TT 2019:100

Kysymys Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle lähetettyihin puolalaisen yhtiön työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Ks. myös TT 2017:113 ja 2016:107.

KUULTAVAT

Teknologiateollisuus ry

Teollisuusliitto ry (entinen Metallityöväen Liitto ry)

Sähköalojen ammattiliitto ry

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Energiateollisuus ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

ASIA

Satakunnan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työehtosopimusten soveltamista Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla koskevissa asioissa (Sähköalojen ammattiliitto ry / WaveNet Spólka Z Ograniczona Odpowiedzialnosci)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.3.2019

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on erillisestä ratkaisusta ilmenevin tavoin määrännyt pidettäväksi salassa Sähköalojen ammattiliitto ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n kirjalliseksi todisteeksi nimeämät suomen kielelle käännetyt otteet Wavenet Sp. Z o.o.:n ja Siemens Building Technologies GmbH & Co oHG:n välisestä sopimuksesta 18.12.2007 (osiot johdanto, töiden laajuus, liitteet 3, 4, 7 ja 9). Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 18.5.2043 saakka.

Työtuomioistuin määrää, että työtuomioistuimen lausunto on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla pidettävä salassa siltä osin kuin lausunnossa käsitellään edellä mainittua kirjallista todistetta. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 18.5.2043 saakka. Salassa pidettävät lausunnon osat on merkitty kursiivilla käräjäoikeuteen ja kuultaville liitoille toimitettaviin kappaleisiin ja hakasuluin julkisiin kappaleisiin.

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisessä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa 2007–2010 on ollut muun ohella seuraava määräys.

1 § Sopimuksen soveltamisala

1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n talotekniikka-alalla toimiviin jäsenyrityksiin ja niiden työntekijöihin, jotka suorittavat rakennuksissa tai rakennelmissa tahi niihin liittyen

- sähkö- ja automaatioasennustöitä, edellisiin liittyviä tietoliikenteen (yleiskaapelointi) ja turvatekniikan asennustöitä

- samoin kuin mainituissa töissä asennettujen laitteiden huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä.

Tätä työehtosopimusta sovelletaan myös jäljempänä 7 §:ssä mainitulla tavalla talotekniikka-alalla toimiviin sellaisiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin (ns. erikoisasentajat), jotka suorittavat esim. elektroniikka-, radio- ja televisioasennustöitä sekä huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä taikka edellä mainittuja vastaavia erikoisasennustöitä.

Edellä mainittuja erikoisasentajia koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan niihin talotekniikka-alalla toimivien, ensimmäisessä kappaleessa mainittujen yritysten osastoihin tai toimintayksikköihin, joiden osalta kyseiset yritykset ovat jäseninä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyhdistyksissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisessä sähköistysalan työehtosopimuksessa 2010–2013 on ollut muun ohessa seuraava määräys.

1 § Sopimuksen soveltamisala

1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Sähkötekniset työnantajat ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät

- sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näihin läheisesti liittyvissä tehtävissä tai

- sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähkölaitteistolla ja -laitteella tarkoitetaan kaikilla jännitetasoilla toimivia kojeita, verkostoja ja järjestelmiä.

Sähkölaitteisto voi sijaita myös laivassa tai se voi liittyä tuotevalmistukseen.

2 Kohdassa 1. mainittu yritys voi kuulua tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin myös yksinomaan jonkin osastonsa tai toimintansa osalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä 30.6.2007 solmitussa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on ollut muun ohella seuraava määräys, joka on myöhemmin solmituissa ja edelleen voimassa olevassa työehtosopimuksessa pysynyt sisällöltään samana.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Mikäli joku teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja harjoittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain teknologiateollisuutta harjoittavien toimipaikkojen tai osastojen osalta Teknologiateollisuus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden toimipaikkojen tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Energiateollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä solmitussa työehtosopimuksessa sähköalan TES – energia – ICT – verkosto (2010–2014) on ollut muun ohella seuraava määräys.

I Yleiset määräykset

1 Sopimuksen soveltamisala

1.1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteisiin.

1.2 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat Palta ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennaisesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Käräjäoikeudessa vireillä oleva riita-asia

Kantajana asiassa on suomalainen ammattijärjestö, Sähköalojen ammattiliitto ry (jäljempänä Sähköliitto tai kantaja), jolle haastehakemuksissa yksilöidyt 22 työntekijää ovat erikseen siirtäneet saatavansa perittäviksi.

Kannevaatimukset perustuvat työsuhteesta johtuviin palkkasaataviin. Kantaja on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle, jolle työntekijät ovat siirtäneet saatavansa, asiassa L 11/13125 yhteensä 800.000 euroa ja asiassa L 12/20839 yhteensä 700.000 euroa korkoineen. Palkkasaatavia on vaadittu ajalta 29.7.2010–28.2.2014.

Vastaajana on kotipaikaltaan puolalainen WaveNet Spólka Z Ograniczona

Odpowiedzialnosci -niminen yhtiö (jäljempänä WaveNet tai vastaaja). WaveNet on vastustanut Sähköliiton kanteita ja vaatinut, että Sähköliiton vaatimukset hylätään.

Kaikkien työntekijöiden työsopimukset on tehty Puolassa WaveNetin kanssa. WaveNet on solminut Siemens Building Technologies GmbH & Co. oHG:n kanssa urakkasopimuksen, jonka nojalla työntekijät on lähetetty Suomeen lähetetyistä työntekijöistä annetun lain mukaisesti. Työntekijät ovat työskennelleet Eurajoen Olkiluodossa ydinvoimalatyömaalla. Kannevaatimusten perusteena oleva työ on tehty Suomessa.

Kantajan vaatimukset perustuvat siihen, että vastaaja ei ole maksanut lähetetyille työntekijöille yleissitovien sähköistysalan työehtosopimuksen (ns. valkoinen kirja) ja sitä edeltävän talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen (2007–2010, ns. sininen kirja) mukaisia palkkoja.

Vastaaja on katsonut, että yhtiön työntekijöiden tekemään työhön on kanteen tarkoittamalla ajalla soveltunut vain yksi yleissitovaksi vahvistettu työehtosopimus. Tämä yleissitova työehtosopimus on Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n (nykyään Teollisuusliitto ry) välillä solmittu teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimus eli niin sanottu vihreä kirja. Käräjäoikeudelle 14.5.2018 antamassaan lausumassa vastaaja on katsonut, että sen teettämiin töihin on mainitun vihreän kirjan lisäksi voitu soveltaa myös Energiateollisuus ry:n, PALTA ry:n, Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja JHL ry:n välillä solmittua työehtosopimusta sähköalan TES – energia – ICT – verkosto (2010–2014).

Asiassa on riitaista muun muassa se, mitä työehtosopimusta työntekijöiden työsuhteisiin sovelletaan. Ks. myös TT 2017:113 ja 2016:107.

Työsuhteisiin sovellettavista työehtosopimuksista

Kantajan näkemys työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta

Työntekijät ovat tehneet uudisrakentamiseen liittyviä heikkovirtajärjestelmien asennustöitä pitäen sisällään erilaisten valvontajärjestelmien rakentamis- ja asennustöitä kuten kamera-, kulunvalvonta- ja palohälytysjärjestelmiin liittyviä töitä. Kysymys on ollut rakennussähkötyöstä. Rakennussähkötyöt eivät kuulu Teknologiateollisuus ry:n solmimien työehtosopimusten piiriin. Näin on myös Teknologiateollisuus ry todennut antaessaan lausuntonsa työtuomioistuimelle koskien käräjäoikeuden työtuomioistuimelle esittämää lausuntopyyntöä asioissa L 11/9634 ja L 12/100 (vastaajana Elektrobudowa Spolka Akcyjna, ks. TT 2016:107 ja 2017:113). Samalla tavoin Teknologiateollisuus ry on todennut asiassa TT 2005:102, jossa työtuomioistuin on todennut, että rakennussähkötyö ei ole teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen (punainen kirja) soveltamisalaan kuuluvaa työtä. Näin ollen kysymys ei voi olla teknologiateollisuuden työehtosopimuksen (vihreä kirja) eikä myöskään punaisen kirjan soveltamisalaan kuuluvasta työstä. Kysymys on nimenomaan rakennussähkötyöstä eli rakennukseen liittyvistä sähköistystöistä, ei prosessilaitteistoon kohdistuvista töistä. Kysymys ei siis ole sellaisista teollisuuden asennustöistä, joihin työtuomioistuimen asioissa 11.9.2017 antamassa lausunnossa asioissa L 11/9634 ja L 12/100 (TT 2017:113) todetun perusteella soveltuisi myös vihreä kirja. Tehty työ on talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen (sininen kirja) ja sähköistysalan työehtosopimuksen (valkoinen kirja) soveltamisalojen mukaista työtä. Työt on nimenomaisesti mainittu sekä sinisen että valkoisen kirjan palkkaryhmämäärityksissä (sininen kirja s. 26–27, valkoinen kirja s. 44–45).

Vaikka vastoin kantajan käsitystä katsottaisiin, että työhön soveltuisi myös vihreä kirja, etusija tulee joka tapauksessa antaa siniselle ja valkoiselle kirjalle. Työtuomioistuin on 11.9.2017 asioissa L 11/9634 ja L 12/100 antamassa lausunnossaan (TT 2017:113) ottanut jo kantaa siihen, mille seikoille etusijaa määrättäessä tulee antaa merkitystä. Mainitussa työtuomioistuimen lausunnossa pidetään erityisen merkityksellisinä työsuhdevelvoitteiden selkeyttä ja läpinäkyvyyttä korostavia näkökohtia ainakin siinä tilanteessa, kun muitakaan kansallisessa lainsäädännössä asetettuja tai käytännössä noudatettuja tapaukseen soveltuvia valintaperusteita ei ole olemassa. Vaikka vastaajayhtiön päätoimialan mukaiset työt kuuluisivat vihreän kirjan soveltamisalan piiriin, toimialaperiaatetta ei voida pitää valintaperusteena, koska tilanne on vastaava kuin mainitussa työtuomioistuimen aiemmassa lausunnossa. Vastaajayhtiö on siinä tapauksessa harjoittanut toimintaa yksinomaan kahden yleissitovan työehtosopimuksen piiriin kuuluvalla alueella. Sovellettavan työehtosopimuksen valinnassa ei siten voida nojautua esimerkiksi yrityksen päätoimialaan, joka sijoittuisi vain toisen työehtosopimuksen alalle.

Sinisen ja valkoisen kirjan soveltamisalamääräyksissä on nimenomaisesti mainittu sähköasennustyöt sekä sähkölaitteistojen rakennustyöt ja niihin läheisesti liittyvät tehtävät. Työehtosopimusten palkkaryhmämäärityksissä on nimenomaisesti mainittu ne työt, joita työntekijät ovat tehneet (esimerkiksi paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät). Teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimuksen 1 §:ssä ei ole täsmennetty sopimuksen soveltamisalaa yhtä erityistapausta lukuun ottamatta muuten kuin toteamalla, että sopimusta sovelletaan työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Työehtosopimuksen palkkamääräyksissä ei ole erikseen hinnoiteltu tai muuten mainittu niitä töitä, joita vastaajayhtiön työntekijät ovat tehneet. Näin ollen selvää on, että selkeys ja läpinäkyvyysnäkökohdat huomioiden etusija tulee antaa siniselle ja valkoiselle kirjalle.

Mahdollista on, että kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden tekemään työhön soveltuu myös työehtosopimus sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimus (2010–2014). Jos asiassa tulee ratkaistavaksi kysymys työehtosopimusten välisestä etusijasta, etusija tulee antaa sähköistysalan työehtosopimukselle ja talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimukselle.

Vastaajan näkemys työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta

Työntekijöiden työtehtäviin on ydinvoimalatyömaalla kuulunut langattomien ja langallisten verkkojen rakentaminen/kokoonpano ja asentaminen sekä kaapeliratojen rakentaminen. Työ liittyy sellaisiin teollisuuden asennuksiin, joihin Suomessa yleissitovana työehtosopimuksena soveltuu Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välinen yleissitova työehtosopimus (vihreä kirja).

Mainitun vihreän kirjan lisäksi työsuhteisiin on voinut yleissitovana työehtosopimuksena soveltua myös työehtosopimus sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimus (2010–2014). Tämän työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten mukaan sopimusta sovelletaan sähkö- ja teleliikenneverkkojen rakentamiseen energiateollisuuden parissa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Satakunnan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko kanteessa tarkoitettujen Sähköalojen ammattiliitto ry:lle saatavansa perittäväksi siirtäneiden ja vastaajayhtiön palveluksessa olleiden 22 työntekijän, jotka kaikki ovat työskennelleet Olkiluodon OL3 ydinvoimalatyömaalla, työsuhteisiin sovellettava yleissitovana työehtosopimuksena talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta, Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä solmittua teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimusta vai Energiateollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä solmittua työehtosopimusta sähköalan TES – energia – ICT – verkosto (2010–2014).

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Energiateollisuus ry:lle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle, Sähköalojen ammattiliitto ry:lle, Sähkötekniset työnantajat STTA ry:lle, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle, Teknologiateollisuus ry:lle ja Teollisuusliitto ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Työtuomioistuin on varannut myös Wavenetille tilaisuuden lausua asiassa.

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N JA JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N YHTEINEN LAUSUNTO

Sähköalojen ammattiliitto ry viittaa kaikkeen siihen, mitä se on jo käräjäoikeudessa lausunut asiasta.

Lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry sekä Sähköalojen ammattiliitto ry lausuvat yhdessä seuraavaa:

Työhön soveltuva työehtosopimus

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ja sähköistysalan työehtosopimuksen soveltuminen (ns. sininen ja valkoinen kirja, osapuolena työntekijäpuolelta Sähköliitto)

WaveNetin palveluksessa olleiden Olkiluodon OL 3 ydinvoimalatyömaalla työskennelleiden 22 työntekijän työsuhteissa on voinut ja on tullut soveltaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta (2007–2010) ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta (2010–2013).

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus (2007–2010, sininen kirja) ja sitä seurannut sähköistysalan työehtosopimus (2010–2013, valkoinen kirja) pitävät sisällään kaikki uudisrakentamiseen liittyvät sähköalan työt kaikilla jännitetasoilla ja niihin liittyvät (muutkin kuin sähkö)työt (ks. TT 2016:107 ja TT 2017:113).

Ydinvoimalaitoksen rakentamisessa on kysymys uudisrakennustyöstä ja -kohteesta. Tällaisessa kohteessa tehtävät rakennustöihin kuuluvat ja niihin liittyvät sähköasennustyöt ja sähköasennustöihin liittyvät työtehtävät ovat täysin selkeästi sinisen ja valkoisen kirjan soveltamisalaan kuuluvia töitä. Työtuomioistuimen kertoelmassa kuvatut työtehtävät ovat niin ikään näiden työehtosopimusten soveltamisalan piiriin kuuluvia työtehtäviä.

Uudisrakentamisen kuuluminen sinisen kirjan ja sitä seuranneen valkoisen kirjan piiriin ilmenee muun muassa sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksestä, jossa on muun ohessa mainittu sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotyöt tai näihin läheisesti liittyvät tehtävät.

Sovellettava työehtosopimus määräytyy työntekijän pääasiallisten työtehtävien perusteella. Vastaajayhtiön työntekijät ovat asiakirjoista ilmenevän mukaisesti tehneet uudisrakentamiseen, toisin sanoen rakennettavaan rakennukseen liittyviä valvontajärjestelmien rakennus- ja asennustöitä kuten kamera-, kulunvalvonta-, ja palohälytysjärjestelmiin liittyviä tehtäviä.

Kysymys on siten ollut rakennukseen liittyvistä kiinteistösähkötöistä, ei ydinvoimalan prosessilaitteistoon kohdistuvista töistä. Edellä mainitut työt on nimenomaisesti mainittu kyseisten työehtosopimusten palkkamääräyksissä. Myös asiallisilta soveltamisaloiltaan nämä peräkkäiset yleissitovat työehtosopimukset ovat identtisiä.

Työehtosopimusten (sininen/valkoinen kirja) soveltamisalan piiriin kuuluvat lisäksi sähköasennuksiin liittyvät työtehtävät, jotka eivät ole suoranaista sähkötyötä (putkitus, hitsaus, kaapelihyllyt). Työehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvat kaikki sähköasennusten tehtäväketjuun kuuluvat työt siitä riippumatta, ovatko ne kaikki puhtaasti sähkötyötä vai ei. Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksestä ilmenee, että työehtosopimusta sovelletaan muun muassa sähkölaitteistojen rakennustöissä. Sähkölaitteistolla viitataan jonkin toiminnallisen kokonaisuuden rakentamiseen ja kaikkiin tällaisen kokonaisuuden rakentamiseen liittyviin työtehtäviin.

Talotekniikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä on nimenomaisesti mainittu sähkö- ja automaatioasennukset sekä tietoliikenteen ja turvatekniikan työt, ei pelkästään sähköasennuksia. Mainittua työehtosopimusta seuranneen työehtosopimuksen, sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole tarkoitettu tätä suppeammaksi sen erilaisesta sanamuodosta huolimatta, vaan mainitut työt eli kaikki sähkölaitteiston rakentamiseen liittyvät kaikilla jännitetasoilla tehtävät työt kuuluvat myös sen soveltamisalaan.

Vastaavissa töissä on vakiintuneesti sovellettu sinistä/valkoista kirjaa kuin Olkiluodon työmaalla on tehty. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsenyritykset tekevät vastaavia töitä sähköistysalan työehtosopimuksella. WaveNet voisi myös liittyä kyseisten työnantajajärjestöjen jäseneksi.

Siltä osin kuin yhtiö on työtuomioistuimelle toimittamassaan lausunnossa esittänyt, että sen työntekijät ovat suorittaneet Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla suurimmalta osin uuden ydinvoimalan rakentamiseen liittyviä mekaanisia teollisuusasennustöitä ja lisäksi osin prosessisähköistystöitä sekä lisäksi osallistuneet pienvirta-asennusten uudelleensuunnitteluun, Sähköliitto ja JHL ovat lausuneet seuraavaa.

Prosessisähköistys kuuluu sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Tämä ilmenee jo aikaisemmista työtuomioistuimen lausunnoista TT 2016:107 ja 2017:113.

Pienvirtatyöt (joilla tarkoitettaneen pienoisjännitetöitä, kuten kameravalvonta, kulunvalvonta) voivat kuulua sekä sähköistysalan työehtosopimuksen että sähköalan TES – energia –ICT – verkosto -työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Olkiluotoa on oltu vasta rakentamassa, joten uudelleensuunnittelusta ei sanan varsinaisessa merkityksessä voine olla kysymys. Ei kuitenkaan ole tavatonta, että asennuksia tehtäessä jonkin kaapelin kulkureittiä muutetaan tai asennus tehdään alkuperäisestä piirustuksesta poikkeavasti syystä tai toisesta. Näin ollen myös mainittu uudelleensuunnittelu kuuluu näiden työehtosopimusten soveltamisalaan.

Mekaaniset teollisuusasennukset eivät ole mikään oma käsitteensä tai työalansa, eikä sanana kerro mitään työstä. Mikäli tällä halutaan tarkoittaa metallirakenteiden asentamista, kyse voi olla sekä sähköistysalan työehtosopimuksen että sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvasta työstä. Sähköalan työhön liittyy monesti nimenomaisten asennusten lisäksi niiden johtoteiden tai tukirakenteiden asentaminen osana itse sähköalan asennustyötä. Asennettavat kaapelit tarvitsevat luonnollisesti johtotiet, jotka voivat olla esimerkiksi metallisia. Sähköalan työhön ja siten työehtosopimusten soveltamisalan piiriin kuuluvat lisäksi varsinaiseen sähköasennuksiin liittyvät työtehtävät, jotka eivät ole suoranaista sähkötyötä (putkitus, hitsaus, kaapelihyllyt). Työehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvat kaikki sähköasennusten tehtäväketjuun kuuluvat työt siitä riippumatta, ovatko ne kaikki puhtaasti sähkötyötä vai ei. Tältä osin viitataan lausuntoasiaan TT 2016:107. Mekaaniset teollisuusasennukset voivat kuulua siis sekä sähköistysalan työehtosopimuksen että sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Sähköalan TES – energia – ICT – verkosto (osapuolena työntekijäpuolelta sekä Sähköliitto että JHL)

Vastaajayhtiön työntekijöiden tekemät työt eli valvontajärjestelmien rakennus- ja asennustyöt kuten kamera-, kulunvalvonta-, ja palohälytysjärjestelmiin liittyvät tehtävät voivat kuulua myös sähköalan TES – energia – ICT – verkostoa koskevan työehtosopimuksen piiriin.

Työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan sen soveltamisalamääräyksen mukaan Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteisiin sekä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennaisesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla. Työehtosopimuksen soveltamisala on laaja. Soveltamisalalla mainituilla toimialoilla työskenteleviin työntekijöihin mukaan lukien tukitoimet sovelletaan kyseistä työehtosopimusta.

Sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat ensinnäkin voimalaitoksilla tehtävät työt, joihin kuuluvat esimerkiksi voimalaitoksen käyttö/kunnossapito/tukitoimet. Soveltamisalaan kuuluvat myös tietoliikennealan työt. Näihin kuuluvat ulkona maastossa tehtävät verkonrakennustyöt (mastot, linkit) kuin myös sisälle rakennuksiin tehtävät tietoliikenneyhteyksiin liittyvät työt (esimerkiksi päätelaitteet, ADSL, puhelinlaitteet). Soveltamisalassa mainittuun informaatioalaan kuuluvia töitä puolestaan ovat esimerkiksi tiedonsiirtoon liittyvät työt, joihin voi kuulua informaationsiirto, data-yhteydet, palo- ja murtohälytykset, kulunvalvonta ja kameravalvonta. Verkostoteknologiaan puolestaan kuuluvat tietoliikenneverkkoihin liittyvät työt.

Työehtosopimuksen soveltamisalaan sisältyvät näin ollen myös vastaajayhtiön työntekijöiden tekemät työt, niitä ei ole poissuljettu soveltamisalasta. Näitä töitä myös käytännössä tehdään työnantajajärjestöjen jäsenyritysten toimesta.

Etusijajärjestyksestä

Vastaajayhtiön työntekijöiden tekemä työ on sinänsä voinut kuulua talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ja sitä seuranneen sähköistysalan työehtosopimuksen sekä sähköalan tes – energia – ICT – verkosto -työehtosopimuksen piiriin.

Etusija määriteltäessä vastaajayhtiön yleissitovuuden kautta noudatettavaksi tulevaa työehtosopimusta tulee antaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ja sähköistysalan työehtosopimukselle (ns. sininen ja valkoinen kirja).

Etusijakysymys on ratkaistava työtuomioistuimen lausunnossa TT 2017:113 määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Vastaajayhtiön Suomessa tekemä työ sijoittuu työehtosopimusten soveltamisalojen päällekkäiselle alueelle, mikä tilanne on ollut myös lausuntoasiassa TT 2017:113. Näin ollen etusija on ratkaistava TT 2017:113 mukaisesti ja etusija annettava siniselle/valkoiselle kirjalle, koska niiden määräyksistä (muun ohella palkkamääräykset) ilmenee työehtosopimuksen soveltuminen selkeimmin ja läpinäkyvämmin.

Etusijaa ja läpinäkyvyyttä ratkaistaessa on siten kiinnitettävä huomiota työehtosopimusten sisältöön ja katsottava, onko sopimuksessa määräyksiä kyseisestä työstä. Sähköistysalan työehtosopimus ja sen nimiedeltäjä eivät rajaa mitään sähköasennustöitä soveltamisalan ulkopuolelle. Sen soveltamisalaan kuuluvat teollisuudessa, rakennuksilla ja niin edelleen tehtävät sähköalan työt ja niihin liittyvät työt riippumatta työn suorituspaikasta. Merkittävät valtakunnalliset sähköurakoitsijat urakoivat töitä sekä rakennuksilla että teollisuudessa. Myös monet työntekijät työskentelevät sekä teollisuudessa että rakennuksilla. Sähkölaitteistojen rakentaminen erilaisissa toimintaympäristöissä on sähköasentajan työtä, eivätkä teollisuuden sähköasennukset ole tästä poikkeus. Näissä työehtosopimuksissa on myös huomioitu työlle luonteenomaiset määräykset niin rakentamisessa kuin teollisuuteen tehtävässä urakoinnissa.

Tarkasteltavana olevassa asiassa on kysymys nimenomaan työntekijöiden vähimmäispalkkaeduista. Palkkausjärjestelmä perustuu sinisessä ja valkoisessa kirjassa työn vaativuuden luokitteluun. Tehtävien vaativuusluokissa on molemmissa (sininen/valkoinen) työehtosopimuksissa nimenomaisesti mainittu muun muassa puhelin-, atk-, paloilmoitin-, ja kulunvalvontajärjestelmät. Nyt puheena oleva työ on siten huomioitu näiden työehtosopimusten tehtävien vaativuusryhmittelyssä.

Lausunnossa TT 2017:113 todetun mukaisesti aikaprioriteettiperiaatteella ei voida ratkaista yleissitovien työehtosopimusten välistä etusijajärjestystä.

Lausunnossa TT 2017:113 on annettu merkitystä työnantajan omalle ilmoitukselle noudatettavasta työehtosopimuksesta. Tässä asiassa yhtiön lähetetyistä työntekijöistä annetun lain mukainen edustaja on ilmoittanut aluehallintovirastolle, että yhtiön työntekijät ovat sähköasentajia ja heihin noudatetaan sähköistysalan työehtosopimusta. Yhtiön on siten katsottava oman ilmoituksensa perusteella sitoutuneen tämän työehtosopimuksen noudattamiseen, mille seikalle tulisi antaa merkitystä etusijajärjestystä arvioitaessa. Ainakin joidenkin työntekijöiden työsopimuksissa on ilmoitettu sovellettavaksi työehtosopimukseksi sähköistysalan työehtosopimus. Merkitystä tulee antaa yhtiön menettelyn (ilmoitus viranomaisille, maininta työsopimuksissa) johdosta työntekijöille syntyneelle luottamuksensuojalle.

