TT 2019:43
KANTAJA
Ilmailualan Unioni IAU ry
VASTAAJAT
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
X Oy
ASIA
Työehtosopimuksen tulkinta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 29.11.2018
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n, Ilmailualan Unioni IAU ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välinen X Oy:tä koskeva työehtosopimus (1.2.2017–31.1.2018), johon Ammattiliitto Pro ry on yhtynyt 1.2.2017 lukien ja johon Ilmailualan Unioni IAU ry on yhtynyt 20.3.2017 lukien sekä valtakunnansovittelijan 20.3.2017 tekemä ja molempien osapuolten hyväksymä sovintoesitys Ilmailualan Unioni IAU ry:n ja X Oy:n välisen työriidan ratkaisemiseksi, sisältävät muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
5 § Säännöllinen työaika
1. Jaksotyöntekijöiden työaika
Jaksotyössä noudatetaan keskimääräistä työaikaa, jossa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 111 tuntiin 30 minuuttiin / työnantajan määrittelemä kolmeviikkoisjakso enintään 51 viikon pituisen tasoitusjakson aikana. Työnantaja määrittelee tasoitusjakson pituuden.
Soveltamisohje 20.3.2017 asti
Työnantajan on ilmoitettava tasoitusjakson pituus ja alkamisajankohta ennen tasoitusjakson alkua.
Soveltamisohje 20.3.2017 alkaen (sovintoehdotuksen 2.2. kohta):
Keskimääräisen työajan käyttö edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu ja julkaistu tasoitusjakson pituinen, sen alkamis- ja päättymisajankohdat sisältävä, työajan tasoittumissuunnitelma. Työntekijöillä on oltava tiedossa tasoittumissuunnitelma ja heidän on voitava seurata sen toteutumista.
Keskimääräisen työajan on tasoituttava tasoitusjakson loppuun mennessä niin, että tuntipoikkeama on tasoittumisjakson lopussa nolla (0). Tuntipoikkeamaa ei voi siirtää uudelle tasoittumisjaksolle, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. Mikäli tuntipoikkeamaa ei ole voitu pitkän sairauden, muun pitkäaikaisen poissaolon tai osittaiselle hoitovapaalle siirtymisen takia tasoittaa tasoittumisjakson loppuun mennessä, siirretään tuntipoikkeama henkilön työaikapankkiin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 § Säännöllisen työajan ylittäminen (lisätyö ja ylityö)
1. Lisätyön käsite
Jaksotyöntekijän lisätyötä on työnantajan työvuoroluetteloon suunnitteleman työn lisäksi työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ei ylitä 128 tuntia. Lisätyötä tehdään vain esimiehen määräyksestä.
2. Lisätyö jaksotyössä
Jos henkilö tulee työnantajan aloitteesta ylimääräiseen työhön tai työvuoroa pidennetään, maksetaan tällöin syntynyt lisätyö ensisijaisesti työntekijälle pois korottamattomana tuntipalkkana, ellei erikseen muuta sovita. Mikäli kolmeviikkoisjakson työaika ylittää 128 tuntia, on työ ylityötä.
Soveltamisohje:
Työntekijälle on esim. suunniteltu kolmiviikkoisjaksoon 100 tuntia työtä. Työntekijä tulee työnantajan aloitteesta tekemään esim. sairauspaikkauksia yhteensä 30 tuntia, jolloin jaksossa tehtyä työtä syntyy yhteensä 130 tuntia. Työ 100 tunnista 128 tuntiin voidaan maksaa lisätyönä tai laittaa taseeseen. Yli 128 tunnin menevä työ on ylityötä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
X Oy:ssä on noudatettu yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaista jaksotyöaikaa, jossa työehtosopimuksen mukaisesti työaika järjestetään keskimääräisenä. Kokoaikaisen työntekijän työajan on tullut tasoittua tasoittumisjakson aikana työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan 111,5 tuntia kolmen viikon jaksoa kohden. X Oy:llä on ollut työehtosopimuksen 5 §:ään perustuva velvollisuus tasata työntekijöidensä työaika nollaan tasoittumisjakson päättyessä. Työntekijät olivat antaneet työsopimuksella suostumuksensa lisätyöhön.
