TT 2019:104

Asiassa oli kysymys siitä, oliko terveyskeskuksen terveyskeskussairaalan potilasosastolla työskentelevien osastonsihteerien työsuhteissa sovellettava työaikamuoto kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan toimistotyöaika vai yleistyöaika. Työtuomioistuin katsoi, että suurin osa osastonsihteerien työajasta kului tehtäviin, jotka luonteensa ja laatunsa puolesta kuuluivat toimistotyöaikaan. Työtuomioistuin katsoi, että työaikamuoto oli valittava pääasiallisten tehtävien perusteella, joten osastonsihteerien työaikamuoto oli toimistotyöaika. Koska kysymys oikeasta työaikamuodosta oli tulkinnanvarainen, asiassa ei katsottu työnantajan rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

KANTAJAT

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Julkisen alan unioni JAU ry

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Jyväskylän kaupunki

ASIA

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinta

Työaikamuotoa koskeva riita

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.5.2019

Pääkäsittely 10.10.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES 2014–2016, voimassa 1.3.2014–31.1.2017) sisältää muun ohella seuraavat määräykset.

---

III LUKU

6 § Työaikamuodot

1 mom.

Viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten kuin tässä työaikaluvussa tai liitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Yleiset työaikamuodot ovat:

1. yleistyöaika (7§)

2. toimistotyöaika (8 §)

3. jaksotyöaika (9 §)

4. säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa (10 §)

---

7 § Yleistyöaika

Säännöllinen työaika

1 mom.

Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia enintään 6 viikon ajanjaksossa.

Soveltamisohje

Viikkoa pitempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2-4 viikon tasoittumisjakso on yleensä riittävä. Työvuoroluettelo on pääsääntöisesti laadittava koko tasoittumisjaksoksi ja sitä on noudatettava siten kuin 30 §:ssä on tarkemmin määrätty. Työajan tasoittumisjärjestelmästä on määräykset 29 §:ssä. 7 ja 8 §:ssä tarkoitetussa työssä noudatetaan myös tasoittumisjaksossa vuorokautisia ja viikoittaisia lisä- ja ylityörajoja (ks. tarkemmin 14,15 ja 23 §), jollei paikallisesta sopimuksesta muuta aiheudu.

Arkipyhäviikon työaika

2 mom.

Niillä viikoilla, joihin sisältyy pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä (työaikaa lyhentävä arkipyhä), säännöllinen viikkotyöaika (lisätyöraja) on kutakin edellä lueteltua päivää kohti 7 tuntia 45 minuuttia lyhyempi kuin 1 momentissa on määrätty. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisilla viikoilla kutakin edellä mainittua työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 45 minuutista kuin asianomaisen viranhaltijan/

työntekijän osa-aikatyöaika on 1 momentin mukaisesta täydestä työajasta.

---

Liukuva työaika

3 mom.

Liukuvassa työajassa noudatetaan liitteessä 15 olevia määräyksiä.

---

8 § Toimistotyöaika

Säännöllinen työaika

1 mom.

Pääasiallisesti virasto- ja toimistotyössä toimivan säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36 tuntia 45 minuuttia enintään 6 viikon ajanjaksossa.

Soveltamisohje

Toimistotyöaikajärjestelmän soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaisevaa ei ole se, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa, vaan viranhaltijan/työntekijän työn luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan esim. niihin teknisen alan viranhaltijoihin/työntekijöihin, joiden työt ovat luonteeltaan hallinnollisia, suunnittelu- ja laskentatehtäviä. Sen sijaan esim. valvonta-, tarkastus- ja työnjohtamistehtävissä mm. rakennustöissä ja ns. kenttätyössä työaika määräytyy 7 §:n mukaan.

Toimistotyöaikajärjestelmää sovelletaan myös kunnan perhepäivähoidon ohjaajiin ja kirjastohenkilöstöön.

Tasoittumisjaksosta ks. 7 §:n 1 momentin soveltamisohje. Toimistotyöajassa viikkoa pitempi tasoittumisjakso on tarpeen lähinnä kirjastoissa ja eräissä sosiaalihuollon tehtävissä. Myös liukuvan tai porrastetun työajan käyttö antaa joustoa työajan järjestelyssä. Ennen kuin keskimäärin 36 tunnin 45 minuutin tasoittumisjärjestelmä otetaan käyttöön, tulee asiasta neuvotella luottamusmiehen tai ao. henkilön kanssa siten kuin tämän luvun 29 §:n 2 ja 3 momentissa on määrätty.

-----

9 § Jaksotyöaika

Säännöllinen työaika

1 mom.

Työaikalain 7 §:ssä tarkoitetussa työssä, jossa työaika on järjestetty jaksotyöksi, säännöllinen täysi työaika on 2 viikon pituisena työaikajaksona enintään 76 tuntia 30 minuuttia, 3 viikon pituisena työaikajaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia ja 4 viikon pituisena työaikajaksona enintään 153 tuntia.

Työvuoroja saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän.

Soveltamisohje

Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa vain työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä, joita ovat mm. sairaalat, huoltolaitokset, terveyskeskukset, ympäri vuorokauden toimivat lasten päiväkodit mukaan luettuna ryhmäperhepäiväkodit ja vammaisten asuntolat, kesäsiirtolat, pakolaiskeskukset, vanhusten palvelutalot sekä kotipalvelu (TAL 7 § 1 mom. 7 kohta). Järjestettäessä näissä työpaikoissa toimivan henkilökunnan työaikaa on valittavissa kaksi vaihtoehtoista työaikajärjestelmää:

1 työaikalain 7 §:n mukainen järjestelmä, josta on määräykset tässä pykälässä, tai

2 työaikalain 6 §:n mukainen järjestelmä, josta on määräykset tämän työaikaluvun 7 §:ssä.

Kunta/kuntayhtymä valitsee sen työaikajärjestelmän, joka kunnan/kuntayhtymän toiminnan ja virkatehtävien/työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Työvuoroluettelosta ks. 30 §.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Uusi Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES 2017) tuli voimaan 1.2.2017. Se on edellä mainittujen määräysten osalta muutoin samansisältöinen kuin edeltäjänsä, mutta 7 §:ään on lisätty uusi soveltamisohje, joka on seuraavanlainen.

---

Soveltamisohje (7, 8, 9 ja 10 §)

Viikkotyöajan pidentyminen 30 minuutilla KVTES 2014-2016 mukaisesta työajasta tulee pääsääntöisesti suunnitella työvuoroluetteloon tehtäväksi yhtenä päivänä. Työnantaja voi suunnitella työvuorot käyttäen työaikaluvun mukaisia tasoittumisjaksoja taikka sopimalla 3 §:n mukaisella sopimuksella tavanomaista pidemmästä tasoittumisjaksosta. Pidempi tasoittumisjakso mahdollistaa sen, että työajan pidentymisestä kertynyt työaika voidaan tehdä yhtenä päivänä. Työajan pidentyminen voidaan suunnitella työvuoroluetteloon myös siten, että joinakin päivinä teetetään tavanomaista pidemmät työvuorot.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Säännöllisen työajan pituus on yleistyöajassa ja jaksotyössä yhtä pitkä eli keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on lyhyempi eli keskimäärin 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

Osastonsihteerit työskentelevät fyysisesti terveyskeskussairaalan potilasosastolla. He eivät tee varsinaista hoitotyötä. Osastonsihteerit eivät myöskään tee yötyötä, eikä heille suunnitella yli yhdeksän tunnin työvuoroja. Yleistyöajassa, toisin kuin aiemmin olleessa jaksotyöajassa, heillä on ruokatauko, jota ei lueta työaikaan. Myöskään toimistotyöajassa ruokataukoa ei luettaisi työaikaan.

Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen terveyskeskussairaalassa Kyllön tai Palokan sairaalaosastoilla työskentelevien osastonsihteerien A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n ja I:n työsuhteisiin on ennen 1.6.2015 sovellettu jaksotyötä ja muodollista jaksotyötä koskevia määräyksiä. Tämän jälkeen he ovat työskennelleet työnantajan määräyksestä noudattaen yleistyöaikaa. Mainittuihin osastonsihteereihin ei siten ole koskaan sovellettu toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.

Hallinnollisiin sihteereihin ja palvelusihteereihin on tullut soveltaa ja on myös sovellettu toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.

Jyväskylän kaupunki oli saanut tietoonsa kantajien kannan koskien osastonsihteereiden työaikamuotoa viimeistään erimielisyysneuvotteluissa 9.10.2015.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry ovat vaatineet, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa työskentelevien osastonsihteerien työaikamuoto on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 8 §:ssä tarkoitettu toimistotyöaika,

- tuomitsee Jyväskylän kaupungin hyvityssakkoon kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksen rikkomisesta joko tietensä tai siten, että Jyväskylän kaupungin olisi ainakin perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräystä,

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden

laiminlyömisestä ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Jyväskylän kaupungin yhteisvastuullisesti

korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 17.763,10 eurolla (arvonlisäveron osuus 2.919,70 euroa) korkoineen.

Perusteet

Vahvistusvaatimus

Osastonsihteerit tekivät luonteeltaan ja laadultaan yksinomaan toimistomaista työtä. Heidän työtehtävänsä olivat käytännössä pelkästään Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 8 §:n soveltamisohjeessa tarkoitettuja hallinnollisia tehtäviä. Osastonsihteerit eivät tehneet hoito- tai hoivatyötä, eivätkä he siten kuuluneet työnsä luonteen ja laadun perusteella hoitohenkilökuntaan. He olivat sidoksissa potilastyöhön ainoastaan siten, että työ kohdentui vain välillisesti potilaaseen heidän huolehtiessaan potilaspaikkatilanteesta osastolla, potilastietojen kirjaamisesta ja potilasasiakirjojen käsittelystä, lääkärin lähetteiden ja muiden asiakirjojen saneluiden purusta ja kirjoittamisesta, laboratorio- ja muiden tutkimusten tilaamisesta, asiakasneuvonnasta, postin lajittelusta ja kopioinnista. Osastonsihteerit osallistuivat osastokokouksiin sekä tarvittaessa kirjoittivat kokousten muistiot. Heillä oli omat työhuoneet.

Osastonsihteeriltä edellytettiin sosiaali- tai terveydenhoitoalan tai muun alan ammatillista perustutkintoa tai aikaisempaa ammatillista tutkintoa. Tehtävään riitti siis myös muun alan ammatillinen peruskoulutus, joten edes työnantajan nykyään edellyttämä terveydenhuoltoalan koulutus tai suojavaatteiden käyttö eivät tehneet työn luonteesta hoito- tai hoivatyötä. Osastolla varsinaista hoitotyötä tekevä henkilöstö, kuten lähihoitajat ja sairaanhoitajat, työskenteli jaksotyöajassa eikä yleistyöajassa.

Työnantajan laatima yleinen tehtävänkuvaus ja uusille työnhakijoille osoitettu kuvaus sekä työn vaativuuden arviointiin liitetty kuvaus tehtävän sisällöstä osoittivat osaltaan, että työ oli luonteeltaan ja laadultaan yksinomaan hallinnollista toimistotyötä. Osastonsihteerit oli lisäksi sijoitettu hallinnon budjettiin, ja he olivat olleet mukana hallinnon alalla käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa.

Jotta yleistyöaika tulisi sovellettavaksi, tulisi hoitotyön muodostaa pääosa osastonsihteerin tehtävistä (ks. TT 2007:110, TT 1992:129 ja TT 1983:119). Osastonsihteerit eivät edes avustaneet hoitohenkilökuntaa varsinaisessa hoitotyössä, joten vuoden 1979 yleiskirjeellä ei ollut asiassa merkitystä. Sitä paitsi ehdoton enemmistö julkisen puolen eli muista kun yksityisen puolen palveluksessa työskentelevistä osastonsihteereistä ei ollut koulutukseltaan terveydenhuollon ammattilaisia.

Työnantaja ei voinut valita työaikamuotoa työnjohto-oikeudellaan, vaan KVTES:n mukaan oikea työaikamuoto toimistotyöajassa määräytyi työn luonteen ja laadun perusteella. Se, että KVTES:n palkkahinnoittelussa oli mahdollistettu osastonsihteereille muunkin alan koulutus, tuki kantajien näkemystä.

Osastonsihteerien tehtävät vastasivat toimistotyöaikaa tekevien hallinnon sihteerien ja palvelusihteerien työtehtäviä. Näin ollen työnantaja oli myös työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetun työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoitteen nojalla velvollinen soveltamaan osastonsihteereihin toimistotyöaikaa.

Hyvityssakko

Kysymys osastonsihteereiden työtehtävien luonteesta ja laadusta ei ollut tulkinnanvarainen. Työnantaja oli jättänyt oikaisematta virheellisen menettelynsä koskien osastonsihteereiden työaikamuotoa. Näin ollen kuntatyönantaja oli tietensä rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 8 §:n määräyksiä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos oli asettuessaan tukemaan työnantajan menettelyä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän kaupunki ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajien yhteiset, arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.690,60 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vahvistusvaatimus

KVTES:n ja työaikalain 6 §:n mukaan lähtökohtaisesti noudatettava työaikamuoto oli aina yleistyöaika, jonka soveltamisala oli yleinen. Toimistotyöaikaa ja jaksotyöaikaa sovellettiin vain silloin, kun niiden soveltamisen edellytykset täyttyivät. KVTES:n 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan työnantaja voi valita joko yleistyöajan tai jaksotyöajan. Työnantaja valitsi oikean työaikamuodon työnjohto-oikeudellaan.

Osastonsihteerit eivät tehneet työtä, joka olisi luonteeltaan ja laadultaan kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen III luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimistotyötä. Perinteisesti heidän työnsä kytkeytyi tiiviisti potilastyöhön ja potilaiden kokonaishoitoon, mitä osoittivat esimerkiksi heidän työskentely-ympäristönsä ja suojavaatteiden käyttö. Osastonsihteerien työ tuki osastolla tehtävää hoito- ja potilastyötä ja koko osaston toimintaa, eikä sitä voitu tehdä fyysisesti osastosta erillään. Osastonsihteerien tehtävät suoritettiin välittömässä vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävien kanssa. Työ vaati myös terveydenhuollon osaamista ja tuntemusta. Osastonsihteerien työ oli siten osa hoitotyön kokonaisuutta. Mikään sairaalaosastoilla työskentelevistä ammattiryhmistä ei työskennellyt toimistotyöajassa.