Asiassa on arvioitava työntekijöiden Suomessa tekemää työtä ja siihen soveltuvaa työehtosopimusta. Asiassa ei voida antaa merkitystä yhtiön mahdollisesti ulkomailla harjoittaman toiminnan luonteelle. Yrityksen toiminta ulkomailla ei voi vaikuttaa työehtosopimuksen valintaan, koska työehtosopimus määrittelee työehdot kansallisella tasolla. Työtuomioistuimen lausunnossa 2017:113 on niin ikään arvioitu puolalaisen yhtiön toimintaa Suomessa. Asiassa ei ole annettu merkitystä sille, mitä toimintaa kyseinen yhtiö (Elektrobudowa) harjoittaa Puolassa tai muualla maailmassa. Tämä ilmenee siitä, että työtuomioistuimen lausunnon perusteluissa (TT 2017:113) on viitattu siihen, että yhtiön toiminta Suomessa on sijoittunut kahden työehtosopimuksen rajapinnalle ja päätoimialaperiaatetta ei voitu soveltaa, koska yhtiöllä ei ollut kyseisessä tapauksessa työehtosopimusten leikkauspinnalle osuvan toiminnan lisäksi joko puhtaasti rakennussähköistykseen (sähköistysalan tes) liittyvää tai teolliseen tuotantoon (teknologiateollisuuden tes) liittyvää toimintaa. Asiassa on arvioitu Suomessa tapahtunutta toimintaa. Joka tapauksessa yhtiön toiminta Suomessa pitäisi katsoa yhtiön muusta (ulkomailla tapahtuvasta) toiminnasta erilliseksi toiminnoksi, jolloin joka tapauksessa ratkaisu sovellettavasta työehtosopimuksesta tehtäisiin Suomessa tehdyn työn perusteella.

Yhtiön päätoimiala ulkomailla ei ylipäätään ole teknologiateollisuuden piirissä vaan sijoittuu sähköalan TES – energia – ICT – verkostoalan työehtosopimuksen yksinomaiselle soveltamisalalle eli tietoliikenne – ja verkonrakennusalalle. Yhtiö on internetsivuillaan ilmoittanut päätoimialakseen tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja ylläpidon. Asian ratkaisemisen kannalta on edellä todetuin tavoin merkitystä kuitenkin vain yhtiön Suomen toiminnalla eli Suomessa tehdyllä työllä. Suomen toiminta liittyy kiinteistöjen turvajärjestelmiin, ja tähän työhön on sovellettava sähköistysalan työehtosopimusta. Jos taas katsottaisiin, että ratkaiseva merkitys on yhtiön Puolan päätoimialalla, sovellettava sopimus olisi tällöin sähköalan TES – energia – ICT – verkostoalan työehtosopimus.

SÄHKÖTEKNISET TYÖNANTAJAT STTA RY:N LAUSUNTO

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltuminen

WaveNetin työntekijöiden Olkiluoto 3 ydinvoimalatyömaalla tekemään työhön on tullut yleissitovana työehtosopimuksena soveltaa:

- 29.7.2010 saakka talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta, ja

- 23.8.2010 lukien sähköistysalan työehtosopimusta.

Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksestä neuvoteltaessa vuosina 2009–2010 työehtosopimusosapuolten tarkoituksena oli, että se on sähköistystöitä koskeva yleinen sopimus, jota voidaan soveltaa aina sähkölaitteistoja rakennettaessa riippumatta sähkölaitteiston käyttötarkoituksesta, sijoituspaikasta tai käyttöjännitetasosta.

Työehtosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkinnässä todetaan kaikilla jännitetasoilla toimivien kojeiden, verkostojen ja järjestelmien sisältyvän työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Soveltamisalasta neuvoteltaessa työehtosopimusosapuolten välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että:

a) työehtosopimusta voidaan soveltaa yksinomaan heikkovirta-alueella toimivien sähkölaitteistojen rakentamiseen sekä näiden korjaus-, huolto- ja ylläpitotöihin samoin kuin heikkovirta-alueella toimivien sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöihin. Heikkovirta-alueella toimivilla sähkölaitteistoilla ja sähkölaitteilla tarkoitetaan sähköturvallisuusmääräysten mukaan järjestelmiä ja laitteita, jotka toimivat alle 50 voltin käyttöjännitteellä, ja että

b) paristokäyttöisten pienlaitteiden – esimerkiksi kameroiden – sähköjärjestelmien rakentaminen, korjaus tai huolto ei sisälly sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Kohdassa a mainittu asia oli esillä siksi, että STTA ry:n jäseninä oli ja on edelleen yrityksiä, jotka asentavat, huoltavat ja korjaavat lähes yksinomaan heikkovirta-alueella toimivia järjestelmiä. Useisiin tällaisiin järjestelmiin saattaa liittyä 230 voltin jännitteellä toimiva virtalähde, jonka asentamisesta edellä mainitut yritykset huolehtivat samassa yhteydessä heikkovirtajärjestelmää rakennettaessa.

Sähköistysalan työehtosopimus samoin kuin sitä 1.2.2017 lukien seurannut sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus on ammattikohtainen työehtosopimus, jonka soveltaminen riippuu siitä, onko yksittäinen työntekijä tehnyt yli 50 prosenttia työajastaan sopimuksen 1 §:ssä määriteltyjä työtehtäviä. Työehtosopimuksen palkkamääräyksistä ilmenee kuitenkin, että työehtosopimusta soveltavan yrityksen palveluksessa työsopimussuhteen perusteella olevat varastomiehet ja autonkuljettajat kuuluvat myös työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin (TES 8 § A jälkeen oleva Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmä, erityisiä määräyksiä).

Sähköistysalan työehtosopimuksen heikkovirta-alueen asennuksia koskevat määräykset

Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmä

Sähköistysalan työehtosopimus 23.8.2010–31.8.2012 ja kaikki sitä seuranneet myöhemmät sähköistysalan työehtosopimukset samoin kuin sähköistysalan työehtosopimusta 1.2.2017 lukien seuranneet kaikki sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimukset ovat sisältäneet talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän. Tämän alun pitäen talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa vuonna 2000 käyttöön otetun järjestelmän osaamisvaatimuksiin kuuluu palkkaryhmässä 2 joko kuuden vahvavirta-alueen asennuksia koskevan asennustyökokonaisuuden itsenäinen osaaminen tai vaihtoehtoisesti kolmen riittävän laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennusten ja kytkentöjen itsenäinen osaaminen piirustusten mukaan toteutettuna.

Edellä olevaan liittyen työehtosopimuksessa todetaan, että yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestelmät, jotka täyttävät työehtosopimuksen edellyttämän laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Esimerkkeinä laaja-alaisista heikkovirtajärjestelmistä työehtosopimuksessa mainitaan puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät. Edellä oleva merkitsee sitä, että eri yrityksissä palkkaryhmän osaamisvaatimukset voivat kohdistua eri heikkovirtajärjestelmiin yrityksen toiminnan suuntautumisen mukaan, mikäli asiasta on yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovittu työnantajan ja työntekijäpuolen kesken.

Palkkaryhmissä 3–5 pakollisena osaamisvaatimuksena on edellä palkkaryhmän 2 osalta mainitun vahvavirta-alueen asennuksia koskevan osaamisen lisäksi kolmen riittävän laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti.

Myös palkkaryhmien 3–5 osalta yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestelmät, jotka täyttävät työehtosopimuksen edellyttämän laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Esimerkkeinä laaja-alaisista heikkovirtajärjestelmistä työehtosopimuksessa mainitaan myös palkkaryhmien 3–5 osalta puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät.

Palkkaryhmän 4 osaamisvaatimuksiin kuuluu lisäksi edellä mainittujen kolmen laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän koestamiseen ja käyttöönottoon liittyvien mittausten ja ohjelmointitoimenpiteiden suorittaminen järjestelmän omalla ohjelmointimekanismilla. Palkkaryhmän 4 toimialakohtaisten yleismääräysten mukaan työntekijän asennustehtävä koostuu erikoisrakennusten (toimenpideosastoja, esimerkiksi kirurgiaosastoja käsittävien sairaaloiden, voimalaitosten, teollisuuden tms.) vahvavirta- ja heikkovirtakokonaistoimituksista kiinteistö- tai prosessisähköistyksissä ja lisäksi näiden rakennusten erikoisjärjestelmien asennus- ja muutostöistä tai näiden kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta.

Työehtosopimuksen palkkamääräykset edellyttävät laaja-alaisten heikkovirtajärjestelmien asennusosaamista. Eräänä erikoisjärjestelmien asennuskohteena työehtosopimuksessa on edellä kuvatuin tavoin mainittu nimenomaisesti voimalaitokset.

Työtuomioistuin on käsitellyt lausunnossaan TT 2004:56 talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän soveltamista muun muassa työehtosopimuksessa osaamisvaatimuksina mainittujen laaja-alaisten heikkovirtajärjestelmien osalta. Lausunnossaan työtuomioistuin totesi, että mikäli yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä ei ole sovittu, minkä kolmen laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän asennusosaaminen huomioidaan palkkaryhmien 2–5 osaamisvaatimuksina, otetaan palkkaryhmässä huomioon työehtosopimuksessa esimerkkeinä mainittuihin järjestelmiin, puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät, kohdistuva tai mihin tahansa muuhunkin objektiivisesti arvioiden laaja-alaisena pidettävään heikkovirtajärjestelmään kohdistuva työntekijän asennusosaaminen.

Sähköasennusalan urakkahinnoittelu 1.6.2002

Sähköistysalan työehtosopimus 23.8.2010–31.8.2012 ja sitä seuranneet myöhemmät sähköistysalan työehtosopimukset sisälsivät 1.6.2002 käyttöön otetun sähköasennusalan urakkahinnoittelun. Tätä urakkahinnoittelua on tullut soveltaa sellaisissa urakkatöissä, jotka on tarjottu tilaajalle viimeistään 31.5.2015. Kyseisen urakkahinnoittelun (1.6.2002) johdannossa todetaan, että hinnoittelua laadittaessa oli yhdistetty heikkovirta- ja vahvavirtatöiden hinnoittelutaulukoita.

Urakkahinnoittelun osa 27 koskee johtojen ja johtimien asennusta. Taulukot 2710, 2711 ja 2715 sisältävät urakkatyön yksikköhinnat eri tyyppisiin kaapeliasennuksiin. Hinnoitteluun sisältyy taulukon 2710 vertailutaulukko, joka sisältää määräykset siitä, miten edellä mainittuja urakkahinnoittelutaulukoita on sovellettava heikkovirta-alueen asennuksissa käytettäviin kaapelityyppeihin. Vastaavat urakkahinnoittelutaulukot sisältyvät sähköistysalan työehtosopimuksen sekä sittemmin sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen osana 1.6.2015 lukien tilaajalle tarjotuissa töissä sovellettavaan sähköistysalan urakkahinnoitteluun.

Edellä käsitellyt sähköistysalan työehtosopimuksen heikkovirta-alueen asennuksia koskevat määräykset osoittavat työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen ohella selvästi, että erilaatuisten heikkovirta-alueen järjestelmien asennustyöt ovat olennaisena osana sisältyneet sähköistysalan työehtosopimusten soveltamisalaan lausuntopyynnön käsittämänä aikana 23.8.2010–28.2.2014.

Sähköistysalan työehtosopimuksen käytännön soveltaminen heikkovirta-alueen töihin

Varsin yleinen käytäntö Suomessa on ollut, että tilaajat ovat sisällyttäneet erilaatuisten heikkovirta-alueen järjestelmien asennukset sähköurakkaan joko kokonaisuudessaan tai ainakin kaapelointien osalta. Tyypillisiä heikkovirtajärjestelmiä, joita Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäsenyrityksissä on tehty sähköistysalan työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen lausuntopyynnön käsittämänä aikana 23.8.2010–28.2.2014, ovat esimerkiksi:

- yleiskaapelointijärjestelmät (atk-verkko) joko kuitu- tai kuparikaapeloinnilla toteutettuna;

- antenniverkot kokonaan tai kaapeloinnin osalta;

- paloilmoitinjärjestelmät kokonaan tai kaapeloinnin osalta;

- kulunvalvontajärjestelmät kokonaan tai kaapeloinnin osalta;

- kameravalvontajärjestelmät kokonaan tai kaapeloinnin osalta;

- turvavalojärjestelmät;

- ovien lukitusjärjestelmät ainakin kaapeloinnin osalta; kytkennät ovien lukkoihin tekee yleisimmin lukitusliike;

- potilaspuhelinjärjestelmät, potilasvalvonta- ja henkilöpaikannusjärjestelmät sairaaloissa ja hoitolaitoksissa.

Perinteisiä, yleiseen puhelinverkkoon liitettäviä puhelinverkkoja, on mahdollisesti vielä jossain määrin rakennettu lausuntopyynnön käsittämänä aikana 23.8.2010–28.2.2014. Viime vuosina perinteisiä puhelinverkkoja ei ole enää rakennuksiin tehty. Eräissä tapauksissa jotkut edellä luetelluista järjestelmistä toimivat langattomissa verkoissa (esimerkiksi potilasvalvontaan liittyvät järjestelmät). Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n jäseninä on myös muutamia yrityksiä, jotka tekevät yksinomaan edellä mainittujen heikkovirtajärjestelmien asennuksia.

Asiakirjoista ilmenevät työntekijöiden työtehtävät

Lausuntopyyntöasiakirjoista ei aivan yksiselitteisesti ilmene, millaisten järjestelmien asennusta lausuntopyynnössä tarkoitetut WaveNetin työntekijät ovat tehneet OL 3:n työmaalla.

Työtehtävät ilmenevät lähinnä Siemens Building Technologies GmbH & Co oHG:n (myöhemmin Siemens) ja WaveNetin välisen 18.12.2007 päivätyn sopimuksen "Agreement on Installation and Assembly" liitteistä numerot 3 ja 9 (salaisena pidettäväksi määrättyjä asiakirjoja).

Seuraavat kaksi kursivoitua kappaletta ovat salassa pidettäviä.

