TT 2019:118

Osa-aikaisesti virkaansa hoitavan luokanopettajan velvollisuus osallistua kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisiin opettajatyöpäiviin eli niin kutsuttuihin VESO-päi³viin ja yhteissuunnittelutyöaikaan tuli suhteuttaa vastaamaan osa-aikaisesti virkaansa hoitavan osa-aikaprosenttia.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Jyväskylän kaupunki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 26.6.2019

Työtuomioistuin on 27.8.2019 antamallaan päätöksellä sallinut kantajan kirjalliseksi todisteeksi numero 6 nimeämän asiakirjan käyttämisen todisteena asiassa.

Pääkäsittely 1.11.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES) 1.2.2018 – 31.3.2020 on muun ohella seuraavat määräykset. Asiallisesti samansisältöisinä pysyneet määräykset ovat olleet OVTES:ssa ainakin 1.3.1988 lähtien.

Osio A

---

V Virantoimituksen keskeytys

---

42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus

Osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

---

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.

---

Osio B

---

III Työaika

---

14 § Opettajatyöpäivät

1 mom.

Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään luku³vuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinaisten kou³lupäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnitte³lutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Kyseisistä päivistä yksi voidaan pitää erityisestä syystä työnantajan katsoessa sen tarkoituksenmu³kaiseksi kahtena yhteensä vähintään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuu³tena.

2 mom.

1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyöajan lisäksi työnantaja voi määrätä viranhaltijan osallistumaan suunnitteluun, koulutukseen ja työyhteisön kehittämiseen varsinaisten koulupäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.

3 mom.

2 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen/alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä

(6 t) opettajalle maksetaan päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

2 momentin mukaisiin opettajapäiviin osallistuu, sen mukaan kuin työnantaja määrää, koko kunnan opettajisto (esim. opetussuunnitelmien päivittämispäivä, koulutyön arvioinnin perusteet -päivä, työyhteisön kehittämispäivä), osa kunnan opettajista (esimerkiksi vuosiluokkien 7–9 opettajat) tai osa jonkin koulun opettajista (koulujen välinen yhteistyön kehittämisryhmä jne.). Vastaavien mm. koululainsäädännön tarkoittamien asioiden työstämiseen voi luonnollisesti käyttää 1 momentin mukaisia opettajatyöpäiviä, lukuvuoden aikana pidettäviä opettajakokouksia sekä opettajan viikoittaista suunnittelutyöaikaa. Opettajatyöpäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.

---

Osio B liite 1

---

III Viranhaltijoiden työaika

6 § Yhteissuunnittelutyöaika 1.8.2007–31.7.2020

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa kolmen tunnin ajan viikossa opetuk³sen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpi³toihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitte³luun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Kokoaikaisen opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuus luokanopetuksessa oli 24 vuosiviikkotuntia. Luokanopettajan työvelvoitteeseen kuului opetusvelvollisuuden lisäksi opetustehtävien valmistelu ja kokei³den korjaaminen ynnä muut opetukseen liittyvät työtehtävät. Lisäksi luokanopettaja oli muun muassa OVTES:iin sisältyvien erityis³määräysten perusteella velvollinen osallistumaan lukuvuodessa enintään kol³meen opinto- ja suunnittelutyöpäivään (opettajatyöpäivät eli niin kutsutut VESO-päi³vät) ja kolmen tunnin ajan viikossa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liitty³vien tehtävien tekemiseen.

Jyväskylän kaupungin palveluksessa ollut luokanopettaja A oli hoitanut virkaansa osa-aikajärjestelyin (osa-aikainen virkavapaa) 1.8.2012 lukien. Osa-aikaisen viranhoidon aikana A:n opetusvelvollisuustuntien määrä oli ollut seuraava:

- lukuvuonna 2012–2013 viikkotuntimäärä oli 14,

- lukuvuonna 2013–2014 viikkotuntimäärä oli 14,

- lukuvuonna 2014–2015 viikkotuntimäärä oli 13,5 ja

- lukuvuonna 2015–2016 viikkotuntimäärä oli 10.

Jyväskylän kaupunki maksoi A:lle palkkaa osa-aikaisen viranhoidon aikana OVTES:n osio A:n 42 §:n ja kulloisenkin osa-aikaisuusprosentin mukaan. Esimerkiksi lukuvuonna 2015–2016 A:n osa-aikaisuusprosentti oli 41,67 prosenttia. Palkan osa-aikaprosentti määräytyi vuosittaisen työsuunnitelman mukaan. Palkan maksun perusteena olivat OVTES:n osio A:n 42 §:n mukaiset lukuvuosittaiset opetusvelvollisuustuntimäärät. Työsuunnitelma ei sisältänyt varsinaisella palkalla tehtäviä VESO-päiviä eikä yhteissuunnittelutyöaikaa.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopi³muksen (OVTES) oikeaksi tulkinnaksi, että

- osa-aikaisena viranhaltijana toimiva luokanopettaja voidaan määrätä osallistumaan OVTES:n osio B:n 14 §:n mukaisiin opettajatyöpäiviin ainoastaan samassa suhteessa kuin mikä on työntekijän osa-aikaprosentti, ja