Toimistotyöajan soveltaminen oli ratkaistava kunkin tehtävän laadun ja luonteen perusteella asianomaisen sopimusmääräyksen soveltamisedellytysten mukaisesti. Osastonsihteerien tehtäviä ei voitu rinnastaa hallintosihteerien ja palvelusihteerien tehtäviin, vaikka ne sisälsivätkin toimistotehtäviä. Hallintosihteerin ja palvelusihteerin tehtävät olivat luonteeltaan aivan erilaisia, ja niissä oli kysymys puhtaasti hallinnollisista tehtävistä. Kuntatyönantajalla ei siten ollut velvollisuutta soveltaa osastonsihteereihin toimistotyöaikaa sillä perusteella, että työntekijöitä tuli kohdella tasapuolisesti.

Toimistotyöaikaa koskevat määräykset olivat olleet kunnallisissa yleisissä virka- ja työehtosopimuksissa aina 1970-luvulta lähtien. Sopijaosapuolet olivat vuonna 1979 laatineet yhteisen yksimielisen yleiskirjeen A 17/1979 terveydenhuoltoalan hoitohenkilökunnan työajoista. Yleiskirjeessä terveydenhuoltoalan henkilökunnan oli todettu jäävän toimistotyöajan soveltamisalan ulkopuolelle.

Sopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö ei tukenut kantajien vahvistusvaatimusta. Tämä ilmeni osaltaan Tilastokeskuksen vuosittain keräämästä työaikamuotojen käyttöä koskevasta tilastosta. Myös oikeuskäytäntö, esimerkiksi työtuomioistuimen tuomio TT 1983:74, puhui vahvistusvaatimusta vastaan.

Osastonsihteerit oli sijoitettu osaksi terveyskeskussairaalan osastojen budjettia. Jyväskylän kaupungissa käynnistyi vuonna 2014 tiukka talouden tasapainottaminen, jolloin tehtäviä järjesteltiin ja tiivistettiin kaikissa toiminnoissa. Se, että osastonsihteereitä käsiteltiin tuolloin osana hallinnon ryhmän tehtäviä, ei ollut merkityksellistä ratkaistaessa virka- ja työehtosopimuksessa sovitun työaikamuodon soveltamisedellytyksiä.

KVTES II luvun 7 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan palkkahinnoittelussa mainittu pätevyys ei ollut viran tai toimen kelpoisuusehto vaan palkkausperuste. Hinnoittelukohdassa mainittu kelpoisuus osoitti sen, mihin hinnoittelukohtaan henkilö kuului eli mikä oli hänen peruspalkkansa. Kelpoisuusehdot oli määrätty tapauksesta riippuen laissa, asetuksessa, johtosäännössä, asianomaisen viranomaisen päätöksessä tai muutoin tehtävään otettaessa. Jyväskylän kaupunki edellytti osastonsihteereiltä ainakin vuodesta 2010 alkaen lähihoitajan tutkintoa tai tätä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa, joka sisälsi terveydenhuollon osastonsihteerin koulutuksen.

Osastonsihteerit sijoittuivat myös KVTES:n palkkahinnoittelussa liitteeseen 3 (terveydenhuollon hoitohenkilöstö), kun taas palvelusihteerit sijoittuivat liitteeseen 1 (hallintotehtävien ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstö).

Hyvityssakko

Jyväskylän kaupunki ei ollut rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä, joten hyvityssakon tuomitsemiselle ei ollut perusteita. Joka tapauksessa Jyväskylän kaupunki oli menetellyt Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden mukaisesti, eikä se siten ollut ainakaan tieten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajien kirjalliset todisteet

K1. Osastonsihteerin tehtävänkuvauslomake 9.11.2016

K2. Hallinnon sihteerien tehtävänkuvaus 7.9.2015

K3. Palvelusihteerien tehtävänkuvaus 7.9.2016

K4. Hakuilmoitus kahteen osastonsihteerin tehtävään, hakuaika päättynyt 18.11.2016

K5. Osastonsihteerin työnkuva JYTE:n terveyskeskussairaaloissa 23.9.2015

K6. KVTES 2014–2016 ja 2018–2019, liite 3, 2 § Hoitoalan ammattitehtävät

K7. Ote Jyväskylän kaupungin työn vaativuuden arvioinnista terveydenhuollon hoitohenkilöstön osalta

K8. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n jäseninä olevien osastonsihteerien koulutus

Vastaajien kirjalliset todisteet

V1. Osastonsihteerin tehtävänkuvauslomake 9.11.2016 (= K1)

V2. Yleiskirje A 17/1979: Viranhaltijoiden säännöllisiä työaikoja selvittäneen työryhmän muistio

V3. Virkaehtosopimus kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1980 tarkistamisesta 1.11.1980 lukien, liite 19 kohta 3.1.3.26, osastoavustaja

V4. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilasto: Osastonsihteerin ammattinimikkeellä työskentelevät työaikamuodoittain lokakuussa 2017

V5. Palvelusihteerin tehtävänkuvauslomake 31.1.2018

V6. Hakuilmoitus kahteen osastonsihteerin tehtävään, hakuaika päättynyt 18.11.2016 (=K4)

Kantajien henkilötodistelu

1. A, osastonsihteeri

2. K, pääluottamusmies

3. L, pääluottamusmies

Vastaajien henkilötodistelu

1. M, palveluesimies

2. N, palveluesimies

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Osastonsihteerien työaikamuoto

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, oliko kanteessa mainittujen osastonsihteerien työsuhteissa sovellettava työaikamuoto KVTES:n III luvun 8 §:ssä tarkoitettu toimistotyöaika vai 7 §:ssä tarkoitettu yleistyöaika, jota koskevia määräyksiä työnantaja on soveltanut osastonsihteerien työsuhteissa 1.6.2015 lukien. Kyseiset osastonsihteerit työskentelivät Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen terveyskeskussairaalan potilasosastolla Kyllössä tai Palokassa.

Osastonsihteerien työtehtävistä ja koulutuksesta esitetty selvitys

Kirjallisena todisteena K5 esitetystä osastonsihteerin työnkuvasta JYTE:n terveyskeskussairaaloissa 23.9.2015 ilmenee, että osastonsihteerin työnkuva on monipuolinen. He huolehtivat potilaspaikkatilanteen ajan tasalla pitämisestä osastoilla, potilastietojen kirjaamisesta, potilaspapereiden käsittelystä, purkamisesta ja palautuksesta arkistoon, lääkäreiden lähetteiden, todistusten ja ilmoitusten kirjoittamisesta, asiakirjojen ja lääketilausten faksaamisesta, laboratoriokokeiden ja erilaisten tutkimusten tilaamisesta sekä veritilauksista. He huolehtivat pitkäaikaispotilaiden päätösten ajan tasalle saattamisesta. Työhön sisältyy myös potilaiden ja omaisten neuvominen ja opastaminen, postin lajittelu, lomakkeiden saatavuudesta huolehtiminen ja kopiointi. Hyvä ATK-hallinta on merkittävä osa ammatillista osaamista. Sihteeri toimii osaston tiimin jäsenenä ja osallistuu osastokokouksiin. Sihteeri myös tarvittaessa kirjoittaa kokousten muistiot.