Kappale 1 salainen

Kappale 2 salainen

Sopimuksessa mainitut työt ovat sellaisia, jotka kuuluvat sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan. STTA ry:n jäsenyritysten työntekijät ovat tehneet vastaavia töitä sähköistysalan työehtosopimuksen mukaisin ehdoin. Myös sopimuksessa mainitut metallirakennetyöt ovat saattaneet olla sähköistysalan työehtosopimuksen 1 §:n tarkoittamia sähkölaitteistojen rakentamiseen läheisesti liittyneitä töitä, joita on voitu tehdä sähköistysalan työehtosopimuksen mukaisin ehdoin. Esimerkiksi kaapelihyllyjen, johtoteiden ja metallisten suojaputkien asennukseen liittyy metallirakennetöitä, joita sähköistysalan työntekijät STTA ry:n jäsenyrityksissä tekevät tavanomaisesti omaan asennussuoritukseensa liittyen. Teollisuudessa sähköistysalan työntekijöiden metallirakennetöihin saattaa lisäksi sisältyä myös hitsaustyötä.

Ydinvoimatyömaalla tekemisensä töiden perusteella WaveNet olisi voinut hakea STTA ry:n jäsenyyttä, ja mikäli STTA ry:n hallitus olisi hakemuksen hyväksynyt, WaveNet olisi voinut olla jäsenenä STTA ry:ssä.

Siltä osin kuin yhtiö on työtuomioistuimelle toimittamassaan lausunnossa esittänyt, että sen työntekijät ovat suorittaneet Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla suurimmalta osin uuden ydinvoimalan rakentamiseen liittyviä mekaanisia teollisuusasennustöitä ja lisäksi osin prosessisähköistystöitä sekä lisäksi osallistuneet pienvirta-asennusten uudelleensuunnitteluun, STTA on lausunut seuraavaa.

Ilmaisulla "mekaaniset teollisuusasennustyöt" ei ole mitään yksilöitävissä olevaa ja vakiintunutta merkityssisältöä. Epäselvää myös on, onko yhtiö käyttänyt yleistävää ja epäselvää ilmaisua kuvaamaan urakkasopimuksessa yksilöityjä suoritteita vai kenties jotakin muuta. Prosessisähköistystyöt taas sisältyvät sähköistysalan työehtosopimukseen ja että STTA:n jäsenyritysten työntekijät tekevät prosessisähköistystöitä sähköistysalan työehtosopimuksen mukaisin ehdoin.

Sähköasennusalan työntekijät suunnittelevat jossain määrin lähes kaikissa asennuskohteissa kohteiden luonteesta riippumatta muun muassa johtoteiden ja kaapeleiden asennusreittejä. Suunnittelutarve aiheutuu muun muassa detaljisuunnittelun puuttumisesta tai siitä, että johtoteiden sijoittaminen tai kaapeleiden vetäminen ennakkosuunnitelmien mukaiseen paikkaan ei ole mahdollista sen vuoksi, että kohteen rakenteet poikkeavat suunnitellusta tai muut tekniset järjestelmät, laitteet tai koneet on asennettu ennakkosuunnitelmista poiketen. Kysymys on normaalista sähköasennusalan ammattityöhön liittyvästä työsuunnittelusta, jota alan työntekijät tekevät osana työtään sähköistysalan työehtosopimuksen mukaisin työehdoin. Työsuunnitteluun liittyy niin kutsuttujen "punakynämerkintöjen" tekeminen ennakkosuunnitelmiin. "Punakynämerkinnöillä" dokumentoidaan toteutus, jos ennakkoon laaditusta suunnitelmasta on jouduttu poikkeamaan. STTA:n jäsenyritykset ovat tehneet ja tekevät sähköistystöitä ydinvoimalaitoksissa niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Asennustyöt tehdään aina tilaajan toimittamien ennakkosuunnitelmien mukaan. Työn valmistuttua tilaaja toimittaa loppupiirustukset säteilyturvaviranomaisten tarkistettaviksi. Loppupiirustukset sisältävät puhtaaksi piirrettyinä työntekijöiden työmaalla tekemät "punakynämerkinnät" (=poikkeamat alkuperäisistä työsuunnitelmista).

Muiden työehtosopimusten soveltaminen

Teknologiateollisuuden työehtosopimusta on työehtosopimuksen tuolloinen soveltamisala huomioiden (soveltamisala laajeni sähköalan töiden osalta marraskuussa 2017) sovellettu lausuntopyynnön tarkoittamana ajankohtana teollisuuden tuotantolaitteistojen prosessisähköistyksiin liittyneisiin asennustöihin sekä sähkölaitteiden ja koneiden teolliseen valmistukseen.

Lausuntopyynnön liitteenä olevista asiakirjoista ei ilmene, että WaveNetin työntekijöiden OL 3:n työmaalla tekemä työ olisi kohdistunut reaktori- tai generaattorijärjestelmiin tai niiden ohjaukseen, vaan on liittynyt voimalaitoksen tilojen valvonta- ja turvajärjestelmiin. Tällöin kysymys on rakennussähköistykseen kuuluvista järjestelmistä, jotka sijaitsevat ydinvoimalaitoksessa ja joiden toimintafunktio saattaa olla tästä syystä osittain erilainen kuin tavanomaisissa rakennuskohteissa. Mikäli kyse on ollut voimalaitoksen tilojen valvonta- ja turvajärjestelmien asentamisesta, on WaveNetin työntekijöiden kohteessa tekemä työ ollut sellaista, ettei se ole sisältynyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan sellaisena kuin se oli vuosina 2010–2014.

Jos kuitenkin WaveNetin asentamat valvonta- ja turvajärjestelmät ovat osa ydinvoimalaitoksen reaktori- tai generaattorijärjestelmiä tai ovat ohjanneet niitä, on työ saattanut kuulua teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan sellaisena kuin se oli vuosina 2010–2014.

Sähköalan tes – energia – ICT – verkosto -työehtosopimuksen soveltaminen

Sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimus (ns. EIV-TES) on tarkoitettu sähkön ja tietoliikenteen siirtoverkkojen rakentamiseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Sopimusta ei ole sovellettu rakennusten sisätiloissa tehtävien sähkölaitteistojen asennustöihin (mukaan lukien tietoliikennejärjestelmät). Mahdollista on ollut kuitenkin se, että verkostourakointialan yritys on voinut kyseisellä työehtosopimuksella asentaa suurjännitemuuntamon kauppakeskuksen tai sairaalan tekniseen tilaan. Sen sijaan rakennuksen sisällä olevaa sähkönjakeluverkkoa kyseisellä työehtosopimuksella ei ole tehty. STTA ry:n tiedossa on myös, että eräät turvapalveluita tuottavat teleoperaattorit ovat tarjonneet rikosilmoitin- ja kameravalvontajärjestelmiä erityisesti omakotitalojen omistajille. Näiden turvapalvelujen tarjoamisen yhteydessä kyseiset yritykset ovat asentaneet päätelaitteita, kuten antureita ja kameroita, myös rakennusten ulko- tai sisätiloihin noudattaen työssä sähköalan TES – energia – ICT –verkostoa koskevan työehtosopimuksen määräyksiä.

Ajalla 15.3.2010–31.1.2013 voimassa olleen EIV-TES:n ja sitä ajallisesti myöhemmin seuranneiden työehtosopimusten soveltamisalaa koskevissa määräyksissä (1 §:n 1.3 kohta) työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat sitoutuneet siihen, ettei työehtosopimuksen soveltamispiiriin tehdä rinnakkaissopimuksia. Määräys lienee ymmärrettävä siten, ettei sähköistysalan työehtosopimus ole miltään osin rinnakkainen sähköalan TES – energia – ICT – verkostoa koskevan työehtosopimuksen kanssa sen sopijapuolina olevien järjestöjen oman tulkinnan mukaan. Rinnakkaissopimuskiellon osalta STTA kiinnittää huomiota siihen, että Sähköalojen ammattiliitto ry on ollut vuosina 2010–2014 sopijaosapuolena sekä sähköistysalan työehtosopimuksessa että sähköalan TES – energia – ICT – verkostoa koskevassa työehtosopimuksessa. Myös Palvelualojen työnantajat PALTA ry on ollut vastaavana aikana sopijaosapuolena sekä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa että sähköalan tes – energia – ICT – verkostoa koskevassa työehtosopimuksessa.

Työehtosopimusten mahdollisesta keskinäisestä etusijajärjestyksestä

Mikäli työtuomioistuin katsoo, että sähköistysalan työehtosopimuksen lisäksi WaveNetin työntekijöiden OL 3 työmaalla tekemiin töihin on voitu yleissitovana työehtosopimuksena soveltaa myös jotakin tai joitakin edellä mainituista muista työehtosopimuksista, tulee työehtosopimusten keskinäisen etusijajärjestyksen määräytyä työtuomioistuimen aiemmin lausuntoasiassa TT 2017:113 omaksumien periaatteiden mukaan.

WaveNetin työntekijöiden OL 3 työmaalla tekemät heikkovirta-alueen työt ilmenevät sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen lisäksi nimenomaisesti myös työehtosopimuksen aikapalkkausta ja urakkapalkkausta koskevista määräyksistä. Sähköistysalan työehtosopimuksen määräykset täyttävät siten myös nyt lausuntopyynnön kohteena olevassa asiassa ne selkeyden ja läpinäkyvyyden vaatimukset, jotka lausuntoasian TT 2017:113 perusteluissa on todettu ratkaiseviksi yleissitovien työehtosopimusten keskinäistä etusijajärjestystä arvioitaessa.

Jos suomalainen yritys teettää työntekijöillään Suomessa yksinomaan tiettyä työtä, joka kuuluu tietyn työehtosopimuksen soveltamisalaan, ja ulkomailla tästä poikkeavaa ja toimintavolyymiltaan laajempaa toimintaa, joka laatunsa perusteella kuuluisi toimialaperiaatteelle rakentuvan suomalaisen toisen työehtosopimuksen soveltamisalaan, määräytyy Suomessa tehtävään työhön työsopimuslain 2 luvun 7 §:n nojalla sovellettava yleissitova työehtosopimus yrityksen työntekijöiden Suomessa tekemän työn mukaan. Suomen aluetta koskevan työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän tarkoituksena ei ole, että Suomessa tehtävän työn vähimmäisehdot määräytyisivät toimialaperiaatteelle rakentuvan työehtosopimuksen mukaan yrityksen sellaisen toiminnan perusteella, jota yritys ei Suomessa harjoita.

Työehtosopimuksien toimialaperiaatteen perusideana on, että työnantaja voi soveltaa samaa toimialan työehtosopimusta kaikkiin palveluksessaan oleviin työntekijöihin näiden tekemän työn sisällöstä riippumatta. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaista yleissitovaa työehtosopimusta valittaessa relevanttia työnantajan toimialaa ei voi muodostaa työnantajan sellainen toiminta, johon työnantaja ei tosiasiassa sovella eikä ole lain mukaan velvollinenkaan soveltamaan kyseistä toimialaperiaatteelle rakentuvaa työehtosopimusta. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta on juuri työnantajan ulkomailla harjoittama toiminta.

Lähetetyistä työntekijöistä säädetyn lain tarkoituksena on turvata työsopimuslain 2 luvun 7 §:n nojalla sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisten vähimmäistyöehtojen toteutuminen myös Suomen alueella työtä tekeville lähetetyille työntekijöille. Samalla lain tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet samaa toimintaa harjoittaville suomalaisille ja ulkomaalaisille yrityksille riippumatta siitä, mistä maasta käsin toimintaa Suomen alueella harjoitetaan.

Lähetetyistä työntekijöistä säädetyn lain tarkoitus huomioiden yleissitovan työehtosopimuksen valintaa koskevan tarkastelun kohteena tulee olla vain se työ ja toiminta, jota ulkomailta Suomeen työntekijöitä lähettävä yritys Suomen alueella harjoittaa.

WaveNetin toiminta Suomessa vuosina 2010–2014 on asiassa esiin tulleiden tietojen mukaan rajoittunut vain OL 3 -työmaalla tehtyyn työhön, joka tässä lausunnossa aiemmin todetulla tavalla on sisältynyt sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalaan. STTA:n näkemyksen mukaan ei ole mahdollista katsoa, että WaveNetin toimintaan Suomessa OL 3 -työmaalla sovellettaisiin toimialaperiaatteen mukaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta, kun ne yhtiön toiminnot, joihin toimialaperiaatteen soveltaminen voisi yhtiön väittämällä tavalla perustua, ovat sijainneet Suomen ulkopuolella, eikä yhtiö ole tuossa ulkomailla harjoittamassaan toiminnassa edes väittänyt soveltaneensa teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

Siinäkin tapauksessa, että työtuomioistuin katsoisi, että sekä sähköistysalan työehtosopimus että teknologiateollisuuden työehtosopimus kumpikin olisivat voineet soveltamisalansa puolesta tulla sovellettaviksi lausumapyynnön kohteena olevien lähetettyjen työntekijöiden OL 3 -työmaalla tekemään työhön, muodostuu sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen valinnan kannalta ratkaisevaksi se, että WaveNet on itse ilmoittanut Aluehallintovirastolle tulevansa soveltamaan Sähköalojen ammattiliiton työehtosopimusta työntekijöidensä työsuhteessa ja työntekijät ovat sähköasentajia ja asennustyön aputyöntekijöitä ja että yhtiö soveltaa heihin sähköalojen ammattiliiton sähköistysalan työehtosopimusta. WaveNet on myös työsopimuksia 23.9.2011 ja 30.12.2011 tehdessään sitoutunut suhteessa OL 3-työmaalle palkkaamiinsa työntekijöihin soveltamaan heidän työsuhteissaan sähköistysalan työehtosopimusta. Yhtiölle on ollut niin työsopimuksia solmittaessa kuin työn aikanakin selvää ja läpinäkyvää, että lähetettyjen työntekijöiden OL 3 -työmaalla tekemä työ on ollut sähköistysalan työtä ja että työhön tulee Suomessa yleissitovana työehtosopimuksena sovellettavaksi sähköistysalan työehtosopimus. Luottamuksensuojan periaatteen vastaista olisi, mikäli katsottaisiin, että lausuntopyynnön kohteena olevissa lähetettyjen työntekijöiden työsuhteissa tulisi lähetetyistä työntekijöistä säädetyn lain nojalla sovellettavaksi jokin muu työehtosopimus kuin talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus ajalla 29.7.2010–22.8.2010 ja sähköistysalan työehtosopimus ajalla 23.8.2010–28.2.2014.

