TT 2019:73

Työehtosopimuksen mukaan saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle. Asianosaiset olivat erimielisiä määräyksen tulkinnasta siltä osin, missä vaiheessa määräyksessä tarkoitettu ilmoitus tuli antaa työntekijälle. Tuomiossa katsottiin, että määräyksen soveltamisen kannalta olennaista oli se, että kirjallinen ilmoitus palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä annetaan työntekijälle riittävän ajoissa siten, että tälle ei aiheudu asiassa taloudellista haittaa. Tämän tarkoituksen toteutuminen ei välttämättä edellyttänyt sitä, että työnantaja heti lääkärintodistuksen saatuaan ilmoitti työntekijälle palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä. Kanne hylättiin. (Ään.)

KANTAJA

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

X Oy

ASIA

Palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä ilmoittaminen työntekijälle

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.4.2019

Pääkäsittely 8.5.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä 1.11.2017–31.10.2019 voimassa oleva viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus sisältää seuraavan määräyksen:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V POISSAOLOT 29 §

Sairausajan palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt X Oy:n palveluksessa Vantaan Logistiikkakeskuksessa toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Hänellä on työehtosopimuksen säännösten nojalla ollut 10.2.2016 alkaneen sairauspoissaolon ajalta oikeus sairausajan palkkaan viideltä viikolta.

A on toimittanut X Oy:lle kolme todistusta työkyvyttömyydestä seuraavasti.

- 10.2.2016 ajanjaksolle 10.2.2016–12.2.2016

- 12.2.2016 ajanjaksolle 12.2.2016–18.3.2016

- 18.3.2016 ajanjaksolle 14.3.2016–3.4.2016.

Työehtosopimuksen mukaan A:lla on ollut oikeus sairausajan palkkaan viideltä viikolta ja tämä ajanjakso on tullut täyteen 16.3.2016.

X Oy on toimittanut A:lle 8.4.2016 kirjallisen ilmoituksen palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä.

Erimielisyys vallitsee siitä, onko X Oy noudattanut työehtosopimuksen määräystä oikein toimittaessaan työehtosopimuksen 29 §:n 3 kohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen A:lle 8.4.2016. Mainittu määräys on ollut tuolloin samansisältöinen kuin nyt voimassa olevassa työehtosopimuksessa.

Kantaja katsoo, että ilmoitus olisi tullut toimittaa viipymättä 12.2.2016 jälkeen, kun A:n tuona päivänä toimittaman työkyvyttömyyden osoittavan todistuksen myötä on ollut selvää, että hänen työkyvyttömyysjaksonsa tulee ylittämään sairausajan palkanmaksun kestoajan.

Vastaajat katsovat, että yhtiö on toiminut työehtosopimuksen mukaisesti, koska A:n esimies on saanut tiedon A:n poissaolon palkallisuuden päättymisestä vasta palkkajakson aineiston valmistuttua eli huhtikuussa, jonka jälkeen esimies on viikkoa ennen viimeistä palkanmaksupäivää eli 8.4.2016 viipymättä tehnyt kirjallisen ilmoituksen A:lle.

KANNE

Vaatimukset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 29 §:n 3 kohdan oikeaksi tulkinnaksi, että työehtosopimukseen sidotun työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti työkyvyttömyysjakson palkallisuuden päättymisestä saatuaan työntekijän toimittamasta työkyvyttömyyden osoittavasta lääkärintodistuksesta tiedon sairausloman kestosta, joka ylittää sairausajan palkanmaksun keston,

- tuomitsee X Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 10.680 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Sopimusmääräyksen tulkinta

Työehtosopimuksen 29 §:n 3 kohta on sovittu työehtosopimukseen ensimmäisen kerran syksyn 2004 työehtosopimusneuvotteluissa. Määräys on ollut työehtosopimuksessa keskeytymättä 16.2.2005 alkaneesta sopimuskaudesta lukien.

Sopimuskauden 16.2.2005–30.9.2007 työehtosopimuksessa määräyksen sanamuoto oli seuraava: "Saadessaan tiedon työntekijän palkallisen sairauslomajakson päättymisestä, ilmoittaa työnantaja asiasta kirjallisesti työntekijälle". Edelleen 1.10.2007 alkaneesta sopimuskaudesta lukien määräys kuului seuraavasti: "Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen sairauspoissaolon päättymisestä, työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle". Vuodesta 2010 lukien työehtosopimusmääräys on ollut sanatarkasti muodossa, jossa se oli työehtosopimuksessa vuoden 2016 alkupuolen ja on yhä edelleen: "Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle".

Työehtosopimuksen määräyksen sanamuotojen muutoksilla vuosina 2007 ja 2010 ei ole tarkoitettu muuttaa vuonna 2005 voimaan tulleen määräyksen tulkintaa alkuperäisestä. Muutokset vuosina 2007 ja 2010 ovat olleet stilistisiä. Määräys on sisältönsä osalta sovittu 16.2.2005 voimaan tullutta työehtosopimusta edeltävissä neuvotteluissa syksyllä 2004.

Työehtosopimuksen 29 §:n 3 momentin määräys edellyttää, että työnantaja ilmoittaa tiedon työkyvyttömyysjakson päättymisestä työntekijälle kirjallisesti. Määräyksen sanamuodon mukaan tieto on annettava työnantajan saatua tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä. Sopimusmääräyksen sanamuoto tukee kantajan tulkintaa siitä, että ilmoituksenantovelvollisuus on viipymättä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut tiedoksi työkyvyttömyyttä koskevan todistuksen (lääkärinlausunto), joka osoittaa poissaolon palkallisuuden päättyvän kyseisen todistuksen perusteella tulevaisuudessa.

