TT 2019:56

Laiminlyödessään esittää vahvuuslaskentojen tuloksen työntekijäliitolle ahtausalan työehtosopimuksessa määrättynä aikana yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Asiassa ei ollut erityisiä syitä jättää hyvityssakkoa tuomitsematta.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

X Oy

ASIA

Vahvuuslaskenta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisessä ahtausalan työehtosopimuksessa 1.2.2017–31.1.2019 (31.1.2021) ovat muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala; vakinaiset työntekijät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 %

ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:

Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa

olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuus tarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäisellä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.

Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan ¼ lauantaipäivistä. Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä. Lastinkäsittelytyötä tekevä tilapäinen työntekijä katsotaan vahvuuslaskennassa aina käyttäjäyrityksen tilapäiseksi työntekijäksi.

Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1. ja 15.7. mennessä laskennan perusteet ja tulos. AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä. Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.

Määräaikaisia työntekijöitä ei oteta vahvuuslaskennassa huomioon, jos määräaikaisen työsopimuksen perusteena on:

- vuorotteluvapaa

- kesälomasijaisuudet

- perhevapaat

- opintovapaat

- vähintään kuukauden kestävät yhtäjaksoiset sairausloman sijaisuudet.

Määräaikaisia työntekijöitä ei oteta vahvuuslaskennassa huomioon, jos määräaikaisuuden perusteena on erikoisprojektit. Ennen projektien alkua neuvottelukunnan kanssa selvitetään projektin luonne ja sen kestoaika kirjallisesti. Määräaikaisia työsopimuksia on ensisijaisesti tarjottava työsopimuksen 1 § ptk 2 mukaisessa järjestyksessä. Tätä kappaletta sovelletaan ainoastaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyrityksiin.

Pöytäkirjamerkintä 1

Vakinaistettaessa työntekijöitä ei heidän tilapäisinä työntekijöinä tekemiään

työvuoroja huomioida sillä laskentakaudella, jolloin vakinaistaminen tulee olla suoritettu.

Pöytäkirjamerkintä 2

Mahdolliset vakinaistamiset tulee suorittaa seuraavassa järjestyksessä:

- työsopimuslain uudelleensijoittamisvelvoitteen piirissä olevat työntekijät

- takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat työntekijät

- vahvuuslaskentakaudella tilapäisinä, määräaikaisina, tai oppisopimusoppilaina olleet työntekijät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja X Oy:n välillä on solmittu työehtosopimus, jonka mukaan yhtiö on sitoutunut noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välillä solmittua ahtausalan työehtosopimusta liitteineen.

AKT ry on toimittanut X Oy:lle valvontakehotuksen 5.2.2018, koska se on katsonut yhtiön laiminlyöneen ahtausalan työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan mukaisen vahvuuslaskentaa koskevan ilmoitusvelvollisuutensa.

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, mistä ajankohdasta lukien vahvuuslaskenta on tullut suorittaa.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että X Oy tuomitaan hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 3.520 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

X Oy on laiminlyönyt ahtausalan työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa. X Oy on ollut velvollinen suorittamaan vahvuuslaskennan vahvuuslaskentakaudelta 1.7.–31.12.2017 ja ilmoittamaan laskennan tuloksen sekä perusteet AKT ry:lle 1.2.2018 mennessä.

Ilmoitusvelvollisuus on ensisijaisesti perustunut siihen, että yhtiö on ollut velvollinen noudattamaan yleissitovan ahtausalan työehtosopimuksen määräyksiä suorittaessaan ahtaustöitä satama-alueella. Näitä töitä on suoritettu ajalla 1.7.–31.12.2017.

Toissijaisesti yhtiö on ollut velvollinen noudattamaan ahtausalan työehtosopimusta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja X Oy:n välisen liityntäsopimuksen nojalla 5.12.2017 lukien, jolloin sopimus on tullut osapuolten välillä voimaan. Vahvuuslaskenta olisi siten tullut joka tapauksessa suorittaa ajalta 5.–31.12.2017.

