TT 2020:23

Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä oli järjestänyt suuronnettomuusharjoituksen. Kanteessa vaadittiin muun ohella vahvistettavaksi, että kuntayhtymä oli toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta mainitun sopimuksen mukaisen hälytysrahan harjoitukseen kutsutuille työntekijöille.

Työtuomioistuin katsoi, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta eikä sopijapuolten tarkoituksesta ollut esitetty kannetta tukevaa näyttöä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen kriteerit erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn korvaamisesta olisivat täyttyneet kyseessä olleen suuronnettomuusharjoituksen osalta. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.9.2019

Pääkäsittely 28.1.2020

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan unioni ry:n, Tekniikka ja terveys KTN ry:n, Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry:n omasta puolestaan ja SuPer ry Tehy ry:n kanssa perustettavan pääsopijajärjestön lukuun sekä Tehy ry:n omasta puolestaan ja SuPer ry:n kanssa perustettavan pääsopijajärjestön lukuun tekemä kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 1.3.2014–31.1.2017 (KVTES 2014–2016) sisälsi muun ohella seuraavat määräykset.

---

III luku Työaika

---

Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset

---

24 § Hälytysraha

Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 7,57 euron hälytysraha, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta. Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan unioni ry:n ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n välillä tehty kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 1.2.2017–31.1.2018 (KVTES 2017) sisälsi muun ohella seuraavat määräykset.

---

III luku Työaika

---

Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset

---

24 § Hälytysraha

Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 1.2.2016 lukien 7,61 euron hälytysraha, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta.

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainittu KVTES 2017 sisälsi muun muassa seuraavat kunnallisen pääsopimuksen (2017) määräykset. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n välillä tehty kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 1.2.2018–31.3.2020 (KVTES 2018–2019) sisälsi olennaisesti saman sisältöiset kunnallisen pääsopimuksen (2018–2019) määräykset.

---

IV luku Paikallinen sopiminen ja eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut

13 § Paikallinen sopiminen

1 mom.

Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Tehy ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 12.10.2016 tehty ja nykyiseen muotoonsa 11.4.2017 päivitetty paikallinen sopimus hälytysrahan maksamisesta sisältää muun ohella seuraavat määräykset. Paikallinen hälytysrahasopimus on ollut voimassa 1.11.2016 lukien.

1 Sopimuksen tarkoitus

Tämän sopimuksen tarkoitus on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa, ja siten varmistaa potilas-/ ja asiakasturvallisuus ja toimintojen jatkuminen mahdollisimman vähäisin häiriöin.

2 Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palveluksessa oleviin Kunnallisen yhteisen virka- ja työehtosopimuksen ja Kunnallisen teknisen sopimuksen piiriin kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin.

Tällä sopimuksella sovitaan paikallisesti toisin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 24 §:stä. Muissa kuin tässä sopimuksessa sovituissa tilanteissa noudatetaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

3

---

Hälytysraha 60 euroa maksetaan, kun

a) viranhaltija/työntekijä kutsutaan työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista.

b) viranhaltija/työntekijä työnantajan aloitteesta joutuu ennen tai jälkeen normaalia työvuoroaan tekemään vielä yhden vuoron niin, että yhteenlaskettu tuntimäärä on vähintään 12 tuntia.

Tuplatyövuoron tarpeen on perustuttava äkilliseen poissaoloon tai muuhun pakottavaan syyhyn. Se on poikkeusmenettely ja sitä käytetään vasta kun muut

vaihtoehdot on selvitetty. Työvuorojen yhteispituus voi olla enintään 15 tuntia

c) viranhaltija/ työntekijä on työnantajan toimesta hälytetty vapaa-ajaltaan ja hän on ehtinyt tulla työpaikalle, mutta toimenpide tms. peruuntuu tai kyse on aiheettomasta hälytyksestä. Kutsuttu poistuu tällöin työpaikalta.

Työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista

Erittäin kiireellinen hälytysluontoinen työ 180 euroa

Erittäin kiireellinen hälytysluontoinen työ korvataan kun henkilö, jota ei ole määrätty olemaan varalla velvoitetaan saapumaan työvuoroon välittömästi (=30 minuuttia).

Hälytysrahan maksamisen kriteereinä ovat tilanteet, joissa potilasturvallisuus on selkeästi uhattuna, eikä potilaan/asiakkaan hoitoon muuten saada riittävän kokenutta, osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa.

Yksikön toiminnasta vastaava henkilö arvioi kutsutilanteen ja kriteerien täyttymisen.