Kantajan tulkinnan osoittaa oikeaksi myös työehtosopimusmääräyksen tarkoitus. Työehtosopimusmääräys on sovittu suojaamaan työntekijää pysyviltä tai tilapäiviltä taloudellisilta haitoilta, joita aiheutuu, jos hän ei tule tietämään poissaolon palkallisuuden kestosta tai epähuomiossa hakeneeksi Kelan sairauspäivärahaa riittävän ajoissa.

Myös A kohtasi tilapäistä haittaa, sillä hän oli vailla palkkaa ja sairauspäivärahaa poissaolon palkallisuuden päättymisen (16.3.2016) jälkeen useita viikkoja, ennen kuin hänen väärä käsityksensä sairausajan palkallisuuden kestosta tuli korjattua ilmoituksella 8.4.2016 ja hän havahtui hakemaan sairauspäivärahaa itselleen palkattomalta jaksolta.

Työntekijät yleisesti ottaen tietävät heikosti sairauslomansa palkallisuuden kestoa, minkä vuoksi on sovittu tästä määräyksestä, jonka mukaan työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle. Määräyksen tarkoitusta tukee parhaiten kantajan tulkinta, jonka mukaan työntekijä saa tiedon ja voi hakea tai varautua hakemaan sairauspäivärahaa palkattomalta jaksolta heti, kun työnantajalla on tiedossa, että poissaolo tulee kestoltaan ylittämään poissaolon palkallisuuden keston.

Työehtosopimusmääräystä tehtäessä ei ole otettu kantaa siihen, kuinka työnantaja sisäisesti järjestää ilmoituksen toimittamisen työntekijöilleen. Määräys velvoittaa siihen sidottua työnantajaa kokonaisuutena. Työehtosopimusmääräyksen oikean tulkinnan ja siihen sidotun yhtiön velvoitteiden kannalta ei ole merkitystä, onko ilmoituksen tekeminen annettu työnantajan sisäisesti linjaorganisaation (esimiesten), palkkahallinnon tai jonkun muun tahon asiaksi. Yhtiön tulee työnantajana järjestää asiansa siten, että se täyttää oikein sitä koskevat työehtosopimusvelvoitteet.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

X Oy on itse noudattanut vuodesta 2005 lukien työehtosopimuksen 29 §:n 3 kohdan määräystä siten, että se antaa työntekijälle kirjallisen ilmoituksen viipymättä, kun yhtiö on saanut lääkärintodistuksen myötä tiedon työkyvyttömyyden kestosta, joka ylittää sairausajan palkanmaksun keston. Asiasta on muodostunut käytäntö X Oy:ssä.

X Oy:llä ei ole voinut olla perusteltua väärää käsitystä siitä, että sillä, miten se tietyssä yksikössä järjestää ilmoituksen antamisen, olisi merkitystä yhtiötä koskevalle työehtosopimusmääräykselle ja sen oikealle tulkinnalle. Työehtosopimuksen 29 §:n 3 kohdan määräyksen sanamuoto on selkeä. Ilmoitus tulee antaa työntekijälle työnantajan saatua tiedon siitä, että poissaolon palkallisuus päättyy. Määräyksen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, kuka työnantajan edustajista saa tiedon.

A on toiminut työnantajan ohjeistuksen mukaisesti sairauspoissaolosta ilmoittaessa ja toimittaessaan sitä koskevat todistukset. A:n toimitettua 12.2.2016 lääkärintodistuksen poissaolosta 18.3.2016 saakka työnantajan tietoon on tullut, että palkanmaksu A:lle tulee päättymään 16.3.2016. Tieto on siis tullut työnantajalle viisi viikkoa ennen palkanmaksun päättymistä. Tästä huolimatta yhtiö ei ole ryhtynyt toimiin ilmoitusvelvoitteen täyttämiseksi.

Yhtiö on lopulta ilmoittanut A:lle hänen sairausajan palkanmaksukauden päättymisestä 8.4.2016 eli kahdeksan viikkoa sen jälkeen kun yhtiö oli tullut siitä tietoiseksi ja kolme viikkoa palkanmaksun päättymisen jälkeen.

Yhtiön tietoisuus palkanmaksun päättymisestä ei ole kasvanut A:n toimilla 12.2.2016 jälkeen. Yhtiöllä on ollut kaikki tiedot käytössään jo tuolloin ja sillä on myös tuolloin ollut täydet edellytykset ja siten velvollisuus antaa ilmoitus A:lle. Jos yhtiö olisi toiminut oikein, ilmoitus olisi saavuttanut A:n ennen palkanmaksun päättymistä 16.3.2016. Tällöin olisi toteutunut työehtosopimusmääräyksen tarkoitus estää työntekijälle palkanmaksun päättymisestä aiheutuvia tilapäisiä haittoja tai pysyviä menetyksiä.

X Oy:n toimiessa huolellisen työnantajan tavoin sen olisi tullut ymmärtää 12.2.2016 saamastaan A:n lääkärintodistuksesta, että sillä on velvollisuus antaa todistus viipymättä. Jättämällä todistuksen toimittamatta ennen 8.4.2016 yhtiö on tieten rikkonut työehtosopimusmääräystä. Tällä perusteella yhtiö on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

VASTAUS

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.389 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Sopimusmääräyksen tulkinta

Työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukaan työntekijälle ilmoitetaan, kun palkallinen työkyvyttömyysjakso on päättynyt. Sanamuodon mukaan ilmoituksen ei tosin tarvitse tapahtua sillä hetkellä, kun palkallinen työkyvyttömyysjakso päättyy, vaan vasta sen jälkeen, kun työnantaja on saanut asiasta tiedon. Teksti ei sisällä velvoitetta etukäteen spekuloida sillä, koska palkallisuus saattaisi päättyä saman sairauden jatkuessa, eikä velvoita ilmoittamaan työntekijälle välittömästi sillä hetkellä, kun palkallisuus päättyy.