AKT ry on 5.12.2017 palauttanut yhtiölle sopimuksen merkinnällä "AKT ry ei hyväksy kohdan 5. kirjausta osaksi tätä sopimusta". Kohdassa 5. yhtiö on ottanut kantaa sopimuksen solmimisen syyhyn eikä AKT ry:n tekemä merkintä ole vaikuttanut sopimuksen voimaantuloon.

X Oy on rikkonut ahtausalan työehtosopimuksen mukaista velvoitettaan tieten tai vähintään sen on tullut perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Yhtiö on tuomittava suorittamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti.

Kyse ei ole ollut kyse oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n tarkoittamasta epäselvästä tilanteesta. Kantaja on saattanut asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi vastaajan selvän työehtosopimusmääräyksen rikkomisen vuoksi.

VASTAUS

Vaatimukset

X Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja AKT ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.155 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

X Oy ei ole laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuttaan vahvuuslaskentakaudelta 1.7.–31.12.2017. Ahtausalan työehtosopimuksen yleissitovuudesta ei seuraa velvollisuutta suorittaa vahvuuslaskentaa.

Liityntäsopimus Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja X Oy:n välillä on tullut sopimuksen 3. kohdan mukaisesti voimaan 5.12.2017, jolloin AKT ry on palauttanut sen yhtiölle allekirjoitettuna. Yhtiön vahvuuslaskentavelvollisuus on alkanut vasta liityntäsopimuksen voimaantuloa seuraavasta tarkastelujaksosta, eli ajalta 1.1.–30.6.2018.

AKT ry:n 5.12.2017 yhtiölle palauttama sopimusversio sisälsi merkinnän "AKT ry ei hyväksy kohdan 5. kirjausta osaksi tätä sopimusta". Tätä on pidettävä oikeustoimilain 6 §:n mukaisena kieltävänä vastauksena ja yhtiö on jäänyt epätietoiseksi siitä, onko työehtosopimusta ylipäätään solmittu vai ei. Yhtiö ei ole reklamoinut tästä lisäyksestä ja AKT ry on viimeistään sähköpostillaan 5.2.2018 tehnyt selväksi, että se katsoo sopimuksen syntyneen. Sopimuksen voidaan jälkikäteen tulkita tulleen voimaan 5.12.2017. Se, onko yhtiön ja AKT ry:n välillä ollut voimassa oleva työehtosopimus, on ollut yhtiölle epäselvää vielä vuodenvaihteessa 2017/2018.

X Oy on ollut siinä käsityksessä, että sen vahvuuslaskentavelvollisuus alkaa 1.1.2018 eikä AKT ry ole oikaissut tätä käsitystä. AKT ry:n passiivisuus osoittaa yhdistyksen hyväksyneen X Oy:n kannan alkamisajankohdasta. Lisäksi on otettava huomioon, ettei ole tavanomaista asettaa sopimuksella velvoitteita, jotka kohdistuvat sopimuksen voimaantuloa aikaisempaan ajankohtaan. Sopimusta ei ole myöskään luonnollista tulkita siten, että vahvuuslaskentavelvollisuus alkaisi kesken tarkastelujakson.

Toissijaisesti yhtiö katsoo, että vahvuuslaskentavelvollisuus ei voi koskea aikaa, joka edeltää työehtosopimuksen voimaantuloa 5.12.2017. Vahvuuslaskentavelvollisuus voi koskea korkeintaan aikaa 5.–31.12.2017.