4 Yleistä hälytysrahan maksamisesta

Hälytysrahaa ei makseta tilanteissa, joissa toimenpide/työtehtävä on jo ennalta tiedossa ja sen toteuttaminen voidaan suunnitella sopien esim. ylityöstä tai työajan porrastamisesta. Sovitusta ylityöstä ei voida maksaa hälytysrahaa. Hälytysrahaa ei myöskään sovelleta tilanteisiin, jossa jo aloitettu työ odottamatta pitkittyy, vaan se korvataan ylityönä.

Hälytysrahoja voidaan maksaa tapauskohtaisesti vain yksi. Epäselvissä tilanteissa hälytysrahan soveltamisesta päättää palvelussuhdepäällikkö.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Hälytysrahasopimus on kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukainen paikallinen sopimus. Pääsopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaan paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- ja työehtosopimuksella. Hälytysrahasopimuksen tarkoituksena on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole paikallisen hälytysrahasopimuksen osapuoli.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun SOTE) järjesti 5.–6.9.2017 suuronnettomuusharjoituksen. Harjoitus liittyi puolustusvoimien johtamaan, 4.–8.9.2017 käytyyn Kajaani 17 -harjoitukseen. Henkilöstöä informoitiin suuronnettomuusharjoituksesta julkaisemalla intranetissä 30.8.2017 tiedote harjoituksesta. Tiedotteessa mainittiin, että harjoituksen aikana viestinnässä käytetään tunnusta "HARJOITUS KAJAANI 17".

Kainuun SOTE on tarjoutunut maksamaan työntekijöille hälytysrahaa ja matkakustannusten korvausta vuoden 2015 hallinnollisen ohjeen mukaisesti sekä ilmoittanut lisäksi maksavansa työssä tehdyt tunnit.

Vuoden 2015 hallinnollinen ohje oli koskenut 8.10.2015 pidettyä suuronnettomuusharjoitusta. Ohjeen mukainen hälytyskorvaus oli työntekijälle parempi kuin KVTES:n III luvun 24 §:n mukainen korvaus. Ohjeen mukaan vapaa-ajaltaan hälytetyille työntekijöille, jotka ovat velvoitettuja saapumaan välittömästi työpaikalle, maksetaan 35 euron korvaus ja työvuoroaan jatkamaan velvoitetuille työntekijöille maksetaan 20 euron suuruinen hälytysraha.

Kanteessa vaadittujen hälytysrahan maksamiseen ja matkakustannusten korvaamiseen perustuvien palkkasaatavien määrät ovat riidattomia.

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on menetellyt kunnallisen pääsopimuksen 2014–2016 ja sen 13 §:n mukaisesti hälytysrahan maksamisesta 1.11.2016 tehdyn ja 11.4.2017 päivitetyn paikallisen virka- ja työehtosopimuksen 3 kohdan vastaisesti jättämällä maksamatta sopimuksessa sovittua hälytysrahaa A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, I:lle ja J:lle hälytysluontoiseen työhön kutsuttaessa ja vähimmäiskorvausta hälytysluontoisen työn edellyttämistä matkakustannuksista 5. ja 6.9.2017;

- velvoittaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksamaan palkkasaatavana teho-osaston sairaanhoitajille

1. A:lle 180 euroa hälytysrahaa,

2. B:lle 180 euroa hälytysrahaa ja 4,1 euroa matkakustannuksia,

3. C:lle 180 euroa hälytysrahaa ja 2,46 euroa matkakustannuksia,

4. D:lle 360 euroa hälytysrahaa ja 8,2 euroa matkakustannuksia,

5. E:lle 360 euroa hälytysrahaa,

6. F:lle 180 euroa hälytysrahaa ja 2,05 euroa matkakustannuksia,

7. G:lle 180 euroa hälytysrahaa,

8. H:lle 180 euroa hälytysrahaa,

9. I:lle 180 euroa hälytysrahaa ja 7,79 euroa matkakustannuksia,

10. J:lle 360 euroa hälytysrahaa,

kaikki edellä kohdissa 1–10 mainitut määrät, joista saadaan vähentää työnantajan jo mahdollisesti maksamat määrät, laillisine viivästyskorkoineen 15.9.2017 lukien,

- tuomitsee Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.715 eurolla korkoineen.

