TT 2020:4

Luottamusmiehenä toimiva myymälätyöntekijä oli menetellyt työnantajayhtiön toimintaohjeiden ja käynnissä olleen asiakaskampanjan sääntöjen vastaisesti. Asian selvittelyssä työntekijä oli esittänyt työtoveriaan kohtaan syytöksen vastaavasta menettelystä. Syytös oli asiaa tutkittaessa osoittautunut aiheettomaksi. Kokonaisuutena arvioiden työntekijän katsottiin menettelyllään myymälässä ja asian selvittelyssä rikkoneen työnantajan ja työntekijän välistä luottamus³ta niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jat³kamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla oli siten ollut erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen.

Kysymys myös purkamisoikeuden raukeamisesta.

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Kaupan liitto ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Työsuhteen päättämistä koskeva riita-asia

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.8.2019

Pääkäsittely 29.11.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Kaupan liitto ry:n välillä voimassa olevassa kaupan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

---

8 § Työsuhdeturva

---

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.

---

11. Päätettäessä luottamusmiehen työsopimus tämän sopimuksen vastaisesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

X Oy on uusia ja käytettyjä tietoko³ne- ja konsolipelejä myyvä kauppaketju. A työskenteli 9.10.2014 lukien myyjänä X Oy:n liikkeissä, jotka sijaitsivat Helsingissä kauppakeskus Itiksessä ja asematunnelissa. A työskenteli tapahtuma-aikana ainoastaan asematunnelin liikkeessä. A toimi yrityksen pääluottamusmiehenä. Hänen kuukausipalkkansa määrä oli 1.050 euroa.

A Oy:llä oli syksyllä 2017 kampanja, jossa kuusi käytettyä peliä liikkee³seen tuova asiakas sai 20 euron arvoisen lahjakortin. A asioi 11.10.2017 X Oy:n kauppakeskus Itiksen liikkeessä silloisen miesystävänsä B:n kanssa. A oli sopinut etukäteen myymäläpäällikkö C:n kanssa, että hän voisi vaihtaa ostamansa viallisen pe³liohjaimen uuteen maksamalla ohjainten hintojen välisen erotuksen. Liikkeessä asioidessaan A käytti kassalla olevaa tietokonetta. Työvuorossa myymälässä oli apulaismyymäläpäällikkö D.

B osti myymälästä kuusi käytettyä konsolipeliä, joiden yhteishinta oli 5,50 euroa. Ostos sisälsi muun muassa kaksi samaa 0,50 euron arvoista peliä. Välittömästi oston jälkeen B palautti pelit eli myi ne takaisin yhtiölle kahtena eri kassatapahtumana. Hän sai palautuksista yhteensä kuusi leimaa käytettyjen pelien vaihtoon tuomiseen liittyvään "etukorttiin". Tällä perusteella B:lle ladattiin 20 euron arvoinen lahjakortti.

Samassa yhteydessä A palautti toimimattoman peliohjaimen. Myös palautuksesta annettu hyvitys 59,95 euroa ladattiin edellä mainitulle lahjakortille, jonka arvoksi tuli siten 79,95 euroa.

A osti uuden, kalliimman peliohjaimen, jonka hän maksoi B:n lahjakortilla. Lahjakortin käyttämisen jälkeen uudesta ohjaimesta jäi A:n henkilökunta-alennus huomioon ottaen maksettavaksi 5,01 euroa, joka maksettiin A:n miesystävän kanta-asiakaskortilla.

Esimiehet E ja F selvittivät tapahtumia A:n kanssa palaverissa 13.10.2017. Palaverissa A esitti, että myös D oli toiminut pelien vaihtamista koskevien ohjeiden vastaisesti.

Yhtiön työntekijöillä on velvollisuus raportoida väärinkäytökset eteenpäin ja estää niiden syntyminen.

Yhtiö lähetti A:lle työsuhteen päättämistä koskevan ilmoituksen sähköpostitse. Työ³suhteen purkamisen peruste oli A:n epärehellinen menettely.

