TT 2019:108

Vahvistettiin Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Posti Palvelut Oy:n välillä solmitun työehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi, että PAU ry on velvollinen välttämään kaikkia jakelun työehtosopimuksessa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä kaikissa tehtävissä Posti Palvelut Oy:ssä nykyisen jakelun työehtosopimuksen voimassa ollessa enintään 31.1.2021 saakka.

Edelleen vahvistettiin, että PAU ry oli rikkonut velvollisuuttaan välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä Posti Palvelut Oy:ssä ilmoittamalla työnseisauksesta Posti Palvelut Oy:ssä koskien pakettilajittelun tehtäviä koko maassa.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta. (Ään.)

KANTAJA

Posti Palvelut Oy

VASTAAJA

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

ASIA

Työrauha

Vireille 1.11.2019

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.11.2019

Pääkäsittely 11.11.2019

VÄLITOIMI

Työtuomioistuin on 6.11.2019 pyytänyt Teollisuusliitto ry:ltä ja Medialiitto ry:ltä lausumat asiassa. Liitot ovat 8.11.2019 antaneet pyydetyt lausumat.

TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET

Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton välillä 1.2.2017–31.1.2018 voimassa olleessa jakelua koskevassa työehtosopimuksessa on ollut muun ohella seuraavat määräykset.

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämä työehtosopimus koskee Viestinnän Keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa olevia jakajia ja heidän työehtojaan.

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu sanomalehtien varhaisjakelun ohessa kaikkien osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakaminen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8.6. TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välillä 1.2.2018–31.1.2021 voimassa olevassa jakelua koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset.

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämä työehtosopimus koskee Medialiiton jäsenyritysten palveluksessa olevia jakajia ja heidän työehtojaan. Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu kaikkien osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakaminen sekä yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvä muu työ.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8.6. TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ja Posti Palvelut Oy ovat 12.10.2017 allekirjoittaneet varhaisjakelua koskevan sopimuksen, jossa on sovittu muun ohella seuraavaa.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ja siihen järjestäytyneet työntekijät sitoutuvat noudattamaan Posti Palvelut Oy:ssä nykyisen ja sitä seuraavan TEAM:n jakelualan työehtosopimuksen sopimuskauden loppuun asti työehto-sopimuksessa sovittua työrauhaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Posti Palvelut Oy on toukokuussa 2017 perustettu, Posti Oy:n kokonaan omistama osakeyhtiö, joka on rekisteröity kaupparekisteriin 10.5.2017. Ennen sitä tai vielä kesäkuussa 2017 yhtiöllä ei ole ollut liiketoimintaa. Posti Oy on 1.7.2017 siirtänyt sanomalehtien varhaisjakelupalvelut liikkeen luovutuksella Posti Palvelut Oy:lle. Varhaisjakelun työntekijöiden työsuhteet ovat siirtyneet luovutuksen mukana. Kesällä 2017 myös Kaakon Viestintä Oy on luovuttanut Posti Palvelut Oy:lle varhaisjakeluliiketoimintaa.

Yhtiöiden työnantajayhdistyksiin järjestäytymisestä johtuen luovutuksessa siirtyneiden työntekijöiden työssä noudatettava työehtosopimus on 1.11.2017 vaihtunut työehtosopimuslain 5 §:n nojalla viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksesta jakelua koskevaksi työehtosopimukseksi.

Vuonna 2019 Posti Palvelut Oy on saanut liikkeen luovutuksella Posti Oy:stä muitakin liiketoimintoja kuin sanomalehtien varhaisjakelun, kun 1.9.2019 Posti Oy:n paketti- ja verkkokauppayksikön lajittelutoiminnot on siirretty liikkeen luovutuksella Posti Palvelut Oy:lle. Posti Palvelut Oy:lle siirtyi tuolloin noin 700 pakettilajittelun tehtävissä työskentelevää työntekijää. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä muuta liiketoimintaa kuin 1.7.2017 sille Posti Oy:stä liikkeen luovutuksella siirtynyt sanomalehtien varhaisjakelun liiketoiminta ja 1.9.2019 Posti Oy:stä sille liikkeen luovutuksella siirtyneet Postin paketti- ja verkkokauppayksikön lajittelutoiminnot. Vuonna 2019 Posti Palvelut Oy:lle luovutettujen liiketoimintojen osalta sekä työntekijät että työnantaja ovat olleet työehtosopimuslain 5 §:n nojalla sidottuja viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen työrauhavelvoitteeseen 31.10.2019 saakka, jolloin liikkeen luovutushetkellä voimassa olleen työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt. Uutta viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ei ole vielä solmittu. Posti Palvelut Oy on 1.11.2019 lukien soveltanut Teollisuusliiton ja Medialiiton välillä solmittua jakelua koskevaa työehtosopimusta siirtyneeseen noin 700 työntekijään.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ja Posti Palvelut Oy ovat 12.10.2017 allekirjoittaneet varhaisjakelua koskevan sopimuksen, joka on työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu työehtosopimus. Sopimuksessa on sovittu, että "Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ja siihen järjestäytyneet työntekijät sitoutuvat noudattamaan Posti Palvelut Oy:ssä nykyisen ja sitä seuraavan TEAM:n jakelualan työehtosopimuksen sopimuskauden loppuun asti työehtosopimuksessa sovittua työrauhaa". Jakelualan työehtosopimuksen 8.6 kohdan mukaan työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa. PAU ry:n ja Posti Palvelut Oy:n välillä solmitussa sopimuksessa työrauhavelvoitteen kesto on sidottu mainitun jakelualan työehtosopimuksen tuolloin voimassa olleen ja 31.1.2018 päättyvän sopimuskauden ja sitä seuraavan sopimuskauden loppuun 31.1.2021 asti. Työehtosopimus voidaan erikseen sovitulla tavalla irtisanoa päättymään 31.1.2020.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on 22.10.2019 päivätyllä työriitalain mukaiseksi ilmoitukseksi otsikoidulla ilmoituksella ilmoittanut Posti Palvelut Oy:lle työriitalain mukaisesta työnseisauksesta yhtiössä koskien postinjakelua, postinkäsittelyä ja postinkuljetusta koko maassa 11.11.2019 klo 6 ja 24.11.2019 klo 24 välisenä aikana. Työnseisaus tai sen uhka ei koske varhaisjakelua. Työnseisauksen syyksi on ilmoitettu PALTA ry:n ja PAU ry:n välisten viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelujen vauhdittaminen. Mainittua työehtosopimusta ei sovelleta Posti Palvelut Oy:ssä. PAU ry on esittänyt vaatimuksen, että pakettilajittelussa toimivien työtehtävissä tulisi noudattaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Keskeinen riitakysymys on, koskeeko PAU ry:n ja Posti Palvelut Oy:n välillä 12.10.2017 solmitun sopimuksen mukainen työrauhavelvollisuus vain varhaisjakelun tehtäviä (PAU ry:n kanta) vai onko kyse laajennetusta työrauhavelvoitteesta, joka koskee kaikkia niitä töitä, joita Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:hyn järjestäytyneet työntekijät Posti Palvelut Oy:ssä tekevät (yhtiön kanta).

KANNE

Vaatimukset

Posti Palvelut Oy on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Posti Palvelut Oy:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä 12.10.2017 allekirjoitetussa varhaisjakelua koskevassa työehtosopimuksessa sovitun työrauhamääräyksen oikeaksi sisällöksi, että Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on velvollinen välttämään kaikkia jakelun työehtosopimuksessa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä kaikissa tehtävissä Posti Palvelut Oy:ssä nykyisen jakelun työehtosopimuksen voimassa ollessa enintään 31.1.2021 saakka,

- vahvistaa, että Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on rikkonut velvollisuuttaan välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä Posti Palvelut Oy:ssä ilmoittamalla työnseisauksesta Posti Palvelut Oy:ssä koskien pakettilajittelun tehtäviä koko maassa 11.11.2019 klo 6.00 ja 24.11.2019 klo 24.00 välisenä aikana, ja

- velvoittaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 9.840 eurolla korkoineen.

Perusteet

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on uhannut Posti Palvelut Oy:tä työtaistelulla ja näin menetellessään rikkonut sen ja Posti Palvelut Oy:n välillä 12.10.2017 solmitun työehtosopimuksen työrauhamääräystä.