Perusteet

Paikallisen hälytysrahasopimuksen rikkominen

Hälytysrahasopimuksen 3 kohdan mukaan erittäin kiireellinen hälytysluontoinen työ korvataan, kun henkilö, jota ei ole määrätty olemaan varalla, velvoitetaan saapumaan työvuoroon välittömästi eli 30 minuutin kuluessa. Hälytysrahan maksamisen kriteerinä ovat tilanteet, joissa potilasturvallisuus on selkeästi uhattuna, eikä potilaan tai asiakkaan hoitoon muuten saada riittävän kokenutta, osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Yksikön toiminnasta vastaava henkilö arvioi kutsutilanteen ja kriteerien täyttymisen.

Kainuun SOTE ei ole maksanut työntekijöille hälytysrahaa 5.–6.9.2017 järjestetyn suuronnettomuusharjoituksen ajalta hälytysrahasopimuksen mukaisesti. Työntekijöille ei myöskään ollut etukäteen ilmoitettu, ettei hälytysrahasopimuksen mukaista hälytysrahaa maksettaisi. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet sitä, että Kainuun SOTE maksaisi työntekijöille vuoden 2015 hallinnollisen ohjeen mukaiset korvaukset, koska Kainuun SOTE:n olisi tullut noudattaa hälytysrahasopimuksen mukaisia korvaustasoja. Koska työntekijät oli kutsuttu paikalle erittäin kiireisen hälytysluonteisen työn kriteerien mukaan, hälytysrahaa olisi tullut maksaa 180 euroa hälytyskertaa kohden.

Kainuun SOTE on jättänyt noudattamatta paikallista hälytysrahasopimusta, vaikka sitä olisi tullut noudattaa myös 5.–6.9.2017 järjestetyssä suuronnettomuusharjoituksessa. Sopimuksessa ei ole suljettu pois harjoitustilanteita. Sopimuksen 3 kohdan mukaan hälytysrahaa maksetaan joko 20 euroa, 60 euroa tai 180 euroa hälytystilanteesta riippuen. Mikäli kysymyksessä ei ole mikään edellä mainituista tilanteista, noudatetaan sopimuksen 2 kohdan mukaan KVTES:n III luvun 24 §:n määräystä.

Työnantaja oli ohjeistanut nimenomaisesti, että suuronnettomuusharjoituksessa toimitaan kuten aidossa potilasturvallisuutta uhkaavassa onnettomuustilanteessa. Työntekijät olivat tienneet etukäteen tulevasta harjoituksesta. Työntekijät eivät kuitenkaan etukäteen olleet tienneet suuronnettomuusharjoituksen ajankohtaa tai ketkä harjoitukseen kutsuttaisiin, jotta harjoitustilanne olisi mahdollisimman autenttinen. Työnantaja oli ainoastaan tiedottanut työntekijöille, että jossain vaiheessa pidetään suuronnettomuusharjoitus.

Työntekijöiden esimies eli osastonhoitaja oli arvioinut kutsutilanteen ja kriteerien täyttymisen siten, että hän oli kutsunut työntekijät puhelimitse töihin niin sanotulla täyshälytyskutsulla. Täyshälytyskutsu tarkoitti sitä, että työntekijät olivat velvollisia saapumaan työvuoroon 30 minuutin sisällä. Työntekijät eivät olleet voineet etukäteen tai täyshälytyskutsun saatuaan kieltäytyä saapumasta töihin. Työntekijät eivät olleet pystyneet etukäteen varautumaan omien aikataulujensa järjestelyihin, vaan he olivat joutuneet lähtemään työpaikalle välittömästi, kuten suurhälytystilanteessa tehdään. Työntekijät oli velvoitettu tulemaan töihin lomalta tai vapailta, mikä osoitti, että saatavilla ei ollut ollut riittävästi ammattitaitoista ja kokenutta henkilökuntaa. Edellä mainituin perustein erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerit täyttyivät.

Hyvityssakot paikallisen sopimuksen rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä

Kainuun SOTE on rikkonut tieten tai ainakin sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa paikallisen hälytysrahasopimuksen määräyksiä jättämällä maksamatta sopimuksen mukaisen hälytysrahan kanteessa mainituille työntekijöille. Kainuun SOTE ei ole suostunut korjaamaan menettelyään 25.9.2017 käydyissä paikallisneuvotteluissa, minkä vuoksi se on tuomittava maksamaan kantajalle hyvityssakkoa.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole valvonut, että Kainuun SOTE olisi noudattanut paikallisen sopimuksen 2 ja 3 kohdan mukaisia hälytysrahamääräyksiä ja maksanut hälytysrahaa paikallisen sopimuksen mukaisesti. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole suostunut ottamaan asiaa keskusneuvotteluihin ja tekemään asiasta erimielisyyspöytäkirjaa, koska kysymys on ollut paikallisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisesta, vaikka kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 4 momentin soveltamisohjeen mukaan sille ei ole estettä.