Asiassa on riidatonta, että kanteessa mainituilla, yhtiön Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemilla työskennelleillä jaksotyöntekijöillä keskimääräinen työaika ei ole tasoittunut työehtosopimuksella ja työsopimuksilla sovittuun työtuntimäärään siten, että tuntipoikkeama olisi ollut nolla tuntia 51 viikon mittaisen tasoittumisjakson 6.11.2016–29.10.2017 lopussa. Tasoittumisjaksoon on sisältynyt 17 kolmen viikon jaksoa.
Asiassa on riidatonta, että X Oy on menetellyt yhtiötä koskevan työehtosopimuksen (1.2.2017–31.1.2018) 5 §:n määräyksen vastaisesti jättämällä Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemilla työskennelleiden, kanteessa mainittujen jaksotyöntekijöiden keskimääräisen työajan tasoittamatta työehtosopimuksella ja työsopimuksilla sovittuun työtuntimäärään siten, että tuntipoikkeama olisi ollut nolla tuntia tasoittumisjakson 6.11.2016–29.10.2017 lopussa. Asiassa on riitaista, onko yhtiö ja työnantajaliitto tuomittava hyvityssakkoihin.
KANNE
Vaatimukset
Ilmailualan Unioni IAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa X Oy:n menetelleen X Oy:tä koskevan työehtosopimuksen (1.2.2017–31.1.2018) 5 §:n määräyksen vastaisesti jättämällä jaksotyöntekijöiden keskimääräisen työajan tasoittamatta työehtosopimuksella ja työsopimuksilla sovittuun työtuntimäärään siten, että tuntipoikkeama olisi ollut nolla tuntia tasoittumisjakson 6.11.2016–29.10.2017 lopussa seuraavilla Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemilla työskennelleillä työntekijöillä:
Oulu, kuormaus
1. A
2. B
3. C
4. D
5. E
6. F
7. G
8. H
Oulu, siivous / turvatarkastus
9. I
10. J
11. K
Helsinki-Vantaa, kuormaus
12. L
13. M
14. N
15. O
16. P
17. Q
18. R
- tuomitsee X Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
- tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työehto³sopimuslain 8 ja 9 §:n mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden lai³minlyömisestä, ja
- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ilmailualan Unioni IAU ry:n oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla korkoineen.
Perusteet
Työnantaja on suunnitellut suurimmalle osalle Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemilla työskennelleistä työntekijöistä tasoittumisjakson 6.11.2016–29.10.2017 viimeisen kolmen viikon jakson työvuoroluetteloon työtunteja ottamatta huomioon työehtosopimuksen määräyksiä työajan tasoittamisesta. X Oy ei ole tasoittanut kaikkien Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemilla työskennelleiden kokoaikaisten jaksotyöntekijöiden työaikaa työehtosopimuksella ja työsopimuksilla sovittuun keskimääräiseen työaikaan tasoittumisjakson loppuun 29.10.2017 mennessä niin, että tuntipoikkeama olisi ollut tasoittumisjakson lopussa nolla.
Työntekijän työsopimuksella antama suostumus lisätyöhön ei ole poistanut työnantajan velvollisuutta tasata työntekijän työaikaa työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaiseen keskimäärään tasoittumisjakson loppuun mennessä. Työehtosopimuksen 7 §:n mukaan lisätyö ei ole säännöllistä työaikaa, joten lisätyön teettämisellä ei ole mitään tekemistä säännöllisen työajan tasoittamisen kanssa. Työntekijöiden keskinäiset vuoronvaihdot eivät poista työnantajan velvollisuutta huolehtia työajan tasoittumisjärjestelmästä ja ajantasaisesta työvuoroluettelosta.
