TT 2019:18

Lausuntoasiassa oli kysymys siitä, voidaanko kuorma-autoalan työehtosopimuksen liitteen (Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskeva liite) mukaan tarjouskilpailussa voittaneen yhtiön palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteessa noudattaa koeaikaehtoa vai onko liitettä tulkittava siten, ettei koeaikaehto ole mahdollinen. Työtuomioistuin katsoi lausunnosta tarkemmin ilmenevin perustein, että liitettä tuli tulkita siten, että koeaikaehdon käyttäminen vastaanottavan yrityksen työntekijöiden työsopimuksissa on mahdollista. (Ään.)

KUULTAVAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

ASIA

Etelä-Karjalan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työehtosopimuksen tulkinnasta koeaikapurkua koskevassa asiassa

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.3.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n

välisessä kuorma-autoalan työehtosopimuksessa (1.2.2014–31.1.2017) on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

YMPÄRISTÖHUOLTOALAN KULJETUSYRITYSTEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVIA TYÖSUHTEEN EHTOJA JA MENETTELYTAPOJA KOSKEVA LIITE

1 § Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot silloin, kun muutos perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n, Jätekukko Oy:n, Kiertokapula Oy:n, Kouvolan Seudun Jätehuollon, Kymenlaakson Jäte Oy:n, Lakeuden Etappi Oy:n, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Turun Seudun Jätehuolto Oy:n, Vestia Oy:n tai Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toteuttamaan ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua

Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailussa hävinneen yrityksen on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksessä annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut viimeistään kahden viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa noudatetaan enintään kolmen viikon neuvotteluaikaa.

Hävinnyt yritys ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työntekijöitä hävinnyt yritys voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen yrityksen hoidettavaksi.

Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, koska tarjouskilpailun voittanut yritys ei palkkaa häntä, työntekijään sovelle³taan kuitenkin aina työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdassa mainittua irti³sanomisaikaa.

3 § Lisähenkilöstön palkkaaminen

Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailun voittanut yritys aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä,

että tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen yrityksen kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työvoimatoimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille, ja siitä,

että voittanut yritys tarjoaa työtä kahden kuukauden kuluessa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työntekijöiden, joille voittanut yritys on tarjonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön kahden viikon kuluessa työtarjouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen yrityksen on tehtävä työsopimukset kolmen viikon kuluessa tarvitsemiensa hävinneen yrityksen työntekijöiden kanssa.

4 § Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamisessa noudatettavat työsuhteen ehdot

Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta yritystä.

Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy sen suuruisena kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen yrityksen palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan ja irtisanomisaikojen määräytymisessä sekä huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisän määräytymisessä. Niin ikään työntekijän siirtohetken keskituntiansio säilyy kunnes työehtosopimuksen mukainen uusi keskituntiansio voidaan laskea edellyttäen, että työntekijä antaa keskituntiansiostaan luotettavan selvityksen uudelle työnantajalle.

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus vuosilomalain mukaan ensimmäiseen vuosiloma-aikaan, ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Vuosiloma-aika on annettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa toiminnan siirrosta silloin, kun toiminnan siirto tapahtuu kesälomakauden aikana.

Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajan kanssa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vuosiloma-aika kahden viikon kuluessa työsuhteensa alkamisesta.

Jollei työntekijä muuta ilmoita, kilpailussa hävinnyt yritys maksaa erääntyneen lomakorvauksen ja siirtohetkeen saakka kertyneen lomaltapaluurahan voittaneelle uudelle työnantajalle, joka siirtää rahat työntekijän palkkatilille uuden työnantajan ilmoitettua vuosiloma-ajan pitämisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

ASIAN TAUSTA

Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa on tullut vireille 3.1.2017 koeaikapurkua koskeva riita-asia (L 17/99), jossa kantajana on A ja vastaajana X Oy.