Koska kunnallinen työmarkkinalaitos on jättänyt edellä todetulla tavalla valvomatta paikallisen sopimuksen noudattamista, koska ongelmaa ei ole saatu ratkaistua paikallisissa neuvotteluissa ja koska Kunnallinen työmarkkinalaitos on kieltäytynyt neuvottelemasta asiasta neuvottelujärjestyksen mukaisesti, Kunnallinen työmarkkinalaitos on tuomittava valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vaatimukset

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat vaatineet, että työtuomioistuin

- hylkää kanteen ja

- velvoittaa Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n korvaamaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteiset oikeudenkäyntikulut 11.133,77 eurolla korkoineen. Määrä sisältää 1.884,96 euroa arvonlisäveroa.

Perusteet

Paikallista hälytysrahasopimusta ei ole rikottu

Kainuun SOTE ei ole menetellyt hälytysrahasopimuksen vastaisesti. Hälytysrahasopimuksen soveltamisalaa koskevassa 2 kohdassa on todettu, että muissa kuin tässä sopimuksessa sovituissa tilanteissa noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Hälytysrahasopimuksessa ei ole sovittu mitään harjoitustilanteissa tapahtuvista hälytyksistä, joten mainitun sopimuskohdan perusteella sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) III luvun 24 §:n hälytysrahaa koskevaa määräystä. Harjoitustilanteista maksettavista korvauksista ei ole edes tarkoitettu sopia hälytysrahasopimuksella.

Työnantajalla ei ollut ollut mitään velvollisuutta maksaa työntekijöille heidän vaatimiaan korvauksia, mutta työnantaja oli halunnut sovinnollisesti noudattaa aiemman vastaavan tilanteen yhteydessä vuonna 2015 tehtyä hallinnollista ratkaisua. Työnantaja oli maksanut hälytysrahaa ja matkakustannusten korvausta vuoden 2015 hallinnollisen ohjeen mukaisesti, vaikka työntekijöitä ei ollut velvoitettu saapumaan välittömästi työpaikalle.

Hälytysrahasopimuksen tarkoituksena oli turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa, ja siten varmistaa potilas-/asiakasturvallisuus ja toimintojen jatkuminen mahdollisimman vähäisin häiriöin. Kysymyksessä olevassa tilanteessa potilasturvallisuus ei ollut ollut selvästi uhattuna ja harjoitukseen oli saatavilla riittävästi kokenutta, osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Työntekijöille oli lisäksi ilmoitettu etukäteen harjoituksesta intranetissä olleella tiedotteella.

Jokaiselle harjoitukseen pyydetylle työntekijälle oli ohjeiden mukaisesti ilmoitettu puhelimitse harjoituspäivänä, että kyseessä oli "HARJOITUS KAJAANI 17". Jokaisen puhelun alussa oli siten todettu, että kyseessä oli harjoitus. Jokaiselta työntekijältä oli kysytty puhelimitse harjoituspäivänä mahdollisuutta osallistua harjoitukseen. Kaikille kanteessa mainituille ja eräille muille työntekijöille oli soitettu 5.9.2017. Osa kanteessa mainituista työntekijöistä oli kutsuttu töihin myös 6.9.2017. Näille työntekijöille oli soitettu uudelleen 6.9.2017 ja kysytty mahdollisuutta osallistua harjoitukseen.

Harjoitukseen osallistuminen oli ollut vapaaehtoista. Työntekijät olivat voineet kieltäytyä harjoitukseen osallistumisesta. Osa harjoitukseen pyydetyistä oli kieltäytynyt puhelimitse harjoituspäivänä osallistumasta harjoitukseen esteeseen vedoten. Työntekijöillä oli myös ollut mahdollisuus varautua ennakkoon omien aikataulujensa järjestelyyn.

