TT 2019:42

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa katsottiin, että työnantajalla on oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa. Palkansaajajärjestöjen kanne hylättiin.

KANTAJAT

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Julkisen alan unioni JAU ry

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

ASIA

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tulkinta työvuoroluettelon muuttamista koskevassa asiassa

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.12.2018

Pääkäsittely 7.2.2019

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 30 § sisältää muun ohella seuraavat määräykset:

30 § Työvuoroluettelo

1 mom.

Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava työvuoroluettelo,

josta käy ilmi viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa on viranhaltijan/työntekijän tai luottamusmiehen vaatimuksesta noudatettava, mitä 29 §:n 2 momentissa on määrätty.

Soveltamisohje

Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tulee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. On kuitenkin mahdollista laatia liukuva työvuoroluettelo, jossa viranhaltija/työntekijä tietyissä rajoissa saa itse määrätä em. ajankohdat. Esimerkiksi voidaan merkitä, että päivittäinen lepotauko pidetään kello 11.00 ja 13.00 välillä.

2 mom.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijoiden/työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain viranhaltijan/työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole tässä tarkoitettu perusteltu syy.

Soveltamisohje

Viranhaltijan/työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannalta välttämättömiä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. toiminnallisia syitä, esim. ennalta-arvaamattomia poissaoloja. Perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luettelo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on joka tapauksessa ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ERIMIELISYYS

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, että mikäli työnantajalla on KVTES 30 §:ssä tarkoitettu perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa yhden päivän osalta lisäämällä tai vähentämällä tunteja, onko työnantajalla tällöin oikeus tehdä vastaava muutos muualle työvuoroluetteloon siten, että säännöllinen työaika tasoittumisjaksolla ei ylity tai alitu. Kantajaliittojen mukaan määräyksessä edellytetään, että molempien muutosten osalta on olemassa perusteltu syy. Vastaajan mukaan työnantaja voi perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa samanaikaisesti siten, että työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta.

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Julkisen alan unioni JAU ry ovat vaatineet, että työtuomioistuin

- vahvistaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 30 §:n 2 momentin ja sen soveltamisohjeen oikeaksi tulkinnaksi, että vaikka työnantajalla on ollut perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa yhden työpäivän osalta, ei tämä kuitenkaan sellaisenaan muodosta perusteltua syytä tehdä muutosta työvuoroluetteloon toisen työpäivän osalta, vaan tälle toiselle muutokselle on oltava oma itsenäinen perusteltu syynsä, jollaisena syynä ei voida pitää työtuntien muodostumista ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittumista ja

- velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen korvaamaan kantajien yhteiset oikeudenkäyntikulut 13.529,02 eurolla korkoineen.

Perusteet

Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto otti 21.8.2014 käyttöön työvuoroluetteloa koskevan ohjeen, jonka mukaan: "Mikäli työvuoro muutetaan sopimalla tai perustellusta syystä työnantajan taholta yksipuolisesti, tulee huolehtia korjaavan muutoksen tekemisestä samanaikaisesti toisaalle jakson suunnitelmaan."

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos työnantaja perustellusta syystä lisää työntekijälle yhden työtunnin työvuorolistaan, työnantaja vähentää työvuoroluettelosta vastaavasti yhden tunnin tarkoituksenaan tasata työvuoroluettelon tunnit säännölliseen työaikaan.

KVTES III luvun 30 §:n 2 momentin mukaan työvuoroluettelon muuttamisen tulee perustua perusteltuun syyhyn. Työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannalta välttämättömiä. Työvuoroluettelon korjaamista/tasaamista (joko lisäämällä tai vähentämällä tunteja) säännölliseen työaikaan ei voida pitää välttämättömänä

laitoksen toiminnan kannalta.

KVTES III luvun 30 §:n 2 momentin mukaan työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole perusteltu syy.

Työajan lisäys yhden työpäivän osalta ei muodosta työnantajalle perusteltua syytä vähentää työaikaa toisaalta työvuoroluettelosta siten, että ylitöitä ei synny. Myöskään työajan vähentäminen yhden työpäivän osalta ei muodosta työnantajalle perusteltua syytä lisätä työaikaa työvuoroluetteloon siten, että alitunteja ei synny.