- osa-aikaisena viranhaltijana toimiva luokanopettaja voidaan määrätä osallistumaan OVTES:n osio B:n 1. liitteen 6 §:n mukaiseen yhteissuunnittelutyöaikaan ainoastaan samassa suhteessa kuin mikä on työntekijän osa-aikaprosentti,

- tuomitsee Jyväskylän kaupungin maksamaan hyvityssakkoa vir³kaehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvi³tyssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

Perusteet

VESO-päivien ja yhteissuunnittelutyöajan suhteuttaminen osa-aikaisuuteen

OVTES:n osio B:n 14 §:n ja osio B:n 1. liitteen 6 §:n määräyksiä oli tulkittava siten, että osa-aikaisen luokanopettajan velvollisuus osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan määräytyi samassa suhteessa kuin hänen osa-aikaisuusprosenttinsa suuruus.

Tätä tulkintaa puolsi ennen kaikkea pro rata temporis -periaate, jonka mukaan osa-aikatyötä tekevän palkka- ja muut ehdot määräytyivät lähtökohtaisesti tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin vastaavaa työtä tekevän ko³koaikaisen työntekijän ehdot. Virkaehtosopimuksen työaikamääräyksiä ei voitu tulkita siten, että osa-aikaisella työntekijällä virkasuhteen ehtojen määräytymisperusteena olisi jokin muu, tosiasiallisesti pidempi työaika kuin kokoaikaisella viranhaltijalla. Mikäli osa-aikaisen luokanopettajan velvollisuutta osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan ei suhteutettu viran osa-aikaisuusprosentin mukaisesti, viranhaltijan oikeudet ja edut määräytyivät tosiasiallisesti epä³edullisemmin kuin kokoaikaisessa virkasuhteessa. Esimerkiksi A:n kohdalla tämä tarkoitti sitä, että A teki 41,7 prosentin palkalla 49 prosentin työaikaa vastaavan työmäärän.

Asiassa oli otettava huomioon myös kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n 2 momentin mukainen tasapuolisen kohtelun velvoite. Oikeus tulla kohdelluksi tasapuolisesti samanlaisissa tilanteissa oli perusoikeus. Lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia oli tulkittava ta³valla, joka oli sopusoinnussa Euroopan unionin 15.12.1997 anta³man osa-aikatyöntekijöitä koskevan direktiivin kanssa. Työajasta määrääminen työnantajan ja työnantajaliiton esittämin tavoin rikkoi lisäksi hallintolain 6 §:n ilmentämää suhteellisuuspe³riaatetta. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä oli katsottu, että myös virkaehtosopimuksen tulkintaa voitiin ja tuli arvioida suh³teellisuusperiaate huomioon ottaen (TT 2013:93).

Myös OVTES:n soveltamiskäytäntö tuki vahvasti kanteessa esitettyä tulkintaa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n syksyllä 2017 tekemän kyselyn mukaan valtaosassa kunnista luokanopettajilla oli vel³vollisuus osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan ai³noastaan siinä suhteessa, joka vastasi heidän osa-aikaisuusprosenttiaan. Kunnallinen työmarkkinalaitos (jäljempänä KT) oli itse ainakin aiemmin tulkinnut määräyksiä vastaavasti kuin kanteessa. KT oli esittänyt toistuvasti vastaavan tulkinnan laatimissaan palvelussuhdeoppaissa. Lisäksi KT:n silloinen neu³vottelupäällikkö esitti vastaavan tulkinnan VESO-päivien osalta Kuntaliiton vuonna 2003 jul³kaisemassa Opetus ja kulttuuri -lehdessä (1/2003).

Hyvityssakot

Jyväskylän kaupunki oli rikkonut kysymyksessä olevia virkaehtosopimuksen määräyksiä tietensä. Näin oli tapahtunut, kun A oli velvoitettu osallistumaan VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan osa-aikaprosenttia suuremmalla osuudella. Jyväskylän kaupunki oli velvoittanut A:n osallistumaan 1.8.2012 lukien VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan täysimääräisesti eli samalla tavoin kuin kokoaikaisessa virassa oleva luokanopettaja, mutta velvoitetta oli tarkennettu 27.10.2015 siten, että A:n kuului osallistua edellä mainittuihin työvelvoitteisiin täysimääräisesti paitsi jos VESO-päivä tai yhteissuunnittelutyöaika osui eläkepäivään.

Määräyksiä oli pidettävä selvinä ottaen huomioon muun mu³assa KT:n niistä vuosien varrella antama ohjeistus, pakottavasta lain³säädännöstä johtuvat velvoitteet ja oikeuskäy³täntö.

KT:n olisi tullut perustellusti viimeistään keskusneuvottelujen yhteydessä havaita Jyväskylän kaupun³gin menettelyn virheellisyys ja antaa kaupungille ohjeet korjata menettelynsä virkaehtosopimuksen mukaiseksi. KT oli laiminlyönyt tämän valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän kaupunki ovat vaatineet, että työtuomioistuin

- hylkää kanteen ja

- velvoittaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Jyväskylän kaupungin yhteiset, arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.400 eurolla korkoineen.