Hälytysrahasopimuksen 3 kohdan viimeisessä kappaleessa todetaan, että yksikön toiminnasta vastaava henkilö arvioi kutsutilanteen ja kriteerien täyttymisen. Mainitulla sopimusmääräyksellä sopijapuolet olivat nimenomaisesti siirtäneet ratkaisuvallan kriteerien täyttymisestä viime kädessä yksikön toiminnasta vastaavalle henkilölle. Tässä tapauksessa yksikön toiminnasta vastaava henkilö eli palvelussuhdepäällikkö oli ratkaissut asian ja katsonut, etteivät 180 euron suuruisen korvauksen maksamisen edellytykset täyttyneet. Samankaltainen ja viimeksi mainittua sopimusmääräystä täydentävä määräys on hälytysrahasopimuksen 4 kohdan toisessa kappaleessa. Viimeksi mainitussa sopimuskohdassa todetaan, että epäselvissä tilanteissa hälytysrahan soveltamisesta päättää palvelussuhdepäällikkö.

Vaatimus hyvityssakkojen maksamisesta

Kainuun SOTE ei ollut rikkonut hälytysrahasopimusta, eikä asiassa ole perusteita hyvityssakon tuomitsemiselle. Kainuun SOTE oli noudattanut hälytysrahasopimuksen määräyksiä ja pyrkinyt neuvottelemaan asian sovinnollisesta ratkaisemisesta ammattiosaston kanssa. Harjoitukseen osallistuneille työntekijöille oli tarjottu korkeampaa korvausta kuin mihin heillä olisi ollut KVTES:n III luvun 24 §:n mukaan oikeus. Hälytysraha-asiasta oli käyty järjestöjen kanssa kolme neuvottelua (25.9.2017, 25.4.2018 ja 25.7.2018).

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut paikallisen hälytysrahasopimuksen sopijaosapuoli, kuten se oli valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen sopijaosapuoli. Siten Kunnallinen työmarkkinalaitos ei tulkinnut keskusneuvotteluissa paikallista sopimusta ja sen soveltamista.

Koska paikallista virka- ja työehtosopimusta koskevaa riitaa ei ollut saatu ratkaistua paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa, Kunnallinen työmarkkinalaitos oli käsitellyt asiaa asianomaisen pääsopijajärjestön kanssa muun muassa 17.1.2018, 7.3.2018, 4.4.2018 ja 10.4.2018. Näistä keskusteluista ei ollut laadittu erimielisyyspöytäkirjaa. Käsittelyn aikana Kunnallinen työmarkkinalaitos oli omana kantanaan ilmaissut, että vaikka asiassa ei käydä kunnallisen pääsopimuksen mukaisia keskusneuvotteluja, eikä erimielisyyspöytäkirjaa laadita, asianomaisella pääsopijajärjestöllä on asian edelleen jäädessä paikallisesti erimieliseksi mahdollisuus saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, eikä asiassa ole perusteita hyvityssakon tuomitsemiselle. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli katsonut, että asiassa ei ollut valvottavaa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Teho-osaston henkilökunnan yhteystiedot (kutsulista harjoitukseen) (=V2)

2. Paikallinen sopimus hälytysrahan maksamisesta 12.10.2016, päivitetty 11.4.2017 (=V4)

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Kainuun SOTE:n intranetissä 30.8.2017 julkaistu tiedote Kajaani 17- ja MUUTTO17 -harjoituksista 4.– 8.9.2017

2. Teho-osaston henkilökunnan yhteystiedot (kutsulista harjoitukseen)

3. Työnantajan tekemä lista suuronnettomuusharjoituksen 5.– 6.9.2017 hälytyskorvauksista (laadittu 18.9.2017)

4. Paikallinen sopimus hälytysrahan maksamisesta 12.10.2016, päivitetty 11.4.2017

Kantajan henkilötodistelu

1. K

2. A

3. D

Vastaajien henkilötodistelu

1. L

2. M

3. N

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian arvioinnin lähtökohdat

Asiassa on riidatonta, että 12.10.2016 päivätty ja 11.4.2017 päivitetty paikallinen sopimus hälytysrahan maksamisesta (todiste K2 ja V4) eli niin kutsuttu hälytysrahasopimus on kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukainen paikallinen sopimus ja että pääsopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaan paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- ja työehtosopimuksella.

Asianosaisten välillä on riitaa siitä, onko hälytysrahasopimusta tullut soveltaa, kun työntekijöitä on kutsuttu suuronnettomuusharjoitukseen 5. ja 6.9.2017. Kantaja on katsonut, että hälytysrahasopimuksessa ei ollut suljettu pois harjoitustilanteita. Kantajan mukaan työntekijät oli kutsuttu suuronnettomuusharjoitukseen erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerien mukaan, joten heille olisi tullut maksaa hälytysrahaa 180 euroa hälytyskertaa kohden.