Työvuoroluettelolla on työsuojelullinen ja erityisesti työntekijän etua ajava tarkoitus. Työvuoroluettelon keskeinen tarkoitus on saattaa työntekijän tiedoksi etukäteen työvuorojen alkamis- ja päättymisajankohdat (TT 2014:26). Työntekijälle on tärkeää saada tieto työvuoroluettelosta ilmenevistä työajoistaan riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta hän kykenisi suunnittelemaan ajankäyttöään. Työntekijän tulee yleensä voida luottaa siihen, että tiedoksi saatettua työvuoroluetteloa noudatetaan muuttamattomana.

Työnantajapuolen tulkintatapa estää työvuoroluettelon laatimiselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Työvuorosuunnitelman ylläpitäminen eli säännöllisen työajan ylläpitäminen tosiasiassa tarkoittaa sen ehkäisemistä, että tunnit muodostuvat ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon tunnit alittuvat.

Työvuoroluettelon muuttaminen voi tarkoittaa myös työtuntien poistamista kohdasta, johon niitä on suunniteltu (TT 2007:47). Työtuntien vähentäminen kuitenkin edellyttää, että työvoiman tarpeessa on tapahtunut työehtosopimuksessa tarkoitetuista toiminnallisista syistä johtunut vähentyminen. Täten ratkaisusta TT 2007:47 ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että vähentäminen olisi mahdollista pelkästään siksi, että työtunnit saataisiin tasattua.

Kantajaliitot eivät ole hyväksyneet vastaajan kantaa määräyksen tulkinnassa. Sitä vastoin vastaaja on hyväksynyt kantajaliittojen tulkinnan.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että kanne hylätään ja kantajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 2.950 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantaja voi perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että se samanaikaisesti lisää työtunteja yhdelle työpäivälle ja vastaavasti vähentää työtunteja toiselta työpäivältä säännöllisen työajan puitteissa. KVTES III luvun 30 §:n nojalla muutosten tekeminen työvuoroluetteloon ei edellytä, että työnantaja arvioi jokaista työvuoroluetteloon tehtävää muutosta "oman itsenäisen perustellun syyn avulla". KVTES:n III luvun 30 §:ssä ei ole myöskään sovittu siitä, millä tavoin työvuoroluettelon muutokset voidaan toteuttaa. Määräyksen ja soveltamisohjeen sanamuodot eivät tue kantajan esittämää tulkintaa.

Työaikaluvun 30 § antaa työnantajalle oikeuden muuttaa työvuoroluetteloa silloin kuin työvuoroluettelon muuttamiselle on perusteltu syy. Työvuoroluettelon muuttaminen perustellulla syyllä voi olla mahdollista tilanteissa, joissa on työvoiman lisätarvetta ja tilanteissa, joissa työt ovat vähentyneet (TT 2007:47). Työvuoroluettelon muuttaminen voi siis tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työtunteja lisätään ajankohtaan, jossa työtunteja ei alkuperäisen suunnitelman mukaan ollut tai sitä, että työtunteja poistetaan ajankohdasta, johon niitä oli alun perin suunniteltu.

Taulukko poistettu

Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että työpäivää pidennetään (I viikon tiistain työvuoro pidennetään yhdellä tunnilla) tai työvuoroluetteloa muutetaan siten, että työntekijälle kirjataan uusi 6 tunnin työvuoro (I viikon lauantaille) kollegan sairastumisen vuoksi. Jos työnantaja pidentää I viikon tiistain työvuoroa yhdellä tunnilla perustellun syyn vuoksi, on työnantajalla olla oikeus lyhentää esimerkiksi torstain työpäivää yhdellä tunnilla.

Työnantaja voi suunnitella työtunteja vain työntekijän säännöllistä työaikaa vastaavan tuntimäärän. Ylitöiden teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Näin ollen työnantajan on perustellulla syyllä tehtävä työvuoroluettelon muuttaminen säännöllisen työajan puitteissa. Jotta työnantaja voi lisätä työntekijälle työtunteja perustellulla syyllä, tulee työnantajan voida poistaa tunteja toisesta kohtaa. Työnantajan on siis voitava tehdä muutokset säännöllisen työajan puitteissa. Käytännössä voi olla myös tilanteita, jolloin muutosta ei ole mahdollista tehdä työvuoroluetteloon. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi vuorokautisesta ylityöstä tai siitä, että työtuntien vähentäminen ei ole mahdollista juuri niissä olosuhteissa.