Hyvityssakosta ja oikeudenkäyntikuluista

Hyvityssakko tulisi joka tapauksessa jättää tuomitsematta. Mitään vahinkoa ei ole aiheutunut. AKT ry on omalla menettelyllään jättänyt yhtiön epätietoiseksi siitä, onko työehtosopimusta ylipäätään solmittu vai ei. AKT ry ei ole reagoinut mitenkään yhtiön vastaukseen 7.2.2018, josta käy ilmi, että yhtiö on katsonut vahvuuslaskentavelvollisuutensa alkaneen vasta 1.1.2018. Lisäksi yhtiö on pieni, vain kolmen työntekijän yritys, jonka johto ja työntekijät ovat venäjänkielisiä ja joiden suomen kielen taito on puutteellinen. AKT ry ei ole edes pyrkinyt käymään työehtosopimuksen sisältöä ja sen ehtoja läpi yhtiön johdon kanssa.

Asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, mikä tulee huomioida oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta määrättäessä.

Haastehakemuksessa 15.5.2018 kuluvaatimuksen määräksi on ilmoitettu 2.500 euroa. Haastehakemusten laatimisesta ja asiaan perehtymisestä on siten tuolloin vaadittu 500 euroa. Myöhemmässä kuluvaatimuksessa samoista toimenpiteistä on vaadittu 950 euroa. Kantajan kuluvaatimusta kyseisten toimenpiteiden osalta paljoksutaan 500 euroa ylittäviltä osin.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työehtosopimus

2. A:n sähköpostiviestit 5.12.2017

3. B:n sähköpostiviesti 7.2.2018

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Riitakysymykset koskevat sitä, mistä ajankohdasta lähtien X Oy:n on tullut suorittaa vahvuuslaskenta ja onko yhtiö rikkonut ahtausalan työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa laiminlyödessään esittää vahvuuslaskennan tuloksen ja perusteet AKT ry:lle työehtosopimuksessa määrättynä aikana.

Osapuolten välinen liityntäsopimus (V1) on tullut voimaan 5.12.2017, jolloin AKT ry on palauttanut sopimuksen yhtiölle allekirjoitettuna. Työtuomioistuin tutkii asian vain siltä osin, mihin liityntäsopimus on normaalisitovana työehtosopimuksena yhtiötä 5.12.2017 lukien velvoittanut.

Kantajan mukaan yhtiön vahvuuslaskentavelvollisuus on alkanut heti työehtosopimuksen tultua voimaan osapuolten välillä, eli nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa 5.12.2017 lukien kesken vahvuuslaskennan tarkastelujakson.

Vastaaja on vedonnut siihen, että yhtiön käsityksen mukaan vahvuuslaskentavelvollisuus olisi alkanut vasta 1.1.2018 lukien, jolloin uusi tarkastelujakso on alkanut. Yhtiön onkin selvitetty toimittaneen AKT ry:n valvontakehotuksen 5.2.2018 johdosta ammattiliitolle 7.2.2018 sähköpostin (V3), jossa yhtiö on ilmoittanut, että 1.1.2018 yhtiössä on työskennellyt kolme ahtaajaa, joista kaikki ovat olleet vakinaisia. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty selvitystä siitä, että työehtosopimuksen mukaan velvollisuus suorittaa vahvuuslaskenta alkaisi vasta sopimuksen voimaantuloa seuraavan uuden tarkastelujakson alusta lukien. Yhtiön on tullut perustellusti tietää sitä velvoittavista työehtosopimuksen määräyksistä. AKT ry:n ei voida katsoa myöskään hyväksyneen yhtiön vahvuuslaskentavelvollisuuden alkamista koskevaa kantaa asiassa.

Vastaaja on lisäksi vedonnut siihen, että yhtiö on alun perinkin jäänyt epätietoiseksi sopimuksen voimaantulosta, koska AKT ry:n 5.12.2017 yhtiölle palauttama sopimusversio on sisältänyt 5 kohtaa koskevan merkinnän. Sopimus on kokonaisuudessaan kuulunut seuraavasti.

"AKT ry:n sekä X välillä, josta myöhemmin käytetään nimeä yhtiö, on solmittu seuraava toistaiseksi voimassa oleva yrityskohtainen työehtosopimus.

