TT 2019:79

Kysymys kihlakunnanulosottomiesten palkkausta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen tulkinnasta ja siitä, missä määrin työkokemus poliisina ja yrittäjänä tuli ottaa huomioon kokemusosaa laskettaessa. Poliisikokemuksen osalta katsottiin, että ratkaisu oli perustettava työnantajan tapauskohtaiseen arvioon siitä, oliko henkilön poliisikokemuksesta olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä ja jos oli, niin missä määrin. Yrityskokemuksen osalta katsottiin, että osa siitä voitiin lukea hyväksi kokemusosaan, jos kysymys oli ollut sellaisista tehtävistä, joista oli olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä.

KUULTAVAT

Oikeusministeriö

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

ASIA

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö kihlakunnanulosottomiesten palkkausta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 2 momentin oikeasta tulkinnasta kokemusosia laskettaessa

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.5.2019

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Oikeusministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 27.5.2011 allekirjoitetussa kihlakunnanulosottomiesten palkkausta koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa, jonka voimassaoloa on jatkettu 31.1.2017 saakka, on muun ohessa seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Sopimuksen tavoitteet

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sopimuksella toteutetaan tuloksellista toimintaa tukeva ja kilpailukykyä parantava, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuva oikeudenmukainen palkkaus ja palkkausjärjestelmä. Ne kannustavat henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja tukevat henkilöstön kehittymistä sekä kehittävät ja parantavat esimiestyötä ja johtamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Kokemusosa

Kokemusosaa maksetaan virkamiehelle työkokemuksen perusteella seuraavasti

7 vuoden työkokemus 5 % tehtäväkohtaisesta peruspalkasta

14 vuoden työkokemus 10 % tehtäväkohtaisesta peruspalkasta.

Työkokemukseksi hyväksytään kokoaikaisena suoritettu ulosottoapulaisen, avustavan ulosottomiehen, kihlakunnanulosottomiehen ja ulosoton ylitarkastajan viran, virkasuhteen tai vastaavan tilapäisen tehtävän hoito sekä muu viran hoitoa olennaisesti hyödyttävä palvelu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

(Toinen kokemusosa on 1.6.2018 alkaen 11,57 prosenttia.)

KÄSITTELY POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDESSA

Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa on vireillä kihlakunnanulosottomies A:n palkkausta koskeva asia. Asia koskee sitä, missä määrin A:n työkokemus poliisina ja yrittäjänä on tullut ottaa huomioon kokemusosaa laskettaessa.

A on työskennellyt X ulosottoviraston palveluksessa ennen siirtymistään Y ulosottoviraston palvelukseen 1.1.2015 lukien. X ulosottovirastossa A on toiminut erikoisperinnän kihlakunnanulosottomiehenä. A:n työtehtävät Y ulosottovirastossa ovat olleet yritysperintää.

X ulosottovirasto oli kokemusosapäätöksellään 17.10.2014 vahvistanut A:lle työkokemukseen oikeuttavaa aikaa 1.1.2014 mennessä 11 vuotta 10 kuukautta. Tähän työkokemukseen oli huomioitu A:n kokemus poliisin tehtävissä kokonaisuudessaan. A:n siirtyessä Y ulosottoviraston palvelukseen virasto on kokemusosapäätöksellään 12.2.2015 hyväksynyt työkokemukseen oikeuttavaa aikaa 31.12.2014 mennessä yhden vuoden viisi kuukautta. Kokemusosalaskelmaan on hyväksytty vain työkokemus kihlakunnanulosottomiehenä. A:n kokemusosaan oikeuttavaa aikaa on oikaistu 22.9.2016 viraston omasta aloitteesta. Päätöksen mukaan työkokemukseen oikeuttavaa aikaa oli kertynyt 1.1.2015 mennessä kaksi vuotta kahdeksan kuukautta. Tähän on huomioitu yhden vuoden neljän kuukauden työkokemus vanhemman rikoskonstaapelin tehtävistä.

A on pyytänyt 23.11.2016 Y ulosottovirastoa oikaisemaan kokemusosapäätökset. Ulosottovirasto on hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen 21.12.2016 tekemällään päätöksellä.