Kirjallisena todisteena K7 on esitetty ote Jyväskylän kaupungin työn vaativuuden arvioinnista (TVA) terveydenhuollon hoitohenkilöstön osalta. TVA-taulukko on päivitetty 5.4.2019. Sen mukaan osastonsihteerin tehtävänä on potilas-/asiakastyössä syntyneen tiedon tallentaminen ja välittäminen. Osastonsihteerin keskeisiä tehtäviä ovat tekstinkäsittely, asiakaspalvelu sekä erilaisten tutkimusten tilaaminen ja tilastointi. Pääluottamusmies K on kertonut, että kyseinen TVA-taulukko perustui työntekijän tosiasiallisiin tehtäviin ja sen tarkoitus oli osoittaa keskeisimmät tehtävät. K:n mukaan se vastasi työnantaja- ja työntekijäpuolen näkemystä keskeisimmistä tehtävistä.

Osastonsihteeri A on kertonut pitäneensä viikon ajan kirjaa työtehtävistään. Sanelujen purkuun sekä todistusten ja läheteasioiden hoitoon meni päivässä noin 4–5 tuntia. Sanelujen puhtaaksi kirjoittamiseen saattoi liittyä esimerkiksi laboratorio- tai röntgentutkimusten tilaamista. Potilasasiakirjojen laatimiseen ja purkuun meni noin 1–2 tuntia ja potilaiden sisään- ja uloskirjauksiin noin 1–2 tuntia päivässä. Osastonsihteerit osoittivat tietokonejärjestelmässä potilaille huoneet. Myös K on kertonut, että osastonsihteerien tehtäviin kuuluivat sanelujen purku, joka vei suuren osan työjasta, sekä potilaiden sisään- ja uloskirjaus ja potilasasiakirjojen käsitteleminen. Pääluottamusmies L:n mukaan saneluiden purku vei yli puolet osastonsihteerien työajasta.

A on edelleen kertonut, että puhelinasioiden ja postin hoitoon meni noin yksi tunti päivässä. Puhelinasiat tarkoittivat esimerkiksi ajanvarauksia muihin yksiköihin, aikojen peruuttamista tai siirtämistä tai omaisten neuvontaa esimerkiksi hautausasioihin tai lomakkeisiin liittyen. A on kertonut, että osastonsihteerit eivät olleet potilaiden kanssa fyysisesti tekemisissä, vaan esimerkiksi lääkärien lähetteet menivät potilaille lääkärien tai hoitajien kautta. A:n mukaan osastonsihteerit eivät edes avustaneet hoitotyössä. Osastonsihteerien työssä neuvonta kohdistui lähinnä hoitajien ja lääkärien erinäisten ongelmien ratkomiseen, kuten sen ohjeistamiseen, miten tulostimet ja muut laitteet toimivat taikka mikä taho kustansi potilaan matkat muualle.

Kirjallisina todisteina esitetyistä osastonsihteerin tehtävänkuvauslomakkeesta (K1/V1), hakuilmoituksesta kahteen osastonsihteerin tehtävään (K4/V6), osastonsihteerin työnkuvasta JYTE:n terveyskeskussairaaloissa 23.9.2015 (K5) ja TVA-taulukosta (K7) ilmenevät osastonsihteerin tehtävät vastaavat olennaisilta osin A:n kertomaa. Mainittujen asiakirjojen mukaan osastonsihteerin työhön sisältyi lisäksi potilaiden ja omaisten neuvontaa sekä opastusta.

K ja L ovat kuvanneet osastonsihteerien työtä hallinnolliseksi ja toimistotyöksi, A toimistotyöksi. A ja K ovat kertoneet, että osastonsihteereiltä ei vaadittu lääkelupia toisin kuin hoitotyöhön osallistuvilta. K on kertonut, että osastonsihteereitä ei myöskään laskettu hoitajamitoitukseen. L on kertonut, että osastonsihteerien tehtävät olivat välillisiä potilaisiin nähden. A on kertonut, että osastonsihteerit eivät sijaistaneet muita ammattiryhmiä kuin osastonsihteereitä, mitä tukee myös palveluesimies N:n kertomus.

Toisaalta N on kertonut, että osastonsihteerin tehtävien yhteys osaston hoitotyöhön oli oleellinen ja osastonsihteerin tuli olla osastolla päivittäin paikalla. Työ oli tiimityötä lääkärien ja hoitajien kanssa. Osastonsihteerien päivittäisiin tehtäviin kuuluivat potilasasiakirjojen hallinta, saneluiden purkaminen, tutkimusten tilaaminen ja lähetteiden tekeminen. Lääkärikierrolta saattoi tulla kiireellisiä asioita, joita osastonsihteerin tuli hoitaa lääkärin ohjeistuksen mukaan. Joskus osastonsihteerit joutuivat menemään lääkärikierrolle potilashuoneisiin hoitamaan jotain asiaa. Tehtäviin kuuluivat myös tulotietojen vastaanottaminen sekä kotiutustilanteessa jatkohoitojen ajanvaraukset ja asiakirjojen valmistelu. Kotiutustilanteessa osastonsihteerit myös kertoivat potilaalle jatkohoidoista ja siitä, milloin potilaan tuli olla yhteydessä lääkäriin, sekä saattoivat antaa joitain asiakirjoja potilaalle.

Myös palveluesimies M on kertonut, että osastonsihteerien tehtävät kytkeytyivät osastolla hoidettavan potilaan hoitotapahtumaan ja -prosessiin, koska osastonsihteerien tehtävät tulivat sitä kautta. Lääkärikierroilta saattoi tulla tehtäväksi saneluita taikka pyyntö tilata kokeita tai laboratoriotutkimuksia.

A on kertonut, että osastonsihteereillä oli omat työhuoneet. A:n mukaan osastonsihteereillä oli työasut osin perinteen vuoksi mutta myös hygieniasyistä eli siksi, että bakteereita ja viruksia ei kulkeutuisi kotoa osastolle tai toisin päin. A:n kertomusta työasujen ja työhuoneiden osalta tukee myös K:n kertomus. N on kertonut, että osastosihteerit työskentelivät joko samassa kansliassa hoitajien kanssa tai lähietäisyydellä.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) 2014–2016 ja 2018–2019, 3. liitteen 2 §:stä (K6) ilmenee, että palkkahinnoittelussa on katsottu mahdolliseksi, että osastonsihteerin tehtävässä toimii henkilö, jolla on muun alan kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillinen perustutkinto tai aikaisempi ammatillinen tutkinto.

Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen terveyskeskussairaalassa käytetyssä tehtäväkuvauslomakkeessa (K1/V1) osastonsihteerin tehtävässä vaadituksi kelpoisuudeksi / koulutustasoksi on merkitty keskiasteen koulutus (ammattitutkinto). Kirjallisista todisteista K1/V1 ja K7 ilmenee tarkemmin, että työnantaja edellytti osastonsihteerin tehtävään lähihoitajan tutkintoa (asiakaspalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma) tai tätä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa, joka sisälsi terveydenhuollon osastonsihteerin koulutuksen. K on kertonut, että työnantaja oli edellyttänyt osastonsihteerin tehtävään noin vuodesta 2010 lukien lähihoitajan tai osastonsihteerin koulutusta, mitä tukee myös N:n kertomus. K:n mukaan koulutusvaatimus oli tullut lähinnä selkiyttämään tilannetta aikaisempaan koulutukseen nähden. N:n mukaan koulutusvaatimus oli liittynyt lähihoitajien koulutusuudistukseen. L:n mukaan koulutusvaatimuksella oli osin historiallinen ja osin lääketieteellisen sanaston hallitsemiseen liittyvä syy.