Työnantaja on laatinut tarkoituksellisesti 51 viikon tasoittumisjakson viimeisen kolmen viikon jakson työvuoroluettelon siten, että työntekijöiden työaika ei ole tasoittunut ennalta sovittuun keskimäärään. Yhtiö on siten tietoisesti rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n yksiselitteistä määräystä. Työehtosopimuksen 5 §:n soveltamisohjeessa on määritelty ne tilanteet, jolloin tuntipoikkeama tasoittumisjakson lopussa voidaan jättää tasoittamatta. Vastaajat eivät ole vedonneet mihinkään näistä tilanteista.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry on hyväksynyt yhtiön menettelyn tietoisena siitä, että yhtiö on toiminut työehtosopimuksen 5 §:n määräyksen vastaisesti, eikä yhdistys ole pyrkinyt vaikuttamaan työehtosopimuksen vastaisen käytännön loppumiseen.
Yhtiö ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry eivät ole esittäneet sellaisia seikkoja, joiden perusteella hyvityssakkojen määriä tulisi arvioida työtuomioistuimen tavanomaisesta ratkaisukäytännöstä poiketen. Erimielisyysneuvottelujen aikaan ei ole ollut varmuutta siitä, etteikö yhtiö tulisi jatkamaan työehtosopimuksen vastaista menettelyään ottaen huomioon, että yhtiö on toistuvasti rikkonut velvoitettaan tasoittaa työntekijöiden työtunnit.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
X Oy ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.960 eurolla korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Yhtiö on sinänsä menetellyt työehtosopimuksen 5 §:n määräyksen vastaisesti jättämällä Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemilla työskennelleiden jaksotyöntekijöiden keskimääräisen työajan tasoittamatta työehtosopimuksella ja työsopimuksilla sovittuun työtuntimäärään siten, että tuntipoikkeama olisi ollut nolla tuntia tasoittumisjakson 6.11.2016–29.10.2017 lopussa.
Saldot ovat olleet kolmellatoista kyseisistä työntekijöistä plussalla ja viidellä työntekijöistä miinuksella tasoittumisjakson päättyessä 29.10.2017. Työehtosopimus ja sen 5 §:n määräyksen työajan tasoittumista koskeva soveltamisohje ovat tulleet voimaan vasta 20.3.2017 eli kesken käynnissä olleen tasoittumiskauden, mikä on vaikeuttanut yhtiön mahdollisuuksia tasoittaa työntekijöidensä työaika nollaan tasoittumiskauden loppuun mennessä.
Suurimpana syynä työajan tasoittumatta jäämiseen on vaikuttanut se yhtiössä tuohon aikaan ollut käytäntö, että työntekijät ovat voineet vaihtaa eripituisia työvuoroja keskenään melko vapaasti. Työvuorojen vaihtaminen on ollut tavanomaista lentoliikenteen epäsäännöllisen luonteen vuoksi. Vuoronvaihtoja ei ole eritelty tuntitaseessa ja eripituisten vuorojen vaihtamisen vuoksi työntekijän tase on saattanut mennä miinukselle, mitkä seikat ovat vaikeuttaneet työajan tasoittumista työnantajan työvuorosuunnittelun keinoin.
Työvuoron vaihtaminen on edellyttänyt työehtosopimuksen mukaan esimiehen hyväksyntää. Helsinki-Vantaan lentoasemalla esimiehet ovat käytännössä hyväksyneet työvuoron vaihtamisen aina, kun vuorolle on saatu tekijä ja vuoroja vaihtavien työntekijöiden kelpoisuudet ovat täsmänneet. Yhtiöllä on paljon työntekijöitä Helsinki-Vantaan lentoasemalla, jossa lisäksi toimintaa on ympäri vuorokauden, minkä vuoksi esimiehet eivät ole pystyneet jatkuvasti seuraamaan työvuorojen vaihtamisia ja niiden vaikutusta työajan tasekertymään.
Lisäksi yhtiön työntekijät ovat työsopimuksessa antamallaan suostumuksella sitoutuneet tekemään tarvittaessa lisätyötä. Näin ollen yhtiö on voinut tarvittaessa teettää työntekijöillään enemmän työtä kuin työehtosopimuksen säännöllisen työajan enimmäismääräajat sallivat. Työehtosopimuksen 5 ja 7 §:n määräykset huomioon ottaen, kun 51 viikon tasoittumisjaksossa on 17 kolmen viikon jaksoa, yhden 51 viikon tasoittumisjakson aikana yhdellä työntekijällä voidaan teettää lisätyötä enintään 280 tuntia ja 30 minuuttia [(128 h – 111,5 h) x 17]. Työehtosopimuksen 7 §:n mukaan kertynyt lisätyö on ensisijaisesti maksettava yksinkertaisena tuntipalkkana, ellei toisin sovita. Lisäksi 7 §:n soveltamisohjeessa on todettu, että yhden kolmiviikkoisjakson aikana työ 100 tunnista 128 tuntiin asti voidaan maksaa lisätyönä tai laittaa taseeseen.