Tällä sanamuodolla on neuvotteluissa kohdasta sovittaessa tarkoitettu sitä, että ilmoitusmenettely on jälkikäteinen ja se tapahtuu osana palkanlaskentaprosessia, jossa palkanlaskenta ilmoittaa päättymisestä esimiehelle, kun se palkkakauden palkan laskemisessa käy ilmi. Myös käytännössä tämä tieto on säännöksen voimaantulosta saakka tullut palkanlaskennan kautta.

Vuoden 2004 työehtosopimusneuvotteluissa, jossa kyseinen sopimusmääräys on otettu osaksi työehtosopimusta, ei ole ollut tarkoitus luoda mitään palkanlaskennasta erillistä järjestelmää sairauspoissaolojen palkallisuuden seurannalle, vaan neuvotteluissa on X:n ja PALTA:n näkemyksen mukaan sovittu siitä, että seurantaa tehdään olemassa olleen järjestelmän, eli käytännössä palkanlaskennan, kautta. Tämä käy ilmi myös osapuolten yhteisestä koulutusmateriaalista.

Vuoden 2004 neuvottelukierroksen jälkeen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n edeltäjät Postiliitto ry ja Postin Toimihenkilöliitto PVL ry kiersivät yhdessä ympäri Suomea PALTA ry:n edeltäjän Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliiton TIKLI ry:n kanssa kouluttamassa uuden työehtosopimuksen uusia kohtia ja muutoksia. Tässä yhteydessä liitot tekivät myös yhteisen työehtosopimuskoulutusmateriaalin, jonka kaikki liitot hyväksyivät ja jonka mukaan yhteiset koulutukset valtakunnallisesti järjestettiin. TES-koulutusmateriaali on otsikoitu käsittämään muun ohella muuttuneet kirjaukset työehtosopimuksessa ja se on päivätty 20.1.2005. Koulutusmateriaalissa on käytetty kaikkien liittojen logoja.

Koulutusmateriaalissa sopimusmääräyksen soveltamisohjeeksi on kirjattu sairausajan palkan osalta hyvin yksiselitteisesti ja selkeästi seuraavasti: "Saadessaan tiedon työntekijän palkallisen sairaslomajakson päättymisestä, ilmoittaa työnantaja asiasta kirjallisesti työntekijälle, = palkanlaskenta ilmoittaa asiasta sähköpostitse valmiilla pohjalla esimiehelle, joka toimittaa viestin työntekijälle". Soveltamisohjeeksi tarkoitettu tulkitseva teksti on selvä ja ohjeistaa työnantajan toimittamaan tiedon eteenpäin saatuaan sen palkanlaskennasta.

Sopimusmääräys on ollut työehtosopimuksessa vuonna 2005 alkaneesta sopimuskaudesta lukien. PAU ry:n esittämä tulkinta ei ole ennen tätä vaatimusta noussut esiin työehtosopimusneuvotteluissa tai erimielisyysasioissa. Sopimusmääräystä on käytännössä sovellettu vuodesta 2005 alkaen edellä selostetun koulutusmateriaalin mukaisella tavalla. Vakiintunut tulkinta ja soveltamiskäytäntö on ollut riidaton. Noudatetun tulkinnan voidaan katsoa vakiintuneen osaksi työehtosopimuksen sisältöä.

Työehtosopimusta ei ole rikottu

X Oy:ssä lääkärintodistukset toimitetaan esimiehelle, joka kirjaa poissaolojaksot Time -järjestelmään. Time-järjestelmästä tiedot siirtyvät palkanlaskentaan, josta tiedotetaan esimiehelle palkallisen poissaolojakson päättymisestä. Esimies toimittaa tiedon eteenpäin työntekijälle työehtosopimuksen mukaisesti.

Palkkakauden pohjatiedot toimitetaan palkanmaksun aineistopäivänä palkkakausittain palkkahallintoon. Palkanlaskenta tulkitsee aineiston, seuraa työsuhteen pituutta ja sen vaikutusta palkallisen sairauspoissaolojakson pituuteen, poissaolojen syykoodeja, palkallisen poissaolojakson kulumista sekä niin sanotun 30 päivän säännöksen toteutumista, jonka mukaan työkyvyttömyysjaksot katsotaan yhdenjaksoisiksi, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät työkyvyttömyysjaksot ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista.

Palkkahallinto laskee sairauslomajaksot konkreettisen palkanmaksukauden aineiston mukaan. Pelkän sairauslomatodistuksen nojalla ei voida ennakolta tietää palkanmaksun päättymistä, ennen kuin palkkahallinnolla on tiedossa jaksolle suunnitellut työvuorot, tehdyt työvuorot, eri syistä olevat poissaolot sekä eri sairauksien syykoodit. Tarvittaessa palkkahallinto myös pyytää lisäselvitystä sen tulkitsemiseksi, onko kyseessä sama sairaus vai ei. Jos aineiston tulkinta osoittaa, että palkallisen jakson enimmäiskesto on ylittynyt ja kyseessä

on sama sairaus eikä välissä ole täyttynyt niin sanottu 30 päivän sääntö, tehdään ilmoitus esimiehelle ja esimies toimittaa tiedon eteenpäin työntekijälle työehtosopimuksen mukaisesti.

