TT 2019:50

Kahden jäänmurtoalalla toimivan yhtiön katsottiin jättäneen sopimatta vuorottelujärjestelmiä koskevista kehyksistä ja niihin tehtävistä muutoksista etukäteen pääluottamusmiehen kanssa ja siten tieten rikkoneen työehtosopimusta. Lisäksi katsottiin, etteivät yhtiöt olleet ottaneet työntekijöille kertyneitä ylimääräisiä vapaapäiviä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla huomioon suunnitellessaan seuraavaa vuotta koskevaa vuorottelujärjestelmää. Toisen yhtiöistä katsottiin edelleen rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä siten, että yhtiö ei ollut saattanut vuodeksi kerrallaan laadittua vuorottelujärjestelmää työntekijöiden tietoon asettamalla sen helposti nähtäville, ja muuttamalla työntekijöiden työvuoroja yksipuolisesti alle kaksi viikkoa ennen työvuorolistojen kattaman ajanjakson alkamista.

Työnantajaliiton katsottiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, kun se ei ollut puuttunut yhtiöiden menettelyyn.

KANTAJA

Suomen Merimies-Unioni SMU ry

VASTAAJAT

Suomen Varustamot ry

X Oy

Y Oy

ASIA

Vuorottelujärjestelmää koskeva tulkintariita

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.1.2019

Pääkäsittely 2.4.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Z -konserni, johon X Oy ja Y Oy kuuluvat, on ollut aiemmin Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n jäsen, mutta on liittynyt Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoksi 1.4.2015 alkaen. Z -konsernin aluksissa on noudatettu Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n välistä jäänmurtajien ja monitoimimurtajien kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevaa työehtosopimusta (2015 – 2017). Suomen Varustamot ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry ovat 20.4.2015 sopineet, että kyseinen työehtosopimus on voimassa Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä ja että se, mitä työehtosopimuksessa määrätään Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:stä, koskee myös Suomen Varustamot ry:tä.

Z -konsernin ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n muiden jäsenyritysten erikoisalusten kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen (2015 – 2017) 28 §:n 1-9 momenteissa on vuorottelusta seuraavat määräykset:

28 § Vuorottelu

1. Aluksilla noudatettavaa vuorottelujärjestelmää koskevista kehyksistä ja niihin tehtävistä muutoksista on sovittava etukäteen pääluottamusmiehen kanssa. Mikäli neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, asia siirtyy sovittavaksi varustamon ja Suomen Merimies-Unionin välille.

2. Vuorottelu on toteutettava siten, että yksi tehty työpäivä oikeuttaa yhteen vapaapäivään.

3. Vuorottelujärjestelmä on laadittava vuodeksi kerrallaan siten, että työ- ja vapaavuorot toistuvat ja tasaantuvat vuoden aikana suhteessa 1:1 (yhtä työjaksoa vastaa yhtä pitkä vapaajakso). Vuorottelujärjestelmää laadittaessa on otettava huomioon aluksen liikennöinti ja tehtävien luonne sekä toimikausi ja se, että perinteisillä murtajilla vuorottelu toteutuu valmiudessa oloaikana keskimäärin suhteessa 5:2 sekä huoltokautena keskimäärin suhteessa 1:1 tai 12:9 tai muulla osapuolten sopimalla tavalla. Työntekijät (vastaparit) voivat sopia keskenään siitä, että työ- ja vapaajaksot toistuvat muulla tavalla. Työnantajan on kuitenkin hyväksyttävä tällainen menettely.

4. Työvuorolista, josta ilmenee kunkin työntekijän työhön tulon ja vapaajaksolle lähtemisen ajankohdat, laaditaan vähintään kahdeksi (2) kalenterikuukaudeksi kerrallaan lukuun ottamatta ajanjaksoa touko-elokuu, joka voidaan jakaa kahteen (2) osaan siten, että toinen osa on vähintään kolmen (3) kalenterikuukauden mittainen. Työvuorolista on annettava työntekijöille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen työvuorolistan kattaman ajanjakson alkamista. Työvuorolistaa voidaan muuttaa sen antamisen jälkeen, jos siitä sovitaan työntekijän kanssa. Muussa tapauksessa työvuorolistaan voidaan tehdä muutoksia vain, jos se johtuu toimikauden tai rahtaussopimuksen mukaisen liikennöinnin alkamisen tai päättymisen aikaistamisesta tai myöhentämisestä, koko aluksen huolto- tai aukioloajankohdan muuttumisesta tai muusta erittäin painavasta syystä edellyttäen, että muutoksista on ensin neuvoteltu pääluottamusmiehen kanssa.