Posti Palvelut Oy:ssä noudatetaan työehtosopimuslain 4 §:n nojalla kaikissa työntekijätöissä Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välistä jakelua koskevaa työehtosopimusta. Toimihenkilötöissä noudatetaan Medialiiton ja Teollisuusliiton sekä Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n välistä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kanssa 12.10.2017 tehdyllä sopimuksella on sovittu, että Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on velvollinen kaikissa siihen järjestäytyneiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden töissä noudattamaan jakelun työehtosopimuksen mukaista työrauhavelvollisuutta määräajan. Työrauhavelvollisuuden sisällön eli sen laajuuden osalta sopimuksessa on viitattu jakelun työehtosopimuksessa sovittuun työrauhavelvollisuuteen, joka sisällöltään on myös laissa säädettyä laajempi ja ehdoton.

Varhaisjakelun liikkeen luovutuksessa 1.7.2017 Posti Palvelut Oy:lle siirtyi työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olleita työntekijöitä. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry vastusti liiketoiminnan luovutusta 1.7.2017, koska sen näkemyksen mukaan työntekijöiden työehdot heikkenivät. Työrauhan ylläpitämiselle syntyneen uhan poistamiseksi 12.10.2017 solmitulla työehtosopimuksella sovittiin palkkojen muutoksen kompensoimisesta siirtyneille työntekijöille ja toimihenkilöille sekä eräistä muista työn järjestelyistä. Vastapainoksi palkkojen kompensoimiselle siirtyneille työntekijöille ja toimihenkilöille Posti Palvelut Oy edellytti, että Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ja siihen järjestäytyneet työntekijät ja toimihenkilöt sitoutuivat ehdottomaan työrauhaan. Jakelun työehtosopimuksen työrauhaa koskevan 8.6 kohdan mukaan työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa. Jakelun työehtosopimuksen mukainen kaikkia tehtäviä koskeva ehdoton työrauhavelvollisuus on voimassa enintään 31.1.2021 saakka, jolloin nyt voimassa olevan jakelua koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy. Sopimuksessa sovittu työrauhavelvollisuus koski kaikkia niitä töitä, joita PAU ry:hyn järjestäytyneet työntekijät ja toimihenkilöt Posti Palvelut Oy:ssä tekivät.

Sopimuksen työrauhamääräyksen tarkoituksena on ollut velvoittaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry noudattamaan kaikissa töissä, joita yhdistykseen järjestäytyneet työntekijät Posti Palvelut Oy:ssä tekevät, jakelun työehtosopimuksen mukaista työrauhaa ja siten välttämään kaikissa töissä kaikkia sanotun työehtosopimuksen kieltämiä työtaistelutoimenpiteitä. Samalla tarkoitus on ollut velvoittaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry huolehtimaan siitä, että sen alaiset yhdistykset ja siihen järjestäytyneet kaikki työntekijät välttävät edellä sanottuja työtaistelutoimenpiteitä. Vielä on ollut tarkoitus sitouttaa Posti Palvelut Oy:n palveluksessa olevat Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenet työrauhaan.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on uhannut Posti Palvelut Oy:tä tulevalla lakolla. Uhka liittyy kesken oleviin työehtosopimusneuvotteluihin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksesta, jota noudatetaan Posti Oy:ssä. Posti Oy on 1.9.2019 luovuttanut Posti Palvelut Oy:lle pakettien käsittelyn liiketoiminnan, minkä myötä Posti Palvelut Oy:lle on siirtynyt noin 700 pakettilajittelun tehtävissä olevaa työntekijää ja toimihenkilöä. PAU ry on ollut velvollinen noudattamaan näiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteissa työrauhavelvollisuutta 1.9.2019 lukien. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusneuvotteluissa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että Posti Palvelut Oy:lle 1.9.2019 siirtyneet pakettilajittelijat tulisi palauttaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin.

PAU ry:n ja yhtiön välillä 12.10.2017 solmittu työehtosopimus on itsenäinen työehtosopimus eikä se ole esimerkiksi jakelun työehtosopimuksen paikallinen sopimus. Jakelun työehtosopimuksesta ei siten tule noudatettavaksi mitään, mihin sopimuksessa ei olisi viitattu. Näin ollen jakelun työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksillä ei ole asiassa merkitystä.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on päättänyt lakon uhasta ja tiedottanut siitä. Yhdistyksen vastuu työrauhan rikkomisesta on ilmeinen.

Työtaistelu-uhka on johtanut pakettiliiketoiminnan asiakkaiden menettämiseen. Tästä vahingosta vaadimme korvausta erikseen.

Kanteen tutkimatta jättämistä koskeva väite

Kanteen tutkimatta jättämiselle ei ole perusteita. Ilmoitetussa työtaistelussa ei ole kysymys työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetystä työtaistelusta, koska työtaistelu ei kohdistu 12.10.2017 sovitun työehtosopimuksen kahden ensimmäisen kappaleen asiakokonaisuuden määräyksiin. Se ei kohdistu myöskään miltään osin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen, koska yhtiö ei ole mainitun sopimuksen osallinen tai siihen sidottu. Se ei kohdistu mainittuun sopimukseen siitäkään syystä, että toimenpide on määrä toteuttaa vasta sanotun työehtosopimuksen voimassaolon ja työrauhavelvollisuuden päätyttyä eikä sillä voida enää siinä vaiheessa katsoa tarkoitettavan vaikuttaa muuhun kuin solmittavaan uuteen sopimukseen (TT 1974:60). Merkitystä ei ole sillä, että pakettilajittelijoiden työsuhteissa on 31.10.2019 asti tullut noudattaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Ilmoitettu työtaistelu ei kohdistu myöskään jakelun tai viestintäalan toimihenkilöiden työehtosopimuksiin, koska PAU ry ei ole mainittujen sopimusten osallinen tai niihin sidottu.

Edellä selostetuista syistä työehtosopimuslain 9 §:ssä säädetyn hyvityssakon määrääminen ei ole mahdollista (TT 2019:71).

Kyse on siitä, että PAU ry on menettelyllään rikkonut PAU ry:n ja yhtiön välillä 12.10.2017 solmitun työehtosopimuksen työrauhamääräystä. Kantaja ei ole vaatinut asiassa hyvityssakkoa, koska sellaisesta tai muustakaan korvauksesta ei ole sopimuksessa sovittu. Yhtiö ei ole tiennyt, että jakelua koskevaan työehtosopimukseen perustuvan, laista poikkeavan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan työehtosopimukseen osallinen liitto tuomita maksamaan kertakaikkisena hyvityksenä sopimusperusteista hyvityssakkoa, joka määräytyy työehtosopimuslain mukaisesti. Mahdollisuus lain ulkopuolisen sopimusperäisen hyvityssakon vaatimiseen ei joka tapauksessa estä nyt esitettyjen vahvistusvaatimusten tutkimista.

Työrauhaa koskeva laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta laajentava velvoitemääräys on pätevänä työehtosopimusmääräyksenä mahdollinen. Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu vahvistaa velvoitemääräyksenä noudatettavan työrauhamääräyksen oikea sisältö ja se, onko sopimuksen osapuolen menettelyä pidettävä työrauhamääräyksen vastaisena (TT 2019:71).

Yhtiön esittämät vahvistusvaatimukset ovat itsenäisiä oikeudellisesti merkityksellisiä vaatimuksia, jotka tulee tutkia. Jo tuomioistuinten toimivallasta annetut säännökset osoittavat, että toisaalta vahvistusvaatimuksia ja toisaalta velvoiteoikeudellisia seuraamuksia ei voida ratkaista samassa oikeudenkäynnissä.

VASTAUS

Vaatimukset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on ensisijaisesti vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta. Toissijaisesti se on vaatinut, että kanne hylätään. Lisäksi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että Posti Palvelut Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 7.774,80 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tutkimatta jättäminen

Kantaja ei vaadi hyvityssakkoa, joka on lain mukaan ainoa mahdollinen seuraamus vastaajalle siitä, mitä kantaja pyytää vahvistettavan. Oikeudellista intressiä tutkia työrauhavelvoitteen rikkomista koskeva kanne yksin vahvistusvaatimuksena ei ole olemassa.