Päätöksen perusteluiden mukaan A on oma-aloitteisesti siirtynyt Y ulosottoviraston palvelukseen 1.1.2015 alkaen. A on ottanut viran vastaan ja hoitanut sitä, vaikka hän on saanut tiedon kokemusosaan oikeuttavasta ajasta niin 8.12.2014 laaditusta nimitysmuistiosta kuin 12.2.2015 tehdystä kokemusosaa koskevasta päätöksestä. Lisäksi A:n aiemmin hoitama virka ja nykyisin hoitama virka poikkesivat toisistaan siinä määrin, ettei Y ulosottoviraston päätös kokemusosasta voinut perustua X ulosottoviraston aikaisemmin tekemään päätökseen muilta osin kuin kihlakunnanulosottomiehen viran hoitamisen osalta. A:n työtehtäviin X ulosottoviraston erikoisperinnän kihlakunnanulosottomiehenä on kuulunut viranomaistyötä poliisin kanssa. Y ulosottovirastossa A:n työtehtäviin yritysperinnässä ei kuulu viranomaistyötä poliisin kanssa, vaan se on viraston työjärjestyksen mukaan Pohjois-Suomen erikoisperintäalueen vastuulla.

Edelleen päätöksen perusteluissa on viitattu oikeusministeriön 29.8.2018 antamiin päätöksiin, joissa ministeriö on katsonut, että maataloustoimiston maataloustukien laskutuksesta ja maksatuksesta, kunnan palkanlaskennasta, kirjanpidosta, esimiehenä toimimisesta ja sosiaalitoimen töistä sekä Metsäntutkimuslaitoksen metsäalan töistä ei ole olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen työssä. Samoin oikeusministeriön hallinto-osaston 2.4.2007 antaman ohjeen mukaan ulosottomiesten kokemusosaan hyväksi luettavaa työkokemusta arvioitaessa on otettava huomioon tehtävien laatu.

Vielä oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen perusteluissa on katsottu, että A ei ole yksilöinyt kokemusosaan laskettavaksi vaatimiensa työtehtäviensä sisältöä. Lisäksi A ei ollut näyttänyt, että poliisin harjoittelusta, poliisin kenttätyöjaksosta ja vanhemman konstaapelin viran hoidosta olisi olennaista hyötyä yritysperinnän kihlakunnanulosottomiehen työssä.

A:n valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että Y ulosottoviraston päätös kumotaan ja että hänelle myönnetään työkokemukseen oikeuttavaa aikaa 1.1.2014 mennessä 11 vuotta ja 10 kuukautta. Lisäksi A on vaatinut, että Suomen valtio / Y ulosottovirasto velvoitetaan maksamaan takautuvasti tarkentavaan virkaehtosopimukseen perustuvien kokemusosien mukaisia palkkasaatavia.

Perusteet

Y ulosottovirasto on 12.2.2015 A:n kokemusosista tekemällään päätöksellä alentanut A:n palkkaa yksipuolisesti ilman riittäviä perusteita. Saman viraston 22.9.2016 tekemä oikaisu kokemusosapäätökseen ei ole merkittävästi muuttanut hyväksi luetun työkokemuksen määrää eikä epäyhdenvertaista kohtelua. A on vaatinut Y ulosottovirastoa oikaisemaan kokemusosaa koskevat päätökset, koska niissä ei ole huomioitu A:n työkokemusta poliisina ja yritystoiminnasta, mikä on johtanut liian alhaiseen palkkaukseen. A:n palkkaus olisi tullut oikaista viimeistään oikaisuvaatimuksen yhteydessä.

A:n pitkästä työkokemuksesta poliisin tehtävissä on ollut oleellista hyötyä Y ulosottoviraston yritysperinnän kihlakunnanulosottomiehen viranhoidossa. A:n työhön yritysperinnän kihlakunnanulosottomiehenä kuuluu oleellisena osana viranomaisyhteistyötä poliisin kanssa. A on muun ohella tehnyt tutkintapyyntöjä poliisille ja saanut poliisilta virka-apua. Muissa ulosottovirastoissa vallitsevan käytännön mukaan poliisin työkokemuksen on katsottu olennaisesti hyödyttäneen kihlakunnanulosottomiehen viranhoitoa ja poliisin työkokemus on luettu hyväksi kokemuslisään oikeuttavaksi työkokemukseksi yhden suhteessa yhteen.