5. Työjakson pituus voi olla enintään 28 vuorokautta, ellei työehtosopimusosapuolten kesken ole toisin sovittu. Monitoimimurtajilla työjakson enimmäispituus voi olla off shore -toiminnassa Euroopan alueella enintään neljä (4) viikkoa ja Euroopan ulkopuolella enintään kuusi (6) viikkoa.

6. Työntekijää ei voi velvoittaa tulemaan ylimääräiseen työvuoroon hänen ollessaan työvuorolistaan merkityllä vapaajaksolla, ellei kyse ole Liikenneviraston ilmoittaman toimikauden aloittamisesta ja alusten liikkeellelähdöstä.

7. Vuorottelujärjestelmä ja työvuorolista on asetettava sellaiseen paikkaan, jossa ne ovat helposti nähtävillä.

8. Vuorottelun toteutumiseen ei käytetä vuosilomapäiviä paitsi monitoimimurtajilla, jossa vuosiloma on sisällytetty 1:1 -vuorotteluun siten, että vuosiloma-ajalta pitämättä jääneet vastaavat vapaavuoropäivät korvataan takuupalkassa.

9. Mikäli työntekijälle syntyy kalenterivuoden aikana enemmän ansaittuja vapaapäiviä kuin vuorottelu vaatii, ylimääräiset vapaapäivät korvataan työntekijän esittämänä ajankohtana pidettävänä vapaana, kun työtilanne sen sallii ja mikäli tämä on vuorottelujärjestelmän toteutumisen ja muiden töiden kannalta tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Mikäli ylimääräisiä vapaita ei voida antaa tai pitää saman vuoden aikana, vapaat on otettava huomioon suunniteltaessa seuraavaa vuotta koskevaa vuorottelujärjestelmää. Ylimääräinen vapaa, jota ei tarvita vuorottelun toteutumiseen, voidaan korvata työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella rahana. Yli 90 päivän kertyneet vapaat, joihin ei lasketa vuosilomia, voidaan korvata ilman työntekijän suostumusta rahana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samansisältöiset määräykset ovat myös myöhemmin voimaan tulleessa työehtosopimuksessa, joka on ollut voimassa 28.2.2019 saakka.

ERIMIELISYYS

Erimielisyys koskee Z -konsernin ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n muiden jäsenyritysten erikoisalusten kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen (2015 – 2017) vuorottelua koskevaa 28 §:ää ja sitä, ovatko X Oy ja Y Oy tieten rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä ja onko Suomen Varustamot ry laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SMU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee X Oy:n maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa Z -konser³nin ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n muiden jäsenyritysten eri³koisalusten kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työeh³tosopimuksen (2015 – 2017) vuorottelua koskevan 28 §:n rikkomisesta,

- tuomitsee Y Oy:n maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa Z -konser³nin ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n muiden jäsenyritysten eri³koisalusten kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työeh³tosopimuksen (2015 – 2017) vuorottelua koskevan 28 §:n rikkomisesta,

- tuomitsee Suomen Varustamot ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 13.781,18 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vuorottelujärjestelmän kehykset

X Oy ja Y Oy olivat tieten rikkoneet työehtosopimuksen 28 §:n 1 momentin määräystä. Pääluottamusmiehen kanssa ei ollut sovittu vuorottelujärjestelmää koskevista kehyksistä, eikä hänelle ollut pyynnöstä huolimatta annettu työnantajan suunnitelmaa vuorottelujärjestelmää koskeviksi kehyksiksi tarkemmin tutustuttavaksi. Pääluottamusmies oli vaatinut nähtäväkseen työnantajan suunnitelmat vuosille 2015, 2016 ja 2017, jotta hän voisi osallistua työehtosopimuksen kirjauksen mukaisesti kehyksistä sopimiseen ja tarpeellisten muutosten tekemiseen. Työnantaja näytti vuorottelujärjestelmää koskevat kehykset pääluottamusmiehelle ensimmäisen kerran helmikuussa 2017.

Vuorottelujärjestelmä

Työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentin mukaisen vuorottelun toteutuminen suhteessa 1:1 tarkoitti sitä, että työntekijälle suunnitellaan kalenterivuodelle 165 työpäivää, 165 vapaapäivää ja 35 vuosilomapäivää.