Työsuhteen päättämisen jälkeen A on ollut työttömänä helmikuun 2018 loppuun asti ja sairauslomalla 1.3.2018-28.2.2019. Tämän jälkeen työttömyys on jatkunut.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että X Oy on rikkonut kaupan työehtosopimuksen osana nouda³tettavan luottamusmiessopimuksen 8 §:n 7 kohdan määräystä purkamalla perusteettomasti X Oy:n luottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen,

- velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 20 kuukauden palkkaa vastaavat 21.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä, ja

- velvoittaa Kaupan liitto ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palve³lualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 7.390 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työsuhteen purkaminen

X Oy:llä ei ollut ollut riittäviä perusteita A:n työsopimuksen purkamiseen. A ja hänen miesystävänsä olivat saaneet luvan ostettujen pelien palauttamiseen esimiesase³massa työskentelevältä D:ltä. A:n miesystävä oli ostanut ja palauttanut käytetyt pelit. D oli myös hyväksynyt lahjakortin käytettäväksi peliohjaimen vaihtoon.

Työnantajan oikeus vedota purkamisperusteeseen oli joka tapauksessa rauennut viimeistään 27.10.2017. Työsopimusta ei ollut purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon purkamisperusteesta.

Työnantajalla oli ollut riittä³vät tiedot työsuhteen purkamisen edellytysten arvioimiseksi viimeistään 13.10.2017, jolloin esimiehet E ja F olivat selvittäneet asiaa A:n kanssa. Palaverissa E ja F olivat todenneet A:lle, että tämä oli syyllis³tynyt väärinkäytökseen. Palaverin oli alun perin ollut tarkoitus käsitellä yleisellä tasolla työturval³lisuutta ja työnantajan velvollisuutta tarjota osa-aikaisille työntekijöille lisätunteja, joten keskustelu työsuhteen päättämisestä oli tullut A:lle yllätyksenä.

Sähköpostin liitetiedostossa työsuhteen purkupäiväksi oli ilmoitettu 3.11.2017. Purkuilmoitus oli toimitettu A:lle 4.11.2017 kello 00.05.

Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä

Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuli pitää A:n 20 kuukauden palkkaa vastaavaa summaa.

VASTAUS

Vaatimukset

Kaupan liitto ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 10.490,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työsuhteen purkaminen

A oli sitoutunut noudattamaan yhtiön asiakirjaa "Vakiotoimintamallien ja eettisten menettelytapojen säännöstö" ja muita toimintaohjeita. Hän oli toiminnallaan kauppakeskus Itiksen myymälässä 11.10.2017 rikkonut työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita niin vakavalla tavalla, että työnantajalla oli ollut peruste päättää työsuhde välittömästi. A oli syyllistynyt huolellisesti suunniteltuun, työnantajaan kohdistuneeseen epärehellisyyteen ja aiheuttanut menettelyllään vakavan luottamuspulan. Työnantajan asiakaskampanjan tarkoitus oli hankkia yritykselle käytettyjä pelejä jälleenmyyntiä varten. Nyt lahjakortti saatiin, vaikka käytettyjä pelejä ei tuotu vaihtoon. A oli suhtautunut omaan väärinkäytökseensä jopa ylpeillen ja johtanut työnantajaa harhaan asian selvittelyssä.

A oli myös vahingoittamistarkoituksessa perättömästi syyttänyt toista työntekijää väärinkäytöksistä. A oli pyrkinyt siten välttämään vastuunsa teoistaan ja samalla tahallisesti vaarantanut toisen työntekijän työpaikan. Asian teki poikkeuksellisen vakavaksi se, että A toimi pääluottamusmiehen asemassa ja esitti kyseiset väitteet edustamastaan työntekijästä.

A oli mennyt ilman lupaa kassan tietokoneelle, josta hän oli etsinyt kuusi halvimmasta päästä olevaa peliä. A ei työskennellyt kyseisessä myymälässä, eikä kassan käyttö vapaa-aikana ollut muutenkaan sallittua.