A:lla on työkokemusta yritystoiminnasta omaan yritykseen liittyen usealta vuodelta. Yritystoiminnan tuntemuksesta on oleellista hyötyä ulosottoviraston yritysperinnän kihlakunnanulosottomiehen työssä.

Yritysperinnän ja erikoisperinnän kihlakunnanulosottomiehet tekevät samaa työtä ja heitä tulee kohdella viroissaan yhdenmukaisesti. Yritysperinnän ja erikoisperinnän kihlakunnanulosottomiesten tehtävien laadussa ei ole oleellista eroa. Kihlakunnanulosottomiesten toimivalta perustuu ulosottolainsäädäntöön, jossa ei ole tehty eroa sen välillä, onko kihlakunnanulosottomies yritys- vai erikoisperinnän tehtävissä. Kihlakunnan ulosottomiesten kelpoisuusvaatimukset on määritelty ulosottotoimen hallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1321/2007) 2 §:ssä.

Y ulosottovirastolla on ollut käytössään yksilöidyt tiedot A:n työtehtävistä ja niiden hyödystä A:n nykyisessä työssä. Y ulosottoviraston 21.12.2016 antamassa päätöksessä viitatut oikeusministeriön päätökset eivät liity millään tavalla A:n asiaan.

Y ulosottovirastolla ei ole ollut objektiivisia ja lainmukaisia perusteita kohdella A:ta eri tavoin kuin muita saman työkokemuksen omaavia kihlakunnanulosottomiehiä muissa ulosottovirastoissa. A on vedonnut Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n sisältämään yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja valtion virkamieslain (750/1994) 11 §:ssä säädettyyn tasapuolisuusvelvoitteeseen sekä 13 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan asianomaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta johtuvat edut ja oikeudet sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 1 §:n tavoitteissa mainitaan, että sopimuksella toteutetaan muun muassa oikeudenmukainen palkkaus. Virkaehtosopimuksen tulkinnassa on otettava huomioon, että hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojaperiaatteen johdosta A:lle on viran vastaanottaessaan syntynyt vilpitön ja perusteltu odotus siitä, että hänen palkkansa ei alene.

A on vilpittömästi ja perustellusti odottanut saavansa kihlakunnanulosottomiehen tehtävissä aiemmin saavutetut etuudet eli 1. kokemusosan siirtyessään 1.1.2015 Y ulosottovirastoon kihlakunnanulosottomiehen tehtäviin. Y ulosottoviraston viranhakuilmoituksessa on mainittu yksiselitteisesti, että virassa maksetaan kokemuslisää. A:lta ei ole virkahaastattelussa 4.12.2014 kysytty, onko hän valmis ottamaan viran vastaan, jos tehtävässä ei makseta työkokemukseen perustuvaa kokemuslisää. A on toimittanut sähköpostilla 10.12.2014 Y ulosottovirastoon X ulosottoviraston aiemmin tekemän päätöksen A:n kokemusosista. A on saanut Y ulosottovirastosta 10.12.2014 sähköpostiviestin, jossa on mainittu, että uudessa virkasuhteessa saisi jatkaa "vanhoilla pisteillä", ja mainitun viraston päälliköltä 18.12.2014 sähköpostiviestin, jossa on todettu, että yritysperinnän palkkaus on vahvistettu ja kaikki on kunnossa. A ei ole näin ollen saanut etukäteen mitään tietoa siitä, että hänen työkokemukseen perustuva kokemusosansa tultaisiin harkitsemaan uudelleen.