X Oy ja Y Oy olivat työehtosopimuksen 28 §:n 9 momentin vastaisesti laiminlyöneet kalenterivuoden aikana ansaittujen ylimääräisten vapaapäivien huomioon ottamisen suunnitellessaan seuraavaa vuotta koskevaa vuorottelujärjestelmää. X Oy ja Y Oy olivat muutoinkin suhtautuneet vastoin edellä mainittua työehtosopimuksen määräystä nihkeästi työntekijöiden pyyntöihin ylimääräisten kertyneiden vapaapäivien käyttöön. Nämä seikat olivat johtaneet huomattaviin ylimääräisten vapaapäivien kertymiin.

X Oy oli laiminlyönyt vuorottelujärjestelmän saattamisen työntekijöiden tietoon työehtosopimuksen 28 §:n 7 momentissa edellytetyllä tavalla. Määräyksen tarkoitus oli työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen. Kun X Oy ei ollut saattanut vuorottelujärjestelmää työntekijöiden tietoon, työntekijöillä oli ollut hankaluuksia suunnitella kertyneiden ylimääräisten vapaapäivien käyttöä. Työntekijät olivat voineet tarkastella vuorottelun toteutumista vain jälkikäteen vuoden lopussa. Työnantaja ei ollut antanut yhdellekään työntekijälle vuodeksi laadittua vuorottelujärjestelmää.

Työvuorolistat

X Oy oli rikkonut työehtosopimuksen 28 §:n 4 momentissa olevia työvuorolistaa koskevia määräyksiä. Yhtiö oli usein muuttanut työvuorolistoja sopimatta siitä työntekijöiden kanssa.

Työnantaja oli muuttanut olemassa olevaa työvuorosuunnitelmaa vain päivän varoitusajalla jäänmurtaja Polariksella 8.-9.10. ja 15.-16.10.2016. Laivaväkeä oli käsketty jäämään alukselle kyseisiksi viikonlopuiksi, vaikka he alkuperäisen työvuorolistan mukaan olisivat olleet vapaita.

Jäänmurtaja Sisulle oli joulukuussa 2016 hyväksytty suunnitelma, jonka mukaan Sisu tekisi työtä 21.12.2016 asti ja palaisi työhön 2.1.2017. Vastoin sovittuja työvuoroja yhtiö kuitenkin määräsi 20.12.2016 perämiehet, konepäällikön, konemestarin ja kokki-stuertin töihin alukselle 27.-29.12.2016. Muuta laivaväkeä määräys ei koskenut. Työnantajalla ei ollut oikeutta poiketa sitä edustaneen aluksen päällikön kanssa aiemmin sovitusta. Päälliköllä oli ollut merilain 6 lukuun ja asemaansa perustuva kelpoisuus sopia työvuoroista, joita työnantajalla ei ollut lupa muuttaa jälkikäteen yksipuolisesti.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Suomen Varustamot ry oli tullut tietoiseksi X Oy:n ja Y Oy:n työehtosopimuksen vastaisista käytännöistä viimeistään liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa 2.5.2017. Tästä huolimatta Suomen Varustamot ry ei ollut ohjeistanut jäsenvarustamojaan oikaisemaan työehtosopimuksen vastaisia käytäntöjään. Suomen Varustamot ry oli näin ollen laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vaatimukset

Suomen Varustamot ry, X Oy ja Y Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.767 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vuorottelujärjestelmän kehykset

Osapuolet olivat noudattaneet samaa käytäntöä vuorottelujärjestelmän kehysten käsittelystä jo vuosia. Kehysten suunnittelu oli aloitettu etukäteen. Kun huoltosuunnitelmat oli käyty vuosittain yhdessä läpi, oli pääluottamus³miesten kanssa järjestetty tapaaminen, jossa vuorottelujärjestelmän kehykset oli yhdessä sovittu.

Vuorottelujärjestelmän kehykset muodostuivat sen perusteella, miten aluk³set olivat liikenteessä. Jäänmurtotoiminnassa ei voitu etukäteen tietää, millainen talvi oli tulossa ja milloin se alkaisi, minkä vuoksi kehykset olivat vain paras mah³dollinen arvio siitä, milloin esimerkiksi jäänmurtoon lähdettäisiin Liikenneviraston määräyksestä. Huoltosuunnitelmat ja telakoinnit suunniteltiin etukäteen, ja näihin liittyvästä vuorottelusta oli pääluottamusmiesten kanssa sovittu muun muassa yt-toimikunnassa, jossa asiaa oli käsitelty.

Vuorottelujärjestelmän kehyksistä oli samat kirjaukset kaikilla kolmella meren³kulun ammattiliitolla. Vuorottelujärjestelmän kehykset oli käyty kaikkien am³mattiliittojen kanssa läpi ja sovittu, mitä vuorottelujärjestelmää vuoden ai³kana noudatettaisiin. Käytäntö oli jo vuosia ollut sama kaikkien ammattiliit³tojen osalta.