Perusteet

VESO-päivien ja yhteissuunnittelutyöajan suhteuttaminen osa-aikaisuuteen

OVTES:n osio B:n 14 §:n ja osio B:n 1. liitteen 6 §:n tulkinnaksi ei ollut sovittu eikä mainittujen määräysten soveltamiskäytännöksi ollut vakiintunut, että kyseiset työvelvoitteet määräytyisivät viranhaltijan osa-aikaprosentin mukaisesti. Mainittuja määräyksiä tuli tulkita niiden sanamuodon mukaisesti. Niihin ei sisältynyt viittausta OVTES:n osio A:n 42 §:n määräyksen soveltamiseen.

Määräysten tulkinnasta ei ollut sovittu mitään muuta kuin niiden sanamuodosta ilmeni. Määräykset olivat sisältyneet OVTES:iin asiallisesti saman sisältöisinä jo kymmenien vuosien ajan. Erimielisten paikallisneuvottelujen jälkeen toukokuussa 2016 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa, jotka koskivat vuoden 2017 OVTES:ia, tehtiin lisäyksiä kysymyksessä oleviin sopimusmääräyksiin. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry ei kuitenkaan esittänyt määräyksiin tai niiden soveltamisohjeeseen muutoksia osa-aikaisesti virkaansa hoitavien osalta.

VESO-päivät kuuluivat toistaiseksi palveluksessa olevan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan sekä vähintään lukuvuoden työajaksi otetun määräaikaisen viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan vuosittaiseen työaikaan. Kysymys oli opettajan työvelvoitteesta. Päätoimisten tuntiopettajien osalta OVTES:n osio B:n 28 §:ssä oli viittaus osio B:n 14 §:n soveltamiseen. Sivutoimisella tuntiopettajalla ja alle lukuvuoden työajaksi palkatulla määräaikaisella viranhaltijalla tai päätoimisella tuntiopettajalla ei ollut velvollisuutta osallistua VESO-päiviin. OVTES ei sisältänyt määräyksiä siitä, että osittain virkaansa hoitavan viranhaltijan tai sellaisen päätoimisen tuntiopettajan, jonka tunnit jäivät alle opetusvelvollisuuden, ei tarvitsisi osallistua VESO-päiviin tai että heidän tarvitsisi osallistua niihin vain siinä suhteessa kuin heidän työaikansa oli täyttä työaikaa lyhyempi.

Yhteissuunnittelutyöaikaan osallistuivat lähtökohtaisesti kaikki koulun opettajat. Päätoimisten tuntiopettajien osalta OVTES:n osio B:n 1. liitteen 28 §:ssä oli viittaus osio B:n 1. liitteen 6 §:n soveltamiseen. Yhteissuunnittelutyöajan ulkopuolelle oli rajattu vain sellainen opetushenkilöstö, jolle ei maksettu kuukausipalkkaa vaan tuntipalkka tehdyiltä tunneilta. Yhteissuunnitteluvelvoite ei siten koskenut sivutoimisia tuntiopettajia eikä sellaisia lyhytaikaisia sijaisia, joiden palvelussuhde kesti viisi päivää tai vähemmän. Määräyksessä ei ollut koskaan todettu eikä se ollut koskaan sisältänyt sellaista soveltamisohjetta, että sitä sovellettaisiin poikkeavasti osittain virkaansa hoitavaan kuukausipalkkaiseen viranhaltijaan.

OVTES:n osio B:n 14 §:n ja osio B:n 1. liitteen 6 §:n määräykset koskivat opettajan virkaan kuuluvia velvoitteita ja tehtäviä eivätkä työajan määräämistä. VESO- ja yhteissuunnittelutyövelvoitteita ei voitu kytkeä osa-aikaprosenttiin, koska ne eivät sisältyneet opettajan vuotuiseen työsuunnitelmaan eikä niihin liittyviä työtehtäviä voitu mekaanisesti osittaa. Työnantaja määräsi myös osa-aikaisesti virkaansa hoitavan osalta, miten VESO- ja yhteissuunnittelutyövelvoitteet toteutettiin.

OVTES sisälsi vain osio A:n 42 §:n määräyksen, jossa oli sovittu, että vain opetusvelvollisuustunnit olivat työaikaa, joka ositettiin osa-aikaisen viranhoidon tilanteessa. Opetusvelvollisuustyöaika poikkesi säännöllisen työajan järjestelmistä siten, että siinä työaika ei ollut samalla tavoin yksityiskohtaisesti mitattavissa. Osa-aikaisuus voitiin määritellä ainoastaan opetusvelvollisuustuntien kautta palkkausmääräyksenä.