Y ulosottoviraston tekemät päätökset A:n kokemusosista ovat johtamassa myös siihen, että A joutuu eriarvoiseen asemaan suhteessa toisiin poliisitaustaisiin kihlakunnanulosottomiehiin valittaessa henkilöitä vakituisiin ulosoton virkoihin oikeushallinnon uudistuksen jälkeen vuonna 2019. Työkokemuksella on virkanimityksissä huomattava merkitys.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, mikä on käsiteltävänä olevassa tapauksessa kihlakunnanulosottomiesten palkkausta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 2 momentin oikea tulkinta - missä määrin A:n työkokemus poliisina ja yrittäjänä tulisi ottaa huomioon kokemusosaa laskettaessa ja miten arviointi tältä osin tulisi suorittaa.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden antaman ilmoituksen mukaan A ei ole järjestäytynyt.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

LAUSUMAPYYNNÖT

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle ja oikeusministeriölle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY:N LAUSUNTO

Poliisin virassa toimimisesta on olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen viran hoidossa ja siksi tämä aika tulisi lukea hyväksi kokemusosaa arvioitaessa. Poliisin tehtävää hoitava virkamies perehtyy ja soveltaa oikeusjärjestelmää sekä täytäntöönpanojärjestelmäkysymyksiä. Poliisin tehtävissä virkamies joutuu myös perehtymään erityisesti viranomaisrooliin ja virkamiehen rooliin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin, mitkä ovat myös korostetun keskeisiä kihlakunnan ulosottomiehen tehtävissä. Poliisin tehtäviin sisältyy tyypillisesti paljon kenttätyötä, jossa erityyppisestä johtamis-, käskyttämis- ja esimieskokemuksesta on etua käytännön vuorovaikutustilanteissa erityyppisissä asiakastilanteissa. Poliisin asiakaskohtaamiset ovat usein vaativia, ikäviä ja kohdistuvat eri sosiaaliluokkiin sekä rikollisiinkin osapuoliin. Tehtävissä joudutaan usein ottamaan kantaa turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Kihlakunnanulosottomiehen asiakastilanteissa on hyvin paljon yhtäläisyyksiä näihin vuorovaikutustilanteisiin. Poliisin kuulustelutyö ja siihen liittyvä selvitystyö rinnastuvat pitkälti ulosottoselvitystyöhön, jossa velalliselta tulee saada oikeaa tietoa hänen varallisuudestaan, varallisuuden lähteistä ja sijaintipaikoista.

Varsinkin yritysperinnän tehtävät Oulussa sisältävät paljon kenttätoimintaa ja runsaasti ulosottoselvityksiä. Käytäntönä oikeusministeriön hallinnonalalla on, että kokemusosaa arvioidaan saman työnantajan palveluksessa vain kerran eikä kokemusosaa ole syytä arvioida erikseen viran sisällä vuosittain vaihtuvien tehtävien, osaston tai sijoituspaikan mukaan. Poliisin työkokemuksesta on olennaista hyötyä kaikissa oikeushallinnossa tehtävässä kihlakunnanulosottomiehen tehtävissä. Aivan erityisesti tätä etua syntyy kenttätyössä, asiakaskohtaamisissa ja ulosottoselvityksissä, mutta oikeusjärjestelmän ja viranomaistyön hyvästä tuntemisesta on olennaista etua myös oikeushallinnon hallinnollisissa tehtävissä.

Oikeusministeriö ei liene antanut erillistä soveltamisohjetta poliisityön hyväksi lukemisesta kihlakunnan ulosottomiesten kohdalla. Oikeudellisesti sitovaa on joka tapauksessa vain virkaehtosopimusteksti – eivät työnantajan yksipuoliset käsitykset. Oikeushallinnon alalla on täysin yleisesti katsottu kihlakunnan ulosottomiesten palkkauksessa poliisin virassa työskentely ulosottoa olennaisesti hyödyttäväksi palveluksi. Tätä puoltaa myös se, että poliisin tehtävistä ja taustalta on säännöllisesti hakeuduttu kihlakunnanulosottomiehen tai kihlakunnanvoudin tehtäviin. Myös tässä tapauksessa valittaja on olettanut ilman muuta saavansa kokemusosat vielä rekrytointihaastattelussakin, mikä osaltaan kertoo tavanomaisesta soveltamiskäytännöstä poliisitaustaiselle virkamiehelle. Y ulosottoviraston tässä asiassa omaksuma linja ei vastaa oikeushallinnon yleistä käytäntöä eikä tarkentavaa virkaehtosopimusta.