Siltä osin kuin asiassa on esitetty väite, että yhtiön päätoimiala Puolassa olisi tietoliikenneverkkojen asentaminen ja ylläpito, STTA on lausunut seuraavaa. Sähköistysalan työehtosopimus on sähköistystöitä koskeva yleinen sopimus, jota voidaan soveltaa aina sähkölaitteistoja rakennettaessa riippumatta sähkölaitteiston käyttötarkoituksesta, sijoituspaikasta tai käyttöjännitetasosta. Sähköistysalan työehtosopimusta voidaan siten soveltaa myös tietoliikenneverkkojen asentamiseen ja ylläpitotyöhön olipa kyse langallisesta tai langattomasta tietoliikenneverkosta. Eräs SITA:n jäsenyritys teki vuosien ajan, myös vuosina 2010–2014, erään maailman suurimpiin kuuluvan matkapuhelinverkkojen laitevalmistajan alihankkijana valtakunnallisten matkapuhelinverkkojen rakentamiseen liittyneitä asennus- ja muita töitä niin Suomessa kuin useilla eri mantereilla noudattaen työssä sähköistysalan työehtosopimusta. Työt käsittivät muun muassa matkapuhelinverkkojen tukiasemien sijoituspaikkasuunnittelua, tukiasemien antennimastojen, antennien ja niihin liittyvien tukiasemien keskuslaitteiden asennustyötä, tukiasemien antennien suuntaamista, mittaamista ja dokumentointia sekä matkapuhelinverkkojen keskuslaitteiden asennustyötä. STTA:n tietämän mukaan ainakin eräs toinen sen jäsenyritys teki matkapuhelinverkkojen asennustöitä noudattaen sähköistysalan työehtosopimusta. Eräät STTA:n jäsenyritykset ovat myös asentaneet valokuituteknologiaan perustuneita langallisia tietoliikenteen siirtoverkkoja sähköistysalan työehtosopimusta noudattaen.

STTA:n käsityksen mukaan sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimus soveltuu niin langallisten (valokuituverkot) kuin langattomienkin (matkapuhelinverkot) tietoliikenneverkkojen asentamiseen ja ylläpitoon. Kyseistä työehtosopimusta sovelletaan myös käytännössä yleisimmin edellä mainitun laatuisissa töissä. STTA:n tiedossa ei ole, että teknologiateollisuuden työehtosopimusta olisi sovellettu vuosina 2010–2014 tai sen jälkeenkään langallisten tietoliikenteen siirtoverkkojen, kuten valokuituverkkojen, asentamiseen. Teknologiateollisuuden työehtosopimusta on sitä vastoin STTA:n tietämän mukaan sovellettu matkapuhelinverkkojen asennustöihin niissä tapauksissa, joissa verkkolaiteteknologian kotimainen valmistaja on tehnyt itse omana työnään laitteiston asentamisen käyttöpaikalle.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N JA TEOLLISUUSLIITTO RY:N OSIN YHTEINEN LAUSUNTO

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisala

Teknologiateollisuuden työehtosopimus on valtakunnallinen ja asianomaisella alalla edustavana pidettävä. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskentelee jäsenyrityksissä noin 66 000 työntekijää ja koko alalla noin 83 000 työntekijää. Sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden määrä ja yritysten toimialan kirjo osoittavat, että teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu lukemattomia erilaisia työtehtäviä.

Teollisuuslinjaperiaatteessa ratkaiseva merkitys on yrityksen päätoimialalla. Teknologiateollisuuden työehtosopimus solmitaan teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti koskemaan yrityksen päätoimialaa kokonaisuudessaan. Työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Työehtosopimus kattaa kaikkien teknologiateollisuuden toimialan työntekijöiden työsuhteet täysin riippumatta esimerkiksi siitä, ovatko työt mekaanisia tai sähköisiä.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun ohella teknologiateollisuuden yrityksissä valmistettujen sähkökäyttöisten koneiden, laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien asentaminen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakkaan osoittamaan ympäristöön. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksinä on useita pieniä ja suuria yrityksiä, jotka harjoittavat mekaanista ja sähköistä teollisuusasennusta ja jotka teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti soveltavat teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Työehtosopimuksen mukaisia töitä ovat muun muassa Teknologiateollisuuden jäsenyritysten tekemät hissien, nosto-ovien ja rakennusautomaatiolaitteistojen asennustyöt ja jotka edellyttävät laitteen kytkemistä rakennuksen sähköverkkoon, ja jotka palvelevat rakennuksen käyttöä tuotantotoiminnasta riippumatta. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaista työtä on edellä mainitun kaltainen asentamistyö ottamatta kantaa laitteiston tarvitsemaan jännitteeseen.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus soveltuu siten muuhunkin työhön kuin rakennuksessa tapahtuvan tuotannollista toimintaa koskevien prosessilaitteistojen asentamistyöhön. Teknologiateollisuuden työehtosopimus soveltuu uudisrakentamisessa eli ns. "montulle rakentamisessa" töihin, jotka tehdään eteenpäin rakennukseen tuodusta sähköliittymästä tai sähkökeskuksesta.

Yrityksen päätoimialan mukainen työehtosopimus

Kirjallisen valmistelun perusteella vaikuttaa siltä, että WaveNetin toimiala olisi teknologiateollisuuden yrityksissä valmistettujen sähkökäyttöisten tai mekaanisten koneiden, laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien asentaminen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakkaan osoittamaan ympäristöön, jolloin sen päätoimiala olisi teknologiateollisuuden piirissä.

Käräjäoikeuden tai työtuomioistuimen lausuntopyynnöistä ei kuitenkaan selkeästi ilmene, mikä yrityksen toimiala on tai minkä toimialan piiriin se aidosti identifioituu kotivaltiossaan eli millaista toimintaa yritys liiketoiminnassaan harjoittaa. Liiketoiminnan ja tuotannon luonteesta annetusta kirjallisesta materiaalista ei selviä, harjoittaako yritys liiketoiminnassaan esimerkiksi teräsrakenteiden, laitepetien tai erilaisten konekaappien valmistusta tai varustelua.

Edellä mainitut elementit eivät ole välttämättömiä teknologiateollisuuden toimialatunnusmerkin täyttymiselle, mutta ne vahvistaisivat sitä. Jos WaveNetillä on esimerkiksi omaa tai alihankintaketjun kautta järjestettyä laite-, ohjelmisto-, teräsrakenne-, tai muuta vastaavaa tuotantoa, yrityksen toimiala sijoittuu selkeästi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan. Teknologiateollisuuden toimialatunnusmerkin varmentamiseksi asiasta tulisi saada yksityiskohtaisempi selvitys, sillä asialla on merkitystä myös arvioitaessa yleissitovien työehtosopimusten etusijaa.

Teknologiateollisuus on vielä lausunut, että yhtiön toiminnastaan työtuomioistuimelle antaman lausuman perusteella yhtiön toimiala voisi sijoittua teknologiateollisuuteen.

Siltä osin kuin asiassa on esitetty väite, että yhtiön päätoimiala Puolassa olisi tietoliikenneverkkojen asentaminen ja ylläpito, Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat yhteisessä lausumassaan lausuneet, että teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä ei tehdä matkapuhelinverkkojen ja vastaavien tietoliikenneverkkojen asentamista tai ylläpitoa. Sen sijaan työehtosopimuksen piirissä voitaisiin tehdä telemastojen ja muiden teräsrakenteiden valmistamista. Koneiden ja laitteiden asentamisessa tapahtuva verkonasentamistyö on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä tehtävää työtä.

Voisiko yritys olla Teknologiateollisuus ry:n jäsen

Kirjallisen valmistelun perusteella vaikuttaa siltä, että WaveNetin toimiala olisi teknologiateollisuuden yrityksissä valmistettujen sähkökäyttöisten koneiden, laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien asentaminen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakkaan osoittamaan ympäristöön. Jos kysymys on edellä selostetun kaltaisesta toiminnasta, yritys voisi Suomessa olla Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritys.

Työntekijöiden työtehtävistä

Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei teollisuuslinjaperiaatteen mukaan rajaa työehtosopimuksen soveltamispiiriä työtehtävien mukaan. Työehtosopimuksen soveltamisala on valtakunnallisesti laaja ja sen piirissä tehdään hyvin erilaisia työtehtäviä. Näiden määrältään lukemattomien työtehtävien kirjaaminen työehtosopimukseen ei ole mahdollista.

Työtuomioistuimen lausuntopyynnöstä ja käräjäoikeuden yhteenvedossa on annettu työtehtävistä seuraava selvitys.

Kantaja Sähköalojen ammattiliitto ry on käräjäoikeudessa esittänyt, että työntekijät ovat työskennelleet Eurajoen ydinvoimalatyömaalla sähköistysalan tehtävissä. Kantajan mukaan sähköistysalan työehtosopimusta tulee soveltaa mainittujen työntekijöiden tekemään työhön 5.8.2010 lukien, koska kyse on kokonaisuudessaan uudisrakentamiseen kuuluvasta tai liittyvästä työstä. Edelleen kantajan mukaan työntekijöiden työhön ei sisälly sellaista työtä, johon sähköistysalan työehtosopimusta ei voitaisi soveltaa. Tämän vuoksi sillä ei ole merkitystä, jos toisen työehtosopimuksen soveltaminen olisikin mahdollista joidenkin työtehtävien osalta. Mikäli työ ei joiltakin osin sovellettaisi sähköistysalan sopimusta, niin joka tapauksessa pääosa työstä kuuluu sen soveltamispiiriin, jolloin sovellettavaksi tulee pääasiallisen työn periaate. Kantajan mukaan työntekijät ovat tehneet uudisrakentamiseen liittyviä heikkovirtajärjestelmien asennustöitä pitäen sisällään erilaisten valvontajärjestelmien rakentamis- ja asennustöitä kuten kameravalvonta- ja palohälytysjärjestelmiin liittyviä töitä. Kysymys on rakennussähkötyöstä. Kyse ei siis kantajan mukaan ole sellaisista teollisuuden asennustöistä, joihin työtuomioistuimen lausunnossa TT 2017:113 todetun perusteella soveltuisi myös vihreä kirja.

Vastaaja taas on käräjäoikeudessa katsonut, että työntekijöiden työtehtäviin on ydinvoimalatyömaalla kuulunut langallisten ja langattomien verkkojen rakentaminen/kokoonpano ja asentaminen sekä kaapeliratojen rakentaminen. Vastaajan mukaan työntekijöiden tekemä työ on käsittänyt suurimmalta osalta mekaanista asennustyötä ja osin prosessisähköistystyötä. Vastaajan mukaan WaveNetin työntekijät eivät ole suorittaneet Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla rakennusten rakennussähköistykseen kuuluvaa työtä (kuten rakennusten sähköjohtojen tai valaistuksen asentamista).

Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n ei ole tiedossa, miltä osin kantajan ja vastaajan esittämät työtehtävien kuvaukset ovat riidanalaisia. Kuvaukset eivät selkeästi kerro sitä, millaista työtehtävistä työntekijöiden tekemä työ on muodostunut. Sekä kantajan että vastaajan esittämien kuvausten piiriin kuuluvia töitä tehdään teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä.

Selvitystä on annettu jonkin verran siitä, millaisiin teollisuuslaitoksen prosesseihin tehtävät työt ovat kuuluneet (esimerkiksi prosessinvalvonta, kulunvalvonta, muu turvallisuusvalvonta kuten palohälytysjärjestelmät). Teknologiateollisuus ry:llä ja Teollisuusliitto ry:llä ei ole ollut selvitystä siitä, onko pääosa prosesseista tehty yrityksen/yrityksen ja tämän alihankkijan kokonaistoimituksina (suunnittelu, rakentaminen/kasaus komponenteista, asennus, testaus).

Koska tarkempaa selvitystä työtehtävistä ei ole tätä lausuntoa annettaessa, Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto ry toteavat yleisellä tasolla, että kyseisiä työtehtäviä tehdään vihreän kirjan piirissä teknologiateollisuuden toimialaan kuuluvissa yrityksissä pääasiallisen työn periaatteesta riippumatta. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä kyseiset tehtävät voidaan myös ryhmitellä työnvaativuusryhmittelyn (TVR) mukaisesti, vaikka ryhmittelyssä ei mainita ammattinimikkeitä.

Siltä osin kuin yhtiö on työtuomioistuimelle toimittamassaan lausunnossa esittänyt, että sen työntekijät ovat suorittaneet Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla suurimmalta osin uuden ydinvoimalan rakentamiseen liittyviä mekaanisia teollisuusasennustöitä ja lisäksi osin prosessisähköistystöitä sekä lisäksi osallistuneet pienvirta-asennusten uudelleensuunnitteluun, Teknologiateollisuus on lausunut seuraavaa. Mekaaniset teollisuusasennustyöt ja prosessinsähköistystyöt kuuluvat teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan. Jos pienvirta-asennusten uudelleensuunnittelulla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että työkohteessa asennustyön yhteydessä alkuperäisistä suunnitelmista joudutaan poikkeamaan ja tekemään uudet suunnitelmat, jotka asentajat toteuttavat, kuuluu työ teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Työkohteessa tehtäville asennustöille on luonteenomaista, että toteutusvaiheessa havaitaan muun muassa laitteistoista tai aikatauluista johtuvia muutostarpeita. Tällainen on tavanomaista erityisesti vaativampien asennus- ja laitosprojektien yhteydessä.

Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n yhteinen lausuma teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltumisesta kyseiseen työhön

Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n mukaan lausuntopyynnöistä saadun tiedon perusteella kyseiset työt kuuluvat teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piiriin.

Liittojen näkemyksen mukaan muun muassa toimialatunnusmerkin osalta tulisi kuitenkin selvittää, millaista toimintaa yritys liiketoiminnassaan harjoittaa eli minkä toimialan piiriin se aidosti identifioituu: onko yrityksellä omaa kokoonpanoa, tuotantoa esimerkiksi teräsrakenteiden ja laitepetien ja erilaisten konekaappien valmistusta tai varustelua tai tällaisten valmistamiensa järjestelmien huoltotoimea tai toteutetaanko tällaista alihankintajärjestelyjen kautta. Liittojen mukaan myös työntekijöiden tekemän työn sisällöstä ja ammattitaitovaatimuksista tulisi saada lisäselvitys.

Edellä esitetyillä seikoilla on merkitystä myös kilpailevien yleissitovien työehtosopimusten etusijaa arvioitaessa.

Sovellettavien yleissitovien työehtosopimusten keskinäisestä etusijajärjestyksestä

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukainen yleissitovan työehtosopimuksen soveltumisen määrittäminen kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 1997:169 korkein oikeus on lausunut asianomaiseen alaan liittyen muun muassa, että uudemmat kannanotot lähtevät siitä, että ensin on löydettävä asianomaisen alan työehtosopimus, minkä jälkeen selvitetään, onko siinä määräyksiä kyseessä olevasta tai siihen rinnastettavasta työstä.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuslain esitöiden mukaan säännöksessä tarkoitettu asianomainen ala määräytyy työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että moninaisista syistä johtuen määräykset työehtosopimusten soveltamisaloista eivät käytännössä muodosta saumattomasti toisiinsa liittyvää kokonaisuutta; päinvastoin eri työehtosopimusten soveltamisalat ovat melko useasti joko kokonaan tai osaksi "päällekkäisiä" (Tiitinen – Kröger, Työsopimusoikeus 2012, s. 221).

Kumotussa lähetettyjä työntekijöitä koskevassa laissa muun muassa säädettiin, että lähetetylle työntekijälle tulee maksaa vähimmäispalkka, jona pidetään työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitetun työehtosopimuksen perusteella määräytyvää vastiketta. Voimassa olevassa laissa lähetetyistä työntekijöistä, jolla on saatettu voimaan direktiivi 96/71, säädetään, että lähetetyn työntekijän vähimmäispalkka määräytyy alihankinnassa ja yritysryhmän sisäisessä siirrossa työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yleissitovan työehtosopimuksen mukaan.

Kahden yleissitovan työehtosopimuksen etusijaa määrittäessään työtuomioistuin on ratkaisussa TT 2017:113 hakenut oikeusohjeen unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisusta Sähköalojen ammattiliitto C-396/13. Ratkaisu koski vähimmäispalkan laskemista tuntipalkan tai urakkapalkan mukaan samoin kuin palkkaryhmiin sijoittelua. Mainitun unionin tuomioistuimen tuomion 44 kohdan mukaan jotta vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettaviin työntekijöiden palkkaryhmiin sijoittamista koskeviin sääntöihin voidaan vedota sellaista työnantajaa vastaan, joka lähettää työntekijöitä työhön, niiden on oltava myös pakottavia ja täytettävä läpinäkyvyyttä koskevat edellytykset, mikä merkitsee erityisesti sitä, että niiden on oltava kaikkien saatavilla ja selkeitä. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tarkistaa, täyttyvätkö nämä edellytykset pääasiassa. Unionin tuomioistuimen tuomiossa ei pyydetty kannanottoa eikä siinä lausuttu sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen valinnasta tai sovellettavien yleissitovien työehtosopimusten etusijajärjestyksestä.

Yleissitovana sovellettavan työehtosopimuksen valintaan liittyvä lainsäädäntö ja työehtosopimusten soveltamisalamääräykset eivät edellä esitetyllä tavalla oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden mukaan muodosta sellaista kokonaisuutta, että työehtosopimuksen valinta kaikissa tapauksissa olisi selkeä.

Kumotun lähetettyjä työntekijöitä koskevan lain perusteluissa on selvitetty yhteisöoikeuden vaikutusta lähetettyjä työntekijöitä koskevaan sääntelyyn. Jos tietyn kansallisen säännöksen soveltaminen lähetettyihin työntekijöihin kuitenkin haittaa muista jäsenvaltioista kotoisin olevien palvelujen tarjoajien toimintaa, kyse voi olla kielletystä palvelujen vapaan tarjonnan rajoituksesta. Oikeuskäytännön mukaan kiellettyjä rajoituksia voivat olla kaikki sellaiset kansalliset toimenpiteet, jotka voivat haitata toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen ja siellä lainmukaisesti vastaavanlaisia palveluja tarjoavan toimijan toimintaa tai tehdä palvelujen tarjoamisen vähemmän houkuttelevaksi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä 96/71/EY 3 artiklan 8 kohdassa säädetään, että yleisesti sovellettaviksi julistetuilla työehtosopimuksilla tai välitystuomioilla tarkoitetaan työehtosopimuksia tai välitystuomioita, joita kaikkien asianomaista toimialaa tai elinkeinoa edustavien tai kaikkien kyseisten työehtosopimusten tai tuomioiden alueelliseen soveltamisalaan kuuluvien yritysten on noudatettava.

Kun kotimainen yritys lähettää työntekijöitään EU-alueelle, se todennäköisimmin hakee absoluuttiset ja semidispositiiviset työehdot identiteettinsä mukaisesti oman toimialansa tai sitä lähellä olevasta työehtosopimuksesta, välitystuomioista tai vastaavista sekä kohdemaan lainsäädännöstä. Valinta on pragmaattinen: rakennustoimialan yritys hakee normipohjaa kohdemaan rakennustoimialalta, teknologiateollisuuden yritys teknologian alalta ja niin edelleen. Samoin vilpittömässä mielessä toimiva yritys, joka lähettää työntekijöitä Suomeen, todennäköisesti hakee omaa toimialansa lähellä olevia sopimuksia. Oikeudellisia perustelut tähän on johdettavissa edellä mainitun direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 8 kohdasta.

Jos töihin on soveltamisalaltaan päällekkäisiä yleissitovia työehtosopimuksia, ei vilpittömässä mielessä oleva palveluntarjoajayritys voi olla varma, soveltaako se oikeaa työehtosopimusta. Tämä on omiaan heikentämään oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta. Riitatapauksissa "oikea" työehtosopimus "löydetään" takautuvasti, jolloin myös työntekijöiden palkkasaatavat ovat viivästyneet ja niitä on mahdollisesti hallittu vuosien ajan erilaisilla turvaamistoimilla. Oma kysymyksensä on, voiko tällainen epäselvyys jopa haitata palveluja tarjoavan toimijan toimintaa tai tehdä palvelujen tarjoamisen vähemmän houkuttelevaksi, jolloin vallitseva olosuhde muodostuisi unionin oikeuden vastaiseksi.

Arvioitaessa yleissitovuuden perusteella sovellettavan työehtosopimuksen valintaa tai yleissitovien työehtosopimusten etusijaa kokonaisharkinnassa painoarvoa voidaan edellä esitetyllä tavalla asettaa yhtiön aidolle toimialalle.

Direktiivissä huomioidaan myös mahdollisuus, että jäsenvaltiossa ei ole työehtosopimuksen yleissitovaksi julistavaa järjestelyä. Direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 8 kohdassa säädetään, että jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua työehtosopimusten tai välitystuomioiden yleissitovaksi julistamista koskevaa järjestelyä ei ole, jäsenvaltiot voivat käyttää perustana työehtosopimuksia ja välitystuomioita, joilla on yleinen vaikutus kaikkiin asianomaista toimialaa tai elinkeinoa edustaviin ja kyseisten työehtosopimusten ja tuomioiden maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluviin samanlaisiin yrityksiin nähden ja/tai työehtosopimuksia, jotka työmarkkinatasolla kansallisella tasolla edustavimmat järjestöt ovat tehneet ja joita sovelletaan kaikkialla jäsenvaltion alueella. Direktiivi ohjaa tällöin kiinnittämään huomiota toimialan lisäksi työehtosopimusten tehneiden järjestöjen edustavuuteen eli sopimuksen kattaman henkilöpiirin ja soveltamisalan laajuuteen.

Teknologiateollisuuden kannanotto etusijajärjestyksestä

Yhtiön toiminnastaan antaman selvityksen perusteella, sikäli kun se on riidatonta, yhtiön toimiala voisi sijoittua teknologiateollisuuteen. Yhtiö voisi näin toimialansa puolesta olla Teknologiateollisuus ry:n jäsen. Annettu selvitys työtehtävistä ja yhtiön toimialasta voisivat puoltaa yhtiön päätoimialan mukaista ratkaisua. Tämä asia poikkeaa oikeudellisilta perusteiltaan lausunnosta TT 2017:113, jossa yhtiön toiminta kahden päällekkäisen yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalalla oli järjestetty sivuliikkeen kautta.

Tässä asiassa kysymys on kuitenkin työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaisen yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisesta, jolloin soveltuvien työehtosopimusten etusijan määrittäminen ja kannanotto ammattiala- ja toimialaperiaatteen välisestä suhteesta tulisi jäädä yleisen tuomioistuimen eikä työtuomioistuimen päätettäväksi. Yhtä lailla luottamuksensuojan arviointi kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan.

Teollisuusliiton kannanotto etusijajärjestyksestä

Lähtökohtaisesti kumpi tahansa työehtosopimus, sähköistysalan tai teknologiateollisuuden, olisi aikanaan ollut työnantajan valittavissa sovellettavaksi Suomen työtehtäviin Olkiluodossa. Yhtiö on - silloin kun valinta on ollut ajankohtainen - yksiselitteisesti tehnyt ja ilmoittanut työntekijöille valintansa noudattaa sähköistysalan työehtosopimusta Suomen itsenäisessä toiminnossaan. Yhtiön valinta on tapahtunut tietoisesti ja virheettömästi. Ei olisi oikeusvaltiossa kestävää, jos työntekijöiden luottamuksensuojaa työnantajan heidän työsuhteissaan sovellettavaksi ilmoittamaan työehtosopimukseensa ja siitä johtuvaan oikeusturvaansa alettaisiin nyt jälkikäteen yllättäen murentaa.

ENERGIATEOLLISUUS RY:N LAUSUNTO

Energiateollisuus ry:n, PALTA ry:n, Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja JHL ry:n välillä solmitun vuosina 2010–2014 voimassaolleen työehtosopimuksen sähköalan TES – energia – ICT – verkosto 1.1 kohdan mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteisiin.

Työehtosopimuksen kattama toiminta voidaan johtaa Energiateollisuus ry:n säännöistä. Sääntöjen mukaan liiton jäseniä ovat sähkön tuotantoa ja hankintaa, siirtoa ja loppuasiakkaille myyntiä, kaasun siirtoa, kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen tuotantoa ja hankintaa, siirtoa ja myyntiä sekä verkkojen ja voimalaitosten suunnittelua, toteutusta, käyttöä, kunnossapitoa ja rakentamista harjoittavat sekä muita alan palveluja tuottavat yritykset.

Työntekijöiden työ Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla käsitti kantajan mukaan uudisrakentamiseen liittyviä heikkovirtajärjestelmien asennustöitä pitäen sisällään erilaisten valvontajärjestelmien rakentamis- ja asennustöitä kuten kameravalvonta- ja palohälytysjärjestelmiin liittyviä töitä. Vastaajan mukaan työ käsitti langattomien ja langallisten verkkojen rakentamisen/kokoonpanon ja asentamisen sekä kaapeliratojen rakentamisen.

Kyseisenlaisia rakennussähkötöitä ei pääsääntöisesti tehdä Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä eikä toiminta ole niiden päätoimialaa.

Yhtiön työtuomioistuimelle antaman lausuman mukaan yhtiön työntekijät ovat tehneet uuden ydinvoimalan rakentamiseen liittyviä mekaanisia teollisuusasennustöitä ja lisäksi osin prosessisähköistystöitä sekä osallistuneet pienvirta-asennusten uudelleensuunnittelutöihin. Töiden sisältöä ei ole lausumassa tarkemmin kerrottu. Mekaanisten teollisuusasennusten voidaan katsoa pitävän sisällään esimerkiksi erilaisten koneiden, laitteiden ja rakenteiden asentamista voimalaitokseen esimerkiksi pumppujen ja putkistojen asennusta sekä hitsausta ja prosessisähköistystyön näiden laitteiston sähköistystyötä kuten esimerkiksi kaapelinvetoa. Energiateollisuuden tämänhetkisten jäsenyritysten päätoimiala ei sisällä edellä mainittuja nimenomaan voimalaitosten uudisrakentamiseen liittyviä töitä. Tällaisia töitä tehdään liiton jäsenyritysten voimassaolevien laitosten kunnostusten ja revisioiden aikana. Lisäksi tällaisen yrityksen, jonka päätoimiala sisältää mainittuja töitä, on mahdollista päästä Energiateollisuus ry:n jäseneksi ja sitä kautta tulla sidotuksi sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimukseen.

