttää kokemusta ja harjaantumista. Opetustehtävissä edellytetään opettajan pedagogiset opinnot. Toimenkuvaan liittyy kehittämistehtäviä ja ratkaisujen löytäminen edellyttää tutkimusta ja tiedon analysointia. Toimenkuvaan liittyy ratkaisuoikeus yksittäisissä tapauksissa. Toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana/edustajana omalla sektorillaan kansallisessa yhteistyössä ja mahdollisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä.

Esimerkkejä

- vaativat esikunta- ja hallintotehtävät

- analyysitoiminnan esimiestehtävät

- laboratoriolausunnonanto koko tehtäväalueella

- teoreettista asiantuntemusta edellyttävän aineenopettajan vaativa toimi

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

40.17 Erikoisasiantuntijatehtävien erikoistoimi

Toimenkuva soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä toimiville. Koulutustavoitteena ylempi korkeakoulututkinto ja laaja alakohtainen lisäkoulutus. Opetustehtävissä edellytetään opettajan pedagogiset opinnot ja tieteellistä tutkimustoimintaa. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista tai kokemusta. Toimenkuvaan voi sisältyä muiden erityisasiantuntijoiden esimiehenä toimiminen. Ratkaisujen löytäminen edellyttää syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Omaan alaan liittyvä syvällinen teoreettinen asiantuntemus.

Taso toimii korkeimpana erityisasiantuntijatehtävänä, jossa edellytetään edellisten tasojen lisäksi erityisasiantuntijatehtävän poikkeuksellista vaativuutta ja vastuuta kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tehtävässä vaaditaan asiajohtajuutta, jota ilmentää esimerkiksi laajamittainen, uusia valmiuksia luova pitkäkestoinen tutkimus tai toimiminen muuten poliisihallinnon kannalta strategisesti poikkeuksellisen vaikuttavassa tehtävässä. Koulutustavoitteena silloin, kun tehtävään sijoitetaan erityisasiantuntijuuden perusteella on lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.

Esimerkkejä

- poikkeuksellisen vaativat esikunta-, hallinto- ja juridiset tehtävät

- laboratoriotoimi, jossa keskeistä kehittämistehtävät tai erikoisasiantuntijan tehtävien

lisäksi merkittävä esimiestehtävä

- teoreettista asiantuntemusta edellyttävän aineenopettajan poikkeuksellisen vaativa toimi

- perus- tai jatkotutkintokoulutuksessa taikka täydennyskoulutuksessa toimivan opettajan poikkeuksellisen vaativa toimi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Lapin ja Peräpohjolan poliisilaitokset yhdistyivät 1.1.2014 lukien koko Lapin maakunnan kattavaksi Lapin poliisilaitokseksi (niin sanottu Pora III –hallintorakenneuudistus). Muutoksen johdosta entisessä Lapin poliisilaitoksessa työskennelleen rikoskomisario A:n tehtävät muuttuivat ja hänen henkilökohtainen toimenkuvansa määriteltiin uusien tehtävien mukaiseksi. Hänen tehtäviinsä kuuluivat 1.1.2014 alkaen sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisten poliisille kuuluvien tehtävien toimeenpanon koordinointi ja kehittäminen; PTR-sidosryhmäyhteistyön (poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välinen lakiin perustuva yhteistyö) koordinointi ja kehittäminen sekä toiminta Lapin yhteistoimintaryhmän sihteeristössä poliisin edustajana; Venäjän poliisiyhteistyöhön liittyvät valmisteluasiat sekä mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapaussopimuksen poliisilaitokselle aiheuttaman tehtävälisäyksen vaatimat ennakkosuunnittelutehtävät; valmiussuunnittelutehtävät sekä poliisipäällikön ja poliisipalvelulinjan linjanjohtajan erikseen määräämät suunnittelutehtävät.

Samalla määriteltiin A:n uuden toimenkuvan mukaisten tehtävien vaativuustaso. Hänet sijoitettiin suoraan apulaispoliisipäällikön alaisuuteen asiantuntijatehtävään vaativuustasolle 40.15 (erikoisasiantuntijatehtävien vaativa toimi).

Lapin poliisilaitoksella tuli 1.10.2017 voimaan organisaatiouudistus ja samoihin aikoihin laitoksella oli eläköitynyt/eläköitymässä rikosylitarkastaja B ja apulaispoliisipäällikkö C. A:lle siirrettiin kolme uutta tehtäväkokonaisuutta: vastuu poroasioista, joka sisälsi myös jäsenyyden poroaitakomissiossa ja porotalouden neuvottelufoorumissa; vastuut poliisilaitoksen kilpailutusasioista sekä niihin liittyvistä sopimuksista; vastuu viranomaisyhteistyöstä, erityisesti Puolustusvoimien kanssa, mutta myös muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

Lisäksi A:lle jäi suurin osa hänen aiemmista tehtävistään. Tehtävistä jäivät kuitenkin pois sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisten poliisille kuuluvien tehtävien toimeenpanon koordinointi ja kehittäminen, Venäjän poliisiyhteistyöhön liittyvät valmisteluasiat sekä mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapaussopimuksen poliisilaitokselle aiheuttaman tehtävälisäyksen vaatimat ennakkosuunnittelutehtävät.

A:n henkilökohtainen toimenkuva ajantasaistettiin, mutta keskustelua vaativuustason valinnan uudelleenarviosta ei käyty. A teki vaativuustason muutosvaatimuksen, jossa hän vaati vaativuustasonsa nostamista 1.10.2017 lukien tasolta 40.15 vaativuustasolle 40.17 tai 40.18 tehtävien oleellisen ja pysyvän muutoksen perusteella. Poliisipäällikkö hylkäsi muutosvaatimuksen 24.11.2017.

Asia on käsitelty erimielisyysneuvotteluissa eikä yksimielisyyttä ole saavutettu.

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko A:n uudet tehtävät 1.10.2017 lukien tullut sijoittaa poliisitoimen palkkausjärjestelmässä vaativuustasolle 40.17 (erikoisasiantuntijatehtävien erikoistoimi) vaativuustason 40.15 (erikoisasiantuntijatehtävien vaativa toimi) sijaan.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Sisäasianministeriön ja AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 29.11.2002 tehtyä tarkentavaa virkaehtosopimusta poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen on tulkittava siten, että rikoskomisario A:n tehtävät Lapin poliisilaitoksen asiantuntijatehtävissä on sijoitettava 1.10.2017 lukien poliisitoimen palkkausjärjestelmän vaativuustasolle 40.17 / Erikoisasiantuntijatehtävien erikoistoimi,

- vahvistaa, että rikoskomisario A:lle on suoritettava vaativuustason 40.17 mukaista palkkaa 1.10.2017 lukien laillisine korkoineen ja

- valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 6.835 eurolla korkoineen.

Perusteet

A:n tehtävien oikea vaativuustaso on 40.17, jonka mukaiseen peruspalkkaan hän on oikeutettu 1.10.2017 lukien.

Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisalan piiriin kuuluville virkamiehille laaditaan henkilökohtaisen toimenkuvan määrittely, josta selviävät virkamiehen tehtävät ja vastuualueet.

Henkilökohtaisen toimenkuvan tulee perustua todellisiin, työjärjestyksen tai ohjesäännön

perusteella määriteltyihin virkamiehen tehtäviin. Henkilökohtaisen toimenkuvan ajantasaisuus tulee tarkistaa kerran vuodessa tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä sekä aina virkamiehen tehtävien oleellisesti ja pysyvästi muuttuessa tai kun virkamies nimitetään uuteen tehtävään. Lapin ja Peräpohjolan poliisilaitoksen yhdistyessä 1.1.2014 A:lle määriteltiin henkilökohtainen toimenkuva, joka ajantasaistettiin 1.10.2017 lukien hänen tehtäviensä oleellisesti ja pysyvästi muuttuessa 27.9.2017 toimenkuvamuutoksen johdosta.

Poliisin palkkausjärjestelmä perustuu vaativuudenarviointijärjestelmään ja sen tavoitteena on oikeudenmukainen ja motivoiva palkan määräytyminen. Järjestelmässä palkan suuruus määräytyy pääasiassa työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella ja siten virkamiehellä on aina työsuorituksensa kautta mahdollisuus vaikuttaa palkkansa suuruuteen. Peruspalkka määräytyy virkamiehen hoitaman tehtävän vaativuuden mukaan. Virkamies sijoitetaan hänen todellisten työtehtäviensä mukaiselle vaativuustasolle, jonka perusteella määräytyy hänelle maksettavan peruspalkan suuruus.

Poliisin palkkausjärjestelmässä jokaiselle poliisihallinnon tehtäväkokonaisuudelle on määritelty vaativuustaso ja sen mukaan määräytyvä peruspalkka. Myös vaativuustason valinnan perusteena olevat tekijät tulee arvioida kerran vuodessa tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä sekä aina virkamiehen tehtävien oleellisesti ja pysyvästi muuttuessa tai kun virkamies nimitetään uuteen tehtävään. Virkamiehen tehtävien muuttuessa oleellisesti ja pysyvästi tuloskeskustelukauden aikana, oikeus muuttuneeseen palkkaukseen syntyy muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Esimies määrittelee sen, milloin palkkaukseen vaikuttava muutos on tullut voimaan. Määriteltäessä palkkauksen muutosajankohtaa merkitystä ei ole sillä, milloin oikeus muuttuneeseen palkkaukseen vahvistetaan. Kun A:n tehtävien olennaisen ja pysyvän muutoksen johdosta hänen henkilökohtainen toimenkuvansa ajantasaistettiin, olisi tullut arvioida uudelleen myös vaativuustason valinnan perusteena olevat tekijät.

Henkilön virkanimikkeellä ei ole vaikutusta henkilökohtaisen toimenkuvan määrittelyyn ja

vaativuustason valintaan, vaan ne määräytyvät aina virkamiehen todellisten työtehtävien mukaan. Tehtäviä tekevän henkilön vaihtuminen ei saa vaikuttaa tehtävän vaativuustasoon. Vaativuustasoja koskevat kirjaukset eivät ole tarkoitettu tyhjentäviksi. Vaativuustason toimenkuva siinä määriteltyine tehtävineen on yleinen. Kirjauksissa esitetäänkin esimerkkitehtäviä, joiden ei ole tarkoitettu täyttyvän samanaikaisesti samassa tilanteessa.