PAU:n esittämä tulkinta työehtosopimuksesta tarkoittaisi käytännössä sitä, että tämä prosessi tulisi käydä läpi jo esimiehen toimesta ennen palkanmaksukauden päättymistä joka päivä. Työntekijä voi kuitenkin palata töihin ennakoitua aiemmin, sairastua toiseen sairauteen tai olla muusta syystä pois. Esimiehillä ei ole osaamista ja järjestelmiä tehdä etukäteistä palkanlaskentaprosessia. Työehtosopimuksen sanamuoto "saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä" ja koulutusmateriaalin soveltamisohje "palkanlaskenta ilmoittaa asiasta sähköpostitse valmiilla pohjalla esimiehelle, joka toimittaa viestin työntekijälle" eivät tätä edellytä, vaan ainoastaan reagointia prosessin tuottamaan tietoon jo toteutuneesta palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä. X:n Time-järjestelmän ja palkanlaskennan järjestelmän yhteensovittaminen PAU:n vaatimaan tulkintaan on käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Kantajan kirjallinen todiste 1 on ollut sisäinen tekninen ohje, joka on poistunut käytöstä vuosia sitten ja jo ennen A:n sairauspoissaoloja. Se on ollut sisäinen tekninen ohje siitä, miten tieto palkkahallinnosta toimitetaan esimiehille, ei työntekijöille, eikä se ota millään tavoin kantaa työehtosopimusmääräykseen tai sen soveltamiseen. Asiassa riitaista ja olennaista on se, tulisiko palkattoman sairausloman alku ilmoittaa työntekijälle jo ennen palkallisen sairausloman päättymistä vastoin työehtosopimuksen 29 §:n 3 kohdan sanamuotoa ja vakiintunutta soveltamiskäytäntöä vai ei.

A:n palkanmaksun päättyminen 17.3.2016 on osunut maksujaksoon 15.3.–31.3.2016, jonka palkanmaksupäivä on ollut 15.4.2016. Maksujaksoa koskevat palkanmaksutiedot ovat siirtyneet Time-järjestelmästä palkanlaskentaan 6.4.2016. Palkanlaskennasta on ilmoitettu esimiehelle A:n palkanmaksun päättymisestä ja esimies on heti ilmoituksen saatuaan ilmoittanut tästä A:lle viivytyksettä 8.4.2016 päivätyllä ilmoituksella - siis jo ennen kyseisen palkkajakson palkanmaksupäivää, mikä on mahdollistanut A:lle sairauspäivärahan hakemisen hyvissä ajoin ennen jakson palkkapäivää. Joka tapauksessa Kela ei käsittele sairauspäivärahahakemuksia ennen kuin palkallinen työkyvyttömyysjakso on päättynyt ja sen päättymisestä on työnantajalta lähtenyt ilmoitus. Tätä ilmoitusta Kelalle ei myöskään voida antaa ennen palkallisuuden tosiasiallista päättymistä.

A:n tapauksessa prosessi on toiminut työehtosopimuksen 29 §:n 3 kohdan vakiintuneen tulkinnan ja työehtosopimusosapuolten yhteisessä koulutusmateriaalissa esitetyn soveltamisohjeen mukaisesti. X ei ole tietensä rikkonut eikä sen ole perustellusti pitänyt tietää rikkoneensa työehtosopimuksen määräyksiä. Hyvityssakon määräämiselle ei siten ole perusteita. Jos työehtosopimusta kuitenkin katsottaisiin rikotun, vaadittu hyvityssakko tulisi jättää tuomitsematta, koska tällöin työehtosopimuksen määräyksen sisältö poikkeaisi sen sanamuodosta ja määräys olisi siten hyvin tulkinnanvarainen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. X:n point -järjestelmässä (sisäinen intranet) oleva ohjeistus esimiehille sairausloman palkallisuuden ilmoittamisesta

2. Ilmoitus 8.4.2016

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Ote TES-koulutusmateriaalista 20.1.2005

2. X:n palkanlaskennan ulkoisen toimittajan Silta Oy:n ja X Oy:n yhteistyöpalaverin muistio 28.1.2004

3. Palkanlaskennan sisäinen poissaolojen käsittelyä koskeva ohje

4. Viikko-info 4.11.2015

Kantajan henkilötodistelu

1. B, entinen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n työympäristöasiantuntija

Vastaajien henkilötodistelu

1. C, henkilöstöpäällikkö, X Oy

2. D, palkanlaskennan kehitystiimin vetäjä, X Oy

3. E, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen vastaava asiantuntija vuosina 2007–2017

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys ja määräyksen tulkinta

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 29 §:n 3 kohdan mukaan saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle.

Määräyksen tulkintaa koskeva erimielisyys vallitsee siitä, missä vaiheessa määräyksessä tarkoitettu ilmoitus tulee antaa työntekijälle. Kantajan mukaan ilmoituksenantovelvollisuus syntyy viipymättä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut tiedoksi työkyvyttömyyttä koskevan lääkärintodistuksen, joka osoittaa poissaolon palkallisuuden päättyvän kyseisen todistuksen perusteella tulevaisuudessa. Vastaajien mukaan ilmoitus on annettava työntekijälle vasta kun palkallinen työkyvyttömyysjakso on päättynyt ja työntekijän esimies on saanut asiasta tiedon palkanlaskennasta.

Esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen historiasta, tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä kuultu kantajan todistajana PAU ry:n työympäristöasiantuntijana vuosina 1994–2017 toiminutta B:tä ja vastaajien todistajina E:tä, joka on ollut sovellettavan työehtosopimuksen vastaava asiantuntija vuosina 2007–2017, sekä X Oy:n henkilöstöpäällikköä C:tä ja palkanlaskennan kehitystiimin vetäjää D:tä, joka on hoitanut yhtiön palkanlaskentaa vuodesta 1990.