Kantaja on ilmoittanut haastehakemuksessa, että se aikoo esittää vastaajaa kohtaan vahingonkorvausvaatimuksia. Kantaja siis katsoo asiallisesti, että työehtosopimuslain 9 §:n pakottava lain säännös ei tulisi tässä sovellettavaksi, vaan kantajalla olisi hyvityssakon sijasta oikeus vahingonkorvaukseen sopimusperusteella. Tuo lain tulkinta on ilmeisen virheellinen.

Kanteen ajamiselle kantajalla tulee olla oikeudellinen intressi, joka on hyväksyttävä. Tässä asiassa sitä ei ole työehtosopimuslain 9 §:ssä säädetyn hyvityssakon oikeusvaikutuksesta johtuen, kun se syrjäyttää kaikki oikeudet vahingonkorvaukseen tilanteissa, joissa työtaistelutoimenpide loukkaa lain 8 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta.

Työehtosopimuslain 9 § on pakottavaa oikeutta. Se on pakottavaa oikeutta myös suhteessa siihen, mitä työehtosopimuksessa on sovittu lain 8 §:n mukaisen työrauhavelvoitteen rikkomisen seuraamuksista.

Työehtosopimuslain 9 §:n pakottavuus ilmenee lain kirjoitusasusta. Lain 7 §:ssä säädetyn työehtosopimuksen tieten rikkomiseen sovellettavassa hyvityssakkomääräyksessä on todettu, että nämä määräykset voidaan työehtosopimuksessa poistaa tai muuttaa. Vastaavaa määräystä ei ole 9 §:ssä. Tämä osoittaa lainsäätäjän tarkoituksen säätää 9 §:n hyvityssakkomääräys ainoaksi mahdolliseksi seuraamukseksi lain 8 §:n työrauhavelvoitteen rikkomisen alaan lukeutuvista työrauhavelvoitteen rikkomisista.

Työrauhavelvoitteesta voidaan sopia työehtosopimuksen velvoitemääräyksillä työehtosopimuslain 8 §:n työrauhavelvoitetta laajemmin. Työtuomioistuin on todennut, että työehtosopimuslain 9 §:n hyvityssakkomääräys ei tule sovellettavaksi tuollaisten työehtosopimuslain 8 §:n työrauhavelvoitteen ulkopuolelle lukeutuvien sopimusperusteisten työrauhavelvoitteiden rikkomisen suhteen (TT 2019:71).

Tässä asiassa ei ole kuitenkaan kanteen perusteidenkaan mukaan kysymys työehtosopimuslain 8 §:n sääntelyn ulkopuolelle rajautuvasta työrauhavelvoitteen rikkomisesta. Tämän vuoksi ainoa mahdollinen seuraamus kantajan tässä asiassa esittämistä perusteista, jos ne tulisivat näytetyiksi, olisi lain 9 §:n mukainen hyvityssakko, minkä Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n lausumat osoittavat jakelun työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen osalta.

Työehtosopimuksessa sovittu työehtosopimuslain 8 §:n työrauhavelvoitetta laajempi työrauhavelvollisuus ei syrjäytä lain 9 §:n mukaista hyvityssakkoseuraamusta, jos työtuomioistuimessa käsiteltävä työtaistelutoimenpide on asiallisesti työntekijöiden omien työsuhteiden ehtoja koskeva työriita eli lukeutuu työehtosopimuslain sääntelemien työrauha-asioiden alaan. Tätä osoittaa myös työtuomioistuimen oikeuskäytäntö (TT 1987:12, TT 2007:59 ja TT 2007:75).

Kaikkiin työehtosopimuksen 9 §:n syrjäyttäviin tai sen rinnakkaisiin seuraamuksiin ja oikeussuojakeinoihin on suhtauduttu oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä torjuvasti (KKO 2016:14, kappaleet 51–52). Myös tässä asiassa on noudatettavaa samaa torjuvaa tulkintalinjaa väitteille mahdollisuudesta työehtosopimuslain 9 §:n mukaisen hyvityssakon korvaavista tai rinnakkaisista vahingonkorvausvastuista.

Näillä perusteilla kantajalla ei edes voi olla oikeutta siihen, mihin se tällä oikeudenkäynnillä tähtää, eli yleisen tuomioistuimen ratkaisuvaltaan kuuluvaa oikeutta vahingonkorvaukseen siitä työnseisauksen uhasta, jota tämä työtuomioistuimessa nostettu kanneasia koskee.

Kun ei ole mitään oikeudellista estettä esittää tässä työtuomioistuinkanteessa suoritusvaatimus (työehtosopimuslain 9 §:ään perustuva hyvityssakkovaatimus), ei ole sallittua ajaa hyvityssakkoseuraamukseen tai sitä korvaavaan vahingonkorvaukseen tosiasiallisesti tähtäävää kannetta yksin vahvistusvaatimuksena. Sellaista kannetta ei tule tutkia (KKO 1989:80).

Jos tämä kanne tutkittaisiin ja hyväksyttäisiin, olisi kantajalla mahdollisuus myöhemmin nostaa työtuomioistuimessa uusi kanne, jossa se vaatisi samoilla perusteilla hyvityssakkoa samoista tapahtumista. Ei ole hyväksyttävää oikeudellista intressiä mahdollistaa työrauha-asioissa kahden erillisen kanteen ajamista samasta asiasta, millä vain aiheutetaan ylimääräistä ajan ja rahan käyttöä osapuolille.

Kanne tulee jättää tutkimatta ja kantaja velvoittaa maksamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

Kanteen hylkääminen

PAU ry on ilmoittanut 11.11.2019 alkavasta työnseisauksesta työtaisteluilmoituksella. Työnseisaus koskee Posti Palvelut Oy:tä, mutta koskee sitäkin yhtiötä vain siinä laajuudessa, kun työnseisauksesta on ilmoitettu ja lakkorajoista on käyty tarkentavia keskusteluja osapuolten ja valtakunnansovittelijan kanssa. Ilmoituksen mukaan työnseisaus koskisi postinjakelua, postinkäsittelyä ja postinkuljetusta koko maassa. Postinjakelu, postinkäsittely ja postinkuljetus -toiminnot eivät pidä sisällään varhaisjakelun toimintoja, jotka rajautuvat työnseisausuhan ja mahdollisesti 11.11.2019 alkavan työnseisauksen ulkopuolelle. Alkamassa olevan työnseisauksen lakkorajoista on käyty tarkentavat keskustelut osapuolten ja valtakunnansovittelijan välillä ennen kuin kantaja on nostanut tämän kanteen, ja noissa neuvotteluissa on todettu riidattomaksi, että työnseisaus tai sen uhka ei koske varhaisjakelua miltään osin.

Siten on selvää, että 11.11.2019 alkamassa olevan työnseisauksen uhka – tai työnseisaus toteutuessaan – ei kohdistu Posti Palvelut Oy:n varhaisjakeluliiketoimintaan, joka on ollut syksyllä 2017 ainoa yhtiön liiketoiminta.

Kun 12.10.2017 tehdyssä varhaisjakelun sopimuksessa kyse on työehtosopimuksesta, työrauhavelvollisuus seuraa suoraan työehtosopimuslaista. Työrauhavelvollisuuden ala määrittyy lain mukaan sen mukaan, mihin työhön 12.10.2017 tehtyä sopimusta noudatetaan, eli tuon sopimuksen asiallisen soveltamisalan mukaan.

Varhaisjakelun sopimuksessa 12.10.2017 ei ole sovittu sopimuksen kestosta mitään. Sopimuksen mukaista varhaisjakelun palkkojen kompensointia ja työkokonaisuuksien määrittelyä koskevat määräykset on sovittu tulevan täytetyksi helmikuussa 2018. Kuitenkaan sopimuksen voimassaolo ei ole päättynyt tuolloin.