Yhtiössä on ollut vakiintunut käytäntö, että plussatunnit korvataan rahana tasoittumiskauden päättymisen jälkeen. Näin on toimittu tässäkin tapauksessa. Tasoittumiskauden päättyessä yhtiön työntekijöiden miinuksella olleita tasesaldoja ei kuitenkaan ole vähennetty näiden palkasta.
Työajan tasoittumatta jäämiseen ovat vaikuttaneet myös lentoasematoiminnan sesonkiluonteisuus ja se, että yhtiön henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta erityisesti kesälomasesongin lopulla, jolloin kausityöntekijöiden määräaikaiset työsopimukset ovat päättyneet. Yhtiöllä on ollut haasteita rekrytoinnissa. Myös työn määrä on kasvanut. Lisäksi työntekijän tasekertymään ovat vaikuttaneet työehtosopimuksen 5 a §:n mukainen työajan pidennys sekä 6 §:n koulutus- ja matkapäivät, sairauslomat sekä muut mahdolliset poissaolot.
Edellä selostetuin perustein yhtiötä ei tule tuomita hyvityssakkoon. Yhtiö on tehnyt kaiken mahdollisen, jotta sen työntekijöiden työaika tasoittuisi työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla nollaan tasoittumisjakson päättyessä. Työaikasaldo on ollut plussalla vain kolmellatoista työntekijällä. Yhtiö ei ole toistanut menettelyään, mikä on ollut työntekijäpuolen tiedossa jo erimielisyysneuvottelujen aikaan.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, joten yhdistystä ei tule tuomita hyvityssakkoon. Palvelualojen työnantajat PALTA ry pyysi erimielisyysneuvottelujen aikaan Ilmailualan Unioni IAU ry:tä yksilöimään erimielisyyden kohteen eli nimeämään ne henkilöt, joiden työajan väitettiin jääneen tasoittumatta. Ilmailualan Unioni IAU ry on kuitenkin nimennyt henkilöt vasta työtuomioistuimen kehotuksesta syyskuussa 2018 oikeudenkäynnin ollessa vireillä. Koska erimielisyyden kohdetta ei ole yksilöity ennen oikeudenkäyntiä, yhdistyksen on ollut vaikea valvoa työehtosopimusmääräyksen noudattamista. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on ollut tietoinen yhtiön haasteista työajan tasoittumisen suhteen ja kehottanut yhtiön edustajia toimimaan aktiivisesti sen eteen, että yhtiön mahdollisimman monen työntekijän työaika saataisiin tasoittumaan työehtosopimuksella ja työsopimuksella sovittuun työtuntimäärään siten, että tuntipoikkeama olisi ollut nolla tuntia tasoittumisjakson lopussa.
Ottaen huomioon, että yhtiö ei ole toistanut menettelyään ja että osapuolilla ei ole riitaa kyseisen työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta, kanne on ollut tarpeeton. Näin ollen kantajan oikeudenkäyntikuluja ei tule tuomita vastaajien maksettaviksi edes osaksi. Vastaajat ovat myöntäneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrän osalta oikeaksi.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Erimielisyysmuistio 18.10.2017
2. X Oy:n HR-osaston sähköposti työntekijöille 29.9.2017
3. X Oy:n 8.5.2017 päivätty yhteistoimintamuistio
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työehtosopimuksen rikkomista koskeva vahvistusvaatimus
Asiassa on riidatonta, että X Oy:ssä on noudatettu yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaista jaksotyöaikaa, jossa työaika järjestetään keskimääräisenä. Kokoaikaisen työntekijän työajan on tullut tasoittua tasoittumisjakson aikana työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan 111,5 tuntia kolmen viikon jaksoa kohden. X Oy:llä on ollut työehtosopimuksen 5 §:ään perustuva velvollisuus tasata työntekijöidensä työaika nollaan tasoittumisjakson päättyessä.