Soveltamisohjeen mukaan vaativuustason valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella, jossa otetaan huomioon muun muassa koulutusaste, päättelytaito ja ongelmanratkaisu, asiantuntemuksen taso, tehtäväjohtaminen, henkilöjohtaminen, itsenäisyys sekä vaikutus poliisihallinnon tulokseen. Jos tehtävän vaativuutta merkittävästi lisäävät erityiset vastuut, voidaan myös nämä vastuut ottaa huomioon vaativuustasoa määritettäessä.

A:lle on syys-lokakuussa 2017 määrätty kokonaan uusina tehtäväkokonaisuuksina poroasiat, EU- ja kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat sekä viranomaisyhteistyö. Lisäksi hänelle jäi suurin osa hänen aikaisemmista tehtävistään. A työskentelee edelleen näissä tehtävissä.

Poroasiat

Poroasioista aiemmin vastannut rikosylitarkastaja B oli sijoitettu vaativuustasolle 40.17. Poroasioita koskeva tehtäväkokonaisuus vei suurimman osan - noin 98 prosenttia - rikosylitarkastajan työajasta. Lähtökohtaisesti poliisin palkkausjärjestelmässä vaativuustaso määräytyy yksin tehtävän vaativuuden perusteella eikä tehtävien vaatiman työajan perusteella. Vaativuustasolla 40.17 tehtävän vaatimasta työajasta ei ole kirjausta, joten arvio tehdään pelkästään tehtävän vaativuuden perusteella. Tällöin tehtävän vaatima työaika on kuitenkin merkityksellinen toimenkuvan päätehtävän määrittelemiseksi. Poroasiat ovat siihen käytetyn työajan perusteella muodostuneet rikosylitarkastaja B:n pääasialliseksi tehtäväksi, jossa hänet on sijoitettu vaativuustasolle 40.17. Porotehtävien vaativuus on kasvanut 1.1.2017 voimaan tulleen Suomen ja Norjan välisen uuden valtiosopimuksen aiheuttamien velvoitteiden vuoksi. A toimii Suomessa ainoana korkeimpana kansallisena erityisasiantuntijana ja on sopimuksessa mainittu toimivaltainen viranomainen. A:lla on yksin virkavastuu poliisille kuuluvien tehtävien ja vastuiden hoitamisesta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tehtävä on vaativa ja edellyttää valtakunnan rajat ylittäviä toimia. Tehtäviin kuuluu muun muassa yhteydenpito Norjan viranomaisiin, porojen palautusten järjestäminen toiseen valtioon, porovahinkoihin liittyvien vahingonkorvausten tutkiminen ja korvattavista vahingoista päättäminen sekä maksuvaatimusten esittäminen Norjan valtiolle. A:n päätöksien osalta valtiosopimuksessa ei ole valitusoikeutta, joten A:n valtiosopimukseen perustuvat päätökset ovat lopullisia päätöksiä. Porovahinkoihin liittyvissä korvausasioissa voi olla kyse taloudellisesti huomattavista summista. Korvaussummat ovat suurimmillaan olleet satoja tuhansia euroja.

Vastuu poroasioista sisältää myös jäsenyyden poroaitakomissiossa sekä porotalouden neuvottelufoorumissa. Neuvottelufoorumin tarkoitus on ratkoa ennalta ristiriitoja porollisten ja porottomien välillä. Poliisin näkyvyys tässä työssä on tärkeää. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 22.3.2017 porotalouden neuvottelufoorumin, johon A nimettiin jäseneksi 4.9.2017. Suomalais-norjalainen poroaitakomissio vastaa Suomen osalta valtiosopimuksen täytäntöönpanosta. Komissiossa on kuusi jäsentä, kolme kummastakin maasta. Poliisihallitus nimesi 4.9.2017 A:n komission jäseneksi 1.9.2017 alkaen. Kaksi muuta Suomen jäsentä eivät ole poliisimiehiä. A toimii asiassa virkavastuulla toisin kuin tehtävää aiemmin hoitanut rikosylitarkastaja, joka toimi komissiossa neuvoa-antavana avustajana.

Poroasioissa A ohjaa toiminnallisesti poliisimiehiä Ivalon, Muonion ja Kittilän poliisiasemilla. Hänellä on siten poroasioissa merkittävää tehtävä-/asiaesimiehisyyttä. Poroasioiden hoito on myös merkittävin yksittäinen A:n tehtäväkokonaisuus. Tehtävät palvelevat paitsi Lapin poliisilaitosta ja valtakunnallisesti koko poliisiorganisaatiota myös Suomen valtiota.

Ruotsin ja Suomen välisissä poroasioissa toimivalta on edelleen Lapin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä. Näissä asioissa A toimii esittelijänä ja hoitaa kaikki käytännön asiat.

Hankintalain mukaiset hankinnat

A:n vastuulle kuuluvat toimenkuvan mukaan vastuut poliisilaitoksen kilpailutusasioista sekä niihin liittyvistä sopimuksista; käytännössä tämä on tarkoittanut vastuuta poliisilaitoksen hankintalain mukaisista EU- ja kansalliset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista, niihin liittyvistä ilmoitusmenettelyistä, kilpailutuksista ja sopimuksien laatimisesta sekä niiden esittelyvastuusta poliisipäällikölle, yms. A:n vastuulle kuuluu myös mahdollisten kilpailutukseen liittyvien markkinaoikeusprosessien hoitaminen. Kilpailutusasioista aiemmin vastannut hallinto- ja esikuntalinjan apulaispoliisipäällikkö oli sijoitettu vaativuustasolle 15.06.

Myös tämän tehtäväkokonaisuuden vaativuustaso on tosiasiallisesti kasvanut tehtävien siirron jälkeen entisestä. Uudistettu hankintalaki astui voimaan 1.1.2017 ja sitä sovelletaan vasta vuonna 2017 alkaneisiin kilpailutuksiin. Vuoden 2016 puolella alkaneet kilpailutukset viedään loppuun vanhoilla säännöillä. Myös menettelytavat muuttuivat; kilpailutuksissa siirryttiin pakolliseen sähköiseen järjestelmään. Tehtävä palvelee lähinnä Lapin poliisilaitosta, mutta sillä voi olla myös koko poliisiorganisaatioon vaikuttavia heijastevaikutuksia.

Viranomaisyhteistyö

Vastuu viranomaisyhteistyöstä käsittää yhteistyön erityisesti Puolustusvoimien kanssa,

mutta myös muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Viranomaisyhteistyö edellyttää syvällistä koko poliisiorganisaation, sen tavoitteiden ja toimintatapojen tuntemista sekä yhteistyöviranomaisten organisaatioiden, tavoitteiden ja toimintatapojen ymmärtämistä. Tehtävä palvelee sekä Lapin poliisilaitosta että valtakunnallisesti koko poliisiorganisaatiota. Tehtävässä noudatetaan poliisihallituksen linjauksia.

Vanhan toimenkuvan mukaiset tehtävät

Uusien tehtävien lisäksi A hoitaa edelleen myös vaativimman osan aiemmista tehtävistään; valmiussuunnittelutehtävät, PTR-sidosryhmäyhteistyö ja poliisipäällikön ja poliisipalvelulinjan linjanjohtajien erikseen määräämät suunnittelutehtävät. Valmiussuunnittelun tavoitteena on etukäteen selvittää, miten poliisin välttämättömät tehtävät voidaan hoitaa kaikissa tilanteissa (normaaliolot, normaaliolojen häiriötilanteet, poikkeusolot). A on toiminut Lapin poliisilaitoksen valmiusvastaavana ja on osallistunut Poliisihallituksen johtamaan, poliisiorganisaation sisäiseen valtakunnalliseen valmiussuunnittelutyöryhmään. Valmiusvastaavan vastuulle kuuluvia muita keskeisiä tehtäviä ovat Poliisihallituksen mukaan valmiussuunnittelu- ja varautumistyön johto ja toiminnan kehittäminen, valmiussuunnitelman ajantasalla pitäminen, normiperusteisten ja muiden tarvittavien suunnitelmien laatiminen normaaliolojen erilaisia häiriötilanteita sekä poikkeusoloja varten, koulutusten ja harjoitusten järjestäminen, yhteydenpito yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävien alueellisten virastojen sekä teollisuus- ja liikelaitosten valmius-/ suojelupäällikköihin sekä yhteydenpito alueella oleviin muihin viranomaisiin.

PTR-sidosryhmäyhteistyö tarkoittaa poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välistä, lakiin perustuvaa yhteistyötä. A:n tehtäviin kuului yhteistyön koordinointi ja kehittäminen sekä toiminta Lapin yhteistoimintaryhmän sihteeristössä poliisin edustajana. A toimi Lapin PTR-sihteeristön puheenjohtajana poliisin puheenjohtajakaudella.

Valtioneuvoston asetus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta

(17.12.2009/1126) muuttui 1.1.2014 lukien siten, että PTR-alueiden muodostamisessa otettiin huomioon PTR-viranomaisten hallintorakenteet sekä yhteistoiminnan kehittämiseen liittyvät näkökohdat. Lapista muodostettiin tuolloin oma PTR-alue. Kullakin PTR-alueella on PTR-yhteistoimintaryhmä.

Esimerkkinä poliisipäällikön ja poliisipalvelulinjan linjanjohtajien erikseen määräämistä suunnittelutehtävistä voidaan mainita lausuntojen antaminen sekä Prüm- ja Atlas-yhteistyöhön liittyvät asiantuntijatehtävät. Sisäministeriön hallinnonalalla on useita kansainvälisiä ja EU-tason järjestelyitä, joita hyödyntäen poliisi-, pelastus- ja rajaturvallisuusviranomaiset voivat antaa ja vastaanottaa apua sisäistä turvallisuutta koskevien uhkien ja riskien torjunnassa ja hallinnassa. Esimerkkeinä EU-tason lainsäädäntöön perustuvasta yhteistyöstä voidaan mainita juuri Prüm- ja Atlas-yhteistyö, joilla pyritään tehostamaan lainvalvonta- ja poliisiviranomaisten yhteistyötä terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.