X Oy on voittanut B Oy:n järjestämän Lappeenrannan alueella suoritettavaa jätteenkuljetusta koskevan kilpailutuksen syksyllä 2015. Myös aluetta aiemmin hoitanut C Oy on osallistunut kilpailutukseen ja sen hävittyään joutunut irtisanomaan henkilöstöään, mukaan lukien A:n. A on työskennellyt 11 vuoden ajan C Oy:n palveluksessa ennen siirtymistään X Oy:n palvelukseen. A:n työsuhde C Oy:öön on päättynyt helmikuun 2016 lopussa.

X Oy on ollut marras-joulukuussa 2015 yhteydessä C Oy:öön liittyen viimeksi mainitusta yhtiöstä kilpailutuksen johdosta irtisanottaviin työntekijöihin. C Oy:stä on nimetty kaksi työntekijää, joista toinen on ollut A. X Oy on tarjonnut töitä näistä molemmille. X Oy on tehnyt 24.2.2016 A:n kanssa työsopimuksen, jossa on ollut kahden kuukauden koeaikaa koskeva ehto.

A on työskennellyt X Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa jäteauton kuljettajana ajalla 1.3.2016–4.3.2016. Työsuhde on päättynyt työnantajan tekemään koeaikapurkuun.

Kysymyksessä olevalla toimialalla on noudatettu Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta (1.2.2014–31.1.2017), jonka liitesopimuksessa (niin sanottu Lonka-sopimus) on määräykset kilpailuttamistilanteissa noudatettavista työsuhteen ehdoista ja menettelytavoista.

Asianosaiset ovat muun ohella erimielisiä siitä, onko A siirtynyt X Oy:n palvelukseen niin sanottuna vanhana työntekijänä ja millä perusteella. Asianosaiset ovat erimielisiä myös siitä, onko A:n työsuhteessa voitu soveltaa koeaikaehtoa.

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut, että X Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 29.702,40 euroa viivästyskorkoineen sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa viivästyskorkoineen.

Perusteet

Työsopimuksen purkaminen koeajalla

X Oy:n edustaja on kertonut A:lle työsopimusta tehtäessä, että A ja toinen palkattava kuljettaja siirtyivät X Oy:n palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, kuitenkin siten, että vuosilomien laskenta ja kertyminen alkoivat alusta. Aloittaessaan työt 1.3.2016 A on saanut ajettavakseen osittain alueita, joita hän ei ollut ennen ajanut, minkä lisäksi käytössä on ollut erilainen karttapohja kuin C Oy:ssä. Toisena työpäivänään A on joutunut aivan uudelle alueelle Lemille. Näistä syistä työn suorittamiseen on kulunut hieman enemmän aikaa kuin alueet jo ennestään tuntevalta kuljettajalta. A:n kolmantena työpäivänä 3.3.2016 X Oy:n edustaja on ilmoittanut olevansa tyytymätön A:n työsuoritukseen. A:lle ei ole annettu mahdollisuutta selittää tilannetta. Seuraavana päivänä X Oy on purkanut A:n työsopimuksen koeaikaan vedoten.

Työehtosopimuksen määräysten soveltaminen

Kilpailutus on ollut B Oy:n toteuttama, joten se on kuulunut työehtosopimuksen liitesopimuksen soveltamisalaan. Sopimusehtojen mukaan kilpailuttamisen hävinnyt yritys voi irtisanoa työntekijöitä yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen yrityksen hoidettavaksi. Edelleen liitesopimuksen sanamuodon mukaan lisähenkilöstön palkkaamistilanteessa kilpailutuksen voittaneen yrityksen tulee tarjota hävinneestä yrityksestä irtisanotuille työvoimatoimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille työtä kahden kuukauden kuluessa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Kilpailutuksen voittaneella yrityksellä on siten vastuu työllistää kilpailun hävinneen irtisanomia työntekijöitä aina siihen asti, kun voittajayritys ottaa kilpailuttamisen kohteen hoitaakseen.