Hälytysrahasopimuksen sanamuoto

Hälytysrahasopimuksen 1 kohdassa on todettu, että sopimuksen tarkoitus on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa, ja siten varmistaa potilas- ja asiakasturvallisuus ja toimintojen jatkuminen mahdollisimman vähäisin häiriöin. Sopimuksen 2 kohdassa on muun ohella lausuttu, että muissa kuin tässä sopimuksessa sovituissa tilanteissa noudatetaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Sairaanhoitaja, päätoiminen varapääluottamusmies K on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että suuronnettomuusharjoituksen ajankohta oli ilmoitettu etukäteen ehkä viikon tarkkuudella. Harjoituksen päiviä tai kellonaikoja ei ollut ilmoitettu, koska yllätysmomentti oli tärkeä aidon tuntuisen tilanteen luomiseksi. Sairaanhoitaja A on kertonut kuulleensa jotain ennakkotietoa tulevasta harjoituksesta. Sairaanhoitaja D on kertonut, että hän oli ollut harjoitusta edeltäneen viikon lomalla eikä hänellä ollut tietoa harjoituksesta ennen kuin L oli soittanut hänelle ja pyytänyt tulemaan töihin.

Kyseessä olevana ajankohtana Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelusuhdepäällikkönä toiminut M on kertonut, että suuronnettomuusharjoituksella oli ollut oma johtoryhmä, joka oli suunnitellut harjoituksen. Kuntayhtymän henkilöstöjohtaja N on kertonut, että nyt tarkoitetussa harjoitustilanteessa ei ollut kysymys hälytysrahasopimuksen 1 kohdassa tarkoitetusta yllättävästä ja kiireellisestä työtilanteesta. Valmiusryhmä oli suunnitellut harjoitusta vuoden 2017 keväästä lähtien, ja tulevasta harjoituksesta oli tiedotettu kuntayhtymän intranetissä jo muutama kuukausi etukäteen. Henkilökuntaa oli valmisteltu harjoitukseen, ja siihen osallistumista oli suositeltu. Harjoituksessa sairaalaan tuotiin opiskelijoita niin kutsutuiksi tekopotilaiksi. Harjoitukseen kutsutut olivat osallistuneet vain tekopotilaiden hoitamiseen. N:n mukaan todellinen potilasturvallisuus ei ollut ollut uhattuna. Normaalisti työssä olleet työntekijät olivat harjoituksen aikana hoitaneet sairaalassa olleet todelliset potilaat. Myös ylihoitaja L on kertonut, että harjoitusviikosta oli tiedotettu henkilökunnalle etukäteen eikä oikeiden potilaiden potilasturvallisuus ollut vaarantunut harjoituksen aikana, koska todellisten potilaiden hoitamiseen oli koko ajan ollut riittävästi osaavaa henkilökuntaa.

Työtuomioistuin toteaa, että hälytysrahasopimuksessa ei ole nimenomaista mainintaa siitä, sovelletaanko sitä harjoitustilanteisiin. Sopimuksen 2 kohdassa ei myöskään ole yksilöity, mitä ovat muut kuin sopimuksessa sovitut tilanteet. Sopimuksessa ei siten ole nimenomaisesti suljettu harjoitustilanteita pois sopimuksen soveltamisalasta. Sopimuksen 2 kohdasta kuitenkin ilmenee, että sopimus ei koske kaikkia mahdollisia tilanteita.

K, A, N ja L ovat kukin kertoneet, että suuronnettomuusharjoituksesta oli tiedotettu työntekijöille ennakolta jollain tarkkuudella. Lisäksi työtuomioistuin katsoo M:n ja N:n kertomuksilla näytetyksi, että suuronnettomuusharjoitus ei ole ollut todellinen yllättävä työtilanne senkään vuoksi, että harjoitusta oli valmisteltu kuukausia etukäteen. Työtuomioistuin pitää uskottavina N:n ja L:n kertomuksia siitä, että harjoitus ei ollut vaarantanut oikeiden potilaiden potilasturvallisuutta eikä harjoitukseen osallistujia ollut käytetty todellisten potilaiden potilasturvallisuuden varmistamiseen. Ottaen huomioon erityisesti hälytysrahasopimuksen 1 kohdan sanamuoto, jossa on viitattu muun muassa yllättäviin työtilanteisiin sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamiseen, työtuomioistuin katsoo, että sopimuksen 1 ja 2 kohtien sanamuoto ei tue kantajan esittämää tulkintaa, jonka mukaan hälytysrahasopimusta tulisi soveltaa tässä asiassa tarkoitettuun harjoitustilanteeseen.