B on kertonut olleensa mukana viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen pääneuvotteluissa vuodesta 2000 lukien. Hän on kertonut, että 29 §:n määräys oli otettu vuoden 2005 työehtosopimukseen työntekijäliittojen aloitteesta. Määräys oli haluttu työehtosopimukseen X Oy:n ja muiden sopimusta soveltavien yritysten käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että työntekijä osaisi varautua palkanmaksun päättymiseen riittävän ajoissa. B:n mukaan vuonna 2004 työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu, että saatuaan työntekijän toimittaman lääkärintodistuksen työnantaja ilmoittaa työntekijälle, mistä päivästä lukien palkanmaksu keskeytyisi. Tämä seikka ilmeni sinänsä myös palkkaotteesta, mutta määräyksellä oli tarkoitettu, että työntekijä saisi tiedon aikaisemmin, jotta hän osaisi varautua palkanmaksun päättymiseen. Säännösten mukaan työntekijän piti toimittaa lääkärintodistus työnantajalle hyvin nopeasti, joten puhetta oli siitä, että työnantajan tuli ilmoittaa palkanmaksun päättymisestä työntekijälle viimeistään noin viiden työpäivän kuluessa siitä, kun lääkärintodistus oli toimitettu työnantajalle.

B:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut käyty keskustelua siitä, miten työnantaja järjestäisi asian sisäisesti. X Oy:ssä oli kuitenkin yhdessä työnantajan ja työntekijäliittojen edustajien kanssa käyty sellaista keskustelua, että palkkahallinnosta lähetettäisiin esimiehelle sähköisesti tieto työntekijän palkallisen sairauspoissaolon päättymisestä. Tarkoitus joka tapauksessa oli, että järjestelmä toimisi nopeasti, koska muutoin määräys menettäisi kokonaan merkityksensä.

B ja E ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että vuosien 2007 ja 2010 työehtosopimusmääräyksen tekstiin tehdyillä muutoksilla ei ollut tarkoitettu muuttaa määräystä sisällöllisesti vaan kyse oli ollut stilistisistä korjauksista. Tekstimuutoksia oli tehty siinä yhteydessä, kun liittojen välisissä työryhmissä oli pyritty parantamaan koko työehtosopimuksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Tällaisia muutoksia olivat olleet verbin "saadessaan" muuttaminen muotoon "saatuaan" ja termin "sairauspoissaolo" muuttaminen "työkyvyttömyysjaksoksi". B:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut käyty keskustelua työntekijälle annettavan ilmoituksen ajankohdasta. B ei ollut kuitenkaan ollut mukana edellä mainituissa työryhmissä. E oli osallistunut työehtosopimusta koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 2007 vuoteen 2016 saakka. Hän oli kertomuksensa mukaan ollut myös mainitussa työryhmässä ainakin vuonna 2010.

E on kertonut, että ennen vuoden 2010 työehtosopimusneuvotteluja ainakin hän ja PAU ry:n lakimies F olivat käyneet keskusteluja nyt riidanalaisesta määräyksestä. E oli tuolloin nostanut esiin kysymyksen, mitä määräyksessä tarkoitettiin sillä, että "työnantaja saa tiedon sairauspoissaolon päättymisestä". F oli E:n mukaan todennut, että palkkahallinnosta tuli tieto palkanmaksun päättymisestä työntekijän esimiehelle ja esimies ilmoitti tämän työntekijälle. E ei ole muistanut, oliko tuolloin ollut puhetta siitä, tuliko ilmoitus työntekijälle antaa ennen vai jälkeen palkanmaksun päättymisen. PAU:n näkemys tuolloin oli kuitenkin ilmeisesti ollut se, että tästä tuli ilmoittaa etukäteen. E oli käydyn keskustelun perusteella kirjoittanut määräyksen tekstiuudistuksesta luonnoksen, jonka mukaan "työnantaja ilmoittaa palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä työntekijälle etukäteen kirjallisesti". X ei ollut kuitenkaan hyväksynyt sitä, että määräykseen otettaisiin sana "etukäteen", sillä yhtiön näkemyksen mukaan palkanmaksun tuli olla jo päättynyt ennen kuin asiasta ilmoitetaan työntekijälle. Tämän keskustelun perusteella E oli tehnyt uuden tekstiversion, josta sana "etukäteen" oli poistettu sekä ilmoittanut PAU:lle työnantajapuolen kannan asiaan. PAU ei kuitenkaan ollut halunnut muutoksia määräyksen sanamuotoon muutoin kuin siltä osin kuin "sairauspoissaolo" oli muutettu "työkyvyttömyysjaksoksi".

B:n mukaan ainakin aluksi oli noudatettu sitä vuonna 2004 sovittua käytäntöä, että työnantaja ilmoitti lääkärintodistuksen saatuaan noin viiden työpäivän sisällä työntekijälle palkallisuuden päättymisestä. B:n mukaan liittotasolla kysymyksessä olevasta määräyksestä ei ollut ollut erimielisyysneuvotteluja tai muutakaan keskustelua määräyksen oikeasta sisällöstä. Paikallistasolla oli kuitenkin käyty keskusteluja pääluottamusmiesten välillä ja esimerkiksi Turun alueen jakelussa oli ollut vuonna 2009 tai 2010 tapaus, jossa työnantaja oli maksanut korvausta työntekijälle ilmoituksen myöhästymisestä, kun ilmoitus oli annettu noin 2–3 viikon kuluttua siitä, kun lääkärintodistus oli toimitettu työnantajalle. E:n, C:n ja D:n tiedossa ei ole ollut asiaan liittyviä erimielisyyksiä.