OVTES:n osio B:n 14 §:n ja osio B:n 1. liitteen 6 §:n määräykset eivät olleet suhteellisuusperiaatteen vastaisia. Mainitut määräykset olivat kategorisia niin, että kaikilla kuukausipalkkaisilla opettajilla oli saman suuruinen VESO- ja yhteissuunnitteluvelvoite riippumatta heidän opetusvelvollisuustuntiensa vuosiviikkotuntimäärästä. Kysymys oli nimenomaisesti virkasuhteeseen liittyvistä velvoitteista, joita ei laskettu ja toteutettu mekaanisella tuntilaskennalla. Sopijapuolet eivät olleet sopineet, että osa-aikaisen opettajaviranhaltijan palvelussuhteen ehdot määräytyisivät velvoitteiden osalta eri tavalla kuin kokoaikaisesti virkaansa hoitavilla, kun ne eivät määräytyneet oikeuksien ja etujenkaan suhteen eri tavalla. Osa-aikaisesti virkaansa hoitava sai palkkansa kuukausipalkkana ja muut kuukausipalkkaisen etuudet esimerkiksi virantoimitusten keskeytysten ajalta.

Ohjeistus OVTES:n määräyksistä ja niiden tulkinnasta annettiin ensisijaisesti yleiskirjeillä. KT laati yleiskirjeet, mutta teksti oli sopijaosapuolten yhdessä hyväksymä. KT:n yleiskirjeissä ei ollut esitetty kanteessa väitettyä tulkintaa. Palvelussuhdeoppaat eivät olleet sopijaosapuolien yhdessä laatimia, eikä niitä voinut käyttää muistion tai soveltamisohjeen tapaan tulkittaessa virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Palvelussuhdeoppaissa ei ollut esitetty toistuvasti kanteen mukaista virkaehtosopimuksen tulkintaa. Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuritiedote vuodelta 2003 ei myöskään ollut ohje OVTES:n tulkinnasta. Siinä samoin kuin vuonna 2009 julkaistussa Palvelussuhdeoppaassa ollut teksti osa-aikaisesti virkaansa hoitavan osittaisesta VESO-velvoitteesta oli virheellinen.

Pro rata temporis -periaate ja tasapuolisen kohtelun velvoite oli huomioitu asianmukaisesti. Virkaansa osa-aikaisesti hoitavan viranhaltijan etuudet ja oikeudet oli suhteutettu työajan pituuteen siltä osin kuin se oli mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Opetusvelvollisuustyöajassa ainoan kiinteän työajan muodostivat opetusvelvollisuustunnit. Tämän vuoksi oli sovittu, että osa-aikaisesti virkaansa hoitavan palkkaetuudet määräytyivät vain suhteessa

opetusvelvollisuustuntimäärään (OVTES osio A:n 42 §). VESO- ja yhteissuunnitteluvelvoite olivat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä ollut mahdollista osittaa mekaanisesti osa-aikaprosentin mukaan. Näiden velvoitteiden työaika oli määritelty kategorisesti kaikille kuukausipalkkaisille yhtä suurena, ja ne myös toteutettiin työaikana kategorisemmin kuin opetusvelvollisuustunnit.

Hyvityssakot

Edellä olevin perustein Jyväskylän kaupunki ei ollut rikkonut virkaehtosopimusta tietensä. Näin ollen myöskään KT:n ei voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ote Peruskoulun ja lukion opetushenkilöstön palvelussuhdeoppaasta 2001 (s. 77–80)

2. Ote Palvelussuhdeoppaasta opetushenkilöstön esimiehille 2009, perusopetus ja lukiokoulutus (s. 124–128)

3. Ote Opetus ja kulttuuri -lehdestä 1/2003 (s. 18–29)

4. KT:n yleiskirje 10/2016 (= osa V5:stä)

5. Sähköpostiviestit 27.10.2015 ja 25.10.2018 (A - B)

6. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n vuonna 2017 teettämä kysely kuntien luottamusmiehille

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. OVTES 1.3.1990–29.2.1992, 14 § osittaisen virkavapausajan palkkaus (s. 10)

2. OVTES 1.3.1990–29.2.1992, 61 § 1 mom. opettajien työaika (s. 60) ja 66 § 5 mom. erinäisiä tuntiopettajaa koskevia määräyksiä (s. 65)

3. OVTES 1.3.1990–29.2.1992, 3 § 8 mom. rehtorin ja opettajien palkkaluokat (s. 30)

4. OVTES 1.3.1990–29.2.1992, 66 § 1 mom. erinäisiä tuntiopettajaa koskevia määräyksiä (s. 64)

5. OVTES 2017 osio B:n 14 § ja osio B:n 1. liitteen 6 § ja 6 a § sekä KT:n yleiskirje 10/2016 ja ote sen 2. liitteestä (s. 2–5)

6. Peruskoulun ja lukion opetushenkilöstön palvelussuhdeopas 1999: 41 § 3 mom. opettajien työaikaa koskevia määräyksiä (s. 50–51), 3 § osittaisen viranhoidon palkkaus (s. 16), 46 § opettajatyöpäivät sekä eräät työaikaa lyhentävät arkipyhät (s. 55)

7. Yleiskirje A 25/1988, sovellus 9 §

8. Yleiskirje A 21/1985 ja yleiskirje A 1/1986, sovellus 4 §, sekä yleiskirjeen 6/2005 liite 2

Kantajan henkilötodistelu

1. C, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n neuvottelupäällikkö, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa

2. D, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n ekonomisti

3. A

Vastaajien henkilötodistelu

1. F, Jyväskylän kaupunki, Vaajakummun yhtenäiskoulun rehtori, A:n esimies

2. G, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, oliko osa-aikaisesti virkaansa hoitavalla luokanopettajalla velvollisuus osallistua kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) osio B:n 14 §:n (opettajatyöpäivät eli niin kutsutut VESO-päi³vät) ja osio B:n 1. liitteen 6 §:n (yhteissuunnittelutyöaika) mukaisiin työvelvoitteisiin samassa laajuudessa kuin kokoaikaisen viranhaltijan vai tuliko edellä mainittu opetusvelvollisuuden lisäksi erik³seen todettu työvelvoite suhteuttaa vastaamaan osa-aikaisesti virkaansa hoitavan osa-aikaprosenttia, kuten kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi.

Mikäli kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset hyväksytään, ratkaistavaksi tulee myös kysymys siitä, oliko Jyväskylän kaupunki rikkonut kysymyksessä olevia virkaehtosopimuksen määräyksiä tietensä ja oliko Kunnallinen työmarkkinalaitos laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, jos kaupungin palveluksessa virkaansa osa-aikajärjestelyin (osa-aikainen virkavapaa) 1.8.2012 lukien hoitanut luokanopettaja A oli velvoitettu osallistumaan VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan osa-aikaprosenttiaan suuremmassa määrin.

Työehtosopimuksen tulkinta

Työtuomioistuin toteaa, että OVTES:n osio B:n 14 §:ssä ja sen soveltamisohjeessa sekä osio B:n 1. liitteen 6 §:ssä ei ole mainittu nimenomaisesti mitään osa-aikaisesti virkaansa hoitavista viranhaltijoista eikä myöskään siitä, että velvollisuus osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan tulisi suhteuttaa vastaamaan mahdollista osa-aikaprosenttia. Mainituissa määräyksissä ei myöskään ole viitattu OVTES:n osio A:n 42 §:n määräykseen, jonka mukaan osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Näin ollen määräysten sanamuodon ei voida katsoa tukevan kanteessa esitettyä tulkintaa.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö G:n ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n neuvottelupäällikkö C:n mukaan VESO-päiviä ja yhteissuunnittelutyöaikaa koskevat määräykset olivat peräisin vanhasta perusopetusta koskevasta lainsäädännöstä. C on kertonut, että VESO-päiviä koskeva määräys oli ollut jo ensimmäisissä kunnallisissa yleisissä virka- ja työehtosopimuksissa, joissa opettajat olivat olleet mukana 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Vuoden 1984 lakon yhteydessä opettajat olivat saaneet oman sopimuksen, OVTES:n. Sopimuksessa lakon lopettamisesta oli sovittu niin sanotusta YT-ajasta, jota nykyään kutsuttiin yhteissuunnittelutyöajaksi. Vuonna 2005 oli sovittu, että yhteissuunnittelutyöaika oli kolme tuntia viikossa.

C:n ja G:n kertomukset viittaavat siihen, että virkaehtosopimukseen osalliset eivät ole nimenomaisesti sopineet tai keskustelleet osa-aikaisesti virkaansa hoitavan viranhaltijan velvollisuudesta osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan. Muustakaan esitetystä näytöstä ei ilmene, että kysymyksessä olevista määräyksistä olisi tältä osin keskusteltu sopimusneuvotteluissa.

Kirjallisena todisteena (K3) on esitetty ote Suomen kuntaliiton Opetus ja kulttuuri -lehdestä 1/2003. Lehden sivulla 26 on kerrottu OVTES:n mukaisista opettajatyöpäivistä ja niiden käytöstä ja todettu muun ohella, että osa-aikatyötä tekevällä opettajalla, kuten esimerkiksi osa-aikaeläkkeellä olevalla, on velvollisuus osallistua opettajatyöpäiviin samassa suhteessa kuin mitä hänelle määrätty tuntimäärä on viran täydestä viikoittaisesta opetusvelvollisuudesta. Osallistumistavasta voidaan päättää paikallisesti olosuhteet huomioiden. Osa-aikainen opettaja voi osallistua esimerkiksi kaikkiin opettajatyöpäiviin osan aikaa tai osaan opettajatyöpäivistä kokoaikaisesti. Kyseinen osio on lehden sisällysluettelossa otsikon "Kunnallinen työmarkkinalaitos tiedottaa" alla, ja sivulla 29 on lisätietojen antajaksi mainittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö H. G ja C ovat kertoneet, että H oli johtanut neuvottelutoimintaa Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa 2000-luvun alkupuolella.