A on ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon lähes välittömästi sen jälkeen, kun hänet on irtisanottu C Oy:stä. X Oy on haastatellut A:ta tammikuun 2016 lopussa ja tehnyt tälle työtarjouksen helmikuun 2016 alkupäivinä. Työsopimus on allekirjoitettu 24.2.2016, jolloin A on edelleen ollut työnhakijana työvoimatoimistossa. A:n työsuhde on alkanut 1.3.2016, jolloin kilpailutetun kuntaurakan työt ovat siirtyneet X Oy:lle.

Liitesopimuksen mukaan voittajayrityksen palvelukseen kilpailutuksen jälkeen siirtyneen hävinneen yrityksen työntekijän työsuhteen pituus ja palvelusaika sekä työsuhteen kestoon perustuvat edut ja velvoitteet määräytyvät aiempi työsuhde huomioiden. Kantaja A on siirtynyt vastaajan palvelukseen niin sanottuna vanhana työntekijänä, eikä hänen työsopimukseensa ole siten voinut enää määrätä koeaikaa. Kantajan työtehtävät ovat säilyneet entisinä reittimuutoksia lukuun ottamatta. Työsopimuksen koeaikaa koskeva ehto on mitätön.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

X Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja että A velvoitetaan suorittamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työsopimuksen purkaminen koeajalla

X Oy:llä on ollut oikeus sisällyttää koeaikaa koskeva ehto A:n kanssa solmittuun työsopimukseen ja päättää A:n työsuhde koeajalla.

Työehtosopimuksen määräysten soveltaminen

Henkilöstön asema ja työehdot määräytyivät kuorma-autoalan työehtosopimuksen liitesopimuksen 1 §:n mukaan silloin, kun muutos perustui siinä lueteltujen yhteisöjen toteuttamaan ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamiseen.

X Oy on tarjonnut töitä sekä palkannut tarvitsemansa uudet työntekijät tarjouskilpailussa hävinneen C Oy:n kilpailutuksen lopputuloksen johdosta irtisanomista ja työvoimatoimistossa työnhakijoina olleista työntekijöistä liitesopimuksen 3 §:n edellyttämällä tavalla. Neuvottelut työntekijöiden palkkaamisesta on aloitettu C Oy:n kanssa marraskuussa 2015 kilpailutuksen lopputuloksen selvittyä.

Liitesopimuksen ehdoista ei ole johdettavissa kieltoa sisällyttää koeaikaehtoa työsopimukseen. Kantaja A ei ole myöskään yksilöinyt sitä, mihin liitesopimuksen kohtaan koeaikaehdon sisällyttämistä koskeva kielto perustuisi. X Oy on katsonut sen vuoksi, että sillä on ollut oikeus uuden työntekijän palkkaamisen yhteydessä sisällyttää työsopimukseen koeaikaa koskeva ehto.

A ei ole siirtynyt X Oy:n palvelukseen niin sanottuna vanhana työntekijänä, eikä hänelle ole myöskään kerrottu niin työsopimusneuvotteluiden yhteydessä. Niin sanotulla vanhana työntekijänä siirtymisellä viitattiin pääasiassa liikkeenluovutustilanteissa sovellettavaan periaatteeseen, jonka mukaan työntekijän työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet säilyivät entisellään liikkeenluovutuksesta johtuvasta työnantajan vaihtumisesta huolimatta. Tässä asiassa kysymyksessä ei ole ollut liikkeenluovutus, eikä X Oy uutena työnantajana ole vastuussa työntekijän edelliseen työsuhteeseen liittyvistä saatavista. Myöskään liitesopimus ei viitannut siihen, että työntekijä tulkittaisiin sen perusteella niin sanotuksi vanhaksi työntekijäksi. Päin vastoin, toisin kuin liikkeenluovutusta koskevassa tilanteessa, liitesopimuksen mukaan uuteen työntekijään sovellettiin heti työsuhteen alusta alkaen tarjouskilpailun voittanutta yritystä velvoittavaa työehtosopimusta.

ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Vastaajayhtiö X Oy oli järjestäytymätön työnantaja, jonka on yleissitovuuden perusteella noudatettava Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta ja siten myös työehtosopimuksen sen liitettä, joka koski ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja.