A:n vanhan toimenkuvan mukaiset tehtävät edellyttävät syvällistä koko poliisiorganisaation, sen tavoitteiden ja toimintatapojen tuntemista sekä yhteistyöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen organisaatioiden, tavoitteiden ja toimintatapojen ymmärtämistä. Lisäksi tehtävät sisältävät vastuuta kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tehtävät palvelevat sekä Lapin poliisilaitosta että valtakunnallisesti koko poliisiorganisaatiota. Tehtävissä noudatetaan poliisihallituksen linjauksia. Valmiussuunnittelun tavoitteena on etukäteen selvittää, miten poliisin välttämättömät tehtävät voidaan hoitaa kaikissa tilanteissa (normaaliolot, normaaliolojen häiriötilanteet, poikkeusolot).

Lopuksi

Poliisitoimen palkkausjärjestelmän vaativuustasolle 40.17 sijoitettu erikoisasiantuntijatehtävien erikoistoimi soveltuu henkilölle, joka toimii koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Vaativuustaso edellyttää pitkäaikaista harjaantumista tai kokemusta, omaan alaan liittyvää syvällistä teoreettista asiantuntemusta ja ratkaisujen löytäminen edellyttää syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Taso toimii korkeimpana erityisasiantuntijatehtävänä, jossa edellytetään edellisten tasojen lisäksi erityisasiantuntijatehtävän poikkeuksellista vaativuutta ja vastuuta kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tehtävässä vaaditaan asiajohtajuutta, jota ilmentää esimerkiksi laajamittainen, uusia valmiuksia luova pitkäkestoinen tutkimus tai toimiminen muuten poliisihallinnon kannalta strategisesti poikkeuksellisen vaikuttavassa tehtävässä.

A:n tehtävät 1.10.2017 alkaen täyttävät kaikki edellä mainitut vaativuustaso 40.17 edellytykset. Myös A:n suora lähiesimies, apulaispoliisipäällikkö D on puoltanut A:n palkkauksen muutosvaatimusta. A:n tehtäväkokonaisuus palvelee paitsi Lapin poliisilaitosta ja valtakunnallisesti koko poliisiorganisaatiota myös Suomen valtiota. Hänellä on virkavastuullaan ainutlaatuisia valtiosopimukseen perustuvia erityisasiantuntijatehtäviä, joissa hän on myös toimivaltainen, lopullisia päätöksiä tekevä viranomainen. Hänen tulee organisoida työt itsenäisesti ja kantaa pääasiallinen vastuu muun muassa siitä, että Suomi täyttää sille kuuluvat kansainväliset sopimusvelvoitteensa. Hänen tekemänsä ratkaisut ja menettelytapansa vaikuttavat välittömästi yksittäisten kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä valtioiden välisiin suhteisiin. Koska A:n tehtäväkokonaisuuteen liittyvät erityiset vastuut lisäävät merkittävästi hänen tehtäviensä vaativuutta, tulee nämä ottaa poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen mukaisesti huomioon vaativuustasoa määritettäessä.

Koulutustavoitteena vaativuustasossa on ylempi korkeakoulututkinto ja laaja alakohtainen lisäkoulutus. A:lla on oikeustieteen kandidaatin/maisterin tutkinto. Hän on lisäksi suorittanut asianajajatutkinnon, opettajan pedagogiset opinnot ja yhteiskuntatieteiden opintoja. A:n kaikissa tehtävissä ei ole mahdollista saada alakohtaista lisäkoulutusta, vaan hänen tulee pitää yllä ja kehittää ammattitaitoaan itsenäisesti. Tämä vaatii omaan alaan liittyvää syvällistä teoreettista asiantuntemusta sekä syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Tätä edellyttää myös poroasioissa korkeimpana erityisasiantuntijana toimiminen. Hänellä on tehtäväkokonaisuuksista pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta sekä poliisiorganisaation että muun työnantajan palveluksessa.

Kaikki A:n tehtävät vaativat laajan/syvällisen juridisen osaamisen lisäksi kykyä itsenäiseen työskentelyyn, kykyä ratkaisujen löytämiseen sekä päätösten tekoon, koko poliisiorganisaation, sen tavoitteiden ja toimintatapojen tuntemista sekä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyön laajaa/syvällistä hallintaa. A:n vastuulla olevat tehtävät kuuluvat eri sektoreille (hallinto- ja esikuntatehtävät, poliisilinja, oikeusyksikkö) ja tehtävien hajonta moneen eri suuntaan ei mahdollista synergiaetua tehtävien välillä. Kaikki tehtävät edellyttävät erilaista, syvällistä asiantuntijuutta ja sen ylläpitämistä.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

A:n tehtävät ovat 1.10.2017 lukien kuuluneet edelleen vaativuustasolle 40.15. Lapin poliisilaitoksen ylin virkamies poliisipäällikkö E on vahvistanut A:n vaativuustason työjohto-oikeutensa ja poliisin palkkausjärjestelmän 31.12.2006 soveltamisohjeen perusteella.

Lapin poliisilaitoksen organisaatiouudistuksessa 1.10.2017 A:n alkuperäinen toimenkuva muuttui olennaisesti tehtävien vähentymisen vuoksi. A:n toimenkuvaan kuitenkin siirrettiin eläköitymisten vuoksi kilpailutusten ja niihin liittyvien sopimusten valmistelu apulaispoliisipäällikkö C:ltä sekä poroasiat rikosylitarkastaja B:ltä. Näillä uusilla lisätehtävillä pystyttiin perustelemaan vaativuustason säilyminen alkuperäisellä tasolla 40.15.

Rikosylitarkastaja B:n toimenkuva oli ollut selvästi vaativampi ja pääosin erilainen kuin A:lla. Poliisin hallintorakenneuudistuksessa (ns. Pora III) osalle virkamiehistä, kuten B:lle, oli räätälöity heidän silloista tehtäväkuvaansa ja vaativuustasoaan mahdollisimman hyvin vastannut uusi tehtäväkuva ja vaativuustaso uudessa organisaatiossa. Rikosylitarkastajien vaativuustaso 40.16–40.17 perustui valtakunnalliseen palkkapäätökseen. Päätöksessä apulaispoliisipäälliköiden ja poliisilaitosten rikosylitarkastajien palkkauksesta 1.1.2014 lukien (25.6.2013, 2020/2013/2943) on todettu, että asiantuntijatehtävissä toimivien rikosylitarkastajien palkkatasot uusissa poliisilaitoksissa lähtökohtaisesti sijoittuvat toimenkuvien laajuuden ja palkkausjärjestelmän vaativuustasojen asettamien edellytyksien perusteella tasoille 40.16 tai 40.17.

Poroaitakomission poliisin edustajana A koordinoi muun muassa valtion rajan ylittävien porojen palautuksia ja vahingonkorvausasioita. Käytännössä tutkintatoimia hoitavat Inarin poliisiaseman poliisimiehet. Ajoittain kokoontuvan porotalouden neuvottelufoorumin jäsenyys perustuu osapuolten vapaaehtoisuuteen. Poroihin ja poronhoitoon liittyvät rikokset tutkitaan Lapin poliisilaitoksen rikostorjuntasektorilla linjausten ja ohjeistuksen mukaisesti. Lapin poliisilaitoksen mukaan tämä tehtävä vaatii alkuvaiheessa perehtymistä ja yhteydenpitoa Norjan viranomaisiin. Toiminnan vakiinnuttua on havaittu, ettei näihin tehtäviin ole kulunut kovinkaan paljon työaikaa.

A:n tehtäviin kuuluvat muun muassa poliisilaitostasoisten kilpailutusasioiden ja niihin liittyvien sopimusten valmistelu. Sen sijaan poliisilaitoksen hallintotoimi, johtajanaan hallintopäällikkö vaativuustasolla 40.16, koordinoi hankintatoimea ja kilpailutuksia, ja hankintapäätökset ja -sopimukset allekirjoittaa poliisipäällikkö. Hankintapäätösten käytännön toteuttaminen, yhteistyö ja seuranta kuuluvat poliisilaitoksessa eri henkilöille toimenkuvien ja työjärjestyksen mukaisesti, valtaosan sopimuksista kuuluessa hallintopäällikön vastuulle.

Muutkaan A:n tehtäväkuvassa olevat tehtävät eivät ole sisällöltään sellaisia, että ne puoltaisivat kantajan vaatimusta nostaa A:n vaativuustasoa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n palkkauksen muutosvaatimus 13.10.2017

2. Lapin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö D:n puolto 17.10.2017 A:n palkkauksen muutosvaatimukseen

3. Lapin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö D:n puolto 14.12.2017 A:n palkkauksen muutosvaatimukseen

4. Lapin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö D:n lisäselvitys poliisin ylijohdon palkkatyöryhmälle 8.5.2018

5. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies F:n lisäselvitys poliisin ylijohdon palkkatyöryhmälle 8.5.2018

6. Poliisihallituksen Poroaitakomission jäsenen asettamispäätös 4.9.2017

7. Maa- ja metsätalousministeriön porotalouden neuvottelufoorumin asettamispäätöksen

muutos 4.9.2017

8. Poliisipäällikkö E:n sähköposti 30.8.2017 F:lle / kopio: A

9. Apulaispoliisipäällikkö D:n sähköposti 8.9.2017 poliisipäällikkö E:lle

10. Toimenkuvan muutos 27.9.2017

11. A:n tehtäväkuva Lapin poliisilaitoksella 1.10.2017 alkaen

12. Sähköpostit 4.12.2017 liittyen kilpailutukseen

- A:n sähköposti 4.12.2017 G:lle / Kopio: D, E

- G:n sähköposti 4.12.2017 A:lle / kopio: D, E, H, I, J

13. sähköpostit 21.8.–22.8.2019 liittyen kilpailutukseen

- A:n sähköposti 21.8.2019 G:lle / Kopio: J, K

- G:n sähköposti 22.8.2019 A:lle / kopio: J, K, L

14. Sähköpostit 5.12.–20.12.2013 liittyen A:n toimenkuvaan 1.1.2014 alkaen

- Poliisipäällikkö D:n sähköposti 5.12.2013 A:lle

- A:n sähköposti 10.12.2013 poliisipäällikkö D:lle

- Poliisipäällikkö D:n sähköposti 11.12.2013 A:lle

- Poliisipäällikkö M:n sähköposti 20.12.2013 A:lle

Vastaajan kirjallinen todiste

1. Päätös apulaispoliisipäälliköiden ja poliisilaitosten rikosylitarkastajien palkkauksesta 1.1.2014 lukien (25.6.2013, 2020/2013/2943)

Kantajan henkilötodistelu

1. Rikoskomisario A

2. Lapin poliisilaitoksen entinen apulaispoliisipäällikkö D

3. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies F

4. Poliisihallinnon pääluottamusmies N

5. Rikosylitarkastaja B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Hankepäällikkö O, Poliisihallitus

2. Poliisipäällikkö (1.1.2017 lukien) E, Lapin poliisilaitos

3. Ylikomisario G, Lapin poliisilaitos

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Arvioinnin lähtökohdat

Rikoskomisario A:n tehtävät on sijoitettu poliisitoimen palkkausjärjestelmässä vaativuustasolle 40.15 (erikoisasiantuntijatehtävien vaativa toimi) 1.10.2017 lukien. Asiassa on kysymys siitä, olisivatko A:n tehtävät kuuluneet vaativuustasolle 40.17 (erikoisasiantuntijatehtävien erikoistoimi).