D oli heti puuttunut A:n ja tämän miesystävän osto- ja myyntitapahtumiin todeten, ettei pelejä voinut ostaa ja tuoda vaihdossa samalla kertaa eikä asiakas voinut tuoda vaihdossa samasta pelistä kahta kappaletta. A oli kertonut D:lle saaneensa kumpaankin menettelyyn luvan ylemmiltä esimiehiltä E:ltä ja F:ltä sillä edellytyksellä, että "tuplakappaleet" käsiteltiin eri kassatapahtumissa. A oli tällä tavoin saanut D:n ottamaan pelit vastaan ilman, että kukaan sai niitä edes haltuunsa. Tosiasiassa A:lla ei ollut ollut esimiesten lupaa toimintaansa. Kassatapahtumien jakamisella A oli myös pyrkinyt peittelemään jälkiään tarkoituksena, ettei työnantaja voisi havaita väärinkäytöstä kassajärjestelmistään. Joka tapauksessa jakamisen tarkoituksena oli saada D ottamaan tapahtumat vastaan. Tuplakappalepelit taas oli valittu, koska ne olivat kaikkein halvimmat (0,50 euroa/kpl).

A:n myymälässä asioinnin jälkeen D oli ottanut yhtiön ohjeiden mukaisesti heti yhteyttä esimieheensä C:hen, koska hän epäili väärinkäytöstä. C oli edelleen yhteydessä omaan esimieheensä E:hen.

Palaverissa 13.10.2017 A myönsi kiertäneensä yhtiön sääntöjä. Lisäksi hän syytti D:tä satojen eurojen hyödyn hankkimisesta vastaavalla toiminnalla.

A oli myyjän työssään erityistä luottamusta edellyttävässä asemassa, koska hän käsitteli työssään jatkuvasti työnantajan rahavaroja. A:n vastuulla myyjän tehtävässä oli nimenomaan estää väärinkäytökset. Varastetusta tavarasta hyötymisen estämiseksi ohjeissa kiellettiin myyjää ottamasta vastaan asiakkaalta kahta tai useampaa kappaletta samasta pelistä. Poikkeukset "tuplakappaleiden" palautuksiin oli ohjeistettu, ja useampia kappaleita samasta pelistä vastaanotettaessa asia raportoitiin aina eteenpäin.

A:n tiedossa oli ollut, että yhtiö suhtautui ankarasti siihen kohdistuvaan epärehellisyyteen ja väärinkäytöksiin ja että näitä seikkoja koskevien sääntöjen rikkominen ja muun muassa kampanjoiden väärinkäyttö oli yhtiön ohjeissa nimenomaisesti kielletty työsuhteen päättämisen uhalla.

A:n miesystävän rooli oli käytännössä tekninen, eikä hänellä ollut vastuuta lieventävää merkitystä. A:n toiminta johti lahjakortin saamiseen ja siten taloudelliseen hyötyyn. A sai hyödyn itselleen, sillä hän sai kalliimman peliohjaimen pienemmällä summalla. Henkilökunta-alennusta sai käyttää vain omiin henkilökohtaisiin ostoihin. A oli suunnitellut toimintansa etukäteen ja käyttänyt hyväkseen työntekijänä saamiaan luottamuksellisia tietoja yhtiön ohjeista. Yrityksen ohjeet ja säännöt (kirjalliset todisteet 1, 2, 4, 5 ja 8) olivat luottamuksellisia, ja niitä oli käytetty hyväksi puheena olevan epärehellisen toiminnan suunnittelussa. A oli esimerkiksi etukäteen varautunut vastaamaan sääntöjen vastaista toimintaa koskeviin väitteisiin. Työpaikan ulkopuolinen henkilö, jolla ei ollut näitä luottamuksellisia tietoja, ei olisi voinut toimia näin.