Yritystoiminnan osalta asiakirjoista ei ilmene, mitä tehtäviä A on tehnyt yrityksessä. Yrityskokemus voidaan sinänsä lukea hyväksi kokemusosaan, jos kysymys on ollut sellaisista tehtävistä, joista on olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä. Tällöin kokemuslisään hyväksiluettava määrä olisi 1/3 – puolet yrityksessä saadusta kokemuksesta.

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry katsoo, että kihlakunnanulosottomies A:n vaatimus tulisi hyväksyä.

Muissa ulosottovirastoissa vallitsevan yhtenäisen käytännön mukaan poliisin työkokemuksen on katsottu olennaisesti hyödyntäneen kihlakunnanulosottomiehen viranhoitoa, ja kaikki työkokemus on luettu hyväksi kokemuslisään. Tästä on A jättänyt kirjalliset todisteet K1–K6.

JHL viittaa vielä todisteena olevaan tarkentavaan virkaehtosopimukseen kihlakunnanulosottomiesten palkkauksesta (todiste K8), ja sen 2 §:ssä olevaan kirjaukseen sopimusalasta, joka ei erottele sitä, missä tehtävässä kihlakunnanulosottomies työskentelee.

JHL katsoo, että Y ulosottoviraston päätös on Suomen perustuslain 6 §:n mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Samoin päätös on vastoin valtion virkamieslain 11 §:ssä edellytettyä tasapuolista kohtelua.

Yritystoiminnan osalta asiakirjoista ei ilmene, mitä tehtäviä A on tehnyt yrityksessä. Yrityskokemus voidaan sinänsä lukea hyväksi kokemusosaan, jos kysymys on ollut sellaisista tehtävistä, joista on olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä. Tällöin kokemuslisään hyväksiluettava määrä olisi noin 1/3 – puolet yrityksessä saadusta kokemuksesta.

OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTO

Kihlakunnanulosottomiesten palkkausta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 2 momentin tarkoitus / oikea sisältö on tutkia aikaisemman työkokemuksen tuottaman oleellisen hyödyn määrä ja perustaa päätöksensä kokemuslisään oikeuttavasta palvelusajasta tähän harkintaan. Työnantajan edustaja on käyttänyt hänelle sopimuksen perusteella asiassa kuuluvaa toimivaltaa tutkia kokemuksen sisältö ja kesto sekä arvioida sen tuottaman olennaisen hyödyn määrä kyseisessä Y ulosottoviraston tehtävässä. Esimiehellä on sopimuksen nojalla ollut oikeus arvioida työkokemuksen laatua. Esimies ei ole arvioinut poliisikokemusta pelkästään kokonaisuutena, vaan on tutkinut kunkin poliisitehtävän sisältöä olennaista hyötyä arvioidessaan. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ei ole aiheellista miltään osin olettaa, että harkintaa suorittava virkamies olisi ylittänyt asiassa toimivaltansa, toiminut voimassa olevan virkaehtosopimuksen säännösten vastaisesti taikka muutoinkaan lain vastaisesti, taikka käyttänyt hänelle työnantajan edustajana kuuluvaa tulkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se voimassa olevan sopimusmääräyksen mukaisesti kuuluu.

Kysymys on yhtäältä kihlakunnanulosottomiesten tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:ntulkinnasta ja toisaalta aiemmin tehdyn hallinnollisen päätöksen sitovuudesta, oikeusvoimaisuudesta, toisen työnantajan suorittaessa virkaehtosopimukseen perustuvaa harkintaa.

Voimassa olevan virkaehtosopimuksen 6 §:n mukaan kokemukseen perustuvassa palkanosassa luetaan hyväksi sopimuksessa erikseen yksilöidyn työkokemuksen lisäksi muu viran hoitoa olennaisesti hyödyttävä palvelu. Sopimusosapuolet eivät ole erikseen sopineet tyhjentävästi, minkä laatuisesta kokemuksesta voidaan katsoa olevan olennaista hyötyä kihlakunnan ulosottomiesten tehtävässä. Vaikka virkanimike on sama, tehtävänkuvat voivat erota ja eroavatkin toisistaan.