Kirjallisena todisteena (K2) on esitetty ote Kunnallisen työmarkkinalaitoksen perusopetusta ja lukiokoulutusta koskevasta palvelussuhdeoppaasta opetushenkilöstön esimiehille 2009. Palvelussuhteen ehdoista virkaa osa-aikaisena hoidettaessa on todettu muun ohella (s. 127– 128), että opetusvelvollisuuteen perustuvassa työaikajärjestelmässä opettajan osittaisen virkavapaan palkkaus määräytyy siinä suhteessa varsinaisesta palkasta kuin mitä hänelle määrätty tuntimäärä on viran täydestä viikoittaisesta opetusvelvollisuudesta. Edelleen oppaan mukaan osa-aikaisella viranhaltijalla on velvollisuus osallistua opettajatyöpäiviin siinä suhteessa kuin hänen tuntimääränsä on täydestä opetusvelvollisuudesta. Käytännössä asia toteutetaan siten, että opettaja osallistuu osan ajasta kaikkiin koulutuspäiviin tai osaan koulutuspäivistä kokoaikaisesti. Työnantajalla on asian osalta päätösvalta.

G on kertonut, että peruskoulun ja lukion osalta ei ollut vuoden 2009 jälkeen laadittu uutta palvelussuhdeopasta. C on kertonut, että kyseinen palvelussuhdeopas oli ollut saatavilla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen internetsivuilla sähköisenä vielä vuonna 2016, jolloin käsiteltävänä oleva riita oli alkanut.

C on kertonut, että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry oli vuosikausia järjestelmällisesti ohjeistanut, että osa-aikaisen viranhaltijan velvollisuus osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan väheni samassa suhteessa kuin opetusvelvollisuus. Noin vuodesta 2010 lukien oli alkanut tulla ilmi tapauksia, joissa työnantaja olikin tulkinnut asiaa eri tavalla erityisesti osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien kohdalla. Ensimmäinen, joka oli halunnut riitauttaa mainitun tulkinnan, oli ollut A vuonna 2016.

G on kertonut, että hänellä ei ollut tiedossa sellaista tulkintakäytäntöä, jossa OVTES:n osio A:n 42 §:n osa-aikaprosenttia olisi sovellettu VESO-päiviin tai yhteissuunnittelutyöaikaan. Lähtökohta oli ollut aivan selvä eli VESO- ja yhteissuunnittelutyöaikavelvoite oli kaikilla päätoimisilla tuntiopettajilla ja viranhaltijaopettajilla täysimääräinen. Joskus Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta oli kysytty, oliko osa-aikaisten pakko kaikissa tilanteissa täyttää VESO- ja yhteissuunnittelutyöaikavelvoitteet, mihin oli vastattu, että näiden velvoitteiden osalta kunnilla oli työnantajina oma harkintavaltansa, eivätkä OVTES:iin osalliset voineet sitä ohjeistaa.

Edellä selostetut lehtikirjoitus ja palvelussuhdeopas (kirjalliset todisteet K2 ja K3) sekä C:n kertomus osoittavat, että myös Kunnallinen työmarkkinalaitos on aiemmin antanut ymmärtää tulkitsevansa käsillä olevaa kysymystä kanteessa esitetyllä tavalla VESO-päivien osalta. Lehtikirjoituksessa ja palvelussuhdeoppaassa ei sen sijaan ole nimenomaisesti otettu kantaa siihen, miten osa-aikaisesti virkaansa hoitavan opettajan tulisi osallistua yhteissuunnittelutyöaikaan. G on kertonut soveltamiskäytännöstä tavalla, joka jossain määrin eroaa edellä mainituista todisteista ilmenevästä. Toisaalta hänen mukaansa Kunnallinen työmarkkinalaitos oli ohjeistanut kuntia siten, että kunnilla työnantajina oli harkintavaltaa osa-aikaisten VESO- ja yhteissuunnittelutyöaikavelvoitteiden suhteen.

C:n kertomuksesta ilmenee, että vuoden 2010 vaiheilla työnantajapuoli oli alkanut antaa erilaista ohjeistusta kuin Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n syksyllä 2017 teettämästä kyselystä kuntien luottamusmiehille (kirjallinen todiste K6) ilmenee, että suurimmassa osassa kunnista osittaisella hoitovapaalla tai osa-aikatyössä työkyvyttömyyden, osa-aikaeläkkeen tai osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen perusteella olevilla opettajilla oli velvollisuus osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan samassa suhteessa kuin opettaja teki työtä. Tätä tukee myös kyselyn tekniseen toteutukseen osallistuneen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n ekonomisti D:n kertomus. Edellä selostettua näyttöä kokonaisuutena arvioiden työtuomioistuin katsoo soveltamiskäytännön jossain määrin tukevan kannetta.

Riidanalaisten OVTES:n määräysten tulkinnassa on virkaehtosopimusaineiston lisäksi otettava huomioon asiaan liittyvä pakottava lainsäädäntö ja muut normit.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Laki on tältä osin samansisältöinen kuin työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentti.