A:n epärehellisyys oli kohdistunut hänen keskeisiin työtehtäviinsä eli myyntien ja käytettyjen pelien ostojen hoitamiseen, joista oli ollut selkeä kirjallinen ohjeistus. Menettelynsä johdosta A oli menettänyt työsuhteelle välttämättömän luottamuksen, eikä työsuhdetta voitu jatkaa edes irtisanomisajan pituista aikaa. Lisäksi Suomessa toimivalla X Oy:llä ei niin sanottuna pk-yrityksenä edes ollut muita tehtäviä, joihin A olisi voitu sijoittaa irtisanomisajaksi. Yhtä työntekijää lukuun ottamatta X Oy:n työntekijät, johtavassa asemassa olevat mukaan lukien, tekivät myymälätyötä. Myymälätyön ulkopuolelle jäävä työntekijä toimi asiakaspalveluvastaavana ja hoiti muun muassa yhtiön asiakasrekisterejä.

A:n väitteiden johdosta työnantajan oli ollut pakko tehdä kattava selvitys D:n toimista. Työnantaja oli joutunut selvittämään muun ohella, olisiko A voinut erehtyä työnantajan sääntöjen merkityksestä tai niiden noudattamiskäytännöstä tai olisiko D:n kertomus ollut epäluotettava. Vasta 31.10.2017 oli saatu varmuus siitä, että A:n väitteet olivat tekaistuja ja työtoverin kunniaa törkeästi loukkaavia ja että A oli itse toiminut epärehellisesti. A:n väitteille ei löytynyt mitään perusteita, ja hänen täytyi tietää, että niiden esittäminen voi aiheuttaa D:lle suurta vahinkoa. Työnantaja oli siten saanut tosiasioihin perustuvan tiedon purkamisen perusteena olevista syistä edellä mainittuna päivänä. A:n työsopimus oli purettu 3.11.2017 eli määräajassa. Työnantaja oli vedonnut työsuhteen päättämisperusteena työtoverin kunnian loukkaamiseen. Peruste oli todettu myös A:n silloiselle asiamiehelle 10.11.2017 eli 10 päivää perusteen ilmenemisen jälkeen. Kunnianloukkausta voidaan arvioida sekä osana kokonaisuutta että itsenäisenä perusteena. Oikeuskäytännön mukaan työnantaja voi joka tapauksessa vedota sellaisiin syihin, jotka olivat olleet työsopimuksen päättämishetkellä tiedossa, mutta joihin ei päättämisilmoituksessa ollut vedottu (TT 2004:113).

Vaadittu korvaus

Mahdollisen korvauksen määrän tuli vastata korkeintaan 10 kuukauden palkkaa. A oli antanut merkittävällä tavalla aihetta työsuhteensa päättämiseen. A oli alle 30-vuotias, ja hänen työsuhteensa oli kestänyt vain hieman yli kolme vuotta. Hänellä oli erittäin hyvät edellytykset työllistyä uudelleen vastaaviin tehtäviin. Työsuhteen päättämisen jälkeinen sairausloma-aika ei kuulu työnantajan vastuupiiriin mahdollisen taloudellisen vahingon arvioinnissa.

Oikeudenkäyntikulut

Työnantaja oli pyrkinyt ratkaisemaan asian sovinnollisesti tarjoamalla A:lle 12.000 euroa. Sovintotarjouksen ja oikeudenkäynnin lopputuloksen välinen tarkastelu tuli suorittaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n tai 4 §:n nojalla siten, että kantaja oli joka tapauksessa tuomittava korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun soveltamisen perusteena oli muun muassa työtuomioistuimen tuomio TT 2019:15. Toissijaisesti osapuolet tuli määrätä pitämään kulunsa vahinkonaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n 4.11.2017 kello 00.05 saama sähköposti

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ote yhtiön vaihtopelien palauttamista koskevista säännöistä