Asiassa tulee sovellettavaksi tarkentava virkaehtosopimus poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien. Sopimuksen 3 §:n mukaan peruspalkka määräytyy virkamiehen hoitaman tehtävän vaativuustason mukaan. Jokaiselle poliisihallinnon tehtäväkokonaisuudelle on määritelty vaativuustaso ja sen mukaan määräytyvä peruspalkka. Tehtävien vaativuustaso arvioidaan tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä ja lisäksi aina, kun tehtävät oleellisesti ja pysyvästi muuttuvat.

Poliisin palkkausjärjestelmää koskevan allekirjoituspöytäkirjan 29.11.2002 mukaan vaativuustasojen toimenkuvauksissa on määritelty yleisellä tasolla ne tehtävät, jotka kyseiselle vaativuustasolle sijoitettavan virkamiehen työtehtäviin tulisi kuulua. Toimenkuvia täydentävät tehtävätyyppejä koskevat osaamis- ja tehtäväalueiden määrittelyt ja perustoimenkuvat. Vaativuustaso määräytyy aina virkamiehen todellisten työtehtävien mukaan siten, että hänen työtehtäviään verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin.

Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen 31.12.2006 kohdan 1 mukaan virkamies sijoitetaan hänen todellisten työtehtäviensä mukaiselle vaativuustasolle, jonka perusteella määräytyy hänelle maksettavan peruspalkan suuruus.

Soveltamisohjeen 3.2.1 kohdan mukaan poliisihallinnon eri tehtävätyypeille on laadittu erilliset vaativuustasot, jotka muodostuvat tehtävän nimikkeestä sekä yleisestä toimenkuvasta. Yleisestä toimenkuvasta selviävät ne tehtävät, joita kyseiselle vaativuustasolle sijoitettavan henkilön työtehtäviin tulisi kuulua. Yleisiä toimenkuvia täydentävät perustoimenkuvat sekä toimenkuviin liittyvät osaamis- ja tehtäväalueet. Yleiset toimenkuvat on jaoteltu tehtävätyyppien mukaisesti toimisto-, valvonta-, tutkinta-, vartija-, johto- sekä ammatti- ja asiantuntijatehtäviin. Jokainen palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluva virkamies sijoitetaan hänen tehtäviensä mukaiselle vaativuustasolle, jonka perusteella määräytyy virkamiehelle maksettavan peruspalkan suuruus.

Soveltamisohjeen 3.2.2 kohdan mukaan palkkausjärjestelmän soveltamisalan piiriin kuuluville virkamiehille laaditaan henkilökohtaisen toimenkuvan määrittely, josta selviää virkamiehen tehtävät ja vastuualueet. Henkilökohtaisen toimenkuvan tulee perustua todellisiin, työjärjestyksen tai ohjesäännön perusteella määriteltyihin virkamiehen tehtäviin. Henkilökohtaisen toimenkuvan ajantasaisuus tarkistetaan aina tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä sekä aina tehtävien oleellisesti muuttuessa.

Soveltamisohjeen 3.2.3 kohdan mukaan henkilön virkanimikkeellä ei ole vaikutusta vaativuustason valinnassa vaan vaativuustaso määräytyy aina henkilön todellisten työtehtävien mukaan siten, että virkamiehen työtehtäviä verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin. Mikäli tehtävän vaativuutta merkittävästi lisäävät erityiset vastuut kuten esimerkiksi kihlakuntien väliset yhteistoimintavastuut tai kehittämisvastuut, voidaan nämä ottaa huomioon vaativuustasoa määritettäessä. Vaativuustason valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella.

Poliisin palkkausjärjestelmäsopimuksessa vaativuustason 40.15 (erikoisasiantuntijatehtävien vaativa toimi) toimenkuva soveltuu virastoa tai koko hallintoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Koulutustavoitteena on ylempi korkeakoulututkinto ja alakohtainen lisäkoulutus. Tehtävä edellyttää kokemusta ja harjaantumista. Toimenkuvaan liittyy kehittämistehtäviä ja ratkaisujen löytäminen edellyttää tutkimusta ja tiedon analysointia. Toimenkuvaan liittyy ratkaisuoikeus yksittäisissä tapauksissa. Henkilö toimii viraston tai hallinnon asiantuntijana tai edustajana omalla sektorillaan kansallisessa yhteistyössä ja mahdollisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi vaativat esikunta ja hallintotehtävät.

Vaativuustason 40.17 (erikoisasiantuntijatehtävien erikoistoimi) toimenkuva soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä toimiville. Koulutustavoitteena on ylempi korkeakoulututkinto ja laaja alakohtainen lisäkoulutus. Tehtävä edellyttää pitkäaikaista harjaantumista tai kokemusta. Toimenkuvaan voi sisältyä muiden erityisasiantuntijoiden esimiehenä toimiminen. Ratkaisujen löytäminen edellyttää syvällistä tutkimusta ja tiedon analysointia. Henkilöllä on omaan alaan liittyvä syvällinen teoreettinen asiantuntemus. Taso toimii korkeimpana erityisasiantuntijatehtävänä, jossa edellytetään edellisten tasojen lisäksi erityisasiantuntijatehtävän poikkeuksellista vaativuutta ja vastuuta kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tehtävässä vaaditaan asiajohtajuutta, jota ilmentää esimerkiksi laajamittainen, uusia valmiuksia luova pitkäkestoinen tutkimus tai toimiminen muuten poliisihallinnon kannalta strategisesti poikkeuksellisen vaikuttavassa tehtävässä. Koulutustavoitteena silloin, kun tehtävään sijoitetaan erityisasiantuntijuuden perusteella, on lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi poikkeuksellisen vaativat esikunta-, hallinto- ja juridiset tehtävät.

Työtehtävistä esitetty selvitys

Rikoskomisario A on kertonut ennen vuonna 2014 toimineensa tutkinnanjohtajana ja valtakunnallisena kouluttajana niin sanotussa Ponnistus-hankkeessa. Hänen toimenkuvansa oli vuoden 2014 hallintorakenneuudistuksessa muodostunut siten, että hänelle oli siirretty suurin osa uusiin työtehtäviin siirtyneen ylikomisario G:n tehtävistä ja lisäksi eräitä uusia tehtäviä. A:n tehtäviin olivat kuuluneet turvallisuuspäällikön tehtävät, jotka olivat käsittäneet kaikki Lapin alueen valmiussuunnittelutehtävät, yhteistoiminnan koordinointia ja kouluttamista sisältävän sidosryhmäyhteistyön poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä (PTR-yhteistyö) sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaiset tehtävät, johon oli kuulunut kansalaisten arjen turvallisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä kehittämistehtäviä. Lisäksi A:n toimenkuvaan olivat kuuluneet Venäjän poliisiyhteistyöhön ja mahdolliseen viisumivapaussopimukseen liittyviä tehtäviä sekä hänelle erikseen määrättävät suunnittelutehtävät, jotka saattoivat liittyä esimerkiksi valmiusasioihin, matkailun turvallisuuteen, lausuntojen antamiseen sekä Euroopan unionin lainsäädäntöön liittyvään Prüm- ja Atlas-yhteistyöhön.

A:n toimenkuvaa oli touko-kesäkuussa 2017 muutettu, kun rikosylitarkastaja B oli yllättäen eläköitynyt. B:n tehtävistä A:lle oli siirretty porotehtävät, jotka olivat aina kuuluneet poliisipäällikön tehtäviin ja jotka edellyttivät muun ohella juristin koulutusta ja hyvää kielitaitoa. Myös hallinto- ja esikuntayksikön apulaispoliisipäällikkö C oli eläköitynyt, ja häneltä A:n tehtäviin oli siirretty EU- ja kansalliset kynnysarvot ylittävät kilpailutukset, niiden järjestäminen ja hoitaminen alusta loppuun, sopimusten laatiminen sekä oikeudenkäynnit. Hallintopäällikön rooli oli kilpailutusasioissa vain tukeva, ja tämä oli itse huolehtinut käytännössä vain päivittäisistä, jo entuudestaan kilpailutetuista yksinkertaisista hankinnoista. Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkö E oli antanut uudet tehtävät aluksi suullisesti. A oli 27.9.2017 saanut kirjallisen määräyksen uusista tehtävistä pyydettyään sitä esimieheltään. Uusi tehtäväkokonaisuus oli käyty E:n ja apulaispoliisipäällikkö D:n kanssa läpi ja uusi toimenkuva oli tullut voimaan 1.10.2017.