Tasapuolisen kohtelun vaatimus on luonteeltaan yleinen palvelussuhdelaeissa säädetty periaate. Säännös kieltää työnantajaa asettamasta perusteettomasti työntekijöitä keskenään eri asemaan. Työnantajan on kohdeltava samankaltaisissa ja vertailukelpoisissa tilanteissa olevia työntekijöitä samalla tavoin. Tilanteiden vertailukelpoisuus ratkaistaan työnantajakohtaisesti ottaen huomioon työntekijöiden asema ja tehtävät työpaikalla. Tasapuolisen kohtelun vaatimus velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti työnjohto-oikeutta käytettäessä, kuten asetettaessa työntekijöille työhön liittyviä velvollisuuksia ja vaatimuksia. Vastaavasti työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti silloin, kun työnantaja arvioi työntekijöille asetettujen velvollisuuksien noudattamista ja vaatimusten täyttämistä. Toisaalta työnantajan on noudatettava tasapuolisen kohtelun vaatimusta myös työsuhteeseen perustuvien etujen myöntämisessä. (HE 19/2014 s. 125–126)

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n 2 momentin mukaan määräaikaisissa ja osa-aikaisissa virkasuhteissa ei saa pelkästään virkasuhteen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia palvelussuhteen ehtoja kuin muissa virkasuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Säännös perustuu osa-aikatyötä ja määräaikaista työtä koskeviin direktiiveihin (97/81/EY ja 1999/70/EY). Niissä kummassakin säädetään syrjinnän kiellosta osa-aikaisuuden ja määräaikaisuuden perusteella. (HE 196/2002 s. 35)

Osa-aikatyötä koskevalla direktiivillä (97/81/EY) täytäntöön pannun puitesopimuksen 4 lausekkeen 2 kohdassa on todettu, että silloin kun se on tarkoituksenmukaista, osa-aikaisissa työsuhteissa sovelletaan pro rata temporis -periaatetta. Periaatteen mukaan työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät tehdyn työajan suhteessa.

Osa-aikatyötä tekevän palkka- ja muiden työehtojen tulee pro rata temporis -periaatteen mukaan määräytyä tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin vastaavaa työtä tekevän kokoaikaisen työntekijän ehdot. Kyseistä työtä tekevän työsuhteen ehtoja verrataan vastaavan vakituisessa palveluksessa olevan työntekijän ehtoihin ja tällaisen työntekijän puuttuessa ensisijaisesti työsuhteessa sovellettavaan työehtosopimukseen. Ellei sitäkään ole, vertailu tehdään lain, työehtosopimus- tai muun käytännön mukaan. (Mika Valkonen ja Seppo Koskinen, Yhdenvertainen kohtelu työsuhteessa, 2018, sähköinen kirja s. 271–272)

Pro rata temporis -periaate ei tarkoita lain mukaisten työehtosopimusmääräysten soveltamista vastoin osallisten tarkoitusta. Kysymys on ainoastaan asianomaista työaikamuotoa tekevien lähtökohtaisesta oikeudesta samanlaisessa tilanteessa suhteessa samoihin etuihin kuin kokoaikaisilla työehtosopimuksen mukaan olisi (katso TT 1997:60). Työehtosopimuksen tarkoituksen ja soveltamistilanteen jäädessä tulkinnanvaraiseksi (tai määräyksen ollessa pätemätön) sopimusmääräyksiä on oikeuskäytännössä tulkittu "yhdenvertaisuusmyönteisesti". (Mika Valkonen ja Seppo Koskinen, emt. s. 272; katso myös esimerkiksi TT 1999:34, TT 2001:52, TT 2001:58 ja TT 2004:77.)

Työtuomioistuin toteaa, että tässä tapauksessa OVTES:n määräysten tulkinta ei ole yksiselitteinen virkaehtosopimuksen sanamuodon, osapuolten tarkoituksen ja virkaehtosopimuksen soveltamiskäytännön perusteella. Kuitenkin osa-aikaisia viranhaltijoita koskeva tasapuolisen kohtelun velvoite sekä oikeuksien ja velvollisuuksien määräytyminen lähtökohtaisesti tehdyn työajan suhteessa puoltavat kanteessa esitettyä tulkintaa. Työtuomioistuin katsoo, että päinvastainen tulkinta olisi vastoin edellä todettuja tasapuoliseen kohteluun velvoittavia pakottavia säännöksiä ilman, että sille on tässä tapauksessa esitetty asiallisia perusteita.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että OVTES:a on tulkittava siten, että osa-aikaisena viranhaltijana toimiva luokanopettaja voidaan määrätä osallistumaan OVTES:n osio B:n 14 §:n mukaisiin opettajatyöpäiviin (VESO-päiviin) ja osio B:n 1. liitteen 6 §:n mukaiseen yhteissuunnittelutyöaikaan ainoastaan samassa suhteessa kuin mikä on työntekijän osa-aikaprosentti.

Hyvityssakot

Asiassa on riidatonta, että Jyväskylän kaupungin palveluksessa ollut luokanopettaja A oli hoitanut virkaansa osa-aikajärjestelyin (osa-aikainen virkavapaa) 1.8.2012 lukien. A:n kertomuksesta ilmenee, että hän oli ollut 1.8.2012 lukien määräaikaisella osa-aikaisella kuntoutustuella kunnes hänelle oli 1.8.2015 lukien myönnetty osatyökyvyttömyyseläke toistaiseksi. Riidatonta on, että lukuvuosina 2012-2016 A:n viikkotuntimäärä oli vaihdellut 10 tunnista 14 tuntiin täyden opetusvelvollisuuden ollessa 24 vuosiviikkotuntia.