2. Ote yhtiön "Associate Handbook" -käsikirjasta

3. Kuittikopio kassatapahtumasta nro 1

4. Ote yhtiön säännöstöstä "Vakiotoimintamallien ja eettisten menettelytapojen säännöstö"

5. Ote yhtiön "Associate Handbook" -käsikirjasta

6. D:n ja C:n kirjallinen selostus tapahtumista 12.10.2017

7. D:n kirjallinen selostus tapahtumista 1.11.2017

8. Ote yhtiön "Associate Handbook" -käsikirjasta

9. A:n antamia lausumia asian selvittelyn yhteydessä (punaisella tekstillä)

10. A:lle 10.6.2016 annettu varoitus

11. Työsuhteen päättämisilmoitus 3.11.2017

12. Ote X Oy:n henkilökuntaohjeista

13. Sähköposti 10.11.2017 ja ote liitteenä lähetetystä kirjelmästä

Kantajan henkilötodistelu

1. A

Vastaajan henkilötodistelu

1. E

2. F

3. D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työsuhteen purkaminen

Asiassa on riidatonta, että A ja B olivat asioineet 11.10.2017 X Oy:n myymälässä kauppakeskus Itiksessä asian taustassa mainituin tavoin. Apulaismyymäläpäällikkö D:n kertomuksella on selvitetty, että A oli tullut myymälän kassalle etsimään tietokoneelta käytettyjä pelejä. Tämän jälkeen A ja B olivat hakeneet kuusi peliä, joista kaksi oli ollut samanlaisia. Riidatonta on, että B oli ostanut pelit ja samassa yhteydessä palauttanut ne. Palautusten johdosta B oli saanut etukorttiinsa kuusi leimaa, ja hänelle oli ladattu 20 euron lahjakortti. Lisäksi samassa yhteydessä oli lunastettu peliohjain, jonka maksamisessa oli käytetty kyseistä lahjakorttia ja A:n henkilökunta-alennusta.

Asiassa on riidatonta, että A ei ole tapahtuma-aikana ollut kauppakeskus Itiksen myymälän työntekijä. District manager E on kertonut, että yhtiön sääntöjen mukaan yhtiön työntekijät olivat vapaa-ajallaan joka tapauksessa asiakkaan asemassa. A:lla ei siten lähtökohtaisesti ollut ollut lupaa mennä kassan taakse etsimään pelejä tietokoneelta. A:n mukaan myymälässä työskennellyt D oli kuitenkin antanut hänelle luvan etsiä haluamansa pelit itse, koska myymälässä oli ollut paljon asiakkaita, eivätkä yhtiön käytännöt kieltäneet tätä. D ei ollut myöskään vastustanut pelien ostamista ja palauttamista samalla kertaa. D oli A:n kertomuksen mukaan huomauttanut, ettei hän voinut kampanjan sääntöjen mukaan ottaa vastaan tuplakappaleita yhdestä pelistä. Tähänkin D oli kuitenkin suostunut, kun A oli huomauttanut entisen esimiehensä ohjeistaneen, että menettely oli sallittu, jos asiakkaalla oli pelien ostosta kuitti, kuten B:llä oli. Kassatapahtumat oli jaettu A:n mukaan hänen aloitteestaan kahteen. D oli lopulta päättänyt ottaa vastaan viisi peliä yhtenä tapahtumana ja yhden pelin omana tapahtumanaan.

D on kiistänyt antaneensa A:lle lupaa tulla kassan taakse etsimään pelejä. Lisäksi D oli kertomansa mukaan ilmoittanut A:lle ainakin kahdesti, ettei pelien ostamista ja palauttamista saanut tehdä samalla kertaa, eikä hän voinut ottaa vastaan samasta pelistä kahta kappaletta. D oli lopulta kuitenkin sallinut menettelyn, koska A oli ilmoittanut saaneensa siihen luvan esimiehiltään E:ltä ja aluepäällikkö F:ltä. Lisäksi myymälässä oli ollut paljon asiakkaita, eikä D ollut ainoana vuorossa olleena työntekijänä ehtinyt puuttua asiaan tarkemmin.