C ja D ovat kertoneet, että X Oy:ssä palkallisen sairausloman seuranta oli palkkahallinnon vastuulla. Esimies toimitti lääkärintodistukset välittömästi palkkahallintoon eikä esimiehellä ollut tietoa siitä, milloin palkallisuus päättyi. Palkkahallinnosta ilmoitettiin esimiehelle, kun työntekijän oikeus palkalliseen sairauslomaan oli päättynyt. Ilmoitus annettiin sähköisesti eikä sitä C:n mukaan voitu tehdä ennen palkanmaksujakson päättymistä, koska sairauslomatodistuksesta ilmenevä diagnoosi oli asiassa merkityksellinen. D on korostanut myös sitä, että työntekijä saattoi palata jo ennen sairausloman päättymistä töihin. Esimies teki ilmoituksen työntekijälle intranetissä olevalla lomakkeella (K2). C:n mukaan ilmoitus työntekijälle tehtiin noin viikkoa ennen palkanmaksupäivää. Näin oli X:ssä vakiintuneen käytännön mukaan toimittu jo pitkään myös ennen vuotta 2005, jolloin ainoa tapahtunut muutos oli ollut se, että ilmoitus työntekijälle tuli antaa kirjallisesti.

X Oy on toimittanut A:lle 8.4.2016 kirjallisen ilmoituksen palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä (K2). C:n ja D:n kertomuksesta ilmenee, että mainittu ilmoitus on tehty X Oy:ssä käytössä olleelle pohjalle, joka oli laadittu yhtiön henkilöstöhallinnossa. Asiakirjasta ilmenee, että lomakkeelle täytettävät kohdat ovat "henkilön nimi", "sairausloma alkanut" ja "palkaton sairausloma alkaa". Lisäksi lomakkeessa on todettu, että työntekijän on itse haettava sairauspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta palkattoman sairausloman ajalta.

Vastaajat ovat vedonneet todisteena liittojen yhteiseen työehtosopimuskoulutusmateriaaliin, joka on päivätty 20.1.2005 ja liittyy vuosien 2005–2007 työehtosopimukseen (V1). Koulutusmateriaaliin on kirjattu, että "palkanlaskenta ilmoittaa asiasta sähköpostitse valmiilla pohjalla esimiehelle, joka toimittaa viestin työntekijälle". Kyse on siten lähinnä siitä, miten asia on työnantajan sisällä ajateltu järjestettävän. Siitä ei ilmene tarkemmin, missä vaiheessa ilmoitus työntekijälle tulisi antaa.

Vastaajat ovat lisäksi vedonneet X:n palkanlaskennan ulkoisen toimittajan ja X:n yhteistyöpalaverin muistioon tammikuulta 2004 (V2). Muistioon on kirjattu, että "palkka-asiainhoitajan täytyy ilmoittaa esimiehelle välittömästi, kun sairasloma menee palkattomaksi". Tämän todisteen osalta työtuomioistuin toteaa, että muistio on ajalta ennen kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen laatimista, joten sen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä kuin X:n aiemmasta omasta käytännöstä. Myös vastaajien todisteista V3 ja V4 ilmenevät X:n palkanlaskennan sisäiset ohjeet esimiehelle annettavasta ilmoituksesta. Työohjeesta 1.5.2014 ilmenee, että ohjeistuksen mukaan esimiehelle oli tullut lähettää sähköpostitse ilmoitus sairausloman/työtapaturman muuttumisesta palkattomaksi (V3). Edelleen viikkoinfosta 4.11.2015 ilmenee, että X:n kanssa oli sovittu, että yhtiön palkanlaskentaa hoitava yhtiö alkaisi ilmoittaa sähköpostilla esimiehille, milloin työntekijän sairausloma oli muuttunut palkattomaksi (V4). Selvitetyksi on tullut, että aikaisemmin tieto oli annettu sähköisen järjestelmän kautta.

Arvio ja johtopäätös

Työehtosopimukselle on annettava ensisijaisesti osapuolten tarkoittama sisältö. Tässä tapauksessa työehtosopimuksen sanamuodosta ei ole saatavissa selvää johtoa osapuolten tarkoituksesta. Sanamuoto kuitenkin viittaa siihen, että työnantajalla tarkoitetaan määräyksessä työnantajaa oikeushenkilönä, ei sen sijaan yksittäistä esimiestä.

Sanamuodosta ei suoraan ilmene, miten työnantaja "saa tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä". Sinänsä sairauspoissaolon kestoa koskeva tieto ilmenee jo työnantajalle toimitetuista lääkärintodistuksista. Toisaalta lopullinen tieto palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä varmistuu vasta jakson tosiasiallisesti päätyttyä. Sanamuodosta "saatuaan tiedon palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä" ei siten voida yksiselitteisesti päätellä, tuleeko palkallisen työkyvyttömyysjakson olla päättynyt ennen kuin ilmoitus on annettava. Sanamuodon voidaan perustellusti ymmärtää tarkoittavan myös sitä, että ilmoitusvelvollisuus koskee jo tilannetta, jossa palkallinen työkyvyttömyysjakso on lääkärintodistusten perusteella päättymässä vasta tulevaisuudessa. Työtuomioistuin katsoo, että pelkästään sanamuodon mukaisen tulkinnan perusteella ei ole pääteltävissä, milloin työnantajan tulee antaa kysymyksessä oleva ilmoitus työntekijälle.