A:n ja X Oy:n välisessä Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa on sovellettava ajalla 1.2.2014–31.1.2017 voimassa ollutta kuorma-autoalan työehtosopimusta. Työehtosopimuksen kilpailuttamistilanteita koskeva liite sisälsi säännökset siitä, kuinka ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailussa voittaneen ja hävinneen yhtiön tuli toimia, mikäli tarjouskilpailun lopputuloksen johdosta hävinneen oli tarpeen vähentää henkilöstöään ja voittaneen oli tarpeen palkata uusia työntekijöitä. Edelleen liitteessä oli säännökset siitä, minkälaisin ehdoin työntekijät tällaisessa tapauksessa siirtyivät tarjouskilpailun voittaneen yhtiön palvelukseen.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on pyytänyt oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, voidaanko työehtosopimuksen liitteen (Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskeva liite) mukaan tarjouskilpailussa voittaneen yhtiön palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteessa noudattaa koeaikaehtoa vai onko liitettä tulkittava siten, ettei koeaikaehto ole mahdollinen ottaen huomioon erityisesti liitteen 4 §:n mukaiset säännökset tiettyjen työsuhteen ehtojen määräytymisestä.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:lle ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY:N LAUSUNTO

Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteita koskevan liitteen tausta

Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatet³tavat työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskevat työehtosopimusmääräykset ovat tulleet linja-autoalalta. Linja-autoliikenteen kilpailuttaminen pääkaupunkiseudulla eteni vaiheittain vuodesta 1994 alkaen. Linja-autoalan työntekijäjärjestöt vaativat useissa eri yhteyksissä, että tarjouskilpailussa voittanut liikennöitsijä sitoutuisi palkkaamaan hävinneen yrityksen irti³sanomat työntekijät vanhoina työntekijöinä siten, että näiden entiset työ³suhteen ehdot säilyisivät. Työnantajapuoli vastusti näitä vaatimuksia.

Piirisovittelija Esa Lonkan sovintoehdotuksen perusteella 14.5.1997 sovittiin perustettavaksi työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia pelisäännöt kilpailuttamistilanteita varten. Neuvottelut sovittiin käytäväksi 30.9.1997 mennessä. Neuvotte³lut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen ja piirisovittelija Lonka ryhtyi viemään neuvotteluja eteenpäin sovintoehdotuksen mukaisesti. Auto- ja Kulje³tusalan Työntekijäliitto AKT ry (jäljempänä AKT) esitti linja-autoalan työehtosopimusneu³votteluissa 10.11.1997, että kilpailuttamistilanteessa voittaneen yrityksen tulee palkata hävinneen yrityksen irtisanomat työntekijät vanhoina työntekijöinä ja että kilpailutuksissa olisi kysymys liikkeenluovutuksesta. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (jäljempänä ALT) vastusti tätä esitystä. Neuvottelut päättyivät lopulta tuloksettomina 27.1.1998 ja pääkaupunkiseudulla alkoi 2.2.1998 koko pääkaupunkiseu³dun julkista joukkoliikennettä koskenut lakko. Työtuomioistuin totesi lakon laittomaksi ratkaisuissaan TT 1998:10, TT 1998:11 ja TT 1998:22.

Piirisovittelijana toiminut Esa Lonka antoi pääkaupunkiseudun kuljetusalan henkilöstön 2.2.1998 alkaneen lakon lopettamiseksi ratkai³suehdotuksen 8.2.1998, jonka asianomaiset työmarkkinajärjestöt hyväk³syivät. Tähän ratkaisuehdotukseen sisältyi esitys sopimukseksi pääkau³punkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamistilanteissa noudatettavista työsuhteen ehdoista ja menettelytavoista. Tätä sopimusta alettiin kutsua nimellä Lonka-sopimus. Lonka-sopimuksen mukaan kilpailutuksessa hävinneen yrityksen irtisanoma kuljettaja ei siirry niin sanottuna vanha³na työntekijänä kilpailutuksessa voittaneen yrityksen palvelukseen. Mi³käli kilpailutustilanteessa voittajayritys palkkaa hävinneen yrityksen irtisanoman kuljettajan, kysymyksessä on uusi työsuhde. Voittajayrityksen palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteessa noudatetaan voittajayrityksen työehto³sopimusta.