Kantajan tulkinta johtaisi siihen, että työnantaja ei voisi perustellulla syyllä muuttaa työvuoroluetteloa tilanteessa, jossa sillä on lisätyövoiman tarve, vaan se tarvitsisi ylityöhön työntekijän suostumuksen. Osapuolet ovat sopineet, että työnantajalla on lisätyövoimaa tarvitessaan oikeus muuttaa työvuoroluetteloa perustellulla syyllä yksipuolisesti ilman työntekijän suostumusta.

Työaikaluvun 30 §:n mukaan työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole tässä tarkoitettu perusteltu syy. Tämä tarkoittaa vastaajan mukaan käytännössä esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijän kanssa on jonain ajankohtana sovittu ylityöstä, eikä työnantaja voi sellaisessa tapauksessa muuttaa työvuoroluetteloa.

Soveltamisohjeen mukaan mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannalta välttämättömiä. Määräyksen sanamuoto on ohjaava, sitä ei ole kirjoitettu ehdottomaan muotoon.

Työvuoroluettelon muuttamista koskevat sopimusmääräykset kunnallisissa yleisissä virka- ja työehtosopimuksissa

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1972–1973 6 §:n 3 momentissa todettiin seuraavasti:

Työntuntijärjestelmää on noudatettava, jollei ole perusteltua syytä sen muuttamiseen. Muutokseen on pyrittävä mikäli mahdollista hankkimaan asianomaisen viranhaltijan suostumus ja asiasta joka tapauksessa mahdollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoitettava sille, jota muutos koskee.

Pöytäkirjamerkintä: Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai laskentataulukon tuntinormien alittaminen ei sinänsä ole tässä tarkoitettu perusteltu syy.

Määräys on ollut siis voimassa olevan määräyksen mukainen jo vuosikymmeniä.

Määräyksen soveltamisohjeessa on sittemmin selvennetty, mitä tarkoitetaan sillä, että tuntinormien alittaminen ei sinänsä ole tässä tarkoitettu perusteltu syy. Esimerkiksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1992–1993 57 §:n 3 momentin soveltamisohjeessa todetaan säännöllisen työajan vajauksesta ja työvuoroluettelon muuttamisesta seuraavasti:

Mikäli viranhaltija/työntekijä on esimerkiksi sairastunut kesken työjakson ja havaitaan, että kyseiseen työjaksoon tulee säännöllisen työajan vajausta, ei se seikka ole yksinään perusteltu syy työvuorotaulukon muuttamiseen. Jos sairausloman ajaksi otetaan sijainen, sairausloma ei yleensä ole perusteltu syy työvuorotaulukon muuttamiseen. Jos taas sairausloman ajaksi ei oteta sijaista ja työvuoroja joudutaan tämän vuoksi muuttamaan, saattaa olla perusteltua, että myös työvuorojen uudelleenjärjestelyn aiheuttaneen viranhaltijan/työntekijän työvuorotaulukkoa sairausloman jälkeen muutetaan. Työvuorotaulukko on tällöin muutettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sairauslomasta on saatu tieto.

Soveltamisohjeen tämä kohta on sittemmin poistettu sopimuksesta, mutta soveltamisohjeen periaate on ollut edelleen voimassa.

Sopimusmääräyksen soveltamisesta ja tulkinnasta

Työtuomioistuin on ratkaissut useamman kerran erimielisyystilanteita, joissa on ollut kysymys KVTES III luvun 30 §:n soveltamisesta ja tulkinnasta. Nyt esillä oleva erimielisyys ei siis johdu Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston vuonna 2014 käyttöön ottamasta ohjeesta.