A:n pääasialliset työtehtävät muodostuivat kilpailutusasioista ja ennen muuta poroasioiden hoitamisesta sekä yhteistyöstä vuonna 2017 toimintansa aloittaneessa poroaitakomissiossa, joka huolehti 1.1.2017 päivitetyn Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen toimeenpanosta ja johon kuului jäseninä poliisiedustajana toimineen A:n lisäksi ELY-keskus ja paliskuntain yhdistys. A huolehti Norjan ja Ruotsin kanssa tehtyjen poroaitasopimusten toimeenpanosta tekemällä rajan ylittävistä poroista ilmoitukset sekä huolehtimalla niiden palauttamisesta ja porovahinkoihin liittyvistä korvausasioista. A oli määrätty toimimaan jäsenenä myös kansallisessa porotalouden neuvottelufoorumissa, joka oli perustettu vuoden 2017 alussa. Poroasioiden hoitaminen oli A:n mukaan tärkeää ennaltaestävää toimintaa. Hänen arvionsa mukaan hänen esimiehistään vain apulaispoliisipäällikkö D oli tuntenut poroasioihin liittyvät tehtävät riittävällä tavalla. Poliisipäällikkö E ei A:n mukaan ollut perehtynyt poroasioihin tai niiden vaativuuteen asianmukaisesti. Poro- ja kilpailutusasioiden lisäksi A:lle kuuluivat edelleen PTR-asiat, valmiussuunnittelutehtävät ja muut suunnittelutehtävät. Kaiken kaikkiaan tehtävät olivat sisällöltään hyvin erilaisia ja edellyttivät kaikki jatkuvaa tietojen päivittämistä ja ajan tasalla pysymistä, mikä oli tehnyt tehtäväkokonaisuudesta erittäin vaativan.

Lapin poliisilaitoksen entinen apulaispoliisipäällikkö D on kertonut toimineensa A:n lähiesimiehenä vuoden 2014 hallintorakenneuudistuksesta lukien eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2018 asti. D oli vuonna 2014 käynyt A:n kanssa läpi toimenkuvaa koskevat asiat ja sen jälkeiset esimies-alaiskeskustelut sekä seurannut, miten A menestyi aika ajoin muuttuneissa työtehtävissään.

A:n tehtäviin oli vuonna 2017 siirretty eläköityvien rikosylitarkastaja B:n ja apulaispoliisipäällikkö C:n juristin koulutusta edellyttävät tehtävät eli ennen muuta poroasiat ja kilpailutusasiat. Siirtojen johdosta juristin osaamista edellyttävät tehtävät olivat lisääntyneet A:n tehtäväkokonaisuudessa. Ennen uusien tehtävien siirtoa A:n tehtävistä ei ollut jäänyt pois A:lla vuodesta 2014 olleita tehtäviä. Sellaista keskustelua ei ollut käyty missään vaiheessa, että A:n tehtäväkokonaisuus olisi ollut ennen tehtävien siirtoa niin heikko, että uusilla tehtävillä olisi pyritty pitämään tehtävien vaativuus tasolla 40.15.

Uusista tehtävistä erityisesti poroasioiden hoitaminen oli merkittävä rikoksia ennaltaestävä tehtävä, joka edellytti muun muassa erityistä juridista ja sopimusoikeudellista osaamista, neuvottelutaitoa sekä erittäin hyvää kielitaitoa. Valtiosopimusten mukaiset neuvottelut norjalaisten juristien kanssa vaativat syvällistä osaamista ja asiaan vihkiytymistä. D oli puoltanut A:n tehtävän vaativuusluokituksen nostamista tasolle 40.17 tai 40.18 (K2–K4), koska tämä oli vastannut paremmin tehtävän todellista vaativuutta, vaikuttavuutta ja vastuuta. D:en mukaan A:n tehtäväkokonaisuus oli B:n tehtävää laajempi ja vaativampi, muun ohella koska A:lle tuli hoidettavaksi lisäksi poroaitakomissioon liittyvät asiat ja koska B:lle oli kuulunut poroasioiden lisäksi vain ampuma-aseasiat. A:lla oli jo vanhastaan ollut sellaisia tehtäviä kuin sihteerinä toimiminen PTR-yhteistyössä, valmiussuunnittelutehtävät ja Prüm- ja Atlas-yhteistyö. Lisäksi A joutui toimimaan poroasioissa yksin, kun taas B:llä oli ollut apunaan Utsjoella kaksi saamen kielen taitoista poliisimiestä, jotka olivat tehneet myös norjalaisten kanssa yhteistyötä.

D oli oppinut tuntemaan poroasioiden vaativuuden ollessaan Peräpohjolan poliisipäällikkönä vuosina 2009–2013. B oli silloin tullut hoitamaan poroasioita, ja hänen kanssaan D oli pitänyt paljon palavereita yhdessä norjalaisten kanssa. D oli käynyt myös B:n kanssa kehityskeskustelut ja arvioinut tehtävien vaativuuden hänen osaltaan. Vielä D on korostanut sitä, että poroasiat kuuluivat poliisin virkavelvollisuuksiin, jotka lain mukaan oli hoidettava. Kyse oli merkittävästä alueellisesta asiasta, ja valtiosopimukset oli laadittu juuri tähän tarpeeseen. Poliisipäällikkö E ei ollut keskustellut poroasioista D:n kanssa.

Poronhoitolainsäädännöstä ja ministeriötason poroasioiden ohjauksesta vastaava maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies F on kertonut porotalouden olevan Lapin vanhin ja edelleenkin elinvoimainen elinkeino. Lapin liiton arvion mukaan porotalouden taloudellinen vaikutus oli kokonaisuutena ja välillisine vaikutuksineen yhden miljardin luokkaa. Poronhoitoalue oli laaja alue, 36 prosenttia Suomen pinta-alasta. Poroasioissa keskushallinto-ohjausta hoitavalla maa- ja metsätalousministeriöllä oli Lapin alueella yhteistyötahoina Lapin ELY-keskus, aluehallintovirasto ja poliisi. Käytännössä ministeriön yhteistyötaho poroasioissa oli poliisissa ollut B ja tämän eläköidyttyä A.

Suomella oli poroasioissa valtiosopimukset Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Käytännössä tärkein näistä oli Suomen ja Norjan välinen poroaitasopimus, joka oli hiljattain uusittu. Sopimusta hallinnoitiin poroaitakomission kautta. Suomi oli komission jäseniä asettaessaan nojautunut alueiden asiantuntemukseen. Poroaitakomission puheenjohtajana toimi Lapin ELY-keskuksen edustaja, ja muut kaksi suomalaista jäsentä olivat A Lapin poliisista ja kolmas paliskuntain yhdistyksestä. Käytännön työ poroaitakomissiossa oli vaativaa. Poroaitakomissio neuvotteli norjalaisten kanssa poroaitojen sijoittelusta, mikä oli usein haastavaa. Poroaitojen rakentaminen ja valvominen oli jatkuvaa työtä. Työtä vaikeutti lisäksi se, että toimittiin saamelaisalueella, ja saamelaiskysymyksiin liittyi monia perustuslaillisia, huomioon otettavia näkökohtia. Kokonaisuutena kyse oli erittäin vaativasta työstä.

Poroasioissa poliisin tehtäviin kuului poroaitakomissiossa tehtävän työn lisäksi porojen rajanylityksiin liittyvät vahingonkorvausasiat. Kun poroja tuli Norjasta rajan yli Suomeen, porot saattoivat aiheuttaa vahinkoa muun ohella viljelysmaille. Poliisin oli toimittava yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa ja todettava ja arvioitava vahingot, laadittava ministeriölle päätöspohjat, toimitettava yhteenvedot Norjaan ja valvottava, että prosessi eteni oikein ja korvaukset tulivat Norjasta. Päätöksistä ei voinut valittaa. Korvausvaatimukset olivat tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja, joten paikallisille ihmisille kyse oli isoista asioista. A oli hoitanut näitä tehtäviä.

Poliisilla oli iso rooli myös poroasioiden neuvottelufoorumissa, jonka tarkoituksena oli luoda alueellinen, asiantuntemukseen perustuva neuvottelufoorumi ratkomaan poroasioissa syntyneitä ristiriitoja. Poro oli poliittinen eläin, joka aiheutti kiistoja porotalouden elinkeinonharjoittajien, maanviljelijöiden ja vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden kesken. Porojen liikkuminen aiheutti yhteentörmäyksiä ympäröivän yhteiskunnan kanssa päivittäin.

Poliisihallinnon pääluottamusmiehenä vuodesta 2009 lukien toiminut N on kertonut osallistuneensa palkkaukseen liittyvien asioiden käsittelyyn muun ohella poliisin palkkatyöryhmässä ja poliisin ylijohdon palkkajohtoryhmässä. Tehtävän vaativuustasoon eivät poliisihallinnon alalla vaikuttaneet virkanimike eivätkä pääsääntöisesti myöskään tehtävämäärät, vaan henkilön todelliset työtehtävät ja niihin liittyvät vastuut sekä merkitys.

N oli esittänyt A:n vaativuustasoksi 40.17, johon saattoi päästä hyvin monenlaisilla tehtävillä. Esimerkkikuvauksessa oli muun ohella poikkeuksellisen vaativat esikunta-, hallinto- ja juridiset tehtävät. A:n tehtäväkokonaisuus oli verrattavissa tällaisiin tehtäviin. A oli N:n näkemyksen mukaan vastuussa erikoisasiantuntijan erikoistoimen tehtävistä. Kyseistä vaativuustasoa sovellettiin poliisilaitoksilla hallintopäälliköihin, henkilöstöpäälliköihin, talouspäälliköihin ja lakimiehiin, jotka eivät olleet esimiehiä. A kuului tähän samaan kategoriaan, koska hänellä oli koko hallintoa palveleva, koko Suomelle ja Lapin elinkeinoelämälle merkittävä tehtävä. Hänellä oli myös vaativuustason edellyttämä koulutus ja kokemus, sekä asiaesimiehisyyttä poroasioissa ja kilpailutusasioissa. A:lla oli poikkeuksellista vastuuta ja toimivaltaa poroasioissa, ja hän edusti Suomea toimivaltaisena viranomaisena kansainvälisissä yhteyksissä. Vaativuustasolla 40.15 tehtävä voi sisältää kansainvälisiä tehtäviä, mikä oli ilmaistu löyhästi. Tasolla 40.17 kyse oli vaativasta ja merkittävästä vastuusta kansainvälisissä tehtävissä, mitä A:n tehtävän voidaan katsoa sisältävän. Hänen päätöksistään ei voinut valittaa, ja hän oli poroasioissa korkein asiantuntija, kenen puoleen käännyttiin Suomessa poliisin puolella. Edelleen vaativuutta lisäsi se, että tehtäviin kuului myös ennaltaestävää kotimaista viranomaisyhteistyötä, jossa soviteltiin etukäteen poroasioihin liittyviä ristiriitoja ja näin vältettiin riita- ja rikosasioita.