Sopimuksen 12.10.2017 työrauha -kohdassa on sovittu vain työrauhavelvoitteen kestosta, mutta ei työrauhavelvoitteen asiallisesta laajuudesta. Neuvotteluiden lopputuloksena on sovittu 12.10.2017, että vastaajalle ennen 12.10.2017 liikkeen luovutuksella tulleiden varhaisjakelun työtä tekevien työntekijöiden työrauha on voimassa jakelun työehtosopimuksen 31.1.2018 päättymässä olleen sopimuskauden jälkeisen työehtosopimuksen päättymiseen saakka. Sopimusta tehtäessä vastaaja esitti, että myös työrauhaa koskevan ehdon voimassaolo rajattaisiin ajallisesti päättymään jo helmikuussa 2018, mutta kantajan vaatimuksesta työrauhan ajallinen kesto kuitenkin sidottiin TEAM:n jakelualan työehtosopimuksen sopimuskauteen.

Kantajan väite on väärä, kun se väittää, että 12.10.2017 tehdyssä varhaisjakelun työehtosopimuksessa olisi sovittu miltään osin työrauhasta muun kuin jo 12.10.2017 mennessä liikkeen luovutuksella Posti Palvelut Oy:lle luovutetun varhaisjakelun töiden osalta.

Koko sopimus 12.10.2017 koskee vain Posti Palvelut Oy:n sanomalehtien varhaisjakelun liiketoimintoja ja työn teon ehtoja noissa töissä. Ainoastaan siitä on neuvoteltu sopimusta tehtäessä. Sopimus on otsikkonsa mukaisesti rajautunut koskemaan vain varhaisjakelua ja lisäksi allekirjoittajina ovat Posti Palvelut Oy:n ja PAU ry:n lisäksi ainoastaan ne pääluottamusmiehet, joiden edustettavien joukossa on ollut 1.7.2017 toteutuneen liikkeen luovutuksen kohteena olleita varhaisjakajia.

Myös 12.10.2017 allekirjoitetun varhaisjakelun sopimuksen kohta työrauhavelvollisuudesta on koskenut yksin Posti Palvelut Oy:n varhaisjakelun töitä. Muu ei ole edes voinut olla osapuolten tarkoituksena 12.10.2017, koska kukaan ei ole tuolloin tiennyt, että vuonna 2019 kenties tultaisiin tekemään uusia liikkeen luovutuksia, jotka toisivat Posti Palvelut Oy:lle kokonaan uutta pakettien lajittelua koskevaa liiketoimintaa. Osapuolet eivät ole 12.10.2017 edes voineet luontevalla tavalla huomioida tällaista spekulatiivista mahdollisuutta, mikä on huomioitava sopimuksen tulkinnassa.

Kantajan väite on myös väärä siltä osin, kun se väittää, että 12.10.2017 tehdyssä sopimuksessa olisi sovittu työrauhavelvoitteesta siinä laajuudessa, kun työrauhavelvoitteesta oli sovittu Teamin ja Medialiiton välisessä jakelun työehtosopimuksessa. Varhaisjakelun sopimuksessa ei ole sovittu työrauhavelvoitteesta yhtään sen laajemmin kuin tuolla sopimuksella ylipäätään sovittiin mistään ehdoista, eli myös työrauhavelvollisuus on koskenut vain varhaisjakelun töitä.

Lisäksi on huomattava, että 12.10.2017 tehdyn sopimuksen työrauhaa koskeva kohta on kirjoitettu kantajan toimesta. Jos työtuomioistuin katsoo, että määräyksen sisältöön ja laajuuteen liittyy epäselvyyttä, tulkinnanvaraisuus on epäselvyyssäännön nojalla luettava kantajan vahingoksi.

Vaikka vastoin vastaajan kantaa katsottaisiin, että kantaja ja vastaaja ovat 12.10.2017 tarkoittaneet sopia työrauhavelvoitteesta sen laajuuden mukaan kuin se määräytyi Teamin ja Medialiiton välisessä jakelun työehtosopimuksessa, asia tulee joka tapauksessa arvioida sopimuksen laatimishetkellä 12.10.2017 voimassa olleen jakelun työehtosopimuksen sääntelemien töiden mukaisesti.

Kukaan ei ole voinut tietää 12.10.2017, ja siten ottaa sopimustoiminnassaan huomioon, että myöhemmin 16.11.2017 solmittavassa ja 1.2.2018 voimaan tulevassa jakelun työehtosopimuksessa työehtosopimuksen soveltamisalan sanamuotoa mahdollisesti muutetaan. Ainakaan vastaaja ei ole tästä tiennyt, eikä asiasta ole käyty mitään neuvottelua varhaisjakelun sopimusta tehtäessä. Siten tuon 12.10.2017 sopimukseen nähden myöhemmin tapahtuvan ja kolmansien osapuolten tekemä muutos sääntelyyn ei ole voinut olla kantajan ja vastaajan 12.10.2017 solmiman sopimuksen tarkoitus (ex analogia: TT 2017:145 ja TT 2017:152 lakiviittaus työehtosopimusta solmittaessa).

Jakelun 31.1.2018 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuodon mukaan kyseistä työehtosopimusta noudatetaan vain jakeluun. Jos siis kantajan väite 12.10.2017 tehdyn varhaisjakelun työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen laajuudesta katsottaisiin oikeaksi, joka tapauksessa se olisi määrittynyt tuolloin voimassa olleen jakelun työehtosopimuksen mukaan, jota puolestaan ei soveltamisalamääräyksensä mukaan sovellettu muuhun kuin sanomalehtien varhaisjakeluun ja sen ohessa tapahtuvaan muuhun osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakeluun.

Vaikka työehtosopimuksen työrauhamääräys olisi sovittu työehtosopimuslain 8 §:n mukaista työrauhaa laajemmaksi, tuo työrauhamääräys koskee silti vain niitä töitä, joihin työehtosopimusta soveltamisalansa perusteella noudatetaan.

Kun vastaaja on 11.11.2019 alkamassa olevan työnseisauksen osalta rajannut Posti Palvelut Oy:n varhaisjakelun toiminnat lakon ulkopuolelle, se ei ole asiallisesti rikkonut työrauhavelvoitettaan, vaikka työrauhavelvoitteen asiallista laajuutta arvioitaisiin 31.1.2018 saakka voimassa olleen jakelua koskevan työehtosopimuksen perusteella.

Posti Palvelut Oy:lle vuonna 2019 liikkeen luovutettu pakettien lajittelutoiminnat eivät ole 31.1.2018 päättyneen jakelun työehtosopimuksen mukaista jakelutoimintaa, eivätkä nuo liikkeen luovutuksen kohteena olleet työt lukeudu lainkaan jakelun työehtosopimuksessa säänneltyihin töihin. Asettaessaan Posti Palvelut Oy:n postin lajittelutoiminnat työnseisausuhan alaisiksi vastaaja ei siten ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan, vaikka työrauhavelvoitteen asiallista laajuutta arvioitaisiin 31.1.2018 saakka voimassa olleen jakelun työehtosopimuksen työrauhamääräyksen laajuuden perusteella.

MEDIALIITTO RY:N LAUSUMA

Jakelua koskevan työehtosopimuksen työrauhamääräyksen sisältö

Määräyksellä on sovittu ehdottomasta työrauhavelvoitteesta. Ehdottomalla työrauhalla tarkoitetaan, että työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työtaistelutoimenpiteet, johtuivatpa ne mistä syystä tahansa, ovat kiellettyjä. Siten myös poliittiset lakot ja tukilakot ovat työehtosopimuksen vastaisia. Liitot ovat velvollisia valvomaan, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät mainittuja työtaistelutoimenpiteitä. Liitot vastaavat alaistensa, sopimukseen sidottujen jäsenyhdistysten, työnantajien tai työntekijöiden työtaistelutoimenpiteistä silloinkin, kun niiden ei voida katsoa

laiminlyöneen työrauhaan kohdistuvaa valvontavelvollisuuttaan. Työehtosopimukseen perustuvan, laista poikkeavan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan työehtosopimukseen osallinen liitto tuomita maksamaan kertakaikkisena hyvityksenä sopimusperusteista hyvityssakkoa, joka määräytyy työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n mukaisesti.

Jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala

Teollisuusliiton ja Medialiiton (ja niiden edeltäjien) välillä solmittua jakelun työehtosopimusta 1.2.2017–31.1.2018 on sovellettu lajittelutyöhön. Jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaa laajennettiin 23.5.2011 pöytäkirjalla varhaisjakelusta myös päivällä tehtävään jakeluun. Soveltamisala laajeni sanomalehtien jakelusta kaikkiin osoitteellisiin ja osoitteettomiin tuotteisiin, joista käytetään yleisnimitystä "lähetys". Työehtosopimuspöytäkirjassa 23.5.2011 on esimerkkinä mainittu muun ohella paketit.