Riidanalaisesta sopimusmääräyksestä on sisällöllisesti sovittu vuoden 2004 työehtosopimusneuvotteluissa, joista on kertonut ainoastaan neuvotteluihin tuolloin osallistunut B. Määräys on tullut sopimukseen työntekijäpuolen aloitteesta ja tarkoituksena on ollut yhdenmukaistaa käytäntöjä eri yhtiöissä siten, että työntekijä saisi palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä tiedon aikaisemmin kuin vasta palkkalaskelmasta, jotta hän osaisi varautua palkanmaksun päättymiseen riittävän ajoissa. B:n mukaan määräyksestä sovittaessa puhetta on ollut siitä, että työnantaja ilmoittaa palkanmaksun päättymisestä työntekijälle viipymättä ja viimeistään noin viiden työpäivän kuluessa siitä, kun lääkärintodistus on toimitettu työnantajalle. Määräystä on hänen mukaansa ainakin aluksi myös sovellettu näin.

B:n ja E:n kertomuksilla on selvitetty, että myöhemmillä muutoksilla määräyksen tekstiin ei ole tarkoitettu muuttaa määräyksen asiasisältöä. E:n kertomuksella on kuitenkin selvitetty, että vuonna 2010 työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella työnantajapuoli on perustellusti voinut jäädä siihen käsitykseen, että määräyksessä tarkoitettua ilmoitusta ei ole annettava työntekijälle etukäteen ennen palkanmaksun päättymistä. Tämä työnantajapuolen kanta on ilmoitettu myös työntekijäliitolle.

Asiassa on C:n ja D:n kertomuksilla sekä vastaajan kirjallisilla todisteilla V2–V4 tullut selvitetyksi, että X Oy:ssä vakiintuneen käytännön mukaan palkkahallinto on todennut työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisen sille toimitettujen lääkärintodistusten perusteella palkanmaksukauden palkkoja laskiessaan ja ilmoittanut päättymisestä esimiehelle, joka on ilmoittanut asiasta edelleen kirjallisesti työntekijälle noin viikkoa ennen viimeistä palkanmaksupäivää. Myös A:lle ilmoitus on tehty 8.4.2016, kun viimeisen palkanmaksujakson palkanmaksupäivä on ollut 15.4.2016. D:n mukaan A:n asiassa on toimittu vakiintuneen työehtosopimustulkinnan mukaan. Selvitystä työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä muissa alan yrityksissä ei ole esitetty. X Oy:n vakiintuneelle ja yhteisesti hyväksytylle soveltamiskäytännölle on kuitenkin työtuomioistuimen aiemmassa oikeuskäytännössä annettu erityistä merkitystä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusmääräyksen tulkinnassa (ks. TT 2008:29). B on kertonut tietoonsa tulleesta riitatapauksesta vuodelta 2009 tai 2010. Tarkempaa selvitystä tapauksen yksityiskohdista ei kuitenkaan ole esitetty. Työnantajapuolen todistajien tiedossa ei ole ollut erimielisyystapauksia.

Sopimusmääräyksen tarkoituksena on edellä selostetusti ollut se, että ilmoitus palkallisen jakson päättymisestä annetaan työntekijälle riittävän ajoissa, jotta työntekijä pystyy varautumaan asiaan. Estettä ilmoituksen antamiselle ennen palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymistä ei sinänsä voida katsoa olevan sen vuoksi, että työntekijän sairausloma poikkeuksellisesti kestäisi tosiasiassa lyhyemmän ajan kuin lääkärintodistuksesta ilmenee. Ilmoitus on luonteeltaan informatiivinen eikä itsessään luo oikeuksia tai velvollisuuksia. Sopimusmääräyksen tarkoituksen kannalta olennaista on työtuomioistuimen näkemyksen mukaan kuitenkin se, että ilmoitus annetaan työntekijälle riittävän ajoissa siten, että hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet esimerkiksi hakea Kelan sairauspäivärahaa eikä hänelle aiheudu asiassa taloudellista tai muuta haittaa.

Työnantajapuoli on tulkinnut määräyksessä tarkoitettua "tietoa palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä" sellaisena varmistuneena tietona, joka ilmenee vasta mainitun jakson tosiasiallisesti päätyttyä. X Oy:ssä ilmoitus työntekijälle on annettu vakiintuneesti vasta tuossa vaiheessa mutta kuitenkin noin viikkoa ennen viimeistä palkanmaksupäivää, jolloin työntekijällä on vielä ollut tosiasiallinen mahdollisuus hakea sairauspäivärahaa riittävän ajoissa. Työtuomioistuin katsoo, että tämä työehtosopimuksen tulkinta ei vaaranna määräyksen edellä todettua tarkoitusta. Tulkinnan on katsottava olleen myös työntekijäpuolen tiedossa edellä selostettujen, vuonna 2010 käytyjen neuvottelujen perusteella. Työntekijäpuoli ei ole tätä tulkintaa ja X:n noudattamaa käytäntöä kuitenkaan sittemmin riitauttanut ennen nyt käsiteltävää asiaa.

Työtuomioistuin johtopäätöksenään katsoo, että työehtosopimuksen 29 §:n määräyksen soveltamisen kannalta olennaista on se, että kirjallinen ilmoitus palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä annetaan työntekijälle riittävän ajoissa siten, että tälle ei aiheudu asiassa taloudellista haittaa. Tämän tarkoituksen toteutuminen ei välttämättä edellytä sitä, että työnantaja heti lääkärintodistuksen saatuaan ilmoittaa työntekijälle, että palkallinen työkyvyttömyysjakso tulee todistuksesta ilmenevän tiedon perusteella päättymään tiettynä päivänä. Näillä ja edellä lausutuilla perusteilla vahvistusvaatimus on hylättävä.