Siltä osin kuin asiassa on esitetty väite, että yhtiön päätoimiala Puolassa olisi tietoliikenneverkkojen asentaminen ja ylläpito, Energiateollisuus ry on lausunut vielä, että sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimusta sovelletaan tietoliikenneverkkojen asentamiseen ja ylläpitoon. Tällaisia töitä tehdään useissa Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N LAUSUNTO

WaveNetin työntekijöiden työhön on työtuomioistuimen kertoelmasta ilmenevällä ajalla Olkiluoto 3 ydinvoimalatyömaalla yleissitovina tullut soveltaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta (ns. sininen kirja) ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta (ns. valkoinen kirja). Lisäksi on mahdollista, että lausuntopyynnössä tarkoitettua työtä tehdään ainakin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenkentässä myös sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimuksella. Etusija tulee kuitenkin antaa edellä mainituille työehtosopimuksille.

Asiakirjojen perusteella Wavenetin työntekijät ovat tehneet Olkiluoto 3 ydinvoimalatyömaalla uudisrakentamiseen liittyviä heikkovirtajärjestelmien asennustöitä. Nämä työt ovat olleet erilaisten valvontajärjestelmien rakentamis- ja asennustöitä, kuten kameravalvonta- ja palohälytysjärjestelmiin liittyvää työtä. Sekä sinisen että valkoisen kirjan palkkausjärjestelmää koskevissa määräyksissä on mainittu esimerkkinä puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät. Lisäksi mainittujen työehtosopimusten soveltamisalapykälissä on mainittu sähkö- ja automaatioasennukset, sähkölaitteiden ja -laitteistojen rakennus-, korjaus- ja huoltotyöt. Näin ollen talotekniikka-alan sähköasennusalan työehtosopimus ja sitä seurannut sähköistysalan työehtosopimus täyttävät selkeyden ja läpinäkyvyyden kriteerit, jotka ovat tärkeitä ulkomaisten palveluntarjoajien kohdalla ja joita työtuomioistuin on lausunnossaan TT 2017:113 korostanut. Kyseisessä tapauksessa työtuomioistuin katsoi, että teknologiateollisuuden työehtosopimus (ns. vihreä kirja) ei täytä selkeyden ja läpinäkyvyyden kriteereitä eikä tästä linjasta ole esillä olevassa asiassa syytä poiketa.

Sähköasennustoimialan ja sitä seuranneen sähköistysalan työehtosopimusten soveltamisen kannalta olennaisia ammattialaperiaatteen mukaisesti ovat työntekijän pääasialliset työt eikä työnantajayhtiön toimiala. Riippumatta siis vastaajayhtiön päätoimialasta tässä asiassa kyseessä olevien työntekijöiden työhön tullut soveltaa sähköasennustoimialan ja sitä seuranneen sähköistysalan työehtosopimuksia.

Talotekniikan sähköasennustoimialan työehtosopimus oli voimassa 30.4.2010 saakka, jonka jälkeen se on ollut jälkivaikutuksen nojalla voimassa kunnes uusi työehtosopimus tuli voimaan 11.8.2010. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on 13.1.2011 tehnyt päätöksen, jonka mukaan talotekniikan sähköasennusalan työehtosopimus ei ole yleissitova sen voimaan tulosta 11.8.2010 alkaen. Ajalla ennen mainittua yleissitovuutta koskevaa päätöstä on ollut tiedossa vain aikaisempi yleissitovuutta koskeva päätös. Näin ollen vastaajayhtiön on tullut toimia voimassa olevan yleissitovuuspäätöksen mukaisesti työntekijöiden aloittaessa työnsä 29.7.2010, kun muutakaan päätöstä ei tuona aikana ole ollut.

Yhtiö on työtuomioistuimelle toimittamassaan lausumassa kuvannut työntekijöiden työtehtäviä osittain eri tavalla kuin asiassa aiemmin esillä olleissa asiakirjoissa. Työntekijöiden pääasiallisten työtehtävien selvittäminen jäänee käräjäoikeudessa selvitettäväksi. Yhtiön lausumassaan mainitsematkin työt ovat kuitenkin sellaisia, joita tyypillisesti tehdään sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksella.

Mekaanisilla asennustöillä voidaan tarkoittaa monenlaisia työtehtäviä. Sähköasennusalalla asentajat tekevät jatkuvasti mekaanista asennustyötä, koska esimerkiksi sähköasentajien asentamat kaapelit tarvitsevat johtotiet, joiden asentaminen on mekaanista asennustyötä. Johtoteiden asentaminen eli mekaaninen asennustyö on myös hinnoiteltu sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen urakkahinnoittelussa. Mekaaniset asennustyöt kuuluvat näin ollen sähköistys- ja sähköasennusalan soveltamisalaan. Prosessisähköistys kuuluu sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan, kuten työn nimen ja työehtosopimuksen nimen vastaavuudestakin käy ilmi.

Yhtiön mukaan työntekijät ovat myös osallistuneet pienvirta-asennusten uudelleensuunnitteluun. Tämä kuvaus ei vielä kovin tarkkaan kerro, mitä työntekijät tarkalleen ovat suunnitelleet uudelleen. Sähköasentajat tekevät säännöllisesti työkohteissa oleviin pienvirta-asennuksiin liittyvää uudelleensuunnittelua esimerkiksi tilanteessa, jossa asennusta ei voida tehdä alun perin suunnitellulla tavalla piirustuksessa olevan ilmeisen virheen vuoksi. Asennusten uudelleensuunnittelu kuuluu myös sähköistys- ja sähköasennusalan soveltamisalaan.

Yhtiön lausumassa mainittuun työhön soveltuu myös sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimusta.

Yhtiö on lausumassaan esittänyt, että sen päätoimiala Puolassa on teknologiateollisuuden piirissä. Tällä perusteella yhtiö katsoo, että päätoimialan mukaisesti työntekijöiden Suomessa tehtävään työhön tulisi soveltaa teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Näin ollen yhtiön mukaan Suomessa valittavan yleissitovan työehtosopimuksen valinnassa pitäisi ottaa huomioon ulkomailla tapahtuva toiminta, joka on Suomen työlainsäädännön ulkopuolella ja jolla ei ole liittymää Suomeen. Tällainen tulkinta saattaisi johtaa kohtuullisen haastaviin selvittelyihin tilanteessa, jossa usealla toimialalla toimiva yritys lähettää työntekijöitä Suomeen, mutta sen toiminta on globaalia. Tällöin päätoimialan selvittäminen ei välttämättä olisi yksinkertaista. Lisäksi on epäselvää, tuleeko jossain muussa maassa tai muissa maissa erilaisen työlainsäädännön piirissä tehtävä työ ylipäätään ottaa huomioon toimialaperiaatetta sovellettaessa. Tässä tapauksessa vaikuttaa kuitenkin joka tapauksessa siltä, että yhtiön Suomessa teettämä työ on itsenäinen ja riippumaton osa yhtiön Puolassa teettämään työhön nähden, jolloin päätoimialan mukaan määräytyvä työehtosopimus ei automaattisesti olisi etusijalla.

Kuultavan näkemyksen mukaan nyt kyseessä oleva tapaus ei siten eroa lausunnossa TT 2017:113 käsitellystä asiasta toimialaperiaatteen soveltumisen kannalta. Merkitystä ei tule antaa sille, onko Suomessa toimintaa harjoittava ulkomainen yritys perustanut Suomeen sivuliikkeen vai ei. Ulkomaisen yrityksen sivuliike ei ole itsenäinen juridinen henkilö, eikä sillä ole oikeuskelpoisuutta eikä oikeustoimikelpoisuutta. Sivuliike toimii ulkomaisen yrityksen nimiin ja lukuun, eikä se ole siinä mielessä yritys, kuten esimerkiksi ulkomaisen yrityksen Suomessa toimiva tytäryhtiö. Käsiteltävänä olevassa asiassa ei näin ollen ole perusteita poiketa työtuomioistuimen lausunnossa 2017:113 tehdystä linjauksesta, jonka mukaan soveltuva työehtosopimus määräytyy vain Suomessa tehdyn työn mukaan.

Luottamuksensuojan merkityksen osalta Palta on viitannut tapauksen TT 2017:113 perusteluihin ja todennut, että tässä asiassa ei ole syytä poiketa mainitussa tapauksessa omaksutuista periaatteista.

Siltä osin kuin asiassa on esitetty väite, että yhtiön päätoimiala Puolassa olisi tietoliikenneverkkojen asentaminen ja ylläpito, Palta on lausunut vielä seuraavaa. Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimusta sovelletaan sen soveltamisalamääräyksen mukaan sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näihin läheisesti liittyvissä tehtävissä sekä sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä. Tietoliikenneverkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon sisältyy sellaisia töitä, joihin ainakin voidaan soveltaa sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimusta. Sähköalan TES – energia – ICT – verkostoalan työehtosopimusta sovelletaan sen soveltamisalamääräyksen mukaan Palvelualojen työnantajat Palta ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennaisesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla. Mainittua työehtosopimusta tyypillisesti sovelletaan muun ohella tietoliikenneverkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Se on tavallisimmin sovellettava työehtosopimus tietoliikenneverkkojen rakentamisessa ja ylläpidossa. Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus voi soveltua ainakin joihinkin tietoliikenneverkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviin töihin.

WAVENET SP Z O.O.:N LAUSUMA

WaveNetin työntekijöiden tekemään työhön yleissitovana sovellettava työehtosopimus on teknologiateollisuuden työehtosopimus. Kuten Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n yhteisessä lausunnossa työtuomioistuimelle todetaan, teknologiateollisuuden työehtosopimus ei teollisuuslinjaperiaatteen mukaan rajaa työehtosopimuksen soveltamispiiriä työtehtävien mukaan. Voidaan kuitenkin todeta, että töitä, joita WaveNetin työntekijät ovat Olkiluodossa tehneet, tehdään teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä. WaveNetin työntekijät ovat suorittaneet Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla suurimmalta osin uuden ydinvoimalan rakentamiseen liittyviä mekaanisia teollisuusasennustöitä ja lisäksi osin prosessisähköistystöitä. Olkiluoto 3 -työmaalla WaveNetin työntekijät ovat asennustöiden lisäksi osallistuneet pienvirta-asennusten uudelleensuunnitteluun.

Teollisuuslinjaperiaatteessa ratkaiseva merkitys on yrityksen päätoimialalla. Tältä osin WaveNetin puolesta todetaan, ettei WaveNet toimi sähköalalla vaan on teknologiateollisuuden toimialaan kuuluva yritys. Toisin kuin puhtaat asennustöitä suorittavat yritykset, WaveNet ei ainoastaan suorita teollisuusasennustöitä, vaan myös suunnittelee, kehittää ja räätälöi tuotteita, jotka se lopulta asentaa toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Näin ollen WaveNetin toimialan on katsottava sijoittuvan selkeästi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan. Yhtiö ei ole pelkästään "asennusfirma".

WaveNetin harjoittaman liiketoiminnan laajempi tarkastelu vahvistaa entisestään teknologiateollisuuden toimi alatunnusmerkin täyttymistä kyseisen yrityksen kohdalla. WaveNetillä on vuodesta 2010 lähtien ollut kotimaassaan Puolassa laboratorio, jossa se tekee vuosittain tuhansia sähkömagneettisia mittauksia. WaveNet suunnittelee itse kaiken mittausprosessissa tarvittavan tutkimusaineiston ja suorittaa tähän liittyvät laskutoimenpiteet. WaveNet on osallistunut Puolassa ja Ukrainassa useiden suurten teleoperaattorien rakennus-/sähköasennussuunnitteluun laatimalla rakennuslupien hankkimiseksi tarpeellisia asiakirjoja ja kehittämällä tuotteita teleoperaattoreille. Asennustöiden ja sähkömagneettimittausten ohessa WaveNet on lukuisten projektien yhteydessä suunnitellut televiestinnän infrastruktuuria sekä sähköinfrastruktuuria Puolassa muun muassa metrotunneleihin ja -asemille sekä lentokentälle. WaveNetin harjoittamasta liiketoiminnasta voidaan todeta, ettei yritys ainoastaan tee asennustöitä vaan että suuri osa projekteista toteutetaan siten, että WaveNet myös suunnittelee järjestelmät ja laitteet, jotka se asentaa.

Edellä sanottua vielä merkityksellisempää on, että suunnittelun ja asennuksen lisäksi WaveNetillä on omaa (teräsrakenteiden) tuotantoa. WaveNet valmistaa omissa tuotantotiloissa esimerkiksi teräsrakenteita, jotka se on useimmiten myös itse suunnitellut. Esimerkiksi vuonna 2018 Wavenet käsitteli ja valmisti noin 1,2 tuhatta tonnia (1,2 miljoonaa kiloa) teräsrakenteita suunnitellen ja valmistaen muun muassa erilaisia telekommunikaatiomastoja.

WaveNetin Olkiluodossa suorittamaan työhön soveltuvaa työehtosopimusta arvioitaessa on teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti kaikkiin yrityksen palveluksessa oleviin työntekijöihin sovellettava työnantajan toimialan mukaista työehtosopimusta, joka tässä tapauksessa on teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus. Tässä suhteessa esimerkiksi EU-oikeuden edellyttämä syrjimättömyyden peruste edellyttää, että asiassa sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen valinnassa huomioidaan myös yhtiön Puolassa tapahtuva liiketoiminta (mm. teollisuuslinjaperiaatteen arvioinnissa).