Vastaajan tulkinta sopimusmääräyksestä ja sen soveltamiskäytäntö on ollut sopijapuolen tiedossa vuosia ja kysymystä on sivuttu myös työtuomioistuimen ratkaisuissa. Tuomiossa

TT 2013:14 oli muun ohella esillä tilanne, jossa yksi vuoro oli otettu pois ja sen työtunnit teetetty takaisin kolmena työpäivänä. Tuomiosta TT 2007:47 taas ilmenee, että mikäli toiminnan kannalta on ollut tarpeen siirtää peruuntuneen työvuoron tunnit toiseen ajankohtaan samalla työaikajaksolla, on nämä muutokset tullut tehdä samanaikaisesti työvuoroluetteloon.

Lisäksi nyt esillä oleva erimielisyys oli esillä jo keskusneuvottelussa vuonna 2003, jolloin työnantajapuolen kanta vastasi tämän hetkistä kantaa. Kantajaliittojen tiedossa on siis ollut työnantajapuolen kanta ja ne ovat hyväksyneet sen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston ohjeet 21.8.2014, 14.4.2016 ja 6.10.2017

K2. Etelä-Savon pelastuslaitoksella syntynyttä erimielisyyttä koskevat asiakirjat

Vastaajan kirjalliset todisteet

V1. Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen (1.4.1972–31.3.1973) 6 § ja pöytäkirjamerkintä

V2. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (1992–1993) 57 § 3 momentin soveltamisohje

V3. KVTES 30 §:n 2 momentin määräystä koskevaan, vuonna 2002 syntyneeseen erimielisyysasiaan liittyvät asiakirjat (yhteensä 6 sivua)

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B

Vastaajan henkilötodistelu

1. C

2. D

3. E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) työaikaa koskevan III luvun 30 §:n 2 momentin mukaan työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijoiden/työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain viranhaltijan/työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole tässä tarkoitettu perusteltu syy.

Määräyksen soveltamisohjeen mukaan viranhaltijan/työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannalta välttämättömiä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää muun muassa toiminnallisia syitä, esimerkiksi ennalta-arvaamattomia poissaoloja. Perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luettelo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on joka tapauksessa ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantajalla KVTES:n III luvun 30 §:n 2 momentin nojalla oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa. Kantajaliittojen mukaan tilanteessa, jossa tehdään perustellusta syystä muutos työvuoroluetteloon, ei ole työehtosopimuksen mukaista tehdä samanaikaista toista muutosta työvuoroluetteloon vain siitä syystä, että säännöllinen työaika ei ylittyisi tai alittuisi.

Määräyksen tulkinta

Esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen historiasta, tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä kuultu kantajien todistajina SuPer ry:n entistä sopimusasiantuntijaa A:ta ja Tehy ry:n edunvalvonta-asiantuntijaa B:tä sekä vastaajan todistajina Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtavaa työmarkkina-asiamiestä C:tä ja entistä neuvottelupäällikköä D:tä.

A on kertonut työskennelleensä ammattiliiton palveluksessa 1983–2012 ja olleensa tuolloin erilaisissa työaikakysymyksiä käsittelevissä työryhmissä sekä vastanneensa työaika-asioiden koulutuksesta. Hän on kertonut, että aikaisemmin työvuoroluetteloa ei käytännössä ollut muutettu ilman työntekijän suostumusta. Kun sopimusta oli vuonna 1992 uudistettu, tarkoituksena ei A:n mukaan tuolloinkaan ollut, että mahdollisesti syntyvät ylityötunnit olisi pitänyt ottaa työvuoroluettelosta toisaalta pois tai alitunnit vastaavasti lisätä toisaalle. Vajaaksi jääneitä tunteja ei esimerkiksi voitu lisätä toiselle päivälle tilanteessa, jossa työntekijä oli sairastumisen takia joutunut lähtemään pois töistä kesken päivän. Laitoksen toiminnan kannalta välttämättömät muutokset oli voitu tehdä, mutta yleensä työntekijältä oli kysytty, sopiko tälle esimerkiksi pitempi työpäivä. Tällaisessa tilanteessa työtuntien vähentäminen toisaalta oli ollut mahdollista vain, jos työntekijä oli siihen suostunut.