A on kertonut, että osastonsihteerin tehtävissä toimi edelleen ainakin merkonomikoulutuksen saaneita. K:n mukaan osastonsihteerin tehtävissä oli edelleen ainakin sosionomi- ja merkonomikoulutuksen saaneita. K on kertonut, että kirjallisena todisteena K1/V1 esitetyssä osastonsihteerin tehtäväkuvauslomakkeessa mainituista henkilöistä muu koulutus oli ainakin sosionomi C:llä ja merkonomi O:lla. L on kertonut, että ainakin aiemmin osastonsihteerin tehtävissä oli toiminut sosionomin ja merkonomin koulutuksen saaneita, mutta arvellut näiden henkilöiden jo siirtyneen muihin tehtäviin. N:n on kertonut, että aiemmin osastonsihteereinä oli ollut merkonomeja ja sosionomi, joilla oli ollut lisäksi terveydenhuollon osastonsihteerin koulutus. Vuosien 2016 ja 2017 paikkeilla osastonsihteerin tehtäviin oli kaupungin organisaation sisällä siirtynyt henkilöitä muista tehtävistä ja näille oli tarjottu oppisopimuskoulutuksena terveydenhuollon tietohallinnon ja asiakaspalvelun koulutus.

Kirjallisena todisteena K8 on esitetty taulukko Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n jäseninä olevien osastonsihteerien koulutuksesta. Asiakirjasta ei ilmene, miltä ajalta taulukko on ja kuka sen on laatinut. Taulukon mukaan esimerkiksi lähihoitajan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinto oli 4,1 prosentilla, perushoitajan tai apuhoitajan koulutus 0,5 prosentilla, sairaanhoitajan tai erikoissairaanhoitajan koulutus 0,3 prosentilla ja sairaanhoitajan (AMK) koulutus 0,2 prosentilla. Sen sijaan yhteensä yli 70 prosentilla oli merkonomin, merkantin tai tradenomin tutkinto taikka jokin sihteerityön, toimistoalan tai talousalan koulutus.

K on kertonut, että vuonna 2014 oli ollut hallinnon yhteistoimintaneuvottelut vaikean taloustilanteen vuoksi. Tuolloin työnantaja oli katsonut, että osastonsihteerit kuuluivat tehtäviensä perusteella hallinnon työntekijöihin. Niin sanottu hallinnon täyttölupatyöryhmä oli kokoontunut mainittujen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen säännöllisesti. Kyseisessä työryhmässä oli käsitelty ja käsiteltiin edelleen hallinnon tehtävien täyttöluvat mukaan lukien osastonsihteerien täyttöluvat. Sen sijaan esimerkiksi lähi- ja sairaanhoitajien täyttöluvat käsiteltiin kunkin palvelualueen johtoryhmässä. K:n kertomusta tässä kappaleessa selostetuilta osin tukee myös L:n kertomus.

N on kertonut, että osastonsihteerien joutuminen vuoden 2014 yhteistoimintaneuvottelujen piiriin oli johtunut siitä, että tietokoneajoissa oli poimittu kaikki henkilöt, joiden nimike sisälsi sanan sihteeri. Tätä ei ollut muuttanut se, että N ja osastonsihteerit olivat tuoneet organisaation sisällä esiin, että osastonsihteerit eivät heidän mielestään kuuluneet yhteistoimintaneuvottelujen piiriin.

Virka- ja työehtosopimuksen määräysten tulkinta ja tasapuolinen kohtelu

Yleiskirje 7.3.1979

Asiassa on riitaista, osoittiko 7.3.1979 päivätty yleiskirje A 17/1979 (kirjallinen todiste V2) sopijapuolten yhteisen tarkoituksen KVTES:n määräysten tulkinnasta käsillä olevan asian osalta. Kantajat ovat lausuneet, että yleiskirje ei vastannut sitovuudeltaan KVTES:ta eikä sisältänyt mainintaa osastonsihteeristä. Vastaajat ovat katsoneet, että teksti osoitti osapuolten yhteisen tarkoituksen. Vastaajien mukaan yleiskirjeestä ilmeni sopimukseen osallisten yhteinen näkemys siitä, että osastolla työskenteleviin työntekijöihin ei sovellettu toimistotyöaikaa. Lisäksi yleiskirjeessä mainittu osastoavustaja voitiin tehtäviensä puolesta rinnastaa osastonsihteeriin.

Työtuomioistuin toteaa, että mainittu yleiskirje sisältää viranhaltijoiden säännöllisiä työaikoja selvittäneen työryhmän muistion. Työryhmään olivat kuuluneet kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston ja pääsopijajärjestöjen edustajat. Muistion terveydenhuoltoalan hoitohenkilökuntaa koskevassa 3 kohdassa on todettu yksimielisenä kantana, että 19. liitteen 3.1. kohdassa tarkoitetun terveydenhuoltoalan hoitohenkilökunnan tehtävien katsotaan siinä määrin liittyvän potilaiden tai huollettavien kokonaishoitoon tai -huoltoon, ettei heidän työtään sen luonne ja laatu huomioon ottaen voida katsoa virasto- ja muuksi toimistotyöksi, vaikka tehtäviin kuuluisi myös hallinnollisia tehtäviä.

Kirjallisena todisteena V3 on esitetty ote kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1980 tarkistamisesta 1.11.1980 lukien tehdyn virkaehtosopimuksen 19. liitteestä. Asiakirjan kohdassa 3.1.3.26 on mainittu osastoavustaja, joka suorittaa sairaalan tai huolto- ja hoitolaitoksen potilas- ja toimenpideosastolla esiintyviä monipuolisia toimistotehtäviä osaston johdon alaisena ja jonka tehtävässä ammatillinen peruskoulutus tai käytännön kokemus on välttämätön. Osastoavustajan säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa tai periodityö.

A ja L ovat kertoneet, että osastoavustajia oli ollut aiemmin, mutta nimike oli muutettu mahdollisesti 1990-luvun alkupuolella. A on kertonut, että nimike oli muutettu sen selventämiseksi, mitä henkilö oikeasti tekee, eli että kyseessä ei ollut osastolla avustava henkilö vaan tehtävään kuuluivat toimistotyöt. L:n mukaan osastoavustajien tehtävään oli kuulunut sekä hallinnollisia ja toimistotehtäviä että hoitotyöhön liittyvää lääkärin avustamista, potilaiden vastaanotossa ja eräiden tutkimusten teossa avustamista sekä verinäytteiden ottoa. L on kertonut, että tehtävät oli erotettu toisistaan siten, että hallinnolliset ja toimistotehtävät oli siirretty osastonsihteereille ja hoidolliset tehtävät perushoitajille ja myöhemmin lähihoitajille. K on kertonut, että osastoavustajan nimike oli muutettu, koska työ oli sisältänyt myös lääkärin avustamista ja hoitotyössä avustamista ja koska koulutukseen oli kuulunut puolet hoitotyötä ja puolet toimistotyötä, toisin kuin osastonsihteerin tehtäviin.