Lajittelu on aina ollut osa alan jakeluyritysten toimintaa. Lajittelun määrä, merkitys ja lajittelutyötä tekevien määrä on kasvanut jaettavien tuotteiden monipuolistumisen myötä. Lajittelua on tehty vuosia myös koneellisesti ja erillisissä tiloissa. Jakelun työehtosopimuksen tarkoittama "lähetys" voi olla lehtiä, kirjeitä, paketteja tai muita vastaavia tuotteita. Lajittelua voidaan tehdä työehtosopimuksen piirissä sekä yöllä että päivällä. Työehtosopimus ei sisällä minkäänlaisia rajoitteita jaettavien tai lajiteltavien tuotteiden osalta. Pakettilajittelutyö kuuluu ja on kuulunut työehtosopimuksen soveltamisen piiriin.

TEOLLISUUSLIITTO RY:N LAUSUMA

Jakelua koskevan työehtosopimuksen työrauhamääräyksen sisältö

Määräyksellä tarkoitetaan ehdotonta työrauhavelvollisuutta. Kyse on velvoitemääräyksestä, jota sovelletaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Ehdottomalla työrauhalla tarkoitetaan, että työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoin sallitut ja lailliset työtaistelutoimenpiteet, eli poliittiset lakot ja tukilakot, ovat kiellettyjä. Sopimusosapuolet ovat velvollisia valvomaan, että niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä. Sopimusosapuolet vastaavat sopimukseen sidottujen jäsenyhdistystensä, työnantajien tai työntekijöiden työtaistelutoimenpiteistä myös silloin, kun niiden ei voida katsoa laiminlyöneen työrauhaan kohdistuvaa valvontavelvollisuuttaan.

Työehtosopimukseen perustuvan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan työehtosopimukseen osallinen liitto tuomita maksamaan hyvityssakkoa, joka määräytyy työehtosopimuslain mukaisesti.

Jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala

Teollisuusliiton ja Medialiiton (ja niiden edeltäjien) välillä solmittua jakelun työehtosopimusta 1.2.2017–31.1.2018 on sovellettu lähinnä sellaiseen lajittelutyöhön, joka on liittynyt varhaisjakeluun. Myös vapaaehtoiseen ja erikseen sovittavaan päiväjakeluun on saattanut osin kuulua lajittelutyö. Lajittelu on aina ollut osa alan jakeluyritysten toimintaa. Lajittelun määrä, merkitys ja lajittelutyötä tekevien määrä on kasvanut jaettavien tuotteiden monipuolistumisen myötä. Lajittelua on tehty vuosia myös koneellisesti ja erillisissä tiloissa. Jakelun työehtosopimuksen tarkoittama "lähetys" voi olla lehtiä, kirjeitä, paketteja tai muita vastaavia tuotteita.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Varhaisjakelua koskeva sopimus 12.10.2017

2. Työriitalain mukainen ilmoitus 22.10.2019

3. PAU ry:n esitys varhaisjakelua koskevaksi sopimukseksi 25.8.2017

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Neuvottelutulos 19.9.2017 PALTA ry:n ja PAU ry:n välillä

2. Postin Mediatiedote varhaisjakelun uudistamisesta kesäkuulta 2017

3. Postin sisäinen tiedote 29.9.2017

Kantajan henkilötodistelu

1. A, Posti Oy:n työsuhdejohtaja

2. B, Palta ry:n toimitusjohtaja

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, PAU ry:n puheenjohtaja

2. D, PAU ry:n lakimies

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta, koska Posti Palvelut Oy:llä ei ole oikeudellista intressiä saada vahvistustuomiota, jossa on vain vahvistettu työrauhavelvollisuuden rikkominen. PAU ry:n mukaan yhtiöllä ei ole hyväksyttävää oikeudellista intressiä ajaa kannetta, koska yhtiö ei ole vaatinut maksettavaksi hyvityssakkoa eikä vahingonkorvaukseen tai sitä korvaavaan hyvityssakkoseuraamukseen tosiasiallisesti tähtäävää kannetta ole sallittua ajaa yksin vahvistusvaatimuksena. PAU ry:n mukaan jos kanne tutkittaisiin ja hyväksyttäisiin, kantajalla olisi mahdollisuus nostaa työtuomioistuimessa uusi kanne, jossa se voisi vaatia hyvityssakkoa samoista tapahtumista samoilla perusteilla. PAU ry:n mukaan ei ole hyväksyttävää oikeudellista intressiä mahdollistaa työrauha-asioissa kahden erillisen kanteen ajamista samasta asiasta.

PAU ry:n väitteiden osalta työtuomioistuin toteaa seuraavaa.

Kanteessa on esitetty kaksi vahvistusvaatimusta. Niistä ensimmäinen koskee Posti Palvelut Oy:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä 12.10.2017 allekirjoitettua varhaisjakelua koskevaa työehtosopimusta ja siihen sisältyvää työrauhalauseketta. Posti Palvelut Oy on vaatinut tämän lausekkeen oikean sisällön vahvistamista. Toisessa vahvistusvaatimuksessa Posti Palvelut Oy vaatii vahvistettavaksi, että PAU ry on rikkonut edellä mainitussa työehtosopimuksessa sovittua työrauhavelvollisuutta ilmoittamalla työnseisauksesta, joka koskee pakettilajittelun tehtäviä.

PAU ry on 22.10.2019 ilmoittanut Posti Palvelut Oy:lle työseisauksesta yhtiössä. Työnseisaus koskee yhtiölle 1.9.2019 siirtyneitä pakettilajittelun tehtävissä toimivia työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Työnseisauksen on ollut määrä alkaa maanantaina 11.11.2019. Yhtiö on pyytänyt, että työtuomioistuin käsittelee asian kiireellisenä, koska kanteessa tarkoitetun työtaistelun alkaminen on haluttu välttää. Työtuomioistuin katsoo, että yhtiöllä on oikeudellinen intressi saada työtuomioistuimen ratkaisu siitä, koskeeko 12.10.2017 solmitun työehtosopimuksen työrauhalauseke mainittuja pakettilajittelijoita ja onko PAU ry rikkonut työehtosopimuksen työrauhalauseketta ilmoittamalla pakettilajittelijoita koskevasta työnseisauksesta.

Posti Palvelut Oy ei ole vaatinut PAU ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon, koska se on katsonut, että ilmoitetussa työtaistelussa ei ole kysymys työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetystä työtaistelusta, jonka seuraamuksena voisi olla lain 9 §:ssä säädetty hyvityssakko. Riidattomaksi onkin todettu, että PAU ry:n työtaistelutoimi ei kohdistu mainittuun 12.10.2017 solmittuun työehtosopimukseen, sen kahden ensimmäisen kappaleen palkkausta koskeviin määräyksiin eikä mihinkään muuhunkaan työehtosopimukseen. Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuslain 8 §:ssä kielletään vain sellaiset työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimuksen määräykseen tai työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Työehtosopimukseen osalliset, kuten tässä tapauksessa PAU ry ja Posti Palvelut Oy, voivat kuitenkin laajentaa lakisääteistä työrauhavelvollisuuttaan niiden keskinäisessä suhteessaan vaikuttavalla velvoitemääräyksellä, jonka perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista tuomita työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoa ellei työtaistelutoimella rikota lain 8 §:n mukaista työrauhavelvollisuutta. Työtuomioistuin voi tällaisessa tapauksessa määrätä työrauhalausekkeen rikkomisesta seuraamuksen, jos sellaisesta on työehtosopimuksessa sovittu. (Ks. TT 2019:71).