N:n arviointiin A:n tehtävän vaativuustasosta vaikutti myös se, että poliisipäälliköt M ja D olivat arvioineet poroasioiden hoitamisen tasolle 40.17 jo B:n hoitaessa tehtävää. Samoista tehtävistä tuli maksaa samaa palkkaa. B:llä oli ollut myös muun ohella saamelaisiin ja riista-asioihin liittyviä tehtäviä, mutta ne olivat liittyneet juuri poroasioiden hoitamiseen. B oli lisäksi antanut asiantuntijalausunnon erään lainsäännöksen valmistelun aikana. Vähäisessä määrin hänellä oli ollut myös lupahallinnon tehtäviä, keskimäärin noin yksi viikossa. A:lla oli taas muita vastuita. A:n tehtäväkokonaisuuden vaativuustasoa korotti myös se, että hänelle oli siirretty vaativimmat kilpailutusasiat ja niihin liittyvät oikeusprosessit, jotka olivat aiemmin olleet apulaispoliisipäällikön vastuulla. Nämä tehtävät edellyttivät siten apulaispoliisipäällikön tason juridista osaamista. Lisäksi A:lla oli näiden lisäksi myös muita tehtäviä.

Pora III -uudistuksessa vaativuustasoja oli linjattu poliisihallituksessa, ja siellä oli pyritty varmistamaan, että vaativuustasot oli muutoksessa sijoitettu oikein. Kun uudistuksessa oli yhdistetty poliisilaitoksia ja perustettu uusia, samassa yhteydessä yhdistyvien laitosten johto- ja hallintotehtävät oli laitettu ilmoittautumismenettelyyn. Jos henkilö oli jäänyt ilman tehtäviä, hänelle oli räätälöity tehtävät. Tarkoituksena oli ollut ensisijaisesti löytää sellaiset tehtävät, että vanha vaativuustaso ja palkkaus oli säilynyt. Jos sellaisia ei ollut löytynyt, oli annettu vähemmän vaativampia tehtäviä. Kun henkilön palkka oli tämän vuoksi laskenut, korvauksena oli maksettu kahden vuoden ajan määräaikaista lisää. Poliisihallituksen ohjaus oli ollut, että palkkausjärjestelmää noudatettiin. Tehtävää ja vaativuustasoa tuli sopimuksen mukaan tarkastella vuosittain ja aina kun tehtävässä tapahtui oleellisia ja pysyviä muutoksia.

Vuoteen 2017 saakka Lapin poliisilaitoksella rikosylitarkastajana toiminut B on kertonut tulleensa Peräpohjolan poliisilaitokselle töihin vuonna 2010. Hän oli sitä ennen hoitanut Muonion nimismiehen tehtäviä vuodet 1987–2009 ja sen jälkeen toiminut vuoden ajan lääninpoliisitarkastajana. Peräpohjolan ja sittemmin Lapin poliisilaitoksella hän oli toiminut apulaispoliisipäällikkönä ja rikosylitarkastajana. Merkittävä osuus B:n työtehtävistä oli ollut poroasioiden hoitamista. Tehtävä oli edellyttänyt yhteydenpitoa ministeriön, ELY-keskuksen, aluehallintoviraston, läänineläinlääkärin ja paliskuntien poroisäntien kanssa ja se oli käsittänyt porojen rajanylityksien sekä porovahinkojen korvaamisasioiden hoitamisen. B oli ollut myös mukana neuvottelemassa Suomen ja Norjan välistä poroaitasopimusta kolmen vuoden ajan. Poroasioissa B:llä oli ollut apunaan kaksi saamen kielen taitoista poliisimiestä. Myös A:n aikana muutama poliisi oli hoitanut käytännön asioita kuten reklamaatioiden tekemistä Norjaan. Tämä ei ollut vienyt vastuuta A:lta. Suomen ja Ruotsin välinen poroaitasopimus oli jo vanha ja odotti päivitystä.

B:n tehtävän vaativuustaso oli määritelty hallintorakenneuudistuksessa tasolle 40.17. Erityisesti poroaitasopimusten käytännön soveltaminen oli juridisesti vaativa tehtävä. Silloinen Peräpohjolan poliisipäällikkö D oli ollut B:n esimies, ja hänen kanssaan B oli käynyt kehityskeskustelut. Koskaan ei ollut ollut puhetta siitä, että B:n tehtävien vaativuustasoa olisi tullut laskea. Tällaista puhetta ei ollut ollut myöskään silloin, kun Peräpohjolan ja Lapin poliisilaitokset oli yhdistetty vuonna 2014, ja esimieheksi oli tullut poliisipäällikkö M. B oli käynyt poliisipäällikkö E:n kanssa vain yhdet kehityskeskustelut, eikä hänen tehtäväkuvaansa ollut tuolloin käyty erityisen tarkkaan läpi. E:n näkemyksen mukaan poroasiat piti ylipäätään saada pois poliisin tehtävistä. Ylikomisario G:n toimenkuvaan eivät olleet kuuluneet poroasiat millään tavalla.

B:n arvion mukaan A:n tehtävä oli nykyään juridisesti jopa vaativampi kuin hänen omansa oli ollut, koska poliisin rooli oli uuden poroaitasopimuksen myötä kasvanut ja tehtäviin kuului myös poroaitakomission jäsenyys. Lisäksi A toimi neuvottelufoorumin jäsenenä toisin kuin B. Poroasioiden hoitaminen oli itsenäistä, eivätkä esimiehetkään tunteneet toimintaa kovin hyvin. Poroasioiden hoitamisella oli tärkeä ennaltaestävä vaikutus. Saamelaisasiat oli tunnettava poroasioita hoidettaessa, eikä niitä voinut erottaa toisistaan. Poroasioiden lisäksi B:n tehtäviin olivat kuuluneet Enon kalastussäännön asiat, saamelaisten palveluiden ja erävalvonnan edistäminen, aseenkuljetuslupien myöntäminen sekä maastoliikennelain valvontaan liittyviä tehtäviä.

Poliisihallituksen hankepäällikkö O on kertonut olleensa 35-vuotisen uransa aikana pääosin poliisin henkilöstöhallinnon tehtävissä kuten henkilöstöpäällikkönä ja tällä hetkellä palkkausjärjestelmän kehittämishankkeen vetäjänä. Hän on kertonut, että rikosylitarkastaja sijoittui hallintorakenneuudistukseen liittyvän työnantajapäätöksen perusteella vaativuustasolle 40.16 ja 40.17 (V1). Pienissä poliisilaitoksissa hallintopäällikkö taas sijoittui tasolle 40.16 ja suuremmissa 40.17. Hallintopäälliköllä oli esimiestehtävä ja hän vastasi koko hallintotoimen johtamisesta, eikä esimerkiksi A:n tehtävä vastannut hallintopäällikön vaativuustasoa.

O on kertonut, että ennen hallintorakenneuudistusta tehdyn linjauksen mukaisesti suunnittelijatason hankintatehtävät sijoittuivat vaativuustasolle 40.11 tai 40.12, ja asiantuntijatehtävät, jotka sisälsivät vastuuta kilpailutuksista, kilpailutusprosessista ja sopimusten laadinnasta tasolle 40.12 tai 40.13. Näillä tasoilla hankintatoimen tehtävät olivat edelleen. Yleensä hankinta-asioita ei hoitanut apulaispoliisipäällikkötasoinen henkilö. Hallintorakenneuudistuksessa oli pyritty välttämään irtisanomisia, ja niin sanotuille räätälöidyille toimenkuville oli saatettu sijoittaa tehtäviä eri tavalla kuin muissa poliisiyksiköissä. Poroasioiden hoitamisen vaativuutta oli tehtävän ainutlaatuisuuden vuoksi vaikea verrata muihin tehtäviin. O:n arvion mukaan sitä voitiin pitää enintään tasolle 40.15 sijoittuvana asiantuntijatehtävänä, koska tehtävään ei liittynyt esimerkiksi strategista toimintaa. Tehtävään sisältyi porovahinkoihin liittyvissä katselmuksissa mukanaoloa, vahinkojen arviointia, korvauslaskelmien tekemistä ja niiden toimittamista Norjan puolelle. Lisäksi siihen kuului yhteistyökokouksiin osallistumista poroaitakomissiossa. Tehtävät olivat siten luonteeltaan joko teknisiä tai valmistelevaa yhteistyötä. O:n arvion mukaan kyse oli lähinnä vaativuustason 40.15 sijoittuvista vaativista asiantuntijatehtävistä. Taso 40.17 edellytti strategisen tason poikkeuksellisen vaativaa asiantuntijatehtävää, eikä A:n tehtävät olleet O:n käsityksen mukaan tällaisia, vaan edellyttivät pikemminkin toiminnallista asiantuntijuutta. O ei ollut perehtynyt poroasioihin muutoin kuin tämän tapauksen yhteydessä. Myös A:n tehtäviin kuuluva valmiussuunnittelu sijoittui tasolle 40.15. Turvallisuuspäällikkö, joka lähtökohtaisesti vastasi koko organisaation turvallisuudesta, oli linjattu vaativuustasolle 40.15.

Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkönä 1.1.2017 lukien toiminut E on kertonut, että A:lle oli vuonna 2017 siirretty poroasiat ja kilpailutusasiat organisaatiouudistuksen ja eläköitymisten myötä. A:n toimenkuva oli ollut E:n arvion mukaan ennen siirtoa hyvin suppea. Hänen toimenkuvaansa kirjatut sisäiseen turvallisuuteen liittyvät asiat oli hoidettu operatiivisella puolella, eikä Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä ollut ollut eikä tällaisia tehtäviä ollut annettu. A:n tehtävä oli saatu vastaamaan paremmin vaativuusluokkaa 40.15 siirtämällä hänelle poro- ja kilpailutusasiat eläköiltyviltä henkilöiltä. A:lla oli poroasioissa valmisteluvastuu ja ylin päätäntävalta. Kilpailutusasioiden kokonaisvastuu kuului hallintopäällikölle tai viime kädessä E:lle. Viranomaisyhteistyö taas liittyi toimenkuvan mukaisiin viranomaistehtäviin ja muodostui lähinnä yhteydenotoista Puolustusvoimiin.