Työtuomioistuin ottaa jäljempänä erikseen kantaa siihen, onko työntekijät kutsuttu suuronnettomuusharjoitukseen erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerien mukaisesti, mihin kantaja on vedonnut.

Hälytysrahasopimuksen osapuolten tarkoitus

K on kertonut olleensa mukana hälytysrahasopimusta ja myös sen päivittämistä koskeneissa neuvotteluissa. Hän on kertonut, että sopimuksella oli ollut hyvin paljon käyttöä esimerkiksi ylimääräisiin työvuoroihin, hälytystöihin ja vuoronvaihtoihin liittyvissä tilanteissa. Näitä tilanteita varten sopimuksessa oli määritelty erilaisia korvauksia. K:n mukaan sopimusneuvotteluissa ei ollut keskusteltu harjoitustilanteista, joten niitä ei ollut myöskään suljettu pois sopimuksen soveltamisalasta.

M on kertonut olleensa mukana hälytysrahasopimusta koskeneissa neuvotteluissa. Hän on kertonut, että neuvotteluissa ei ollut puhuttu harjoitustilanteista. Myös N on kertonut olleensa neuvottelemassa hälytysrahasopimuksesta ja sen päivittämisestä. Hänen mukaansa sopimuksen ainoa tarkoitus oli se, että tilanteissa, joissa oli uhkana potilasturvallisuuden vaarantuminen, työnantajalla oli sopimuksen nojalla mahdollisuus teettää ihmisillä hieman pidempää työpäivää tai pyytää ihmisiä jopa vapaalta töihin. Hänen mukaansa hälytysrahasopimusta ei kuitenkaan ollut tarkoitettu harjoitustilanteisiin, jollaisesta nyt oli kysymys. N:n mukaan sopimusta laadittaessa ja sen sisällöstä neuvoteltaessa ei ollut edes keskusteltu siitä, että sopimusta sovellettaisiin harjoitustilanteisiin.

Asiassa on riidatonta, että hälytysrahasopimuksen tarkoituksena on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa. Kaikki työtuomioistuimessa kuullut hälytysrahasopimusta koskeviin neuvotteluihin osallistuneet henkilöt eli K, M ja N ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että sopimusneuvotteluissa ei ollut keskusteltu sopimuksen soveltamisesta harjoitustilanteisiin. Kertomusten perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei sopijapuolten tarkoituksesta ole esitetty näyttöä, joka puoltaisi hälytysrahasopimuksen soveltamista silloin, kun työntekijöitä on kutsuttu työhön harjoitustilanteen vuoksi.

Erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerit

Hälytysrahasopimuksen 3 kohdassa otsikon "Erittäin kiireellinen hälytysluontoinen työ 180 euroa" alla on todettu, että erittäin kiireellinen hälytysluontoinen työ korvataan kun henkilö, jota ei ole määrätty olemaan varalla, velvoitetaan saapumaan työvuoroon välittömästi (=30 minuuttia). Mainitun sopimuskohdan toisessa kappaleessa on todettu, että hälytysrahan maksamisen kriteereinä ovat tilanteet, joissa potilasturvallisuus on selkeästi uhattuna, eikä potilaan/asiakkaan hoitoon muuten saada riittävän kokenutta, osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Yksikön toiminnasta vastaava henkilö arvioi kutsutilanteen ja kriteerien täyttymisen.

Työtuomioistuin on edellä katsonut näytetyksi, että todellisten potilaiden potilasturvallisuus ei ole vaarantunut kysymyksessä olevan suuronnettomuusharjoituksen aikana eikä harjoitukseen osallistujia ole käytetty todellisten potilaiden hoitamiseen.