PAU ry ja Posti Palvelut Oy ovat 12.10.2017 sopineet, että PAU ry ja siihen järjestäytyneet työntekijät sitoutuvat noudattamaan Posti Palvelut Oy:ssä jakelua koskevassa työehtosopimuksessa sovittua työrauhaa tuolloin ja edelleen 1.2.2018–31.1.2021 voimassa olleen sopimuskauden loppuun asti. Työtuomioistuin on asian valmistelun aikana pyytänyt jakelua koskevaan työehtosopimukseen osallisilta Teollisuusliitolta ja Medialiitolta lausumat, joista on muun ohella ilmennyt, että mainitun työehtosopimuksen työrauhamääräyksellä on sovittu ehdottomasta työrauhavelvoitteesta ja että määräyksen rikkomisesta voidaan työehtosopimukseen osallinen liitto tuomita maksamaan työehtosopimuslain mukaisesti määräytyvää hyvityssakkoa. Posti Palvelut Oy ei ole muuttanut kannevaatimuksiaan lausumien johdosta.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Edellä todetusti yhtiöllä on ollut oikeudellinen intressi vahvistustuomiolle. Sen seikan, että asiassa ei ole vaadittu hyvityssakkoseuraamusta, ei voida katsoa vähentävän yhtiön oikeudellista intressiä asiassa eikä se voi olla perusteena kanteen tutkimatta jättämiselle. Tavanomaista on, että työtuomioistuimessa käsitellään riita-asioita, joissa vaaditaan vain työehtosopimuksen oikean tulkinnan vahvistamista. Myös työrauha-asioissa on voitu vahvistaa vain työehtosopimuksen mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkominen (TT 2019:71). Se seikka, että kantaja saattaisi uudella kanteella vaatia asiassa vielä hyvityssakkoa, ei myöskään voi olla peruste jättää vahvistusvaatimuksia tutkimatta. Työtuomioistuin toteaa, että tällaisessa tilanteessa kantaja joka tapauksessa kantaisi riskin siitä, että se saattaisi joutua pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan (vrt. esim. TT 2017:168 ja 2018:16).

Vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä on näillä perusteilla hylättävä.

Pääasian perustelut

Kysymyksenasettelu

Asian ratkaisun kannalta keskeinen riitakysymys on se, koskeeko PAU ry:n ja Posti Palvelut Oy:n välillä 12.10.2017 solmitun työehtosopimuksen mukainen työrauhavelvollisuus vain varhaisjakelun tehtäviä (PAU ry:n kanta) vai onko kyse sellaisesta laajennetusta työrauhavelvoitteesta, joka koskee kaikkia niitä töitä, joita Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:hyn järjestäytyneet työntekijät ja toimihenkilöt Posti Palvelut Oy:ssä tekevät (yhtiön kanta).

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu Posti Oy:n työsuhdejohtajaa A:ta, PALTA ry:n toimitusjohtajaa B:tä, PAU ry:n puheenjohtajaa C:tä ja PAU ry:n lakimiestä D:tä.

A on kertonut olleensa mukana PAU ry:n ja Posti Palvelut Oy:n välillä käydyissä neuvotteluissa, jotka ovat liittyneet varhaisjakelua koskevan sopimuksen solmimiseen 12.10.2017. Sopimuksen taustasta A on kertonut, että Posti Oy oli ensin menettänyt Turun alueen varhaisjakelun vuonna 2013, minkä jälkeen työnantajapuoli oli käynyt PAU ry:n kanssa vuosittain neuvotteluja siitä, oliko varhaisjakelun palkkajärjestelmää mahdollista muuttaa siten, että päästäisiin lähemmäksi kilpailijoiden hintoja. Vuoden 2017 keväällä oli käyty erään ison asiakkaan kanssa neuvotteluja, minkä jälkeen työnantajapuoli oli päätynyt siihen, että työehtosopimukseen oli tehtävä uusia ratkaisuja tai vaihtoehtoisesti olisi tehtävä liikkeenluovutus. PAU ry ei ollut halukas muuttamaan työsuhteiden ehtoja, joten liikkeenluovutuksella 1.7.2017 varhaisjakelu oli siirretty Posti Oy:stä Posti Palvelut Oy:lle. Liikkeenluovutuksessa oli siirtynyt noin 2 200 työntekijää, noin 60 toimihenkilöä ja noin 10 ylempää toimihenkilöä.

Syksyllä 2017 oli käyty työehtosopimusneuvotteluja, joiden rinnalla oli neuvoteltu varhaisjakajia koskevista siirtymäsäännöksistä kuten siitä, miten kompensoidaan toiseen työehtosopimukseen siirtymisestä aiheutuneita palkkaeroja tietty siirtymäaika. Vastineeksi palkkakompensaatiosta työnantajapuoli oli halunnut, että PAU ry sitoutui yhtiössä ehdottomaan työrauhaan. Syksyllä 2017 oli tullut esiin, että työtaisteluita liikkeenluovutukseen liittyen oli mahdollisesti tulossa, jolloin oli sovittu, että Posti Palveluissa olisi työrauha sen sopimuskauden, jota oli jakelun työehtosopimuksen sopimuskaudesta tuolloin jäljellä ja lisäksi vielä seuraavan sopimuskauden ajan. Tarkoituksena oli ensin, että asiasta sovittaisiin vain yhtiön ja luottamusmiesten välillä. Työnantajapuoli oli kuitenkin edellyttänyt, että PAU ry olisi myös allekirjoittajana sopimuksessa. Työnantajapuoli oli tavoitellut jakelualan työehtosopimuksen mukaista absoluuttista työrauhaa, mikä tarkoitti sitä, että kaikki työtaistelutoimenpiteet oli kielletty. Mitään erimielisyyttä ei ollut sen suhteen, että sopimuksessa viitattiin jakelun työehtosopimuksen työrauhamääräykseen. Myöskään määräyksen sisällöstä ei ollut erimielisyyttä. A ei ole kuitenkaan muistanut, että osapuolten välillä olisi tarkemmin keskusteltu määräyksen sisällöstä. Sen sijaan enemmän oli käyty keskustelua kompensaation määrästä. Työrauhalausekkeen osalta keskustelua oli käyty lähinnä työrauhan ajallisesta kestosta. Aluksi kesto oli ollut sidottu vain voimassa olevan sopimuskauden loppuun, minkä A oli todennut olevan liian lyhyt aika. Keston osalta olikin lopulta sovittu siten, että työrauha sitoi seuraavan sopimuskauden loppuun. Muuta keskustelua työrauhalausekkeen sisällöstä ei ollut käyty.

A:n mukaan työrauhalausekkeessa oli viitattu vain jakelun työehtosopimuksen työrauhamääräykseen. Jakelun työehtosopimuksen mukainen työrauha koski myös Posti Palveluihin siirtyneitä toimihenkilöitä, jotka olivat PAU ry:n jäseniä. Osapuolten välillä ei sopimusta neuvoteltaessa keskusteltu mahdollisuudesta, että yhtiön toiminta laajenisi muuhunkin kuin varhaisjakeluun ja yhtiön palvelukseen tulisi muitakin PAU ry:n jäseniä kuin vuonna 2017 yhtiölle siirtyneet varhaisjakajat. Syksyllä 2017 ei ollut edes tiedossa, että yhtiöön tulisi muuta liiketoimintaa. A on kuitenkin kertonut käsityksenään, että työrauha oli tarkoitettu Posti Palveluihin yhtiönä kuten määräyksen sanamuodosta ilmeni ja että PAU ry oli sitoutunut työrauhaan, joka koski sekä vanhoja että uusia yhtiön työntekijöitä, jotka olivat PAU ry:n jäseniä. Työrauhalausekkeeseen ei ollut sovittu ammattiryhmiä koskevia tai muitakaan rajoituksia. Kyse ei A:n mukaan voinut olla siitä, että määräys koskisi vain varhaisjakelijoita vaan PAU ry oli sopimuksen mukaan myös pakettilajittelijoiden töissä velvollinen ylläpitämään työrauhaa sopimuskauden loppuun.

Vielä A on kertonut, että Posti Oy:tä koskevassa yrityskohtaisessa työehtosopimuspöytäkirjassa 19.9.2017 (V1) oli sovittu Paltan ja PAUn välillä tehostetusta työrauhasta, jolla oli laajennettu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaista työrauhavelvollisuutta syys-joulukuun aikana 2017.