Kanteen mukaan A oli velvoitettu 1.8.2012 lukien osallistumaan VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan osa-aikaprosenttiaan suuremmalla osuudella. Tätä väitettä Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän kaupunki eivät ole kiistäneet. A:n mukaan hänen osallistumisensa VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan oli vaihdellut ennen syksyä 2015, mutta välillä hän oli osallistunut yhteissuunnittelutyöaikaan hyvin paljon. A:n kertomuksesta ja kirjallisena todisteena esitetystä sähköpostikirjeenvaihdosta (K5) ilmenee, että Jyväskylän kaupunki oli ohjeistanut A:ta 27.10.2015 siten, että A:n tuli osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan täysimääräisesti paitsi jos VESO-päivä tai yhteissuunnittelutyöaika osui eläkepäivään. Samasta todisteesta ilmenee, että Jyväskylän kaupunki oli tehnyt tämän ratkaisunsa Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta saamansa ohjeistuksen perusteella. A:n mukaan hän oli ohjeen saatuaan noudattanut sitä.

Vaajakummun yhtenäiskoulussa rehtorina ja A:n esimiehenä 1.4.2016 lukien toiminut F on kertonut, että A:n velvollisuudessa osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan ei ollut otettu huomioon sitä, että tämä hoiti virkaansa osittain. A oli pääsääntöisesti osallistunut VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan. Jos hänellä oli ollut jokin este, asiasta oli sovittu erikseen.

Työtuomioistuin katsoo edellä selostetun perusteella selvitetyksi, että A:n velvollisuus osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan on 1.8.2012 lukien ollut ainakin osan ajasta suurempi kuin hänen kulloinenkin osa-aikaprosenttinsa.

Se, missä määrin osa-aikaisesti virkaansa hoitavalla opettajalla on velvollisuus osallistua VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan, on ollut jossakin määrin epäselvää. Työnantajan oikea toimintatapa asiassa ei ole ollut suoraan luettavissa virkaehtosopimuksesta. Asiassa on lisäksi tullut esille, että Jyväskylän kaupunki oli työnantajana toiminut Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta saamansa ohjeistuksen perusteella ja että työnantajan edustaja oli neuvotellut A:n kanssa tapauskohtaisesti tämän osallistumisesta VESO-päiviin ja yhteissuunnittelutyöaikaan. Näissä olosuhteissa kaupungin ei voida katsoa rikkoneen virkaehtosopimusta tietensä. Jyväskylän kaupunkia ei siten ole tuomittava maksamaan asiassa hyvityssakkoa.

Työtuomioistuin katsoo, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on virkaehtosopimukseen osallisena tullut olla selvillä myös osa-aikatyöntekijöitä koskevista säädöksistä ja oikeuskäytännöstä. Esitetyn selvityksen perusteella Kunnallinen työmarkkinalaitos on tullut tietoiseksi Jyväskylän kaupungin menettelystä A:n tapauksessa jo syksyllä 2015. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut havaita Jyväskylän kaupun³gin menettelyn virheellisyys ja antaa kaupungille ohjeet korjata menettelynsä. Kun Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole näin tehnyt, se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Kunnallinen työmarkkinalaitos on siten määrättävä maksamaan hyvityssakkoa. Tuomittavan hyvityssakon määrässä on otettu huomioon työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa mainitut seikat ja työtuomioistuimen ratkaisukäytäntö.

Oikeudenkäyntikulut

Kanne on hyväksytty muilta osin paitsi Jyväskylän kaupungin maksettavaksi vaaditun hyvityssakon osalta. Työtuomioistuin katsoo, että vahvistusvaatimukset ovat olleet kanteessa pääasiana eikä mainitun hyvityssakkoa koskevan vaatimuksen käsittelemisellä ole ollut merkittävää vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään asiassa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän kaupunki, jotka pääosin häviävät asian, on siten velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa kokonaisuudessaan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla.

Vastaaja ja kuultava ovat paljoksuneet kantajan oikeudenkäyntikululaskua siltä osin kuin kantajan asiamiehen työtuntien määrä ylitti 31 tuntia. Työtuomioistuin toteaa, että vastaajan ja kuultavan yhteisessä oikeudenkäyntikululaskussa työtunteja on 27. Näyttötaakka asiassa on ollut kantajalla. Näihin seikkoihin ja asian laajuuteen nähden työtuomioistuin katsoo, että kantajan laskusta ilmenevä asiamiehen käyttämä noin 35 tunnin työmäärä on kohtuullinen ja johtunut asian hoitamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Vastaaja ja kuultava on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Kanteen enemmälti hyläten työtuomioistuin

- vahvistaa kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopi³muksen (1.2.2018-31.3.2020, OVTES) oikeaksi tulkinnaksi, että

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvi³tyssakkoa 3.500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Jyväskylän kau³pungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 11.890,98 eurolla (sisältäen arvonlisäveron osuuden 1.850,40 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen ratkaisun antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Kiiski, Äimälä, Lerssi, Lehto ja Rapinoja jäseninä. Valmistelija on ollut Snellman-Valtonen.

Tuomio on yksimielinen.