D:n kertomusta tukee se, että hän on pian tapahtumien jälkeen ottanut yhteyttä esimieheensä myymäläpäällikkö C:hen ja kertonut A:n toiminnasta, jonka hän oli kokenut vääräksi. Lisäksi D on sekä seuraavana päivänä että 1.11.2017 antamissaan kirjallisissa selostuksissa esimiehilleen (todisteet V6 ja V7) kertonut tapahtumista samansisältöisesti.

Tapahtumia on selvitelty 13.10.2017 pidetyssä palaverissa, jossa paikalla olivat olleet A, E ja F. A oli E:n ja F:n kertomusten mukaan kiistänyt sanoneensa D:lle, että hänellä olisi ollut heiltä saamansa lupa toimintaansa, vaan kertonut vedonneensa tilanteessa aiemmalta esimieheltään saamiinsa menettelyohjeisiin. A oli E:n ja F:n mukaan vähätellyt vaihtopeleistä hyötynä saamaansa summaa ja myöntänyt kiertäneensä yhtiön sääntöjä. Lisäksi A oli väittänyt, että D oli aiemmin hyötynyt vastaavalla toiminnalla satoja euroja. A:n D:hen kohdistuneen syytöksen johdosta E oli joutunut aloittamaan asian selvittelyn myös D:n osalta. Syytös oli myöhemmin todettu aiheettomaksi.

Luottamusmiessopimuksen 8 §:n 7 kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Lainkohdan mukaan tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhtee³seen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että tehtävässä, jossa työntekijällä on vastuu työnantajan rahoista, vähäisenäkin pidettävä rikkomus voi työsuhteen purkamiseen oikeuttavalla tavalla horjuttaa sitä luottamusta, jota tällaisessa sopimussuhteessa edellytetään (esim. TT 2002:78 ja TT 2009:7). Työsopimuksen purkamisoikeutta harkittaessa väärinkäytöksen kohteena olevan rahamäärän suuruudella ei sinänsä ole merkitystä (TT 2012:135).

Asiassa esitetyn näytön perusteella työtuomioistuin katsoo A:n toimineen yhtiön ja voimassa olleen kampanjan sääntöjen vastaisesti menemällä myymälän kassalle vapaa-aikanaan, ostamalla pelejä ja palauttamalla ne välittömästi yhdessä B:n kanssa sekä palauttamalla samasta pelistä kaksi kappaletta. A:n tiedossa on täytynyt olla, että kampanjan tarkoituksena on ollut myymälän käytettyjen pelien valikoiman kasvattaminen niiden uusia pelejä korkeamman katteen vuoksi. A ei siten ole voinut luulla, että menettely, jossa pelejä ostetaan ja palautetaan samalla kertaa lahjakortin saamiseksi, olisi ollut kampanjan sääntöjen mukaan ja sen tarkoitus huomioon ottaen osaksikaan sallittua. Kassatapahtumat on jaettu kahdeksi erilliseksi tapahtumaksi A:n aloitteesta, mikä osaltaan viittaa yritykseen peitellä sitä, että kaksi peleistä on ollut samanlaisia. Yhtiön ja kulloinkin ajankohtaisten kampanjoiden sääntöjä on E:n kertomuksen mukaan käyty henkilökunnan kanssa säännöllisesti läpi, eikä A:n toiminnan sääntöjenvastaisuus ole tälläkään perusteella voinut jäädä A:lle epäselväksi. Tämä ilmenee myös E:n ja F:n kertomuksista, joiden mukaan A oli 13.10.2017 pidetyssä tilaisuudessa myöntänyt kiertäneensä sääntöjä. F on kertonut, että työnantaja oli suhtautunut ankarasti kassatoiminnassa tapahtuneisiin työntekijöiden väärinkäytöksiin. Myös yhtiön toimintaohjeita sisältävässä käsikirjassa (todiste V8) on todettu, että epärehellinen tai vilpillinen toiminta voi johtaa työsuhteen päättämiseen.