KIRJALLISET TODISTEET

Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n todisteet:

1. Otteita sinisen ja valkoisen kirjan määräyksistä

2. A:n kirje aluehallintovirastolle sovellettavasta työehtosopimuksesta 27.10.2011

3. A:n sähköpostiviesti 23.9.2010

4. Tarkastuskertomus 1.6.2012

5. Tiedoksiantotodistus 7.11.2011

6. Otteita urakkasopimuksesta käännöksineen (osiot johdanto, töiden laajuus, liitteet 3, 4, 7 ja 9) Salassa pidettävä

7. Kaksi työsopimusta liitteineen

8. Otteita yhtiön internet-sivuista

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n kirjalliset todisteet:

1. Ote sähköistysalan työehtosopimuksen 23.8.2010–31.8.2012 sisältämän talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän määräyksistä

2. Ote sähköistysalan työehtosopimuksen 23.8.2010–31.8.2012 sisältämästä sähköasennusalan urakkahinnoittelusta; johdanto-osa ja osa 27, taulukon 2710 heikkovirta- ja monijohdinjohtoja koskeva vertailutaulukko

3. A:n kirje aluehallintovirastolle sovellettavasta työehtosopimuksesta 27.10.2011 (=Sähköliiton todiste 2)

4. Otteita urakkasopimuksesta käännöksineen (osiot johdanto, töiden laajuus, liitteet 3, 4, 7 ja 9) Salassa pidettävä (=Sähköliiton todiste 6)

5. Kaksi työsopimusta liitteineen (=Sähköliiton todiste 7)

6. Otteita yhtiön internet-sivuista (= Sähköliiton todiste 8)

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Riitakysymys koskee sitä, onko kanteessa tarkoitettujen vastaajayhtiön palveluksessa olleiden Olkiluodon OL3 ydinvoimalatyömaalla työskennelleiden työntekijöiden työsuhteisiin sovellettava yleissitovana työehtosopimuksena talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta, teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimusta vai sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimusta.

Selvitys työntekijöiden työtehtävistä

Käräjäoikeudessa kantajana olevan Sähköliiton mukaan työntekijöiden työtehtäviin ydinvoimalatyömaalla on kuulunut uudisrakentamiseen liittyviä heikkovirtajärjestelmien asennustöitä kuten kamera-, kulunvalvonta- ja palohälytysjärjestelmiin liittyviä rakentamis- ja asennustöitä. Vastaajana olevan yhtiön mukaan työntekijöiden työtehtäviin on kuulunut langattomien ja langallisten verkkojen rakentaminen/kokoonpano ja asentaminen sekä kaapeliratojen rakentaminen. Yhtiö on työtuomioistuimelle toimittamassaan lausumassa lisäksi todennut, että yhtiön työntekijät ovat suorittaneet Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla suurimmalta osin uuden ydinvoimalan rakentamiseen liittyviä mekaanisia teollisuusasennustöitä ja lisäksi osin prosessisähköistystöitä. Lisäksi he ovat asennustöiden lisäksi osallistuneet pienvirta-asennusten uudelleensuunnitteluun.

Työtuomioistuimessa on esitetty kirjallisina todisteina otteita yhtiön urakkasopimuksesta (Sähköliiton ja JHL:n todiste 6, STTA:n todiste 4), kaksi työsopimusta (Sähköliiton ja JHL:n todiste 7, STTA:n todiste 5) ja otteita yhtiön internetsivuista (Sähköliiton ja JHL:n todiste 8, STTA:n todiste 6). Todisteista ilmenee muun ohella, että yhtiön toiminta Olkiluodossa on koskenut turvajärjestelmien asentamista ja että työntekijät on palkattu Olkiluodon työmaalle sähköasennusalan työhön. Työsopimuksissa työntekijöiden ammattinimikkeeksi on kirjattu "sähköasentajan apulainen" ja "sähköasentaja". Aluehallintovirastolle on lisäksi ilmoitettu, että työntekijät ovat sähköasentajia ja asennustyön aputyöntekijöitä (Sähköliiton ja JHL:n todiste 2, STTA:n todiste 3).

Työtuomioistuin toteaa, että se, mikä tarkkaan ottaen on ollut työntekijöiden työtehtävien täsmällinen sisältö, jää käräjäoikeudessa esitettävän näytön varaan. Työtuomioistuimessa esitetyn näytön perusteella työntekijät on palkattu Olkiluodon työmaalle sähköasennusalan työhön.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ja sitä seuranneen sähköistysalan työehtosopimuksen soveltuvuus

Työehtosopimuksiin osalliset Sähköliitto, Palta ja Sähkötekniset työnantajat STTA ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että edellä kuvatut ja tarkemmin edellä mainitusta kirjallisista todisteista ilmenevät työntekijöiden työtehtävät ovat olleet sellaisia uudiskohteen rakennustöihin kuuluvia sähköasennustöitä ja niihin liittyviä työtehtäviä, jotka ovat talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ja sitä seuranneen sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvia. Liitot ovat korostaneet muun ohella sitä, että mainitut työehtosopimukset ovat ammattikohtaisia työehtosopimuksia, joiden soveltaminen riippuu pääsääntöisesti siitä, onko yksittäinen työntekijä tehnyt yli 50 prosenttia työajastaan sopimuksen 1 §:ssä määriteltyjä työtehtäviä. Liitot ovat katsoneet, että tässä asiassa työntekijöiden tekemään työhön on tullut soveltaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta. Näin ovat lausuneet myös JHL ja osaltaan myös Teollisuusliitto, joka on korostanut työntekijöiden luottamuksensuojan periaatetta.

Sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimuksen soveltuvuus

Työehtosopimukseen osallisista liitoista Sähköliitto, JHL ja Palta ovat katsoneet, että työntekijöiden ydinvoimatyömaalla tekemään työhön on mahdollisesti voinut tulla sovellettavaksi myös sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimus. Liitot ovat kuitenkin katsoneet, että etusija tulee antaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimukselle ja sitä seuranneelle sähköistysalan työehtosopimukselle.

Energiateollisuus ry on lausunut, että asiassa esiin tuotujen kaltaisia rakennussähkötöitä tai voimalaitosten uudisrakentamiseen liittyviä töitä ei pääsääntöisesti tehdä Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä eikä toiminta ole niiden päätoimialaa.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltuvuus

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet, että teknologiateollisuuden työehtosopimus solmitaan teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti koskemaan yrityksen päätoimialaa kokonaisuudessaan. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti ratkaiseva merkitys on yrityksen päätoimialalla, jolloin työehtosopimusta sovelletaan kaikkien toimialan työntekijöiden työsuhteissa työtehtävistä riippumatta. Liittojen mukaan jos käräjäoikeudessa vastaajana olevan yhtiön toimiala on teknologiateollisuuden yrityksissä valmistettujen sähkökäyttöisten koneiden, laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien asentaminen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakkaan osoittamaan ympäristöön, sen päätoimiala on teknologiateollisuuden piirissä. Edelleen jos yhtiöllä on esimerkiksi omaa tai alihankintaketjun kautta järjestettyä laite-, ohjelmisto-, teräsrakenne- tai vastaavaa tuotantoa, yrityksen toimiala sijoittuu liittojen mukaan selkeästi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen toimialaan. Liitot ovat lisäksi todenneet, että sekä kantajan että vastaajan esittämien työntekijöiden työtehtävien kuvausten mukaisia töitä tehdään teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä. Liittojen mukaan teknologiateollisuuden työehtosopimus on voinut siten soveltua työntekijöiden Olkiluodon ydinvoimatyömaalla tekemään työhön.

Käräjäoikeudessa vastaajana oleva yritys on työtuomioistuimelle toimittamassaan lausumassaan todennut, että yhtiö ei toimi sähköalalla vaan on teknologiateollisuuden toimialaan kuuluva yritys. Yhtiö ei ainoastaan suorita teollisuusasennustöitä vaan myös suunnittelee, kehittää ja räätälöi tuotteita, jotka se lopulta asentaa toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Suunnittelun ja asennuksen lisäksi yhtiöllä on omaa teräsrakenteiden tuotantoa. Yhtiön toiminnastaan antaman selvityksen perusteella Teknologiateollisuus on katsonut, että yhtiö voisi ilmoittamansa toimialan puolesta olla Teknologiateollisuuden jäsen ja että työntekijöiden työtehtävistä ja yhtiön toimialasta annettu selvitys voisi puoltaa teollisuuslinjaperiaatteen mukaista ratkaisua, jonka mukaan työnantajan toimiala määrää työntekijöiden työsuhteisiin sovellettavan työsopimuksen.

Työtuomioistuimessa on esitetty kirjallisena todisteena ote yhtiön internetsivuilta (Sähköliiton ja JHL:n todiste 8, STTA:n todiste 6), jonka mukaan yhtiön päätoimiala on tietoliikenneverkkojen rakentaminen ja ylläpito. Sähköliitto ja JHL ovat katsoneet, että teknologiateollisuuden työehtosopimus ei ole yleissitova tällaisessa työssä vaan yhtiön päätoimiala Puolassa kuuluisi sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Myös muut kuultavat liitot ovat todenneet, että mainittua työehtosopimusta sovelletaan tietoliikenneverkkojen asentamiseen ja ylläpitoon. Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat kuitenkin tuoneet esiin, että yhtiön internetsivuilta ilmenee yhtä lailla, että yrityksen toimintaan kuuluu myös telemastojen ja muiden teräsrakenteiden valmistamista, jota tehdään teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä. Myös koneiden ja laitteiden asentamiseen liittyvä verkonasentamistyö on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä tehtävää työtä.

Sähköliitto, JHL ja STTA ovat korostaneet sitä, että sovellettavan työehtosopimuksen kannalta merkitystä on joka tapauksessa vain yhtiön Suomen toiminnalla eli Suomessa tehdyllä työllä eikä yhtiön ulkomaisella päätoimialalla. Myös Palta on lausumassaan viitannut tähän.

Työtuomioistuin toteaa, että yhtiön päätoimialan selvittäminen jää käräjäoikeudessa mahdollisesti esitettävän näytön varaan. Yhtä lailla yhtiön päätoimialan merkitys asiassa jää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n tulkintaa koskevana ja siten yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvana kysymyksenä viime kädessä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Työtuomioistuimen johtopäätökset sovellettavasta työehtosopimuksesta

Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 2017:113 katsonut, että sekä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimukset että teknologiateollisuuden pääalan työehtosopimus olivat voineet soveltua erään toisen puolalaisen yhtiön Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla harjoittamaan toimintaan. Työehtosopimusten välisen etusijajärjestyksen osalta työtuomioistuin on mainitussa ratkaisussaan katsonut lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin 96/71 soveltamiskäytännössä vakiintuneiden, työsuhdevelvoitteiden selkeyttä ja läpinäkyvyyttä korostavien näkökohtien sekä työntekijöiden luottamuksensuojan perusteella, että Olkiluodon asennustöissä oli tullut soveltaa sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimuksia.

Edellä todetuin tavoin talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimus on voinut soveltua myös WaveNetin Olkiluodon työmaalla harjoittamaan toimintaan. Myös sähköalan TES – energia – ICT – verkosto -työehtosopimus on soveltamisalansa perusteella saattanut tulla kyseeseen. Osallisliittojen lausuntojen perusteella etusijajärjestyksessä sovellettavaksi olisi tässä asiassa tullut kuitenkin sähköistysalan työehtosopimus. Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa tästä osallisten yhteisestä kannasta.

Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen osallisten liittojen mukaan myös teknologiateollisuuden työehtosopimus on voinut tulla sovellettavaksi kantajan ja vastaajan ilmoittamiin työntekijöiden tekemiin töihin. Edellä todetusti työntekijöiden todelliset työtehtävät ja puolalaisen yhtiön päätoimialan selvittäminen jäävät kuitenkin käräjäoikeudessa mahdollisesti esitettävän näytön varaan. Edelleen yhtiön päätoimialan merkityksen arvioiminen yleissitovien työehtosopimusten etusijajärjestystä harkittaessa jää laintulkintaa koskevana asiana käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että sen näkemyksen mukaan asiassa ei ole ilmennyt sellaisia syitä, jotka puoltaisivat talotekniikka-alan sähköasennustoimialan ja sähköistysalan työehtosopimusten sekä teknologiateollisuuden työehtosopimuksen keskinäisen etusijajärjestyksen arvioimista lausunnosta TT 2017:113 poikkeavalla tavalla. Huomioon on otettava erityisesti työntekijöiden luottamuksensuojaa koskeva periaate, jota on korostettu myös edellä mainitussa lausunnossa ja jota on tässä asiassa korostanut suurin osa kuultavista liitoista. Työtuomioistuin viittaa tältä osin siihen, että ainakin joidenkin työntekijöiden työsopimuksissa on ilmoitettu sovellettavaksi työehtosopimukseksi sähköistysalan työehtosopimus (Sähköliiton ja JHL:n todiste 7, STTA:n todiste 5). Näin yhtiön virallinen edustaja Suomessa on ilmoittanut myös lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehtoja valvoneelle Aluehallintovirastolle (Sähköliiton ja JHL:n todisteet 2 ja 3, STTA:n todiste 3).

Edellä lausutun perusteella ja erityisesti lausuntoonsa TT 2017:113 viitaten työtuomioistuin lausuntonaan esittää, että Satakunnan käräjäoikeuden lausuntopyynnössä tarkoitettuihin töihin on työtuomioistuimessa esitetyn näytön perusteella tullut soveltaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja sitä seurannutta sähköistysalan työehtosopimusta. Käräjäoikeudessa esitettävän näytön varaan jää kuitenkin muun ohella se, mitkä ovat olleet työntekijöiden tosiasialliset työtehtävät ja yhtiön päätoimiala. Edelleen yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluu viime kädessä arvioida sitä, mikä on näiden seikkojen merkitys työsopimuslain 2 luvun 7 §:ää sovellettaessa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Lallo, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.