Työtuomioistuin katsoo A:n, K:n ja L:n kertomuksilla selvitetyksi, että osastoavustajien tehtävä oli ollut erilainen kuin osastonsihteerien nykyinen tehtävä, sillä siihen oli merkittävänä osana kuulunut myös hoitotyössä avustamista. Yleiskirje A 17/1979 ei siten osoittanut sopimukseen osallisten tarkoitusta osastonsihteerien työn suhteen, koska kyseinen tehtävänimike ei ollut yleiskirjeen laatimisen aikaan käytössä eikä osastoavustajan tai minkään muunkaan yleiskirjeessä mainitun tehtävän ole näytetty vastanneen nykyistä osastonsihteerien tehtävää.

Soveltamiskäytäntö

Kirjallisena todisteena V4 on esitetty KT Kuntatyönantajien 30.5.2018 päivätty koonti osastonsihteerin ammattinimikkeellä työskentelevistä työaikamuodoittain lokakuussa 2017. Asiakirjan mukaan lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilastoa. Asiakirjasta ilmenee muun ohella, että tarkasteluaikana osastonsihteereistä oli päivätyönluontoisessa jaksotyössä eli entisessä muodollisessa jaksotyössä 57,7 prosenttia, vuorotyönluonteisessa jaksotyössä 19,8 prosenttia, yleistyöajassa 16,2 prosenttia ja toimistotyöajassa 4,6 prosenttia.

Työtuomioistuin toteaa, että edellä selostetun tilaston mukaan selvästi suurin osa osastonsihteereistä on edelleen jaksotyössä. Asiakirja ei osoita, että osastonsihteerien tulisi soveltamiskäytännön perusteella olla toimistotyöajassa tai yleistyöajassa. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei sopimusmääräyksen tulkinta ole tässä asiassa ratkaistavissa soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen perusteella.

Arviointi ja johtopäätökset

Toimistotyötä koskevan KVTES:n III luvun 8 §:n 1 momentin mukaan pääasiallisesti virasto- ja toimistotyössä toimivan säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36 tuntia 45 minuuttia enintään 6 viikon ajanjaksossa.

KVTES:n III luvun 8 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa on muun ohella todettu, että toimistotyöaikajärjestelmän soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaisevaa ei ole se, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa, vaan viranhaltijan tai työntekijän työn luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan esimerkiksi niihin teknisen alan viranhaltijoihin tai työntekijöihin, joiden työt ovat luonteeltaan hallinnollisia, suunnittelu- ja laskentatehtäviä. Sen sijaan esimerkiksi valvonta-, tarkastus- ja työnjohtamistehtävissä muun muassa rakennustöissä ja niin sanotussa kenttätyössä työaika määräytyy 7 §:n mukaan.

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa on KVTES:n määräyksen ja sen soveltamisohjeen sanamuodon perusteella arvioitava, onko kysymyksessä olevien osastonsihteerien työ pääasiallisesti virasto- ja toimistotyötä. Ratkaisevaa arvioinnissa on työn luonne ja laatu. Työtuomioistuin katsoo soveltamisohjeen sanamuodon perusteella, että sen esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä, vaan toimistotyönä kysymykseen voivat tulla myös muut kuin siinä nimenomaisesti luetellut tehtävät. Työn pääasiallisuuden osalta työtuomioistuin toteaa, että sen ratkaisussa TT 1983:119 kaupungin vesihuoltolaitoksessa työskentelevän asennustarkastajan päivittäisestä työajasta keskimäärin vain noin kaksi tuntia käytettiin viraston ulkopuolella suoritettavissa töissä ja muu osa työajasta toimistotöissä. Asennustarkastajan katsottiin olevan pääasiallisesti virasto- ja toimistotyötä tekevä viranhaltija, johon sovellettiin toimistotyöaikaa. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2007:110 katsottiin, että vain pieni osa työntekijän sen hetkisistä työtehtävistä oli sellaisia, jotka luonteensa puolesta selvästi olivat yleistyöaikaan kuuluvia. Hänen työtään voitiin kokonaisuutena arvioiden pitää lähinnä teknisen alan hallinnollisena toimistotyönä. Näin ollen työtuomioistuin katsoi, että työntekijän työhön kuului soveltaa KVTES:n tarkoittamaa toimistotyöaikaa.

Asiassa on riidatonta, että osastonsihteerit eivät tehneet varsinaista hoitotyötä, vaikka he työskentelivät fyysisesti terveyskeskussairaalan potilasosastolla. Osastonsihteerit eivät myöskään tehneet yötyötä, eikä heille suunniteltu yli yhdeksän tunnin työvuoroja. A:n ja L:n kertomusten ja toisaalta N:n kertomuksen sekä edellä selostetun asiakirjatodistelun perusteella asiassa on jäänyt jossain määrin epäselväksi, tapasivatko osastonsihteerit potilaita kasvokkain muutoin kuin hyvin harvoin. Joka tapauksessa potilaiden tapaaminen ei vienyt työajasta ainakaan merkittävää osaa. A:n ja K:n kertomuksilla on selvitetty, että osastonsihteerit työskentelivät omissa työhuoneissaan, eikä heillä esimerkiksi ollut minkäänlaista vastaanottoa tai "luukkua" potilaiden kanssa asiointia varten. Työtuomioistuin katsoo näillä perusteilla, että osastonsihteerien työ tehtiin kokonaisuudessaan toimisto-olosuhteissa, mikä osaltaan tukee käsitystä siitä, että työ on luonteeltaan ja laadultaan toimistotyötä.

A:n ja K:n kertomuksilla on tullut näytetyksi, että osastonsihteereiltä ei vaadittu lääkelupia toisin kuin hoitotyöhön osallistuvilta. K:n kertomus osoittaa, että osastonsihteereitä ei laskettu hoitajamitoitukseen. A:n ja N:n kertomuksilla on selvitetty, että osastonsihteerit eivät sijaistaneet muita ammattiryhmiä kuin osastonsihteereitä. Työtuomioistuin katsoo, että myös nämä seikat puoltavat osastonsihteerien työn pitämistä toimistotyönä.

K:n ja L:n kertomusten perusteella asiassa on tullut selvitetyksi, että työnantaja oli lukenut osastonsihteerit hallinnon työntekijöihin, kun osastonsihteerit olivat olleet hallinnon yhteistoimintaneuvottelujen piirissä vuonna 2014, ja että osastonsihteerien virkojen täyttöluvat oli siitä lukien käsitelty työryhmässä, jossa käsiteltiin hallinnon tehtävien täyttöluvat. N:n kertomus ei ole antanut tältä osin aihetta muihin päätelmiin. Työtuomioistuin katsoo tämänkin seikan osaltaan puoltavan osastonsihteerien työn luonnetta ja laatua toimistotyönä.