Hyvityssakkovaatimus

A on ollut sairauslomalla 10.2.–3.4.2016. Hänellä on ollut oikeus sairausajan palkkaan viideltä viikolta. Palkallinen työkyvyttömyysjakso on päättynyt 16.3.2016.

A on toimittanut X Oy:lle kolme todistusta työkyvyttömyydestään. Hän on 12.2.2016 toimittanut toisen todistuksen, josta on käynyt ilmi sairausloman pituus 12.2.–18.3.2016.

A:n palkanmaksu on päättynyt maksujaksolla 15.3.–31.3.2016, jonka palkanmaksupäivä on ollut 15.4.2016. Maksujaksoa koskevat palkanmaksutiedot ovat siirtyneet palkanlaskentaan 6.4.2016. Palkanlaskennasta on ilmoitettu esimiehelle palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä ja esimies on viikkoa ennen palkanmaksupäivää eli 8.4.2016 toimittanut tästä A:lle kirjallisen ilmoituksen.

Edellä määräyksen tulkinnasta lausutuin perustein työtuomioistuin katsoo, että X Oy ei ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti. Hyvityssakkovaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.389 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Pakkala, Tuliara, Teerimäki, Tähkäpää ja Helenius jäseninä. Valmistelija on ollut Snellman-Valtonen.

Tuomiosta on äänestetty.

Jäsen Helenius, jonka lausuntoon jäsen Tähkäpää yhtyi, lausui:

Olen työtuomioistuimen enemmistön kanssa samaa mieltä asian ratkaisusta mutta päätöksen perusteluista ja oikeudenkäyntikuluista lausun seuraavaa.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa on sovittu seuraavasti: Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle.

Todistaja B:n mukaan kyseisen määräyksen tarkoituksena on se, ettei työntekijöille jäisi ajanjaksoa, jolloin ei saa palkkaa eikä sairauspäivärahaa. Aikaisemmin sovelletussa valtion virkaehtosopimuksessa sellaista riskiä ei ollut. Määräystä on muutettu vuonna 2007, kun sopimuksen sanamuotoja selkeytettiin ja sana "saadessaan" muutettiin sanaksi "saatuaan". Sekä B että E kertoivat, että tarkoituksena ei ollut muuttaa aikaisempaa tulkintaa määräyksen sisällöstä.

Työnantajayritys saa tiedon kustakin työkyvyttömyysjaksosta välittömästi työntekijältä, jolla on velvollisuus viipymättä antaa työnantajalle selvitys poissaolosta. Todistaja C:n mukaan esimies tallentaa työntekijän poissaolot järjestelmään ja palkanlaskenta saa tiedon poissaolosta seuraavana päivänä. C:n mukaan lääkärintodistuksen mukainen palkallinen työkyvyttömyysjakso voi päättyä aikaisemmin, mutta palkkahallinto jättää ilmoituksen työntekijälle odottamaan, kunnes kyseinen palkanlaskentajakso on päättynyt. Palkallisten työkyvyttömyysjaksojen pituudet vaihtelevat työehtosopimuksen määräysten mukaan. Työkyvyttömyysjaksoja voi olla useita peräkkäisiä ja tästä syystä työehtosopimuksen sanamuodon mukaan velvoite ilmoittamiselle syntyy siitä, kun työnantaja tulee tietoiseksi palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä. Työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti keskeistä on palkallisen työkyvyttömyysjakson päättyminen, ei palkanlaskentajakson päättyminen tai työnantajan sisäiseen tiedonkulkuun liittyvä jonkin muun aikamäärän tai prosessin täyttyminen.

Todistelun mukaan suurimman osan siitä ajasta, jolloin sopimusmääräys on ollut voimassa, X Oy:ssä ei ole ollut omaa palkanlaskentaa, vaan se on ostettu ostopalveluna ulkopuolisesta yhtiöstä. Tulkinta, jonka mukaan työehtosopimuksen määräyksen velvoitteen täyttyminen olisi käynnistynyt ulkopuolisen yhtiön toimen kautta eikä yrityksen omien edustajien tai esimiesten kautta, on epäuskottava. Työnantaja on kaikissa tapauksissa oikeushenkilö, ja henkilö, joka on nimetty edustamaan työnantajaa työntekijää kohtaan, on ensisijaisesti tulkittava tahoksi, jolle sopimuksen mukainen velvollisuus lankeaa. Katson siis oikeaksi tulkinnaksi sen, että työnantajan nimeämän edustajan on ilmoitettava työntekijälle saadessaan tiedon palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä.

Sopimuksen sanamuoto ei sellaisenaan velvoita työnantajaa ilmoittamaan palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, kun tämä on saanut työntekijän toimittamasta lääkärintodistuksesta tiedon sairausloman kestosta. Koska työnantaja on kuitenkin viivyttänyt käytännössään ilmoituksen antamista siirtämällä seurannan palkanlaskennalle ja siten, että ilmoitukset on annettu työntekijälle vasta palkanlaskentaprosessien ja palkanlaskentajakson päätyttyä, ei työnantajapuolen tulkintaakaan voi sellaisenaan pitää oikeana.

Epätietoisuutta siitä, millaisen ajan kuluessa ilmoitus on annettava, ei sopimuksen sanamuodon tulkinta kykene poistamaan. Työnantajan tulkinta, jonka mukaan ilmoitus tehdään vasta palkanlaskentajakson eikä työkyvyttömyysjakson päätyttyä, on sopimuksen tarkoituksen vastainen. Työehtosopimuksen sanamuodon tai esitetyn näytön perusteella ei voida osoittaa yksiselitteistä hetkeä, jolloin ilmoitus tulisi antaa työntekijälle.

Edellä esitetyillä perusteilla kanne tulee hylätä.

Asianosaiset saavat vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.