1. Osapuolet ovat sopineet, että yhtiö noudattaa kulloinkin voimassa olevaa ahtausalan työehtosopimuksen ja siihen liittyvien sovelluspöytäkirjojen ehtoja satamassa työskenteleviin ahtaajiin HaminaKotkan satamassa.

2. Tätä sopimusta ei voida luovuttaa kolmannelle osapuolelle.

3. Sopimus astuu voimaan allekirjoituspäivämääristä lukien.

4. Tätä sopimusta valvoo työnantajan puolelta yhtiö ja työntekijöiden puolelta pääluottamusmies, AKT ry sekä Paikallinen ammattiosasto.

5. Tämä työehtosopimus on allekirjoitettu AKT:n julistaman saarron seurauksena."

AKT ry on lisännyt 5. kohdan yhteyteen käsin kirjoitetun merkinnän, jonka mukaan "AKT ry ei hyväksy kohdan 5. kirjausta osaksi tätä sopimusta."

Työtuomioistuin toteaa, että liityntäsopimuksen varsinainen sisältö on koskenut yhtiön liittymistä ahtausalan työehtosopimukseen. Sopimuksen 5 kohta ja siihen AKT ry:n tekemä merkintä ovat liittyneet sopimuksen solmimisen taustalla mahdollisesti vaikuttaneisiin seikkoihin. Yhtiö ei ole reklamoinut AKT ry:n sopimukseen tekemästä merkinnästä, jonka mukaan se ei ole hyväksynyt 5 kohtaa osaksi liityntäsopimusta. Työtuomioistuin katsoo, että AKT ry:n mainitun merkinnän johdosta ei voida katsoa, että kyse olisi AKT ry:n puolelta ollut varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 6 §:ssä tarkoitetusta kieltävästä vastauksesta vaan molempien osapuolten on täytynyt käsittää työehtosopimuksen astuneen voimaan allekirjoituspäivämäärästä lukien sopimuksen 3 kohdan mukaisesti.

Edellä lausutut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että yhtiön työehtosopimuksen mukainen vahvuuslaskentavelvollisuus on koskenut ajanjaksoa 5.–31.12.2017 ja että sen olisi tullut ilmoittaa vahvuuslaskennan tulos ja perusteet AKT ry:lle 1.2.2018 mennessä. Laiminlyödessään tämän työehtosopimukseen perustuvan velvollisuutensa X Oy on tieten rikkonut tai ainakin sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa ahtausalan työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan määräystä.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

X Oy:n laiminlyönti on ollut edellä kerrotuin tavoin vähäinen. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty mitään sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää työehtosopimuksen 10 §:n nojalla tuomitsematta (ks. esim. TT 2018:96).

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

X Oy on asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin pääsäännön mukaan velvollinen korvaamaan AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Asiassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella asianosaiset tulisi määrätä pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

AKT ry:n asiamiehen palkkioksi on ilmoitettu 1.520 euroa (8 tuntia á 190 euroa) ja oikeudenkäyntimaksuksi 2.000 euroa eli yhteensä 3.520 euroa. Yhtiö on paljoksunut oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimusta siltä osin kuin haastehakemuksen laatimista ja asiaan perehtymistä 15.5.2018 koskeva palkkio (5 tuntia) ylittää 500 euroa. Näin ollen yhtiö on myöntänyt oikeaksi AKT ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta yhteensä 3.070 euroa.

Työtuomioistuin harkitsee kohtuullisiksi AKT ry:n oikeudenkäyntikuluiksi yhtiön hyväksymät 3.070 euroa. Yhtiö on näin ollen velvollinen suorittamaan AKT ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista yhteensä 3.070 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- tuomitsee X Oy:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 500 euroa ja

- velvoittaa X Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut työtuomioistuimessa 3.070 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Liukkunen, Aarto, Tuliara, Tähkäpää ja Helenius jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.