Vuorottelujärjestelmä

Työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentin mukaisella vuorottelujärjestelmällä ja niiden kehyksillä (1 mom.) tarkoitettiin, että työnantajan oli suunniteltava työ- ja vapaapäivät siten, että vuoden aikana olisi yhtä monta työpäivää ja vapaapäivää eli vuorottelun toteutuminen tasaantuisi vuoden aikana suhteessa 1:1. Z -konsernin harjoittaman toiminnan johdosta työvuorojen tarkka suunnittelu henkilötasolla ei ollut mahdollista vuodeksi etukä³teen. Vuoden aikana tasaantuvaa työ- ja vapaapäivien suhdetta ei ollut tarkoitettu työvuorolistan kaltaiseksi tarkaksi suunnitelmaksi, josta kävisi ilmi, olisiko työntekijä loppuvuonna töissä vai ei. Tämä oli huomioitu myös työehtosopimuksessa, jossa oli sovittu siitä, mitä oli huomioitava, jos vuorottelu ei vuoden aikana tasaantunut suhteessa 1:1.

Vuorottelujärjestelmällä tarkoitettiin siis työ- ja vapaavuorojen suhdetta toisiinsa. Mikäli vuorottelujärjestelmä oli suhteessa 1:1, toteutui vuorottelu siten, että työ- ja vapaavuoroja oli yhtä paljon, esimerkiksi yksi viikko töitä, jota seurasi yksi viikko vapaata. X Oy:n piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudate³ttiin eri vuorottelujärjestelmiä, kuten esimerkiksi 5:2 tai 2:1, riippuen siitä, mikä toimintakausi oli meneillään. Vuorottelujärjestelmien periaatteet olivat olleet käytössä jo vuosia, ja ne olivat kummankin osapuolen tiedossa. Vuorottelujärjestelmiä ei ollut mahdollista suunnitella jokaiselle yksittäiselle hen³kilölle erikseen, vaan ne koskivat aina lähtökohtaisesti kaikkia aluksella työs³kenteleviä.

Työnantaja suunnitteli työvuorot siten, että ne tasaantuivat vuoden aikana työehtosopimuksen kirjauksen mukaisesti suhteessa 1:1. Toiminnasta johtuen oli kuitenkin selvää, että vuorotteluun tuli vuoden aikana muutoksia, sillä työnantaja ei voinut itse määritellä, milloin alukset lähtivät liiken³teeseen ja milloin ne lopettivat liikennöinnin. Lisäksi telakoinnista johtuva vuo³rottelu oli hyvin riippuvaista telakkojen aikatauluista.

Työvuorolistat

Työvuorolistat oli annettu työehtosopimuksen 28 §:n 4 momentin mukaisesti vähintään kaksi viikkoa ennen työvuorolistan kat³taman ajanjakson alkamista. Siten työntekijät tiesivät tarkalleen, milloin heillä olisi vapaata ja milloin töitä.

Mikäli työvuorolistoja oli muutettu, oli siitä työehtosopimuksen mukaisesti sovittu työntekijän kanssa tai muutoksista oli ensin neuvoteltu pääluottamus³miehen kanssa. Työntekijällä oli mahdollisuus kieltäytyä tulemasta töihin työvuorolistaan merkittynä vapaapäivänä. Työvuorolistojen muutokset olivat perustuneet yksit³täisten työntekijöiden suostumukseen. Työnantaja ei siten ollut voinut rikkoa työ³ehtosopimuksen 28 §:n 4 momenttia myöskään työvuorolistojen muuttuessa.

Syksyn 2016 tapaus jäänmurtaja Polariksella oli sovittu laivaväen kanssa. Työntekijöille oli maksettu erikseen jäämisvuorokorvausta siitä, että he olivat jääneet alukselle.

Jäänmurtaja Sisun joulukuun 2016 työvuorosuunnitelmassa joulun ja uudenvuoden välipäivät olivat olleet työvuoroa, eikä yhtiö ollut saanut tietoa muutoksista työvuorolis³taan. Sisun päällikkö oli työvuorosuunnitelmasta poiketen suunnitellut välipäi³ville ylimääräistä vapaata, jos mahdollista, mutta se ei ollut osoittautunut mahdolliseksi.

Hyvityssakkovaatimukset

X Oy ja Y Oy olivat toimineet työehtosopimuksen mukaisesti, minkä vuoksi työnantajayhdistyksellä ei ollut ollut tar³vetta puuttua niiden toimintaan. Suomen Varustamot ry oli täyttänyt valvontavelvollisuutensa.