Sopimuksessa ei ole rajoitettu työnantajan toimivaltaa tutkia ja arvioida aiemmasta kokemuksesta saatava olennainen hyöty nykyisessä henkilön kulloisessakin toimenkuvassa. Aikaisemman kokemuksen lukeminen virkamiehelle hyödyksi kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa perustuu työnantajan suorittamaan arviointiin.

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että lähes mistä tahansa työkokemuksesta on toki hyötyä

minkä tahansa viran hoidon kannalta. Silloin puhutaan tietyllä tavalla työelämässä hankitusta elämänkokemuksesta. Sopimuksessa tarkoitettu olennainen hyöty on kuitenkin huomattavasti rajatumpi arviointikriteeri, jota raamittaa virkaan kuuluva tehtäväkokonaisuus.

Selvää on, että olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Hyödyllisyys ratkaistaan tapauskohtaisesti kokemuksen laatua ja kyseisen viran vaatimuksia peilaten. Kokemuksen

laatua ei voida arvioida aiemman virkanimikkeen perusteella vaan tehtävän sisällön perusteella.

Muutoksenhaun kohteena olevaan, johtavan kihlakunnanvoudin päätökseen sisältyvä tulkinta poliisitoimessa saavutetun kokemuksen hyödyllisyydestä on oikeusministeriön mielestä asiallisesti perusteltavissa.

- Erikoisperintätehtävän (X ulosottovirasto) viran hoidon vaatimukset ovat ainakin osittain erilaiset kuin yritysperintätehtävän (Y ulosottoviraston) viran hoidon vaatimukset. On ajateltavissa, että poliisikokemus tuo valmiuksia erikoisperinnän viranomaisyhteistyöhön, mutta yritysperinnässä poliisikokemuksen suora hyödynnettävyys on heikompaa. Yritysperinnässä korostuu enemmän asiantuntijuus yritystoiminnan, kirjanpidon ja insolvenssioikeuden alalta.

- Y ulosottovirastossa esimies ei ole arvioinut poliisikokemusta kokonaisuutena, vaan on tutkinut kunkin poliisitehtävän sisältöä olennaista hyötyä arvioidessaan. Asiassa on oikeusministeriön näkemyksen mukaan aivan oikein katsottu, että talousrikostutkintaa tekevän poliisin kokemus on kihlakunnanulosottomiehen viran hoidon kannalta arvokkaampaa kuin kenttätyötä tekevän poliisin. Johtoa tällaiselle tulkinnalle on saatavissa myös ulosottomiesten tarkentavan virkaehtosopimuksen kokemusosatulkintaan annetuista ohjeista (2.4.2007), joissa muun kuin ulosottokokemuksen hyväksi luettavuus on monin osin sidottu, ei virka-/tehtävänimikkeeseen vaan tehtävien sisältöön (ulosotto- tai insolvenssioikeudellinen ulottuvuus).

- Tulkinnan kannalta ratkaisevaa on, mitä henkilö tekee, ei henkilön virkanimike.

Oikeusministeriön käsityksen mukaan yhdenvertaisuuteen vetoaminen ei ole kestävää tapauskohtaiseen harkintaan perustuvissa asioissa, joissa menettely on ollut sopimuksen nojalla perusteltua. Lisäksi on huomattava, että muut kokemusosapäätökset, joihin asian riitauttanut virkamies on viitannut yhdenvertaisen kohtelun nimissä, eivät ole koskeneet yritysperintätehtävissä toimivia kihlakunnanulosottomiehiä. Liiteasiakirjoissa saatavan selvityksen nojalla voidaan todeta, että muiden poliisitaustaisten henkilöiden poliisikokemuksen luonteesta ei ole käytettävissä tietoa.