Osastonsihteerien keskeisimmät tehtävät on selvitetty edellä selostetuilla kirjallisilla todisteilla K1/V1, K4/V6, K5 ja K7. A:n ja L:n kertomuksilla on selvitetty tarkemmin, että yli puolet osastonsihteerien työajasta kului lääkärien saneluiden purkamiseen. A:n kertomuksella on lisäksi näytetty, että osastonsihteerit purkivat tarvittaessa myös muiden osastojen kuin oman osastonsa saneluja, ja L:n kertomuksella, että myös päätoimiset tekstinkäsittelijät purkivat saneluja. A:n ja K:n kertomuksilla on selvitetty, että osastonsihteerien muihin keskeisiin tehtäviin kuuluivat potilasasiakirjojen käsitteleminen sekä potilaiden sisään- ja uloskirjaukseen liittyvät tehtävät. A:n kertomuksella on osoitettu, että tehtäviin kuuluivat lisäksi puhelinasioiden ja postin hoitaminen. Edellä mainitut kirjalliset todisteet osoittavat, että osastonsihteerien tehtäviin kuului lisäksi asiakaspalvelu, mikä tarkoitti omaisten ja potilaiden neuvontaa.

Suurimman osan osastonsihteerien työajasta on selvitetty kuluvan oman osaston tai muiden osastojen sanelujen purkamiseen, mitä työtä tekevät myös nimenomaiset tekstinkäsittelijät. Työtuomioistuin katsoo kyseisen työn olevan luonteeltaan ja laadultaan toimistotyötä, vaikka työ sairaalaympäristössä tehtynä luonnollisesti liittyykin välillisesti potilastyöhön. Sanelujen purkamista voidaan kuitenkin tehdä monenlaisissa työyhteisöissä, eikä työtehtävän luonne ja laatu työtuomioistuimen käsityksen mukaan tässä tapauksessa riipu siitä, mihin toimialaan liittyvän sanelun purkamisesta on kysymys.

Osastonsihteerien on näytetty työskentelevän muutenkin pääasiassa tietokoneella. He eivät ainakaan merkittävässä määrin tapaa potilaita, vaan heidän käsittelemänsä potilasasiakirjat ja tietojärjestelmiin kirjaamansa tiedot kulkevat hoitajien ja lääkärien kautta. Myös potilaiden sisään- ja uloskirjaukset tapahtuvat osastonsihteerien tapaamatta potilaita. Osastonsihteereillä on lisäksi joitakin postilähetyksiin liittyviä tehtäviä. Työtuomioistuin katsoo, että myös näiden työtehtävien luonne ja laatu painottuvat enemmän toimistotyöhön kuin hoitotyöhön, koska tehtävät eivät ole varsinaista hoitotyötä tai edes suoranaista siinä avustamista. Kuten sanelujen purkaminen, nämäkin tehtävät olisi mahdollista suorittaa fyysisesti myös muualla kuin sairaalaosastolla tai sen välittömässä läheisyydessä.

A:n ja N:n kertomuksilla osastonsihteerien työhön on näytetty kuuluvan vähäisessä määrin asiakaspalvelua lähinnä puhelimitse tehtävänä neuvontana omaisille ja potilaille. Näiltä osin työtuomioistuin katsoo, että kysymys on hoitotyöhön välittömästi liittyvistä tehtävistä, jotka luonteensa ja laatunsa puolesta kuuluisivat yleistyöaikaan.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että suurin osa osastonsihteerien työajasta kuluu tehtäviin, jotka luonteensa ja laatunsa puolesta kuuluvat toimistotyöaikaan. Vaikka osastonsihteereillä onkin joitakin tehtäviä, joita voidaan pitää yleistyöaikaan kuuluvina, on työaikamuoto valittava heidän pääasiallisten tehtäviensä perusteella. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että kanteessa tarkoitettujen osastonsihteerien työaikamuoto on toimistotyöaika.

Esitetyn näytön perusteella on jäänyt epäselväksi, mistä syystä työnantaja on noin vuodesta 2010 lukien edellyttänyt osastonsihteereiltä lähihoitajan tai osastonsihteerin koulutusta. Työtuomioistuin katsoo, ettei koulutusvaatimuksen muutos kuitenkaan anna aihetta arvioida osastonsihteerien työn luonnetta ja laatua toisin kuin edellä on tehty.

Asiassa on riidatonta, että osastonsihteerien kanssa saman työnantajan palveluksessa työskenteleviin hallinnollisiin sihteereihin ja palvelusihteereihin tuli soveltaa ja myös sovellettiin toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.

Hallinnollisten sihteerien tehtävänkuvauksesta 7.9.2015 (K2) ilmenee, että heidän työhönsä kuuluivat muun ohella palvelupäälliköiden, apulaisylilääkärien ja suun terveydenhuollon esimiesten sihteerin työ, varmennekortit, kokousten sihteerin tehtävät, arkistointi, potilasvahinkoasiat ja valitukset, tilaukset, koulutusyhdyshenkilön tehtävät, erilaisten päivitysten tekeminen sekä yleinen neuvonta ja opastus. Mainittu esimies- ja päällikkötason henkilöiden sihteerin työ sisälsi muun ohella päätösten ja työsopimusten valmistelua sekä palkantarkistusta. M:n ja N:n kertomuksista ilmenee, että hallinnollisten sihteerien työskentelypaikka oli terveyspalveluiden hallinto.

Palvelusihteerien tehtävänkuvauksesta 7.9.2016 (K3) ja palvelusihteerin tehtävänkuvauslomakkeesta 31.1.2018 (V5) ilmenee, että palvelusihteerin tehtävät olivat tukipalveluja terveysasemalle tuleville asiakkaille ja terveysaseman sisäisille asiakkaille eli eri yksiköiden henkilöstölle. Työtehtävät käsittivät paitsi asiakasneuvontaa ja opastusta molemmille mainituille tahoille, myös muun muassa kassan- ja kirjanpitoa, ajantarkkailun ja kulunvalvonnan pääkäyttäjyyttä sekä pysäköintilupalappuihin ja postin käsittelyyn liittyviä tehtäviä. Tehtävänkuvauslomakkeesta ilmenee, että tehtävän vaatima kelpoisuus/koulutustaso oli keskiasteen koulutus (ammattitutkinto). M:n, N:n ja L:n kertomuksista ilmenee, että palvelusihteerien työpiste sijaitsi terveysaseman aulassa ja että työpisteessä oli asiointia verten lasiluukku aulatilaan päin.

Työtuomioistuin katsoo esitetyn näytön perusteella, että hallinnolliset sihteerit, palvelusihteerit ja osastonsihteerit tekevät toimistotöitä ja ainakin hallinnolliset sihteerit lisäksi joitakin hallinnollisia tehtäviä. Sekä palvelusihteerin että osastonsihteerin tehtäväkuvauslomakkeissa (K1/V1 ja V5) tehtävässä vaadituksi kelpoisuudeksi/koulutustasoksi on ilmoitettu keskiasteen koulutus (ammattitutkinto). Hallinnollisilta sihteereiltä edellytetystä koulutuksesta ei ole esitetty selvitystä. Palvelusihteerit ja osastonsihteerit työskentelevät terveysasemalla mutta hallinnolliset sihteerit hallinnossa. Työtuomioistuin katsoo, että mainittujen sihteerien tehtävien, muiden työsuhteen ehtojen, aseman, koulutusvaatimusten ja työskentelyolosuhteiden ei ole näytetty olevan kaikilta osin vertailukelpoisia keskenään. Se, että hallinnollisiin sihteereihin ja palvelusihteereihin sovelletaan toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä, ei siten sinänsä puolla edellä todettua työehtosopimuksen tulkintaa.