Mahdollista hyvityssakkoa määrättäessä tuli joka tapauksessa ottaa huomi³oon rikkomusten vähäisyys. Työehtosopimuksen kirjaukset käsiteltävässä asiassa olivat hyvin tulkinnanvaraisia. Lisäksi työnanta³jat olivat yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa kehittäneet kaikkia kanteessa esille nostettuja epäkohtia.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sähköpostit 20.12., 14.12. ja 8.-9.11.2016

2. Sähköposti 20.12.2016

3. Sähköposti 9.6.2015 ja liite

4. Sähköpostit 22.-23.11.2016 ja liite

5. Erimielisyyspöytäkirjat 24.1. ja 2.5.2017

6. Lomapäiväsaldot 2016-2018

7. Sähköpostit 27.-28.3.2019 ja liitetaulukko

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Vuorottelujärjestelmän kehykset

2. YT-toimikunnan pöytäkirja 21.11.2017

3. YT-toimikunnan pöytäkirja 19.4.2016

4. YT-toimikunnan pöytäkirja 27.10.2015

5. YT-toimikunnan pöytäkirja 25.9.2014

6. Sähköpostit 27.-28.3.2019 ja liitetaulukko (= kantajan todiste 7)

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies A

2. Luottamusmies B

3. SMU ry:n asiantuntija C

4. Konepäällystöliitto ry:n luottamusmies D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja E, todistelutarkoituksessa

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vuorottelujärjestelmän kehykset

Asiassa on riidanalaista, olivatko X Oy ja Y Oy sopineet vuosien 2015-2017 vuorottelujärjestelmiä koskevista kehyksistä ja niihin tehtävistä muutoksista pääluottamusmiehen kanssa etukäteen kyseessä olevan työehtosopimuksen 28 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla.

Vastaajat ovat esittäneet kirjallisena todisteenaan numero 1 asiakirjan, joka otsikkonsa mukaan on jäänmurtajien huoltoja vuonna 2016 koskeva suunnitelma. Siitä ilmenevät muun ohella viiden jäänmurtajan arvioidut jäänmurtokaudet ja suunnitellut huoltoviikot. Vuoden jokaisen viikon osalta on arvioitu, kuinka monta henkilöä kustakin henkilöstöryhmästä olisi työssä. Jäänmurtokausien osalta suunnitelmassa on todettu, että vuorottelu on liikenteessä 2:1 ja muutoin 5:2. Muiden kausien osalta suunnitelmassa ei ole mainintaa vuorottelusta.

Vastaajien mukaan vuorottelujärjestelmän kehyksistä oli sovittu vuosittain, kun alusten huoltosuunnitelma ja telakointi sekä niihin liittyvä vuorottelu oli käyty läpi yt-toimikunnan kokouksissa. Pääluottamusmiehet olivat aina olleet mukana kokouksissa. Vastaajat ovat esittäneet kirjallisina todisteina yt-toimikunnan pöytäkirjoja kanteessa tarkoitetuilta vuosilta. Niistä ilmenee, että 27.10.2015 pidetyssä kokouksessa on miehityksen asioina muun muassa esitelty vuoden 2016 alustava suunnitelma. Kokouksessa 19.4.2016 työnantajan edustaja on esitellyt vuotta 2016 koskevan päivitetyn huoltosuunnitelman. Kokouksessa 21.11.2017 on esitelty vuoden 2018 huoltosuunnitelman perusteet ja suunnitteluprosessin kehitysnäkymät. Työtuomioistuin toteaa viimeksi mainituilta osin, että kanne ei koske vuoden 2018 vuorottelujärjestelmän kehyksiä. Pöytäkirjasta, joka on laadittu 25.9.2014 pidetystä kokouksesta, ei puolestaan ilmene kokouksessa käsitellyn vuorottelujärjestelmään tai alusten huoltosuunnitelmaan liittyviä asioita.

Pääluottamusmies A on kertonut, että työnantaja ei ollut sopinut hänen kanssaan vuosien 2015-2017 vuorottelujärjestelmiä koskevista kehyksistä eikä A ollut saanut niitä myöskään pyynnöistään huolimatta nähtäväksi. Työnantajan noudattama käytäntö oli A:n mukaan muuttunut vuonna 2012 tai 2013. Aikaisemmin hänelle oli toimitettu etukäteen karkea koko vuoden kattava suunnitelma, joka oli täsmentynyt vuoden mittaan.