Edelleen riidatonta on se, että X Oy on menetellyt X Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 5 §:n määräyksen vastaisesti jättämällä jaksotyöntekijöiden keskimääräisen työajan tasoittamatta työehtosopimuksella ja työsopimuksilla sovittuun työtuntimäärään siten, että tuntipoikkeama olisi ollut nolla tuntia tasoittumisjakson 6.11.2016–29.10.2017 lopussa kanteessa mainituilla, Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemilla työskennelleillä 18 työntekijällä. Työehtosopimuksen 5 §:n määräyksen tulkinnasta ei ole asiassa riitaa. Vahvistusvaatimus on näin ollen hyväksyttävä.
Hyvityssakon määrääminen
Asiassa jää ratkaistavaksi kysymys siitä, onko yhtäältä yhtiö tuomittava työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja toisaalta työnantajaliitto tuomittava työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä, sekä missä määrin yhtiön ja työnantajaliiton vetoamat seikat vaikuttavat mahdollisen hyvityssakon määrään.
Sovellettavat säännökset
Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita maksamaan hyvityssakkoa.
Työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että muun ohella niiden alaiset työnantajat, joita sopimus koskee, eivät riko työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon. Työehtosopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen tai muutoin sidotun yhdistyksen, joka ei täytä sopimuksesta johtuvia, 8 §:ssä mainittuja velvollisuuksiaan on, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, maksettava hyvityssakko.
Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.
Yhtiön vastuu
Asiassa on riidatonta, että yhtiö on rikkonut työehtosopimusta. Työehtosopimuksen 5 §:n määräyksen sisältöä voidaan pitää selvänä ja riidattomana, koska määräyksen tulkinnasta ei ole asiassa riitaa. Yhtiön on täytynyt olla selvillä määräyksen sisällöstä. Jättäessään työajan tasoittamatta kanteessa mainittujen 18 työntekijän osalta yhtiön olisi ainakin perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräystä.
Vastaajat ovat vedonneet siihen, että työehtosopimus ja sen 5 §:n määräyksen työajan tasoittumista koskeva soveltamisohje ovat tulleet voimaan vasta 20.3.2017 eli kesken käynnissä olleen tasoittumiskauden, mikä on vaikeuttanut yhtiön mahdollisuuksia tasoittaa työntekijöidensä työaika nollaan tasoittumiskauden loppuun mennessä. Asianosaiset eivät kuitenkaan ole tuoneet esille, että työehtosopimuksessa olisi määrätty poikkeuksesta tällaisen tilanteen varalta. Työehtosopimuksen 5 §:n määräystä on siten sovellettava siitä huolimatta, että soveltamisohje ja työehtosopimus ovat tulleet voimaan kesken tasoittamisjakson. Lisäksi työnantajalla on ollut yli puoli vuotta aikaa huolehtia työajan tasoittumisesta. Työntekijöiden tekemät lisätyöt tai heidän keskinäiset vuoronvaihtonsa eivät myöskään voi poistaa työnantajan työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta huolehtia työajan tasoittumisesta.
Vastaajat ovat edellä mainittujen seikkojen lisäksi vedonneet lentoasematoiminnan sesonkiluonteisuuteen, henkilöstön suureen vaihtuvuuteen, rekrytoinnin haasteisiin, työn määrän kasvuun, työehtosopimuksen 5 a §:n mukaiseen työajan pidennykseen sekä työehtosopimuksen 6 §:n mukaisiin koulutus- ja matkapäiviin, sairauslomiin sekä muihin mahdollisiin poissaoloihin. Yhtiö on niiden mukaan tehnyt kaiken mahdollisen, jotta sen työntekijöiden työaika tasoittuisi työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla nollaan tasoittumisjakson päättyessä.