Rikosylitarkastaja B:llä oli ollut A:ta laajempi toimenkuva, koska B oli tehnyt myös luonnonvara- ja erätalouteen sekä saamelaisasioihin liittyviä sekä lupahallinnon tehtäviä. Hän oli lisäksi valmistellut ja antanut lausuntoja. E:lle oli jäänyt epäselväksi, miten tehtävät olivat määrällisesti jakautuneet. Muuta yhteistä B:n ja A:n toimenkuvilla ei ollut ollut kuin poroasiat. E oli käynyt maaliskuussa 2017 B:n kanssa tulos- ja kehityskeskustelun, jonka yhteydessä tämän toimenkuvaan oli lisätty poroaitakomissioon ja neuvottelufoorumiin liittyvät tehtävät. E itse oli tuntenut poroasiat entuudestaan, koska hän oli ollut niiden kanssa tekemisissä omissa aiemmissa työtehtävissään. Kyse ei kuitenkaan ollut ollut kansainvälisistä tai korvauksiin liittyvistä asioista, eikä E ollut tehnyt yhteistyötä ministeriön kanssa.

E on lisäksi kertonut kantansa olleen, että poroasioiden ei ylipäätään tulisi kuulua poliisin tehtäviin, vaan resurssien vähentyessä poliisin tulisi voida keskittyä ydintehtäviinsä. Tämä hänen näkemyksensä ei ollut kuitenkaan vaikuttanut A:n tehtävien vaativuuden arviointiin.

Lapin poliisilaitoksen esikuntapäällikkö G on kertonut toimineensa poliisin palkkatyöryhmän puheenjohtajana A:n palkkausta koskevaa asiaa käsiteltäessä. Hän on kertonut verranneensa A:n tehtävän vaativuutta muun ohella omaan vuoden 2013 toimenkuvaansa, sillä A:lle oli siirretty G:n tehtäviä 1.1.2014 lukien. G oli ollut määrittelemässä A:n toimenkuvaa vuonna 2013 yhdessä apulaispoliisipäällikkö D:n kanssa. G:n oma toimenkuva oli ollut erittäin laaja ja hänen tehtävistään oli siirretty A:lle vain kolme tehtäväkokonaisuutta eli valmiussuunnittelu-, PTR-, ja sisäisen turvallisuuden ohjelmatyöhön liittyvät asiat. Yli puolet G:n vanhoista tehtävistä oli jäänyt G:lle. G:n tehtävän vaativuustaso oli ollut ennen siirtoa 40.15. Rikosylitarkastaja B:n tarkka tehtävänkuva ei ollut G:lle tuttu, mutta G käsityksen mukaan B:n tehtävä oli ollut vaativampi kuin A:n. Poroasioissa toimintamallit oli pitkälti luotu eikä tehtävä ollut G:n käsityksen mukaan kovin työllistävä. Hän ei tuntenut prosessia kuitenkaan kovin hyvin eikä ollut koskaan hoitanut itse poroasioita. Kyse oli sinänsä vaativasta asiantuntijatehtävästä, joka edellytti myös viranomaisyhteistyötä sekä kokouksia Norjan puolella. Kyse ei kuitenkaan ollut poliisihallinnon kannalta strategisesti merkittävästä toiminnosta. Myöskään kilpailutusasiat eivät olleet poikkeuksellisen vaativia tehtäviä. A:n toimenkuvaan kuuluneet sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyvät tehtävät olivat siirtyneet muille tahoille eikä Venäjän yhteistyöasioita ollut.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on selvitetty, että A:lle määriteltiin henkilökohtainen toimenkuva Lapin ja Peräpohjolan poliisilaitosten yhdistyessä Lapin poliisilaitokseksi 1.1.2014. A:n tehtävät muodostuivat tuolloin ylikomisariona toimineen G:n työtehtävistä, joista osa siirrettiin A:lle. Nämä kolme tehtäväkokonaisuutta olivat valmiussuunnittelu-, PTR-, ja sisäisen turvallisuuden ohjelmatyöhön liittyvät asiat. G oli kertomuksensa mukaan ennen tehtävien siirtoa ollut sijoitettuna vaativuustasolle 40.15. Selvitetyksi on lisäksi tullut, että G:lle oli jäänyt yli puolet hänen vanhoista tehtävistään.

A:n tehtäviin kuului 1.1.2014 alkaen edellä mainittujen, G:ltä siirtyneiden tehtävien lisäksi Venäjän poliisiyhteistyöhön liittyvät valmisteluasiat sekä mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapaussopimuksen ennakkosuunnittelutehtävät sekä muut, erikseen määrätyt suunnittelutehtävät. A sijoitettiin asiantuntijatehtävään vaativuustasolle 40.15.

Vuonna 2017 A:lle siirrettiin eläköitymisten myötä vastuu poroasioista ja poliisilaitoksen kilpailutusasioista. Hänen tehtäväkseen kirjattiin myös vastuu viranomaisyhteistyöstä erityisesti Puolustusvoimien kanssa. Tehtävistä jäivät pois sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyvät tehtävät, Venäjän poliisiyhteistyöhön liittyvät valmisteluasiat sekä mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapaussopimuksen ennakkosuunnittelutehtävät. Asiassa on tullut henkilötodistelun perusteella selvitetyksi, että nämä tehtävät eivät olleet juurikaan työllistäneet A:ta.

A:n henkilökohtainen toimenkuva ajantasaistettiin 1.10.2017. Työnantaja katsoi, että A:n tehtävät kuuluivat edelleen vaativuustasolle 40.15.

A:n henkilökohtainen toimenkuva 1.10.2017

Poroasiat

A on kertonut, että hänen pääasialliset työtehtävänsä ovat muodostuneet ennen muuta poroasioiden hoitamisesta sekä kilpailutusasioista. Poroasioissa A:n tehtäviin on kuulunut muun ohella porojen rajanylityksiin liittyvät vahingonkorvausasiat. Tehtävään on kuulunut järjestää Suomen ja Norjan rajan yli tulleiden porojen palautukset takaisin Norjaan, niihin liittyvien vahingonkorvausvaatimusten tutkiminen, korvattavista vahingoista päättäminen ja maksuvaatimusten esittäminen Norjalle. Edelleen A:n on tullut valvoa, että prosessi on edennyt ja maksut ovat tulleet suoritetuksi oikein. Kyse on ollut Suomen ja Norjan välisen valtiosopimuksen soveltamisesta, ja A on ollut valtiosopimuksessa tarkoitettu "toimivaltainen viranomainen", jonka päätöksistä ei ole ollut valitusoikeutta. Korvausvaatimukset ovat F:n mukaan olleet tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja. Suurimmat korvaussummat ovat olleet satoja tuhansia euroja (K5). Kantajan henkilötodistelussa on korostettu sitä, että paikallisille ihmisille kyse on ollut hyvin tärkeistä asioista.

Ruotsin ja Suomen välisissä poroasioissa toimivalta on edelleen Lapin poliisilaitoksen po-liisipäälliköllä. Näissä asioissa A on toiminut esittelijänä ja hoitanut käytännön asiat. Ruotsin ja Suomen välisen sopimuksen soveltamisen haasteena on ollut se, että sopimus on hyvin vanha.

A:n tehtäviin on lisäksi kuulunut kuusijäsenisen suomalais-norjalaisen poroaitakomission jäsenenä toimiminen. Poroaitakomissio vastaa Suomen osalta valtiosopimuksen täytäntöönpanosta, aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta sopimuksen mukaisilla aitaosuuksilla (K5). Työ poroaitakomissiossa on sisältänyt muun ohella neuvottelua norjalaisten kanssa poroaitojen sijoittelusta. Poroasioiden hoitamiseen on liittynyt myös toimiminen porotalouden neuvottelufoorumin jäsenenä. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää ristiriitoja porollisten ja porottomien välillä. F on korostanut sitä, että poliisin näkyvyys neuvottelufoorumissa on ollut tärkeää. F:n mukaan poroasioiden vaativuutta on lisännyt se, että saamelaiskysymyksiin liittyy monia perustuslaillisia, huomioon otettavia näkökohtia.

D:n korostamin tavoin poroasioita voidaan pitää merkittävänä rikoksia ennaltaestävänä tehtävänä, joka edellyttää muun muassa erityistä juridista ja sopimusoikeudellista osaamista, neuvottelutaitoa sekä hyvää kielitaitoa. N on korostanut sitä, että kyse on ollut koko hallintoa palvelevasta, koko Suomelle ja Lapin elinkeinoelämälle merkittävästä tehtävästä. A:lla on ollut myös asiaesimiehisyyttä poroasioissa, sillä hän on ohjannut toiminnallisesti poliisimiehiä Ivalon, Muonion ja Kittilän poliisiasemilla. Edelleen A:lla on ollut poikkeuksellista vastuuta ja toimivaltaa poroasioissa, ja hän on edustanut Suomea toimivaltaisena viranomaisena kansainvälisissä yhteyksissä. Kyse on toisaalta ollut ainutlaatuisesta tehtävästä, minkä vuoksi sen vaativuutta on O:n kertomin tavoin ollut vaikea verrata muihin tehtäviin. O:n arvion mukaan tehtävää voidaan pitää enintään tasolle 40.15 sijoittuvana vaativana asiantuntijatehtävänä, koska tehtävään ei liity poliisihallinnon kannalta strategisesti poikkeuksellista vaikuttavuutta. Tehtävässä on O:n mukaan kyse ennemminkin teknisestä ja toiminnallisesta vaikuttavuudesta. Myös G on tuonut esiin, että kyse ei ole poliisihallinnon kannalta strategisesti merkittävästä toiminnosta. Kukaan asiassa kuulluista henkilöistä ei ole kiistänyt poroasioiden hoitamisen poikkeukselliseen luonteeseen liittyvää vastuuta tai sitä, että asiaryhmän vaativuutta on lisännyt erityisesti yhteistyö saamelaisten kanssa sekä kansainvälinen yhteistyö Norjan kanssa.