A:n kertomusta tukee pitkään luottamusmiehenä toimineen B:n kertomus, jonka mukaan aiemmin noudatettu käytäntö vuorottelujärjestelmän kehyksien toimittamisessa oli muuttunut vuonna 2012. B on kertonut, että muutos oli liittynyt tuolloin tapahtuneeseen henkilöstöjohtajan vaihdokseen.

Asiassa on riidatonta, että alusten huoltosuunnitelman laatiminen on osa yhtiöiden toiminnan vuotuista suunnittelemista. Vaikka kirjallisena todisteena esitetyssä huoltosuunnitelmassa on joitakin vuorottelua koskevia mainintoja ja arvioita kulloinkin tarvittavista työntekijämääristä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että huoltosuunnitelma vastaisi työehtosopimuksessa tarkoitettuja vuorottelujärjestelmää koskevia kehyksiä. Se, että pääluottamusmies on ollut läsnä yt-kokouksissa, joissa huoltosuunnitelmia on esitelty, ei siten osoita, että hänen kanssaan olisi vastoin hänen omaa kertomustaan sovittu vuorottelujärjestelmän kehyksistä ja niihin tehtävistä muutoksista etukäteen työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Työnantajayhtiöiden on katsottava menetelleen tältä osin työehtosopimuksen 28 §:n 1 momentin vastaisesti. X Oy ja Y Oy ovat tieten rikkoneet mainittua työehtosopimuksen määräystä.

Vuorottelujärjestelmä

Kanteen perusteina on vedottu siihen, etteivät X Oy ja Y Oy olleet antaneet työntekijöille työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentissa edellytettyä vuodeksi kerrallaan laadittua vuorottelujärjestelmää eikä X Oy ollut saattanut vuorottelujärjestelmää työntekijöiden tietoon asettamalla sitä pykälän 7 momentissa tarkoitetulla tavalla sellaiseen paikkaan, jossa se olisi ollut helposti nähtävillä.

A:n kertomuksesta on ilmennyt, että vuoteen 2012 tai 2013 saakka työntekijöille oli annettu vuoden kattava vuorottelujärjestelmä, joka oli pantu laivoilla myös ilmoitustaululle työntekijöiden nähtäväksi. Tämä oli mahdollistanut sen, että työntekijät saattoivat suunnitella esimerkiksi vuosilomiensa ajankohdat hyvissä ajoin. Sittemmin näin ei ollut enää toimittu. Työntekijät olivat saaneet tietoonsa vain omat kahden kuukauden ajanjakson kattavat työvuorolistansa, jotka tulivat heidän henkilökohtaisiin sähköpostiosoitteisiinsa.

Työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentin mukaan työnantajan on laadittava vuosittainen vuorottelujärjestelmä. Määräys ei kuitenkaan sanamuotonsa perusteella erikseen velvoita antamaan sellaista työntekijöille, eikä asiassa ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella tämän voitaisiin katsoa olleen määräyksen tarkoitus. Työnantajan ei siten voida katsoa laiminlyöneen työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentin määräystä jättämällä vuorottelujärjestelmä antamatta työntekijöille.

Työehtosopimuksen 28 §:n 7 momentin määräys kuitenkin selkeästi velvoittaa työnantajaa asettamaan vuorottelujärjestelmän helposti nähtäville. Vastaajat eivät ole edes väittäneet X Oy:n toimineen näin kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona. Yhtiön on siten katsottava laiminlyönnillään tieten rikkoneen työehtosopimusta tältä osin.

Kantaja on lisäksi vedonnut siihen, että työnantajayhtiöt olivat työehtosopimuksen 28 §:n 9 momentin vastaisesti laiminlyöneet kalenterivuoden aikana ansaittujen ylimääräisten vapaapäivien huomioon ottamisen suunnitellessaan seuraavaa vuotta koskevaa vuorottelujärjestelmää, mikä oli johtanut siihen, että työntekijöille oli kertynyt liikaa vapaapäiviä.

Asiassa on riidatonta, että työntekijöillä on kalenterivuosien 2015-2017 aikana ollut käyttämättä jääneitä vapaapäiviä. A:n ja henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja E:n kertomuksista on ilmennyt, että vapaapäivien kertyminen kuului jäänmurtotoiminnan luonteeseen, koska töiden ajoittumista ei jäätilanteen vaihtelun vuoksi voitu koskaan täysin ennakoida. Tämän vuoksi käyttämättömien vapaapäivien kerryttäminen työntekijäkohtaisesti jopa muutamia kuukausia vastaavaksi ajaksi oli tavanomaista tai jopa toivottavaa, jotta työntekijät voivat pitää vapaitaan silloin, kun jäänmurtoa ei tarvittu. Lisäksi E:n kertomuksesta on ilmennyt, että vapaapäivien suuri kertyminen oli jossain määrin voinut liittyä siihen, että osa työntekijöistä oli ottanut vapaansa mieluummin rahana. Pian eläkkeelle jäävät työntekijät olivat E:n mukaan myös tyypillisesti kerryttäneet vapaapäiviä mahdollistaakseen aikaisemman töistä poisjäännin. Asiassa on sinänsä riidatonta, että työntekijät ovat joka tapauksessa lopulta käyttäneet vapaapäivänsä tai saaneet niistä rahallisen korvauksen.