B on kertonut, että vuodesta 2006 lähtien hänen vastuualueenaan oli ammattiliitossa ollut erityisesti kuntapuolen työaikaan liittyvät asiat. Hän on kertomuksessaan painottanut työvuoroluettelon työaikasuojeluun liittyvää tarkoitusta: Työntekijän oli tiedettävä työvuorojensa alkamis- ja päättymisajankohdat, jotta hänellä oli tosiasiallinen mahdollisuus suunnitella myös vapaa-aikansa. Työvuoroluettelo loi vakautta ja sillä oli iso merkitys työntekijälle. Työehtosopimusmääräyksellä oli B:n mukaan haluttu korostaa sitä, että työvuoroluetteloa ei voinut kevyin perustein muuttaa, vaan siihen oli oltava laitoksen toiminnan kannalta perusteltu ja välttämätön syy. Niin sanotulla korjaavalla muutoksella korjattiin vain työajan ylitystä tai alitusta, mikä työehtosopimuksen mukaan ei voinut olla perusteltu syy. Lisäksi vastaajan esittämä tulkinta johtaisi B:n mukaan siihen, että ylityökorvausta maksettaisiin sattumanvaraisesti keskenään samanlaisissa tilanteissa. Jos muutostarve tuli jakson loppuvaiheessa, työtunteja ei välttämättä ollut enää saman jakson aikana mahdollista tasata. B:n mukaan työnantaja tarvitsi työntekijän suostumuksen ylityön tekemiseen, vaikka sillä olisi määräyksen tarkoittama perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen. Hän on kertonut vielä, että työnantaja ei käytännössä koskaan tehnyt niin sanottuja vajaita listoja, vaan työvuoroluettelo laadittiin siten, että jokaisen työntekijän säännöllinen työaika tuli täyteen.

C on kertonut olleensa vuodesta 1990 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palveluksessa ja koko tämän ajan tekemisissä työaikakysymysten kanssa muun ohella työaikatyöryhmän puheenjohtajana. Hän on kertonut, että riidan kohteena oleva määräys oli ollut vuodesta 1992 samansisältöinen. Työvuoroluetteloa oli mahdollista muuttaa, jos työntekijä siihen suostui, jos luettelossa oli virhe tai jos muuttamiselle oli perusteltu, toiminnan kannalta välttämätön syy. Toteuma saattoi jäädä vajaaksi eikä säännöllinen työaika toteutunut esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä oli käynyt työpäivän aikana terveydenhoidollisessa tutkimuksessa. Työtuntien alittuminen ei kuitenkaan tällaisessa tilanteessa ollut sellaisenaan perusteltu syy lisätä näitä tunteja toisaalle työvuoroluettelossa. Toisin sanoen se, että muodostui vajausta tai ylityötä ei sellaisenaan tai yksinomaan oikeuttanut muuttamaan työvuoroluetteloa. Sen sijaan jos työntekijä esimerkiksi sairastui ja toiminnan kannalta oli välttämätöntä tämän vuoksi muuttaa työvuoroluetteloa, C:n mukaan sitä ei ollut rajoitettu, kuinka monta muutosta työnantaja saattoi tällä perusteella työvuoroluetteloon tehdä. Käytännössä oli nimittäin usein niin, että yhden työntekijän sairastuessa työvuoroluetteloon oli tehtävä useita muutoksia ja useille eri henkilöille. Kaikki muutokset täytyi kuitenkin tehdä samalla kertaa ja säännöllisen työajan puitteissa. Myöhemmin korjaavaa muutosta ei voitu enää tehdä, ellei muutokselle ollut tuolloin perusteltua syytä. Jos siis tehtiin vain yksi muutos, tätä ei voinut "katua" myöhemmin eikä työvuoroluetteloa enää muuttaa esimerkiksi vain sen takia, ettei syntyisi perustetta maksaa ylityökorvausta. C:n mukaan palkansaajajärjestöjen kanssa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että työnantajan direktio-oikeus ulottui säännölliseen työaikaan saakka ja se instrumentti, millä työnjohto-oikeutta toteutettiin, oli työvuoroluettelo, johon suunniteltiin koko säännöllinen työaika ja johon tehtävät muutokset tehtiin säännöllisen työajan puitteissa. Jos oli tarve teettää ylityötä, siitä pyydettiin työntekijän suostumus. Tällainen tilanne oli esimerkiksi silloin, kun mitoitus oli niin kireä, että työtuntien vähentäminen toisaalta työvuoroluettelosta ei ollut mahdollista.