A:n työsuhteen päättämisen aiheellisuutta harkittaessa on myös otettava huomioon, että hän on esittänyt yhtiön toista työntekijää D:tä kohtaan syytöksen, joka olisi voinut johtaa tämän työsuhteen päättämiseen. Vaikka työnantaja ei ole tähän A:n työsuhteen päättämisilmoituksessa vedonnut, se on ollut työsopimuksen päättämishetkellä työnantajan tiedossa. Työnantaja voi siten vedota mainittuun syyhyn oikeudenkäynnissä (TT 2004:113). A:n menettelyä on pidettävä erityisen vakavana, koska hän on pääluottamusmiehenä edustanut D:tä. Lisäksi harkinnassa on otettava huomioon, että A on E:n ja F:n kertomusten perusteella suhtautunut asian selvittelytilaisuudessa tekoonsa vähintäänkin välinpitämättömästi.

Edellä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo A:n menettelyllään myymälässä sekä asian selvittelyssä rikkoneen työnantajan ja työntekijän välistä luottamus³ta niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta ole voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jat³kamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla on siten ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erittäin painava syy A:n työsuhteen purkamiseen.

Kysymys purkamisoikeuden raukeamisesta

Työsopimuslain 8 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä.

Asiassa on selvitetty, että 13.10.2017 pidetyn palaverin jälkeen työnantajalla on ollut A:han liittyneet tapahtumat pääasiallisesti tiedossaan. Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet siihen, että palaverin jälkeen työnantaja oli kuitenkin joutunut aloittamaan selvitystyön A:n D:hen kohdistamien syytösten johdosta, koska työnantajan oli selvitettävä muun ohella, oliko A voinut erehtyä yhtiön sääntöjen noudattamiskäytännöstä. Työnantaja oli pitänyt D:n toiminnan selvittämistä tärkeänä, koska se oli vaikuttanut ratkaisuun A:n työsuhteen jatkamisesta. Työnantaja oli katsonut, ettei A:n työsuhdetta voitaisi päättää, mikäli D:n olisi esimiesroolissa havaittu syyllistyneen vastaavaan menettelyyn. E:n kertomuksen mukaan työnantaja oli joutunut tutkimaan manuaalisesti kaikki D:n tekemät kassatapahtumat, joita oli ollut satoja. Selvitystyö D:n osalta oli saatu päätökseen 31.10.2017, jolloin oli todettu, ettei hänen suhteensa ollut mitään syytä epäillä väärinkäytöksiä.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisusta KKO 1980-II-110 ilmenee, että myöhemmin aiheettomiksi osoittautuneet epäilyt seikasta, joka sinänsä voisi olla työsopimuksen purkuperuste, ovat epäasiallinen peruste työsuhteen purkamiseen. Tämän johdosta työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on käsillä olevassa asiassa ollut perusteltu syy tehdä edellä mainittu D:n toimintaa koskeva selvitystyö ennen A:n työsuhteen purkamista. Mikäli esimiesasemassa olleen D:n olisi nimittäin osoitettu toimineen A:n väittämällä tavalla, olisi A:n oman menettelyn mahdollisesti voitu katsoa johtuneen erehdyksestä yhtiön sääntöjen tai yhtiössä noudatettavien menettelytapojen suhteen, mikä olisi voinut vaikuttaa A:n työsopimuksen purkuperusteen arviointiin. Työnantajan on siten katsottava saaneen riittävät tiedot niistä seikoista, joiden perusteella se on päättänyt A:n työsuhteen, vasta D:tä koskevan selvitystyön valmistuttua 31.10.2017. Asiassa ei ole ilmennyt, että selvitystyössä olisi aiheettomasti viivytelty (ks. TT 2009:7). Näillä perusteilla asiassa ei ole tarpeen ottaa enemmälti kantaa siihen, onko A vastaanottanut työsuhteen purkamista koskevan ilmoituksen 3. vai 4.11.2017.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kaupan liitto ry:n ja X Oy:n oikeudenkäyntikulut. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on hyväksynyt vastapuoltensa vaatimat kulut määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan Kaupan liitto ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 10.490,40 eurolla. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työ³tuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Teerimäki, Tähkäpää ja Stenholm jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.