A:n, SMU ry:n asiantuntija C:n ja B:n kertomusten mukaan vapaapäiviä oli kuitenkin kertynyt liikaa, koska niiden käyttäminen seuraavan vuoden aikana oli ollut käytännössä mahdotonta. Tämä oli johtunut siitä, että työnantajayhtiöt olivat edellyttäneet työntekijöiltä joka tapauksessa vuosittain työehtosopimuksen mukaisen määrän työssäolopäiviä eli 165 työpäivää. C:n kertomuksesta on edelleen ilmennyt, että joillekin työntekijöille oli kertynyt vapaapäiviä jopa vuoden kattavaksi ajaksi.

Edellä mainittujen todistajien kertomusta vapaapäivien liiallisesta kertymisestä tukevat kantajan kirjallisena todisteena vetoamat lomapäiväsaldot vuosilta 2016-2018. Niiden perusteella työntekijöiden käyttämättömien vapaapäivien määrät ovat vuosina 2015-2017 olleet jatkuvasti korkeita. Esimerkiksi helmikuun 2015 lopussa työntekijöitä on ollut 124 ja heillä vapaapäiviä käyttämättä yhteensä lähes 8.400. Lokakuun 2016 lopussa 115 työntekijällä on ollut yhteensä noin 8.600 käyttämätöntä vapaapäivää ja lokakuun 2017 lopussa 128 työntekijällä yhteensä lähes 8.200 päivää. Vuonna 2018 käyttämättömien vapaapäivien yhteismäärä on merkittävästi laskenut siten, että se on 31.12.2018 ollut alle 5.500. Tämä vuoden 2018 aikana tapahtunut huomattava muutos on E:n kertomuksen mukaan liittynyt työnantajan vapaapäivien osalta noudattaman käytännön tarkistamiseen. Työtuomioistuin katsoo vuoden 2018 osalta esitetyn selvityksen osaltaan viittaavan siihen, että vapaapäiviä oli aikaisemmin kertynyt tarpeettomasti, koska kertymien merkittävä purkaminen suhteellisen nopeasti on ollut mahdollista työnantajan käytäntöä muuttamalla.

Koska vapaapäiviä on vuosina 2015-2017 kertynyt mittavasti eikä niiden käyttäminen ole todistajien mukaan ollut käytännössä mahdollista yhden vuoden kuluessa, työtuomioistuin katsoo näytön kokonaisuutena arvioiden osoittavan, etteivät työnantajayhtiöt ole kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona ottaneet työntekijöiden ylimääräisiä vapaapäiviä huomioon työehtosopimuksen 28 §:n 9 momentin edellyttämällä tavalla suunnitellessaan seuraavaa vuotta koskevaa vuorottelujärjestelmää. Yhtiöt ovat siten laiminlyönnillään tieten rikkoneet mainittua määräystä.

Työvuorolistat

Kantaja on vedonnut siihen, että X Oy oli työehtosopimuksen 28 §:n 4 momentin vastaisesti alle kaksi viikkoa ennen työvuorolistan kattaman ajanjakson alkamista usein muuttanut työvuorolistoja sopimatta siitä työntekijöiden kanssa. Kanteessa on viitattu nimenomaisesti eräisiin tapahtumiin jäänmurtaja Polariksella ja jäänmurtaja Sisulla.

Vastaajat eivät ole kiistäneet kantajan väitettä, että jäänmurtaja Polariksella oli kahta peräkkäistä viikonloppua (8.-9.10. ja 15.-16.10.2016) edeltävinä torstaipäivinä tullut työnantajalta ilmoitus, jonka mukaan työntekijöiden oli tultava seuraavana viikonloppuna töihin toisin kuin työvuorolistoihin oli merkitty. A:n ja Konepäällystöliitto ry:n luottamusmies D:n mukaan muutoksista ei ollut sovittu työntekijöiden kanssa.