Työtuomioistuimessa on kuultu kahta sairaanhoitajaa, jotka ylihoitaja L oli puhelimitse kutsunut töihin harjoituspäivinä. A on kertonut olleensa vuosilomalla kotonaan saadessaan soiton L:ltä. L oli ilmoittanut, että oli sattunut lento-onnettomuus. Puhelun aikana A ei ollut tullut tietoiseksi siitä, että työhöntulokutsusta olisi voinut kieltäytyä tai että kysymys oli harjoituksesta. Hän oli ollut työpaikalla 15 minuutin kuluttua soitosta. A oli ehtinyt vaihtaa työpaikalla työasun päälleen ennen kuin hän oli saanut tietää, että kysymyksessä oli harjoitus. Myös D on kertonut olleensa kotonaan, kun L oli soittanut ja aloittanut puhelun kertomalla tapahtuneesta lento-onnettomuudesta. D oli tuolloin kysynyt, oliko oikeasti tapahtunut onnettomuus, johon L oli vastannut kysymyksen olevan harjoituksesta. Tämän jälkeen L oli kertonut tarinan lento-onnettomuudesta ja sanonut, että sairaalassa tarvittiin työntekijöitä. L oli kysynyt, pääsikö D tulemaan töihin. D oli vielä kysynyt, tarvitsiko hänen todella tulla töihin, johon L oli vastannut, että kyllä tarvitsi. Tämän jälkeen D oli lähtenyt autolla työpaikalle ja ollut siellä noin neljännestunnissa L:n soitosta. D oli kokenut, että töihin menemisestä ei ollut mahdollisuutta kieltäytyä, koska hän oli nimenomaisesti kysynyt asiasta ja L oli sanonut, että töihin piti tulla. D:n mukaan L ei ollut kuitenkaan ilmoittanut, kuinka nopeasti työpaikalle oli tultava.

L on kertonut, että soittaessaan henkilökunnan jäsenille hän oli tuonut esiin, että kysymys oli harjoituksesta. Hän oli kysynyt, oliko työntekijällä mahdollisuus osallistua harjoitukseen. L:n mukaan hän oli tuonut puhelun aikana esiin myös sen, että harjoitukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Jotkut L:n puhelimella tavoittamista henkilöistä olivatkin ilmoittaneet, etteivät he päässeet tulemaan työpaikalle. Tällöin L oli soittanut seuraavalle henkilölle kutsuttavien listallaan. L on kertonut, että puhelujen aikana ei ollut ollut puhetta siitä, kuinka nopeasti työpaikalle oli tultava. L ei ollut velvoittanut ketään tulemaan paikalle tietyssä määräajassa. Myös N on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että suuronnettomuusharjoitukseen osallistuminen oli vapaaehtoista.

Kirjallisena todisteena (K1 ja V2) on esitetty asiakirja, joka sisältää teho-osaston henkilökunnan yhteystiedot. L on kertonut käyttäneensä luetteloa kutsuessaan työntekijöitä harjoitukseen ja tehneensä asiakirjassa nyt näkyvät merkinnät tuolloin kynällä sen perusteella, keille hän oli soittanut ja ketkä olivat luvanneet tulla töihin tai kieltäytyneet siitä. Työtuomioistuin toteaa, että asiakirjan oikeassa reunassa on työntekijöiden yhteystietojen perässä kaksi saraketta, joiden otsikot ovat "Soitettu" ja "Tuleeko". Joidenkin henkilöiden kohdalla on rasteilla tehty merkintä siitä, että hänelle on soitettu ja hän on tulossa töihin. Eräiden kohdalla on merkintä siitä, että kyseiselle henkilölle on soitettu, mutta hän ei ole tulossa töihin. Joillekin ei ole soitettu lainkaan.

Työtuomioistuin katsoo, että edellä mainitussa asiakirjassa olevat merkinnät siitä, että eräät L:n puhelimella tavoittamat henkilöt eivät ole olleet tulossa työpaikalle, tukevat L:n ja N:n kertomuksia harjoitukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta. Työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että harjoitukseen osallistumisesta on voinut kieltäytyä. Lisäksi asiassa on jäänyt näyttämättä, että L olisi velvoittanut ketään saapumaan työpaikalle jossakin määräajassa.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työntekijät olisi kutsuttu suuronnettomuusharjoitukseen sellaisessa tilanteessa ja sellaisella tavalla, että hälytysrahasopimuksessa mainitut erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerit täyttyisivät.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin katsoo, että hälytysrahasopimuksen sanamuoto ei tue kannetta. Sopijapuolten tarkoituksesta ei esitetty kannetta tukevaa näyttöä. Työtuomioistuin katsoo myös jääneen näyttämättä, että hälytysrahasopimuksen 3 kohdan kriteerit erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn korvaamisesta olisivat täyttyneet kysymyksessä olevan suuronnettomuusharjoituksen osalta. Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että kantaja ei ole esittänyt riittävää näyttöä kanteessa esitettyjen hälytysrahasopimuksen tulkintaa ja palkkasaatavia koskevien vaatimustensa tueksi. Kantajan esittämät hyvityssakkovaatimukset ovat siten perusteettomia. Kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.

Oikeudenkäyntikulut

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kohtuulliset yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla. Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on hyväksynyt Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut 11.133,77 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Pakkala, Wilska, Teerimäki, Lehto ja Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.