Työehtosopimuksen 5 §:n soveltamisohjeessa on määritelty tilanteet, jolloin tuntipoikkeama tasoittumisjakson lopussa voidaan jättää tasoittamatta. Tällaisia ovat pitkä sairaus, muu pitkäaikainen poissaolo ja osittainen hoitovapaa. Riidatonta on, että asiassa ei ole ollut kysymys 5 §:n soveltamisohjeen mukaisista tilanteista, joissa työaika voitaisiin jättää tasoittamatta nollaan tasoittumisjakson päättyessä.
Edellä todettu huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää työehtosopimuksen 10 §:n nojalla kokonaan tuomitsematta. Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja muut 10 §:ssä mainitut seikat.
Työnantajaliiton vastuu
PALTA ry on vedonnut muun ohella siihen, että sen on ollut vaikea valvoa työehtosopimusmääräyksen noudattamista, koska IAU ry ei ole ennen oikeudenkäyntiä yksilöinyt niitä työntekijöitä, joiden työajan oli väitetty jääneen tasoittumatta. PALTA ry on kuitenkin ollut riidattomasti tietoinen yhtiön haasteista työajan tasoittumisen suhteen ja kehottanut yhtiön edustajia toimimaan aktiivisesti sen hyväksi, että yhtiön mahdollisimman monen työntekijän työaika saataisiin tasoittumaan työehtosopimuksella ja työsopimuksella sovittuun työtuntimäärään siten, että tuntipoikkeama olisi ollut nolla tuntia tasoittumisjakson lopussa. Yhdistyksen toimia ei kuitenkaan voida pitää riittävän tehokkaina, koska yhtiö ei ole korjannut menettelyään eikä huolehtinut riittävällä tavalla siitä, että työehtosopimusmääräyksen mukainen työajan tasoittuminen toteutuu.
Työtuomioistuin katsoo, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa. Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja muut 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Vastaajat ovat vaatineet, että kantajan oikeudenkäyntikuluja ei tulisi tuomita vastaajien maksettaviksi edes osaksi. Niiden mukaan kanne on ollut tarpeeton, koska osapuolilla ei ole riitaa työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta eikä yhtiö ole toistanut menettelyään. Työtuomioistuin toteaa, että kantajan vahvistusvaatimuksessa tarkoitettu työntekijöiden työajan tasoittumista koskeva asia on ollut erimielisyysmuistion perusteella riitainen eikä sitä ole saatu asianosaisten kesken sovittua. Erimielisyysmuistio on päivätty 18.10.2017 eli kysymyksessä olevan tasoittumisjakson loppupuolella. Kantaja ei ole voinut tuossa vaiheessa varmistua siitä, tuleeko työnantaja toistamaan menettelynsä esimerkiksi seuraavan tasoittumisjakson aikana. Kanne on saatettu vireille 20.12.2017. Työtuomioistuimessa asia on ollut riitainen myös hyvityssakon määräämisen osalta. Näillä perustein kannetta ei voida pitää perusteettomana. Vastaajat ovat asian hävitessään velvollisia korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin
- vahvistaa X Oy:n menetelleen X Oy:tä koskevan työehtosopimuksen (1.2.2017–31.1.2018) 5 §:n määräyksen vastaisesti jättämällä jaksotyöntekijöiden keskimääräisen työajan tasoittamatta työehtosopimuksella ja työsopimuksilla sovittuun työtuntimäärään siten, että tuntipoikkeama olisi ollut nolla tuntia tasoittumisjakson 6.11.2016–29.10.2017 lopussa seuraavilla Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemilla työskennelleillä työntekijöillä:
Oulu, kuormaus
1. A
2. B
3. C
4. D
5. E
6. F
7. G
8. H
Oulu, siivous / turvatarkastus
9. I
10. J
11. K
Helsinki-Vantaa, kuormaus
12. L
13. M
14. N
15. O
16. P
17. Q
18. R
- tuomitsee X Oy:n maksamaan Ilmailualan Unioni IAU ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2.500 euroa,
- tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maksamaan Ilmailualan Unioni IAU ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden lai³minlyömisestä 3.500 euroa, ja
- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ilmailualan Unioni IAU ry:n oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Murto, Äimälä, Ruohoniemi, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Snellman-Valtonen.
Tuomio on yksimielinen.