Työtuomioistuin toteaa, että vaativuustason 40.17 (erikoisasiantuntijatehtävien erikoistoimi) toimenkuva soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä toimiville. Taso toimii korkeimpana erityisasiantuntijatehtävänä, jossa edellytetään tehtävän poikkeuksellista vaativuutta ja vastuuta kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tehtävässä vaaditaan asiajohtajuutta, jota ilmentää esimerkiksi toimiminen poliisihallinnon kannalta strategisesti poikkeuksellisen vaikuttavassa tehtävässä. Esimerkkeinä on mainittu poikkeuksellisen vaativat esikunta-, hallinto- ja juridiset tehtävät.

Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella A:n hoitamat poroasiat olisivat merkittävyydestään ja vaativuudestaan huolimatta sellainen poikkeuksellisen vaativa tehtävä, joka tulisi sijoittaa vaativuustasolle 40.17.

Kantaja on vedonnut vielä siihen, että poroasioita on ennen A:ta hoitanut rikosylitarkastaja B vaativuustasolla 40.17. ja että samasta työstä tulisi maksaa samaa palkkaa. B on aiemmin vuosina 1987–2009 hoitanut Muonion nimismiehen tehtäviä, toiminut sen jälkeen vuoden ajan lääninpoliisitarkastajana ja tullut Peräpohjolan poliisilaitoksen palvelukseen vuonna 2010. Peräpohjolan ja sittemmin Lapin poliisilaitoksella hän on toiminut apulaispoliisipäällikkönä ja rikosylitarkastajana. Selvitetyksi on tullut, että osalle virkamiehistä, kuten B:lle, on vuonna 2014 poliisin hallintorakenneuudistuksessa räätälöity heidän silloista tehtäväkuvaansa ja vaativuustasoaan mahdollisimman hyvin vastannut uusi tehtäväkuva ja vaativuustaso uudessa organisaatiossa. O:n mukaan näille räätälöidyille toimenkuville on saatettu sijoittaa tehtäviä eri tavalla kuin muissa poliisiyksiköissä. B:n tehtävän vaativuustaso on hallintorakenneuudistuksessa pysynyt samana kuin aiemmin eli tasolla 40.17. Vastaaja on vedonnut siihen, että rikosylitarkastajien vaativuustaso 40.16–40.17 on perustunut 25.6.2013 annettuun valtakunnalliseen palkkapäätökseen (V1). Työtuomioistuin toteaa, että merkitystä ei ole sillä, että B:n virkanimike on ollut rikosylitarkastaja ja A:n rikoskomisario, koska poliisin palkkausjärjestelmässä vaativuustaso määräytyy aina henkilön todellisten työtehtävien mukaan, eikä henkilön virkanimikkeellä ole vaikutusta vaativuustason valinnassa. Myöskään tehtäväkuvien mahdolliset räätälöinnit eivät sellaisenaan voi toimia palkkaerojen hyväksyttävänä perusteena yhtä vaativissa tehtävissä.

B:n kertoman mukaan hänen työtehtävänsä ovat pääosin muodostuneet poroasioista. Niiden lisäksi B:n tehtäviin on selvitetty kuuluneen Enon kalastussäännön asioita, saamelaisten palveluiden ja erävalvonnan edistämistä, aseenkuljetuslupien myöntämistä sekä maastoliikennelain valvontaan liittyviä tehtäviä. B:n kertoman mukaan esimerkiksi saamelaiskysymyksiä ei tosin ole voinut erottaa poroasioiden hoitamisesta, eikä myöskään A ole voinut välttyä saamelaisasioilta porotehtäviä hoitaessaan. Asiassa on joka tapauksessa selvitetty, että B:n toimenkuva on sisältänyt poroasioiden lisäksi myös sellaisia tehtäviä, joita A:n toimenkuvaan ei ole kuulunut. Vastaavasti A:n toimenkuvaan on kuulunut sellaisia tehtäviä, joita B:n toimenkuvaan ei ole kuulunut. Molempien pääasialliset työtehtävät ovat kuitenkin muodostuneet poroasioista.

B ja D ovat arvioineet A:n tehtävän poroasioissa olevan nykyään jopa vaativampi kuin B:llä on ollut, koska poliisin rooli on uuden poroaitasopimuksen myötä kasvanut ja tehtäviin kuuluu myös poroaitakomission jäsenyys. Lisäksi A toimii neuvottelufoorumin jäsenenä toisin kuin B. Poliisipäällikkö E ja ylikomisario G taas ovat katsoneet, että tehtävän pääsisällölle, porojen palauttamiselle ja niiden aiheuttamien vahinkojen käsittelylle on jo B:n aikana neuvoteltu sopimukset ja luotu valmiit toimintamallit, eikä poroasioiden hoitamista voida enää pitää vaativuudeltaan B:n tehtävää vastaavana. He ovat korostaneet myös sitä, että B:n toimenkuva on ollut laajempi kuin A:lla. Työnantajan tulkintaa asiassa puoltaa myös se, että B on ollut neuvottelemassa uutta, vuonna 2017 voimaan tullutta Suomen ja Norjan välistä poroaitasopimusta ja ollut vahvasti luomassa toimintamalleja poroasioiden käsittelylle. Erityisesti nämä seikat puoltavat sitä, että B:n tehtävä on voitu sijoittaa korkeammalle vaativuustasolle kuin A:n tehtävä siitäkin huolimatta, että A on toiminut myös edellä mainituissa uusissa yhteistyöelimissä. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että B:n ja A:n tehtävät olisi tullut arvioida yhtä vaativiksi.

Kilpailutusasiat

A:n tehtäviin on kuulunut poliisilaitoksen hankintalain mukaiset EU- ja kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat, niihin liittyvät ilmoitusmenettelyt, kilpailutukset ja sopimuksien laatiminen sekä niiden esittelyvastuu poliisipäällikölle. A:n vastuulle on kuulunut myös mahdollisten kilpailutukseen liittyvien markkinaoikeusprosessien hoitaminen.

O:n kertomuksella on selvitetty, että suunnittelijatason hankintatehtävät sijoittuivat palkkausjärjestelmäsopimuksessa vaativuustasolle 40.11 tai 40.12, ja asiantuntijatehtävät, jotka sisälsivät vastuuta kilpailutuksista, kilpailutusprosessista ja sopimusten laadinnasta tasolle 40.12 tai 40.13. Kantaja on vedonnut siihen, että kilpailutusasiat ovat vuonna 2017 siirtyneet A:lle apulaispoliisipäällikkö C:ltä ja että kilpailutusasioiden hoitaminen on siten edellyttänyt apulaispoliisipäällikkötason juridista osaamista. O:n kertomuksella on kuitenkin selvitetty, että kyse ei ole apulaispoliisipäällikkötason tehtävästä.

Muut tehtävät

A:n tehtäviin on edellä mainittujen lisäksi kuulunut ensinnäkin valmiussuunnittelu- ja viranomaisyhteistyötehtävät. A on toiminut Lapin poliisilaitoksen valmiusvastaavana ja osallistunut muun ohella Poliisihallituksen johtamaan, poliisiorganisaation sisäiseen valtakunnalliseen valmiussuunnittelutyöryhmään. O:n mukaan valmiussuunnittelu sijoittui tasolle 40.15. Viranomaisyhteistyö on käsittänyt yhteistyön erityisesti Puolustusvoimien kanssa. Tehtävä on E:n kertoman mukaan liittynyt A:n toimenkuvan mukaisiin viranomaistehtäviin. Lisäksi A:n tehtäviin on kuulunut poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välisen niin sanotun PTR-sidosryhmäyhteistyön koordinointi ja kehittäminen sekä toiminta Lapin yhteistoimintaryhmän sihteeristössä poliisin edustajana. Vielä A:n tehtäväkuvaan on kuulunut poliisipäällikön ja poliisipalvelulinjan linjanjohtajan erikseen määräämät suunnittelutehtävät. Tällaisiin voi kuulua esimerkiksi Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuva Prüm- ja Atlas-yhteistyö, jossa pyritään tehostamaan lainvalvonta- ja poliisiviranomaisten yhteistyötä terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.

Johtopäätökset

Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen mukaisesti vaativuustason valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvion perusteella. Vaativuustaso määräytyy henkilön todellisten työtehtävien mukaan siten, että virkamiehen työtehtäviä verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin.

Vaativuustaso 40.15 soveltuu virastoa tai koko hallintoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville. Vaativuustaso 40.17 taas soveltuu koko hallintoa tai poikkeuksellisen laajoissa virastoa palvelevissa teoreettista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä toimiville. Tason 40.15 toimenkuvaan liittyy kehittämistehtäviä, ja ratkaisujen löytäminen edellyttää tutkimusta ja tiedon analysointia. Toimenkuvaan liittyy ratkaisuoikeus yksittäisissä tapauksissa. Tehtävässä toimitaan viraston tai hallinnon asiantuntijana tai edustajana omalla sektorilla kansallisessa yhteistyössä ja mahdollisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Taso 40.17 taas toimii korkeimpana erityisasiantuntijatehtävänä, jossa edellytetään edellisten tasojen lisäksi erityisasiantuntijatehtävän poikkeuksellista vaativuutta ja vastuuta kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tehtävässä vaaditaan asiajohtajuutta, jota ilmentää esimerkiksi laajamittainen, uusia valmiuksia luova pitkäkestoinen tutkimus tai toimiminen muuten poliisihallinnon kannalta strategisesti poikkeuksellisen vaikuttavassa tehtävässä. Tasolle 40.17 sijoittuvat esimerkiksi poikkeuksellisen vaativat juridiset tehtävät.

Edellä selostetusti A:n yksittäisten työtehtävien ei ole selvitetty olevan sellaisia, jotka selvästi tulisi sijoittaa vaativuustasolle 40.17. Tehtäviä kokonaisuutena arvioiden A:n toimenkuva on ollut laaja-alainen, mikä on sinänsä lisännyt tehtävän vaativuutta.

A:n edellä selostettuja työtehtäviä vaativuustasojen 40.15 ja 40.17 toimenkuviin ja niissä määriteltyihin tehtäviin verrattuaan sekä tehtäviä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin kuitenkin katsoo jääneen näyttämättä, että A:n toimenkuva olisi sillä tavoin poikkeuksellisen vaativa, että se olisi 1.10.2017 lukien tullut sijoittaa vaativuustasolle 40.17.

Näin ollen kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut asiassa. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kiiski, Aarto, Tossavainen, Koskinen ja Hämäläinen jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.