Väitetty työehtosopimuksen vastainen menettely

Kysymys kanteessa tarkoitettujen osastonsihteerien oikeasta työaikamuodosta on työehtosopimuksen määräysten perusteella ollut tulkinnanvarainen, joten Jyväskylän kaupungin ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Kun asia on ollut määräysten sanamuodon ja osastonsihteerien työtehtävistä esitetyn selvityksen perusteella tulkinnanvarainen, ei myöskään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän kaupunki, jotka häviävät asian, ovat velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain

33 a §:n nojalla.

Kantajien oikeudenkäyntikululasku koostuu oikeudenkäyntimaksusta 2.000 euroa, todistajanpalkkioista 678 euroa, valmisteluistunnon osalta toimenpidekohtaisesta palkkiosta 600 euroa ja 52,57 muusta työtunnista. Työtunnit sisältävät asianajoa työtuomioistuimen pääkäsittelyssä 6,5 tuntia. Tuntiveloitus on 220 euroa.

Vastaajat ovat hyväksyneet kantajien oikeudenkäyntikululaskusta pääkäsittelyn osalta sen todellista kestoa vastaavan ajankäytön ja työtuntimäärän muilta osin vähennettynä 10 tunnilla, ja paljoksuneet laskua tämän ylittäviltä osin tuntimäärän osalta. Vastaajat ovat hyväksyneet käytetyn tuntiveloituksen 220 euroa. Työtuomioistuin toteaa, että pääkäsittelyn toteutunut kesto on ollut 4 tuntia 45 minuuttia. Pääkäsittelyn lisäksi kantajien laskussa on yhteensä 46,07 työtuntia, mitä määrää vastaajat ovat edellä todetusti paljoksuneet 36,07 tuntia ylittäviltä osin.

Asian laatuun ja laajuuteen nähden työtuomioistuin harkitsee kantajien tarpeellisista toimenpiteistä johtuviksi kohtuullisiksi oikeudenkäyntikuluiksi oikeudenkäyntimaksun 2.000 euroa, todistelukustannukset 678 euroa, valmisteluistunnosta toimenpidekohtaisen palkkion 600 euroa, pääkäsittelyn osalta 4 tunnin ja 45 minuutin keston perusteella 1.045 euroa ja muista toimenpiteistä 37 tunnin työmäärän perusteella 8.140 euroa eli yhteensä 12.463 euroa lisättynä arvonlisäveron osuudella 2.348,40 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Jyväskylän kaupungin yhteisvastuullisesti

suorittamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle, Julkisen alan unioni JAU ry:lle ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:lle korvauksena niiden yhteisistä oikeudenkäyntikuluista 12.463 euroa ja arvonlisäveron osuutena 2.348,40 euroa eli yhteensä 14.811,40 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Kanne hylätään enemmälti.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarikoski, Teerimäki, Lerssi, Lehto ja Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Snellman-Valtonen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Lerssi, jonka lausuntoon jäsenet Teerimäki ja Saarikoski yhtyivät, lausui:

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa pääosin näytön kirjaamisen osalta, mutta katson näytön arvioinnin osalta, toisin kuin enemmistö, että vastaajien kuulemien palveluesimiesten M:n ja N:n kertomukset kuvaavat kantajien esittämää henkilötodistelua paremmin nimenomaan Jyväskylän kaupungin osalta osastonsihteerien työnkuvan luonnetta ja sen eroa palvelusihteerien ja hallintosihteerien työnkuvan kanssa.

He ovat olleet vuosia osastonsihteereiden esimiehinä Jyväskylässä ja tuntevat siten laajasti osastonsihteereiden työnkuvan. Enemmistö on arvioinut työnkuvaa pitkälti vain yhden osastonsihteerin kertomuksen perusteella, ja siltäkin osin keskeisesti yhden työviikon muistiinpanojen perusteella, kun taas M ja N ovat kertoneet kaikkien osastonsihteerien työnkuvasta kanteen kohteena olevien lähivuosien perspektiivistä.

Heidän kertomuksistaan käy ilmi, että osastonsihteerit ovat olleet kiinteästi osa potilastyön tiimiä, vaikka eivät konkreettiseen potilastyöhön olleet osallistuneetkaan. Katson toisin kuin enemmistö, että he eivät ole tehneet työtään kokonaisuudessaan toimisto-olosuhteissa, vaan että he ovat olleet tiimityössä lääkärien ja hoitajien kanssa, mitä kuvaa esimerkiksi se, että lääkärikierrolta tuli usein kiireellisiä asioita, joita he joutuivat hoitamaan lääkärien ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi heidän työhönsä on kuulunut itsenäistä arviointia edellyttäviä osia kotiutustilanteiden ja jatkohoitojen yhteydessä. Työ ei ole ollut keskeisesti sanelujen purkamista, vaan osa potilaiden hoidon tiimityötä. Osastonsihteereiltä on edellytetty myös Jyväskylässä lähihoitajan koulutusta, mikä osaltaan tukee sitä, että heidän työnsä myös konkreettisesti edellyttää terveydenhoidon ja potilashallinnon osaamista. Myös koko muu potilaiden toimitiimi on ollut jakso- tai yleistyöajassa, mikä osaltaan tukee sitä, että myös osastonsihteerien työajan tulee tiimityön luonne huomioiden kuulua samaan työaikamuotoon.

Katson näin ollen, että heidän työnsä on osoitettu edellä kuvattu todistelun arviointi huomioon ottaen liittyneen siinä määrin potilaiden kokonaishoitoon, ettei heidän työtään sen edellä kuvattu laatu ja luonne huomioon ottaen voida katsoa virasto- tai muuksi toimistotyöksi, vaikka tehtäviin kuului myös hallinnollisia tehtäviä.

Katson myös, että vastaajien kirjallinen todiste V2 yleiskirje A 17/1979 ja sen soveltamiskäytäntö, riippumatta todistajien A:n ja L:n näkemyksistä osastoavustajien ja osastonsihteereiden nimikemuutoksista, tukee vastaajien näkemystä siitä, että osastonsihteerit ovat kuuluneet työmarkkinajärjestöjen yksimielisen tulkinnan mukaan terveydenhuoltoalan henkilökuntaan, jonka on yksimielisesti katsottu jäävän toimistotyöajan soveltamisen ulkopuolelle. Myös muu vastaajien esittämä asiakirjatodistelu tukee vastaajien näkemystä. N on myös kertonut loogisesti teknisestä syystä, jonka vuoksi yhteistoimintaneuvotteluissa vuonna 2014 osastonsihteerien virkojen täyttöluvat käsiteltiin hallinnon tehtävissä, joten tämä seikka ei nähdäkseni vaikuta asian oikeudelliseen arviointiin.

Katson myös, ettei työtuomioistuimen edellä kerrottu oikeuskäytäntö ole rinnastettavissa tämän tapauksen arvioinnin kanssa, eikä siten ole ristiriidassa edellä mainitun oikeudellisen johtopäätöksen kanssa.

Katson siten, että KVTES III luvun 8 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan työnantaja on ollut oikeutettu soveltamaan Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksissa työskentelevien osastonsihteerien työaikamuotona yleistyöaikaa ja että kanne on tämän vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävinneenä kantajat ovat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla korvausvelvollisia vastaajien asian hoitamisen kannalta tarpeellisista ja kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista kokonaisuudessaan. Kantajat ovat myöntäneet vastaajien oikeudenkäyntikulut 6.673 euroa määrällisesti oikeiksi.