A on lisäksi kertonut, että jäänmurtaja Sisulla oli työnantajan hyväksymin tavoin koko henkilöstön yt-kokouksessa 14.12.2016 päätetty, että työntekijät saisivat siirtää joulukuun alkupuolelle merkityt vapaansa joulun välipäiville siten, että työvuorolistoihin ajalle 21.-27.12.2016 merkitty vapaajakso pidennettäisiin jatkumaan 2.1.2017 saakka. Työnantajan suostumuksen taustalla oli ollut työntekijäpuolen kanssa tehty sopimus siitä, että työnantaja oli saanut työehtosopimuksesta poikkeavalla tavalla muuttaa marraskuun työvuorolistoja esimiehille järjestettävien koulutuspäivien mahdollistamiseksi. Päivää ennen vapaajakson alkamista 20.12.2016 laivan päällikkö oli kuitenkin ilmoittanut, että esimiesten olisi tultava töihin 27. ja 29.12.2016 väliseksi ajaksi.

A:n ja D:n kertomuksista sekä kantajan kirjallisina todisteina 1 ja 2 esittämistä sähköpostiviesteistä ilmenee, että sekä laivan päällikkö että yhtiön johto olivat hyväksyneet yt-kokouksessa 14.12.2016 sovitun vapaapäivien siirtämisen. Edelleen mainitusta todistelusta ilmenee, että työnantaja oli tehnyt työvuorolistoihin 20.12.2016 muutoksen, josta ei ollut sovittu töihin ajalla 27.-29.12.2016 velvoitettujen esimiesten kanssa.

Koska X Oy:n on näytetty edellä mainituin tavoin sekä jäänmurtaja Polariksella että jäänmurtaja Sisulla yksipuolisesti muuttaneen työntekijöiden työvuoroja alle kaksi viikkoa ennen työvuorolistojen kattaman ajanjakson alkamista, on yhtiön katsottava tieten rikkoneen työehtosopimuksen 28 §:n 4 momentin määräystä.

Johtopäätökset työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

X Oy on edellä kuvatulla menettelyllään rikkonut kyseessä olevan työehtosopimuksen 28 §:n 1, 4, 7 ja 9 momenttien sekä Y Oy saman pykälän 1 ja 9 momenttien mukaisia velvollisuuksiaan. Yhtiöt on tuomittava työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Suomen Varustamot ry on viimeistään liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa 5.2.2017 tullut tietoiseksi vastaajayhtiöiden työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä. Suomen Varustamot ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei ole puuttunut työnantajayhtiöiden menettelyyn. Suomen Varustamot ry on näin ollen tuomittava maksamaan hyvityssakkoa. (Ks. esim. TT 2019:20)

Hyvityssakot

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen vuorottelua koskevat määräykset eivät ole olleet erityisen tulkinnanvaraisia eikä edellä mainittuja rikkomuksia ole pidettävä vähäisinä. Hyvityssakon määrää harkitessaan työtuomioistuin on ottanut huomioon työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Kanne hyväksytään lukuun ottamatta väitettyä työehtosopimuksen 28 §:n 3 momentin määräyksen rikkomista.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Työtuomioistuin katsoo, että sillä, minkä Suomen Merimies-Unioni SMU ry on hävinnyt, on ollut niin vähäinen merkitys oikeudenkäyntikulujen muodostumisen kannalta, että yhdistyksen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Suomen Merimies-Unioni SMU ry on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 13.781,18 euroa. Asiamiehen tuntiveloitukseksi on ilmoitettu 220 euroa. Asiamies on veloittanut noin 33 tunnin ajankäytöstä, ja kuluvaatimus sisältää lisäksi yhteensä 1.800 euroa toimenpidekohtaisina palkkioina asianajosta työtuomioistuimen valmistelu- ja pääkäsittelyistunnoissa. Suomen Varustamot ry, X Oy ja Y Oy ovat paljoksuneet oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin kuin kantajan asiamies on käyttänyt toimenpiteiden suorittamiseen enemmän kuin 28,5 tuntia. Kantajan todistelukustannukset 550 euroa ja kantajan asiamiehen tuntiveloituksen vastaajat ovat hyväksyneet määrältään. Työtuomioistuin katsoo, että asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kantajan asiamiehen asian hoitamiseen käyttämä aika ja myös kuluvaatimuksen kokonaissumma on tavanomainen ja kohtuullinen. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa vastaajat korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- tuomitsee X Oy:n maksamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.500 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

- tuomitsee Y Oy:n maksamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

- tuomitsee Suomen Varustamot ry:n maksamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:lle työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.000 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Suomen Varustamot ry, X Oy ja Y Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n oikeudenkäyntikulut 13.781,18 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Pakkala, Äimälä, Nybondas, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.