Virkamiehen vaatimuksen perusteluihin viitaten, rekrytointivaiheen ansiovertailussa arvioitava työkokemus ei ole sama asia kuin kokemusosaan hyväksyttävä työkokemus. Jokin kokemus voidaan rekrytoinnissa arvioida hakijalle ansioksi, mutta se ei silti välttämättä täytä "viran hoitoa olennaisesti hyödyttävän palvelun" kriteereitä. Lisäksi on huomattava, että rekrytointiin liittyvässä ansiovertailussa kokemus kihlakunnanulosottomiehenä noteerataan ansiovertailussa käytännössä korkeammalle tasolle kuin poliisikokemus, jälkimmäisen yhteiskunnallista merkitystä kuitenkaan väheksymättä. Oikeusministeriö katsoo, että kaikki poliisikokemus ei ole olennaisesti kihlakunnanulosottomiehen työtä hyödyttävää.

Asian riitauttaneen virkamiehen näkemys poliisikokemuksen hyväksymisestä täysimääräisesti kokemusosalaskennassa johtaisikin siihen, että 7 vuotta kihlakunnanulosottomiehen tehtävissä työskennelleen virkamiehen kokemukseen perustuva palkanosa olisi sama kuin 6,5 vuotta poliisina ja 0,5 vuotta kihlakunnanulosottomiehenä toimineen. Edellä mainittu rinnastus ei oikeusministeriön näkemyksen mukaan vastaa kyseisen virkaehtosopimuksen vakiintunutta tulkintaa, eivätkä sopijaosapuolet ole tällaista tarkoittaneet.

Yritystoiminnan osalta asiakirjoista ei ilmene, mitä tehtäviä A on tehnyt yrityksessä. Yrityskokemus voidaan sinänsä lukea hyväksi kokemusosaan, jos kysymys on ollut sellaisista tehtävistä, joista on olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä. Tällöin kokemuslisään hyväksiluettava määrä olisi noin 1/3 – puolet yrityksessä saadusta kokemuksesta.

Se, onko X ulosottovirastossa vuonna 2014 tehty kokemusosapäätös sillä tavoin oikeusvoimainen, että se olisi tullut ottaa Oulussa kokemusosapäätöksen pohjaksi ja voidaanko oikeusvoiman ulottuvuutta arvioitaessa ottaa huomioon tehtävien erilaisuus, on moniulotteisempi kysymys.

Koska kyse on virkanimikkeeltään samasta kihlakunnanulosottomiehen tehtävästä, jonka

vaativuustaso on sama (P2), on virkamiehellä mahdollisesti ollut aihetta odottaa myös kokemukseen perustuvan palkanosan pysyvän samana. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että yritysperintätehtävä poikkeaa luonteeltaan tai painotuksiltaan erikoisperintätehtävästä. Näin ollen oikeusministeriön näkemys on, että palkkaukseen liittyvä hallinnollinen asia on aiemmasta, eri tehtävään tehdystä päätöksestä huolimatta, voitu ottaa uudelleen ratkaistavaksi.

Oikeusministeriön näkemyksen mukaan kokemusosaan hyväksi luettavaa palvelusta (olennaisen hyödyn perusteella) koskevalla päätöksellä ei asiaa ole ratkaistu lopullisesti, vaan olennainen hyöty riippuu siitä missä tehtävässä henkilö kulloinkin toimii.

TODISTELU

Ei nimettyä todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Kysymyksenasettelu työtuomioistuimessa

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, mikä on käsiteltävänä olevassa tapauksessa kihlakunnanulosottomiesten palkkausta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 2 momentin oikea tulkinta. Lausuntopyyntö koskee sitä, missä määrin kihlakunnanulosottomies A:n työkokemus poliisina ja yrittäjänä tulisi ottaa huomioon kokemusosaa laskettaessa ja miten arviointi tältä osin tulisi suorittaa.

Kihlakunnanulosottomiesten palkkausta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n

2 momentin määräyksen mukaan työkokemukseksi hyväksytään kokoaikaisena suoritettu ulosottoapulaisen, avustavan ulosottomiehen, kihlakunnanulosottomiehen ja ulosoton ylitarkastajan viran, virkasuhteen tai vastaavan tilapäisen tehtävän hoito sekä muu viran hoitoa olennaisesti hyödyttävä palvelu.