D on kertonut, että työvuoroluettelo oli aiheuttanut ongelmia 1970-luvulla, jolloin käytössä oli ollut työaikalain mukainen ylityötaulukko. Säännöllinen työaika oli vain harvoin toteutunut, ja se oli usein jäänyt vajaaksi tai mennyt yli. Vanhassa työaikalaissa ei ollut säännöksiä työvuoroluettelon muuttamisesta toisin kuin 1990-luvulla voimaan tulleessa laissa. Ongelmista oli työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken käyty keskustelua, ja yhteisymmärryksessä oli sovittu, että työaikalain mukaista taulukkoa ei sovellettaisi. Lisäksi oli sovittu, että työvuoroluetteloa voitiin muuttaa, jos jakso yllättäen keskeytyi. Osapuolet olivat sopineet tästä asiasta siis toisin kuin mitä laissa oli säädetty. Jos työntekijä esimerkiksi sairastui yllättäen ja tästä syystä myös muiden työntekijöiden työvuoroja jouduttiin muuttamaan, myös sairastunut työntekijä voitiin ottaa mukaan työvuorojen uudelleenjärjestelyyn. Tällaisessa tilanteessa peruste työvuoroluettelon muuttamiselle oli tämän yhden työntekijän sairausloma. Työvuoroluetteloon voitiin tällä samalla perusteella tehdä useita muutoksia, kunhan ne tehtiin samalla kertaa. Tällä tavalla työtunteja oli voitu jakson sisällä tasata säännöllisen työajan puitteissa. D:n mukaan tällainen muutosten tekeminen työvuoroluetteloon oli ollut yleinen käytäntö. Määräyksessä käytetty termi "sinänsä" viittasi siihen, että työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei yksin muodostanut perusteltua syytä muuttaa työvuoroluetteloa.

Arvio ja johtopäätös

Työtuomioistuin toteaa aluksi, että riidanalaisen määräyksen sanamuodosta ei suoraan käy ilmi, miten perustellusta syystä tehtävät muutokset työvuoroluetteloon voidaan käytännössä toteuttaa. Arvioitavana on, mitä osapuolten on katsottava määräyksellä tältä osin tarkoittaneen.

KVTES:n III luvun 30 §:n 2 momentin määräys on sisältynyt kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin 1970-luvun alusta lähtien. Työaikalaki ei vielä tuolloin mahdollistanut lainkaan työvuoroluettelon muuttamista ilman työntekijän suostumusta, toisin kuin nyt voimassa olevan työaikalain 35 §:n 2 momentti ("töiden järjestelyihin liittyvä painava syy"). D:n kertomuksella on selvitetty, että työmarkkinaosapuolilla on ollut yhteinen tarkoitus poiketa lain säännöksistä tältä osin. Määräys mahdollisti ja mahdollistaa edelleen työvuoroluettelon muuttamisen perustellusta syystä myös ilman työntekijän suostumusta. Edelleen D:n kertomus osoittaa, että tavoitteena on ollut säännöllisen työajan toteuttaminen. Myös C on korostanut sitä, että muutoksia voidaan tehdä nimenomaan säännöllisen työajan puitteissa.

Virka- ja työehtosopimuksissa on myös alusta lähtien sovittu, että työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei sinänsä ole määräyksessä tarkoitettu perusteltu syy. B on tuonut esiin, että säännöllistä työaikaa tasoittavalla muutoksella korjataan vain työajan ylitystä tai alitusta, mikä työehtosopimuksen mukaan ei voi olla perusteltu syy. A:n mukaan tällainen muutos on mahdollinen vain työntekijän suostumuksesta. C ja D taas ovat korostaneet sitä, että yksinomaan työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei ole perusteltu syy luettelon muuttamiselle esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on käynyt kesken työpäivän terveydenhoidollisessa tutkimuksessa. Vaikka työntekijän säännöllinen työaika tulisi tuolla jaksolla alittumaan, työnantaja ei voi ilman perusteltua syytä lisätä näitä työtunteja toisaalle työvuoroluetteloon. He ovat korostaneet lisäksi sitä, että perustellun syyn ilmetessä työvuoroluetteloon on mahdollista tehdä useampiakin muutoksia, kunhan kaikki muutokset tehdään samanaikaisesti ja säännöllisen työajan puitteissa. Heidänkään kertomusten perusteella niin sanottua korjaavaa muutosta ei ole mahdollista tehdä jälkikäteen, ellei tuolle muutokselle ole perusteltua syytä.

