TT 2019:39

Työntekijäliitto oli jättänyt ilmoituksen ylityökiellosta työehtosopimusosapuolten käydessä neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta. Työehtosopimuksen määräykset olivat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus oli tehty tai sopimusneuvottelut olivat muuten päättyneet. Ylityökielto alkoi ilmoituksen mukaisesti. Ylityökiellon tavoitteena oli vaikuttaa uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Näin ollen työtaistelutoimenpide kohdistui työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Työntekijäliiton katsottiin toimenpiteillään syyllistyneen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (jäljempänä PALTA ry) ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n (jäljempänä Sähköliitto) välisen Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen voimassaolomääräyksen mukaan työehtosopimus on voimassa ajalla 1.2.2017 - 31.1.2018. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet. Osapuolet kävivät sopimusneuvotteluja 12., 19. ja 20.2.2018.

Sähköliitto antoi ilmoituksen ylityökiellosta 14.2.2018. Ylityökielto alkoi ilmoituksen mukaisesti 15.2.2018.

PALTA ry:n edustaja ilmoitti Sähköliiton neuvottelijoille 19.2.2018 pidettyjen neuvottelujen aluksi, että ylityökielto on laiton työtaistelutoimenpide.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Sähköalojen ammattiliitto ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja

- velvoittaa Sähköalojen ammattiliitto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.950 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Ylityökielto on ollut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastainen työtaistelutoimenpide.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Työehtosopimus oli sen nimenomaisen määräyksen mukaan ollut voimassa, kun vastaaja oli jättänyt ilmoituksen ylityökiellosta, koska työehtosopimusneuvottelut eivät olleet vielä päättyneet eikä uutta työehtosopimusta ollut tehty.

Vastaajan tavoitteena oli painostaa ylityökiellolla työnantajapuolta suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaiseen uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Näin ollen työtaistelutoimenpide kohdistui työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Ammattiliiton vastuu

Sähköliitto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa toimeenpanemalla ylityökiellon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähköalojen ammattiliitto ry on myöntänyt työrauhavelvollisuuden rikkomisen, mutta on katsonut, että hyvityssakko tulisi jättää tuomitsematta tai tuomita hyvin vähäisenä.

Kantajan oikeudenkäyntikulut on myönnetty määrältään oikeaksi.

Vastauksen perusteet

Hyvityssakoista

Sähköliitto asetti ylityökiellon, koska neuvottelutilanne oli vaikea eikä neuvottelujen ennakoitu etenevän toivotulla tavalla.

Hyvityssakko tulisi jättää kokonaan tuomitsematta, koska työrauharikkomus oli tahaton. Työnantajapuoli oli ylityökieltoilmoituksen saatuaan vasta viiden päivän kuluttua tuonut esille näkemyksensä siitä, että ylityökielto on lainvastainen. Sähköliitto toimi välittömästi seuraavana päivänä työnantajapuolen vaatimalla tavalla ja saattoi ylityökiellon lailliseksi katkaisemalla neuvottelut.

Merkitystä on myös annettava sille, että kysymys on ollut vain ylityökiellosta, ei työnseisauksesta. Ylityön teettäminen vaatii lähtökohtaisesti aina kunkin yksittäisen työntekijän suostumuksen. Ylityökiellolla ei ollut työt pysäyttävää vaikutusta eikä sillä aiheutettu vahinkoa. Ylityökielto oli hyvin lyhyen ajan laiton.

Mikäli hyvityssakkoa ei jätetä kokonaan tuomitsematta, edellä kerrotut seikat tulee ottaa huomioon hyvityssakkoa huomattavasti alentavina seikkoina.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Sähköliiton 14.2.2018 antama ilmoitus ylityökiellosta

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Sähköalojen ammattiliitto ry on edellä mainituin tavoin toimeenpannut ylityökiellon 15.2.2018 lukien.

Ylityökiellolla on pyritty vaikuttamaan uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Työtaistelu on siten kohdistunut voimassa olleeseen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Ammattiliiton vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Sähköalojen ammattiliitto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuo³len rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Asiassa ei ole esitetty sellaista erityistä syytä, jonka johdosta hyvitys³sakko voitaisiin jättää kokonaan tuomitsematta. Myöskään sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavanomaisesta ratkaisukäytännöstä poiketen, ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Sähköalojen ammattiliitto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Sähköalojen ammattiliitto ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan suorittamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 2.950 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Saarikoski, Nyyssölä, Teerimäki, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.