Koska työkokemusta poliisina ja yrittäjänä ei ole erikseen mainittu määräyksessä, kysymys on sen arvioinnista, missä määrin A:n poliisina ja yrittäjänä hankkima työkokemus on otettava huomioon "muuna viranhoitoa olennaisesti hyödyttävänä palveluna".

Poliisikokemuksen huomioon ottaminen

Kuultavat ovat olleet yksimielisiä siitä, että poliisin työkokemuksesta on sinänsä hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä. Eri mieltä ne ovat olleet siitä, onko kaikesta poliisikokemuksesta sellaista virkaehtosopimuksessa tarkoitettua olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen työssä, että kaikki työkokemus poliisina tulisi lukea hyväksi kokemusosaan työtehtävistä riippumatta. Tästä kysymyksestä ei ole osapuolten välillä erikseen sovittu eikä oikeusministeriö ole antanut poliisityön hyväksi lukemisesta erillistä soveltamisohjetta. Riidattomaksi on tämän lausuntoasian valmisteluistunnossa todettu se, että määräyksen soveltamiskäytäntö poliisikokemuksen hyväksilukemisen osalta ei ole aivan yhtenäistä. Kysymyksessä olevan määräyksen tarkoituksesta tältä osin ei siis ole vakiintunutta, osapuolten yhteisesti hyväksymää tulkintaa.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen määräyksen sanamuodon perusteella poliisikokemus voidaan lukea hyväksi kokemusosaan, jos kysymys on ollut sellaisista tehtävistä, joista on olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä. Koska poliisikokemusta ei ole mainittu määräyksessä erikseen, sanamuoto viittaa työtuomioistuimen näkemyksen mukaan siihen, että työnantajan on tapauskohtaisesti arvioitava, onko tuosta kokemuksesta, ja missä määrin, olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä.

Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo poliisikokemuksen osalta lausuntonaan, että kihlakunnanulosottomiesten palkkausta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 2 momentin määräystä tulee tulkita siten, että työnantajan on tapauskohtaisesti harkittava, onko henkilön poliisikokemuksesta olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä ja jos on, niin missä määrin. Arviota tehtäessä on otettava huomioon muun ohella työkokemuksen laatu ja työtehtävien tosiasiallinen sisältö. Huomioon on niin ikään otettava valtion virkamieslain 11 §:n 1 momentin mukainen tasapuolisen kohtelun velvoite ja Suomen perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertaisen kohtelun vaatimus, joiden nojalla samankaltaisissa tilanteissa on lähtökohtaisesti noudatettava samanlaista käytäntöä. Hallinto-oikeudessa esitettävän näytön varaan jää, onko A:n työkokemus poliisina otettu riittävällä tavalla huomioon kokemusosaa laskettaessa.

Yrityskokemuksen huomioon ottaminen

Kuultavat ovat yksimielisesti katsoneet, että yritystoiminnasta saatu kokemus voidaan sinänsä lukea hyväksi kokemusosaan, jos kysymys on ollut sellaisista tehtävistä, joista on olennaista hyötyä kihlakunnanulosottomiehen tehtävässä. Tällöin kokemuslisään hyväksiluettava määrä olisi noin kolmasosa–puolet siitä kokemuksesta, joka on hankittu toimimisesta yrittäjänä. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa virkaehtosopimukseen osallisten yksimielisestä kannasta tältä osin. Näin ollen työtuomioistuin katsoo yrityskokemuksen osalta lausuntonaan, että kihlakunnanulosottomiesten palkkausta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 2 momenttia on tulkittava edellä kerrotulla tavalla. Hallinto-oikeudessa esitettävän näytön varaan jää, onko A:n kokemus yrittäjänä tullut ottaa huomioon kokemuslisää laskettaessa, ja jos on tullut, niin missä määrin.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Hämäläinen, Forsén ja Mustonen jäseninä. Esittelijä on ollut Snellman-Valtonen.

Lausunto on yksimielinen.