B on kertonut toimineensa vuodesta 2012 lukien työnantajapuolen pääneuvottelijana viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusneuvotteluissa. Varhaisjakelua koskevaa sopimusta oli neuvoteltu syksyn 2017 neuvottelukierroksen yhteydessä, ja B oli ollut mukana Posti Palvelujen tilannetta koskevissa yleisissä keskusteluissa. Yhtiön edustajat, kuten A, olivat kuitenkin käyneet varsinaiset sopimusneuvottelut. B on kertonut varhaisjakelun liikkeenluovutuksen ja varhaisjakelua koskevan sopimuksen taustoista samalla tavalla kuin A. Työtaistelu-uhat olivat aiheuttaneet rauhattomuutta, ja siksi oli haettu myös ratkaisua siihen, miten Posti Palvelujen tilanne saataisiin rauhoitettua. Palkkojen kompensoinnin vastineeksi PAU ry oli sitoutunut työrauhaan yhtiössä sopimuksen työrauhamääräyksestä ilmenevällä tavalla. Työnantajapuolen tavoite ja tarkoitus oli ollut se, että sopimuksen kautta Posti Palvelujen tilanne rauhoitettaisiin kertakaikkisesti ja kokonaisuudessaan. Tarkoitus oli, että PAU ry sitoutuisi kaikilta osin työrauhaan eikä järjestäisi minkäänlaista työtaistelua. Sopimuksen otsikko oli perustunut siihen, että varhaisjakajat oli tuolloin siirretty yhtiöön ja tilanne oli pyritty rauhoittamaan heitä koskevalla palkkojen kompensoinnilla. Työrauhalauseke oli kuitenkin kirjoitettu yleiseen muotoon eikä siinä ollut rajattu mitään henkilöstöryhmiä ulos. Tällaisesta ei ollut ollut puhetta niissä keskusteluissa, joissa B oli ollut mukana.

C on kertonut, että työehtosopimusneuvottelut olivat alkaneet vuonna 2017 jo toukokuussa. Juhannuksen jälkeisellä viikolla PAU ry oli saanut tiedon varhaisjakelijoita koskevasta liikkeenluovutuksesta, ja heitä koskeva siirtosopimus oli tullut osaksi työehtosopimusneuvotteluja. Joissain neuvotteluissa mukana oli ollut myös varhaisjakajien edustajia. Posti Palvelujen liiketoiminta oli vuonna 2017 ollut puhtaasti varhaisjakelua, mitä Posti oli myös korostanut viestinnässään. Kyse oli sanomalehtien jakelusta eikä siihen liittynyt lajittelua. Syksyllä 2017 keskustelua ei ollut siitä, että Posti Palveluilla olisi muuta liiketoimintaa kuin varhaisjakelua. Posti oli myös korostanut sitä, että Posti Palvelut Oy oli perustettu sanomalehtien varhaisjakelua varten ja että se olisi yhtiön ydinliiketoimintaa.

Työntekijäpuoli oli halunnut, että varhaisjakelijoille oli sovittava siirtymäsopimus, jolla kompensoitaisiin palkkojen laskua. C oli ollut näissä neuvotteluissa aina mukana. Neuvotteluissa oli puhuttu eniten kompensaation määrästä, jonkin verran myös työkokonaisuuksien määrittämisestä. Työrauhalauseke oli tullut sopimukseen työnantajan edellyttämänä. C oli ehdottanut, että työrauhavelvollisuus ulottuisi vain kompensaatiorahan maksamisen loppuun asti eli helmikuun loppuun 2018. A oli kuitenkin edellyttänyt, että työrauhavelvollisuus ulottuisi siihen asti mihin se oli lopulta kirjattu ulottuvan. Työrauhalausekkeen osalta eniten oli käyty keskustelua sen ajallisesta kestosta. Muilta osin lausekkeesta ei ollut käyty keskustelua. Esimerkiksi siitä, minkälaiset toimet lauseke kieltää, ei ollut keskusteltu. Myöskään siitä ei ollut keskusteltu, miten lauseketta tulkitaan, jos työt yhtiössä muuttuvat. Lausekkeessa viitattiin jakelun työehtosopimukseen, koska yhtiössä noudatettiin mainittua sopimusta.

C:n mukaan kaikille osapuolille oli ollut itsestään selvää, että sopimuksessa puhuttiin yksinomaan varhaisjakelusta. Muista ammattiryhmistä ei ollut puhetta. Neuvotteluissa oli ollut mukanakin nimenomaan varhaisjakajien edustajia. C:n käsityksen mukaan koko sopimus työrauhalauseketta myöten koski vain varhaisjakelua. Sopimuksessa sovittiin kompensaatiosta ja siirtymäehdoista ja tähän liittyvästä työrauhasta.

D on kertonut olleensa mukana varhaisjakelusopimusta koskevissa neuvotteluissa. D on kertonut sopimuksen taustoista ja sen tulkinnoista samoin kuin C. D:n mukaan neuvotteluissa oli keskusteltu ensin varhaisjakajille maksettavasta kompensaatiosta ja myöhemmin myös työkokonaisuuksien muokkaamisesta suuremmiksi, mitä kautta työntekijöille oli tarkoitus turvata parempi ansiotaso. Keskustelujen kohteena olivat olleet ainoastaan liikkeenluovutuksella siirretyt varhaisjakelijat. Missään vaiheessa ei ollut ollut puhetta siitä, että sopimus voisi koskea myös muita henkilöstöryhmiä. Työrauhalauseke oli tullut sopimukseen työnantajan vaatimuksesta. Pääpaino sopimusneuvotteluissa oli kuitenkin ollut sopimuksen muissa kohdissa. Työrauhaehdosta käydyt keskustelut olivat koskeneet lähinnä määräyksen ajallista kestoa eikä sen sisältöä. Paltan ja PAUn välillä tehostetusta työrauhasta 19.9.2017 sovittaessa oli keskusteltu tarkemmin siitä, minkälaisia toimenpiteitä työnantajan halusi määräyksellä kieltää (V1).

Arvio ja johtopäätökset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ja Posti Palvelut Oy ovat 12.10.2017 allekirjoittaneet varhaisjakelua koskevan sopimuksen, jossa on sovittu muun ohella, että Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ja siihen järjestäytyneet työntekijät sitoutuvat noudattamaan Posti Palvelut Oy:ssä nykyisen ja sitä seuraavan TEAM:n jakelualan työehtosopimuksen sopimuskauden loppuun asti työehtosopimuksessa sovittua työrauhaa.

Sopimus on solmittu syksyllä 2017 tilanteessa, jossa Posti Oy on liikkeenluovutuksella siirtänyt varhaisjakelun liiketoimintansa toukokuussa 2017 perustetulle Posti Palvelut Oy:lle. Varhaisjakelijoiden työssä noudatettava työehtosopimus on 1.11.2017 vaihtunut viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksesta jakelua koskevaksi työehtosopimukseksi. Varhaisjakelua koskevalla sopimuksella on sovittu varhaisjakelijoiden palkkojen kompensoinnista kahdella miljoonalla eurolla marraskuun 2017 ja helmikuun 2018 välisenä aikana. Sopimuksella on sovittu myös työkokonaisuuksien tarkastelusta siten, että mahdollisimman suurilla työkokonaisuuksilla osaltaan turvattaisiin työntekijöille parempi ansiotaso. Yhtiö on edellyttänyt kompensaation vastineeksi, että sopimukseen sisällytetään myös edellä mainittu työrauhalauseke. Riitaa on nyt siitä, koskeeko tuo työrauhalauseke varhaisjakelijoiden ohella myös syksyllä 2019 yhtiöön siirtynyttä noin 700 pakettilajittelijaa.