Kantajajärjestöjen todistajat ovat korostaneet lisäksi työvuoroluettelon työsuojelullista tarkoitusta. Kuten työaikalain 35 §:n 2 momentin perusteluissa on todettu, työntekijälle on tärkeää saada tieto työvuoroluettelosta ilmenevistä työajoistaan riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta hän kykenisi suunnittelemaan ajankäyttöään. Työntekijän tulee yleensä voida luottaa siihen, että tiedoksi saatettua työvuoroluetteloa noudatetaan muuttumattomana. Toisaalta työvuoroluettelon sitovuus ei kuitenkaan saa olla esteenä työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan järjestelyille, jotka ovat tarpeen ennalta arvaamattomien tapahtumien vuoksi. (HE 34/1996 vp s. 65–66.) Työtuomioistuin toteaa, että työvuoroluettelon työsuojeluun liittyvä tarkoitus sinänsä puoltaa työntekijäpuolen näkemystä määräyksen tulkinnasta. On lähtökohtaisesti selvää, että useamman kuin yhden samanaikaisen muutoksen tekeminen työvuoroluetteloon heikentää ajankäytön suunnitelmallisuutta ja vaikeuttaa osaltaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Vastaaja on kuitenkin vedonnut siihen, että riidanalaisen määräyksen nojalla työnantajalla on myös lisätyövoimaa tarvitessaan oikeus muuttaa työvuoroluetteloa perustellulla syyllä yksipuolisesti ilman työntekijän suostumusta. Jos työnantaja ei voisi samanaikaisesti vähentää työtunteja toisaalta työvuoroluettelosta säännöllisessä työajassa pysymisen tarkoituksessa, se tarvitsisi pakottavan lainsäädännön perusteella ylityöhön työntekijän suostumuksen. Työehtosopimusmääräys menettäisi tältä osin merkityksensä. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan osapuolten ei voida uskottavasti katsoa tarkoittaneen määräyksen tällaista tulkintaa. Työntekijän suojelu toteutuu työvuoroluetteloa muutettaessa siten, että työn määrä kunakin jaksona pysyy samana, koska kaikki muutokset tehdään säännöllisen työajan puitteissa ja edellä todetuin tavoin samanaikaisesti perustellun syyn ilmetessä.

Kantajajärjestöt ovat vielä vedonneet siihen, että vastaaja olisi hyväksynyt sen kannan asiassa. Ne ovat esittäneet tästä kirjallisena todisteena Etelä-Savon pelastuslaitoksella syntynyttä, ylityökorvauksia koskevaa erimielisyyttä koskevat asiakirjat vuosilta 2011–2014 (K2). Asiakirjoista ilmenee, että työnantaja on lopulta halunnut sopia syntyneen erimielisyyden. Työtuomioistuin katsoo, että tämän yksittäisen tapauksen lopputuloksen perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että vastaaja olisi hyväksynyt kantajajärjestöjen näkemyksen nyt riidan kohteena olevasta asiasta. Sen sijaan kantajajärjestöjen voidaan katsoa olleen tietoisia siitä, mikä on ollut työnantajapuolen kanta määräyksen tulkinnasta (V3). Määräyksen soveltamiskäytännön osalta todistajien kertomukset ovat kuitenkin olleet ristiriitaiset. Riittävää selvitystä vakiintuneesta ja kummankin osapuolen tiedossa olleesta soveltamiskäytännöstä, joka olisi muodostunut sopijapuolten yhteiseksi sopimustulkinnaksi, ei ole esitetty.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin katsoo, että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 30 §:n 2 momentin tarkoitusta vastaa parhaiten vastaajan omaksuma tulkinta, jonka mukaan työnantajalla on oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa. Kanne on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Julkisen alan unioni JAU ry ovat asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut asiassa. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Julkisen alan unioni JAU ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.950 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Valmistelija on ollut Willstedt.

Tuomio on yksimielinen.