Henkilötodistelun perusteella on tullut selvitetyksi, että varhaisjakelua koskevaa sopimusta neuvoteltaessa osapuolten välillä ei ole käyty keskustelua siitä, koskisiko sopimuksen työrauhalauseke vuonna 2017 yhtiöön siirtyneiden varhaisjakelijoiden lisäksi yhtiöön mahdollisesti myöhemmin siirtyviä PAU ry:n jäseniä. Otsikkonsa mukaisesti sopimus koskee varhaisjakelua, ja sopimuksen palkkojen kompensointia ja työkokonaisuuksien tarkastelua koskevat ehdot koskevat riidattomasti vain mainittuja varhaisjakelijoita. Sopimuksella työnantaja on A:n ja B:n kertoman mukaan pyrkinyt turvaamaan työrauhan yhtiössä, kun kesällä 2017 toteutettu liikkeenluovutus on synnyttänyt rauhattomuutta ja työtaistelun uhkaa. C ja D ovat korostaneet sitä, että neuvotteluissa on ollut puhe vain varhaisjakelijoista eikä missään vaiheessa esiin ole tullut se, että työrauhalauseke koskisi myös muita kuin varhaisjakelijoita. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska yhtiössä ei ole tuolloin ollut muuta liiketoimintaa varhaisjakelun lisäksi (V2 ja V3) eikä uusista liikkeenluovutuksista ole A:nkaan mukaan ollut tuolloin tietoa. Tämä sopimuskokonaisuus ja sopimuksen solmimisen taustalla olevat seikat puhuvat sen puolesta, että myös sopimuksen työrauhalauseke koskee vain varhaisjakelijoita.

Työrauhalausekkeen tulkinnassa on kuitenkin annettava erityistä merkitystä sen sanamuodolle. Lausekkeessa ei ole rajattu mitään tiettyä henkilöstöryhmää työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle vaan työrauhavelvollisuus koskee lausekkeen sanamuodon mukaan PAU ry:tä ja siihen järjestäytyneitä Posti Palvelut Oy:ssä työskenteleviä työntekijöitä. A:n ja B:n mukaan työnantajapuolen tarkoituksena onkin ollut, että sopimuksen kautta yhtiön tilanne rauhoitettaisiin kertakaikkisesti ja kokonaisuudessaan. Työrauhavelvollisuus ulottuu ajallisesti sopimuksessa sovitun kompensaatiokauden (marraskuu 2017–helmikuu 2018) yli siten, että se on sidottu yhtiössä noudatettavan jakelun työehtosopimuksen tuolloin voimassa olevan ja sitä seuraavan sopimuskauden loppuun (31.1.2021). Osapuolille on täytynyt olla selvää, että yhtiössä saattaa vuosien myötä tapahtua muutoksia ja sen palvelukseen saattaa tulla muitakin PAU ry:n jäseniä kuin syksyllä 2017 sinne siirtyneet varhaisjakelijat. Tällaisia uusia työntekijöitä ei edellä todetuin tavoin ole kuitenkaan rajattu sopimuksessa työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle. Työtuomioistuin katsoo, että yhtiön tulkinta, jonka mukaan sopimuksen työrauhalauseke koskee kaikkia tehtäviä, joita PAU ry:n jäsenet yhtiössä tekevät, vastaa parhaiten lausekkeen sanamuotoa eikä ole tältä osin epäselvä.

Varhaisjakelua koskevalla sopimuksella PAU ry on sitoutunut noudattamaan Posti Palvelut Oy:ssä jakelua koskevassa työehtosopimuksessa sovittua työrauhaa. Mainitun työehtosopimuksen 8.6 kohdan mukaan työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa. Asiassa on henkilötodistelun perusteella tullut selvitetyksi, että osapuolet eivät ole keskustelleet sopimusta sovittaessa työrauhavelvollisuuden laajuudesta. A ja B ovat kertoneet, että työnantajapuolen tarkoituksena on ollut sopia jakelua koskevan työehtosopimuksen mukaisesta ehdottomasta työrauhavelvollisuudesta. Tämä on tarkoittanut sitä, että lausekkeen mukainen työrauhavelvollisuus kattaa kaikenlaiset työtaistelutoimenpiteet, myös sellaiset, jotka työehtosopimuslain 8 §:n nojalla olisivat sallittuja. Teollisuusliiton ja Medialiiton lausumien perusteella jakelua koskevan työehtosopimuksen 8.6 kohdan mukaisella työrauhamääräyksellä on sovittu tällaisesta ehdottomasta työrauhavelvoitteesta. Varhaisjakelua koskevan sopimuksen osapuolten on tähän määräykseen sitoutuessaan täytynyt olla tietoisia määräyksen laajuudesta tai ainakin se on kuulunut heidän selonottovelvollisuutensa piiriin.

PAU ry on vedonnut siihen, että jakelua koskevan 31.1.2018 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuodon mukaan kyseistä työehtosopimusta noudatetaan vain jakeluun ja että sen soveltamisalaan ei ole kuulunut pakettilajittelutyö. Työtuomioistuin toteaa, että PAU ry on 12.10.2017 Posti Palvelut Oy:n kanssa solmimallaan sopimuksella sitoutunut noudattamaan yhtiössä jakelun työehtosopimuksessa sovittua työrauhaa. Sopimuksessa on siten viitattu vain jakelun työehtosopimuksen työrauhamääräykseen, joka tulee sovellettavaksi PAU ry:n ja yhtiön välillä. Mainitun työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksellä ei siten ole asiassa merkitystä.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin katsoo, että PAU ry on 12.10.2017 Posti Palvelut Oy:n kanssa sopimansa työehtosopimuksen työrauhalausekkeen nojalla velvollinen välttämään yhtiössä kaikkia jakelun työehtosopimuksessa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä kaikissa tehtävissä nykyisen jakelun työehtosopimuksen voimassa ollessa enintään 31.1.2021 saakka. Kantajan ensimmäinen vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on 22.10.2019 uhannut Posti Palvelut Oy:tä työtaistelulla. Edellä lausutuilla perusteilla se on näin menetellessään rikkonut sen ja Posti Palvelut Oy:n välillä 12.10.2017 solmitun työehtosopimuksen työrauhalauseketta. Näin ollen myös toinen kannevaatimus on hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla asian hävitessään velvollinen korvaamaan Posti Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut. Vaadittu kulujen määrä 9.840 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- velvoittaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n korvaamaan Posti Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 9.840 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kiiski, Ruohoniemi, Kaskiaro, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä muutoin paitsi johtopäätöksenä totean seuraavaa.

Kaikki todistajat ovat kertoneet, ettei työrauhalausekkeen laajuudesta keskusteltu. B:n ja A:n mukaan lausekkeen tarkoituksena oli ulottaa työrauha yritykseen kokonaisuudessaan. Sen sijaan C ja D olivat ymmärtäneet, että työrauha koskisi vain varhaisjakelua. Lausekkeen tarkoituksesta ei näin ollen ole yhteisymmärrystä.

Työrauhalausekkeen sanamuoto on selvä ja kiistatta tukee vastaajan käsitystä. Tässä tapauksessa ratkaisua ei kuitenkaan voi mielestäni tehdä pelkästään lausekkeen sanamuodon perusteella. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon sopimus kokonaisuudessaan.

Sopimus koskee vain yhtä tilannetta eli 1.7.2017 tapahtunutta liikkeenluovutusta ja tämän vuoksi maksettavaa kompensaatiota. Sopimus on otsikoitu varhaisjakelua koskevaksi sopimukseksi. Lisäksi sopimuksessa on sovittu uuteen yritykseen siirtyneiden varhaisjakelijoiden työkokonaisuuksien tarkastelusta. Vielä on sovittu työrauhasta. Kaikki todistajat ovat kertoneet, että työrauhalauseke on otettu sopimukseen työnantajan aloitteesta ja kompensaation vastineeksi. Lausekkeella on toisin sanoen kiinteä yhteys liikkeen luovutuksen yhteydessä Posti Palvelut Oy:öön siirtyneille varhaisjakelijoille maksettavaan kompensaatioon. Sopimus poikkeaa tavanomaisesta työntekijäliiton työnantajaliiton tai yksittäisen työnantajan kanssa tekemästä työehtosopimuksesta työsuhteessa noudatettavista ehdoista.

Sopimusta voidaan ennemminkin verrata työpaikkakohtaiseen sopimukseen, jonka tosin on allekirjoittanut työntekijäliiton puheenjohtaja, joka on ollut myös sopimusneuvottelijana. Työnantajan olisi näissä olosuhteissa tullut tuoda esiin, että työrauhalauseke koskisi koko yritystä eikä vain varhaisjakelua, mitä muut kaksi sopimusehtoa koskevat. PAU ry on mielestäni perustellusti voinut tulla siihen käsitykseen, että työrauhalauseke koskee vain varhaisjakelua. Kanne on tämän vuoksi hylättävä. Velvoitan Posti Palvelut Oy:n maksamaan PAU ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.