Edellä mainituissa neuvotteluissa ALT piti tärkeänä, ettei pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamisti³lanteissa kilpailuttamisen kohteen siirtyminen voittaneen liikenteenhar³joittajan hoidettavaksi muodosta liikkeen luovutusta. Tästä seikasta oli vireillä myös jäljempänä selostettava oikeudenkäynti yleisessä tuomiois³tuimessa. ALT:n tarkoituksena oli saada kilpailuttamistilanteisiin sellai³nen ratkaisu, jossa tuolloin vireillä olleen oikeudenkäynnin lopputuloksesta riippumatta työehtosopimus ei tulisi sisältä³mään määräyksiä, jotka vastaisivat liikkeenluovutustilannetta. Tuolloin pääkaupunkiseudulla toimineissa linja-autoyhtiöissä oli ALT:n ja AKT:n väli³sen työehtosopimuksen lisäksi käytössä useita eri työehtosopimuksia. Mikäli kilpailutetun liikennöintikohteen siirtyminen hävinneeltä yritykseltä voittajayritykselle olisi muodos³tanut liikkeen luovutuksen, se olisi toisinaan johtanut tilanteeseen, jossa voittajayrityksen olisi tullut noudattaa linja-autonkuljettajiinsa eri työehtosopimuksia ja erilaisia työeh³toja. ALT halusi estää tällaiset tilanteet.

Työriidan sovittelun yhteydessä käydyissä keskusteluissa ei ollut erik³seen puhetta työsopimuslain tai alan työehtosopimusten tarkoittamasta koeajasta. Työntekijäpuoli vaati, että tarjouskilpailussa voittanut liikennöitsijä sitoutuisi palkkaa³maan hävinneen yrityksen irtisanomat työntekijät vanhoina työntekijöinä siten, että näiden entiset työsuhteen ehdot säilyisivät. Tämä vaatimus ei menestynyt, mutta Lonkan 8.2.1998 antama ratkaisuehdotus sisälsi muutamia määräyksiä kilpailussa voittaneen yrityksen palkkaaman työntekijän työsuhteen eh³doista. Ratkaisuehdotuksessa 8.2.1998 ei ole mitään mää³räyksiä tai rajoituksia työsopimuslain ja työehtosopimusten tarkoittamaan koeaikaan liittyen.

Edellä kerrotun lakon taustalla oli kiista siitä, onko pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamistilanteissa kysymys liikkeen luovutuksesta. Tätä riitakysymystä koskeva asia oli lakon aikana vireillä Helsingin ho³vioikeudessa. Lopulta kor³kein oikeus antoi ratkaisun liikkeen luovutusta koskevaan asiaan pyydettyään asiasta ensin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Korkein oikeus päätyi ratkaisussaan KKO 2001:44 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion C-172/99 mukaisesti siihen, että tilannetta, jossa linja-autoliikenteen harjoittaja oli vaihtunut eräillä seutulinjoilla kilpailuttamisen seurauksena, ei tulkita liikkeen luovutukseksi, kun yritysten välillä ei ollut tapahtunut merkittä³vää aineellisen liikeomaisuuden luovutusta. Tämä ratkaisu tuli kuitenkin piirisovittelija Esa Lonkan ratkaisuehdotuksen 8.2.1998 antamisen ja hyväksytyksi tulemisen jälkeen.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 10.4.2000 liitot sopivat työryhmästä, jonka tehtävänä oli laatia kuorma-autoalan työehtosopimukseen ympäristöhuoltoa koskeva liite 1.6.2000 mennessä. Tällainen työryhmä sovittiin uudelleen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 8.1.2001. AKT esitti kuorma-autoalan työehtosopimusneuvotteluissa marraskuussa 2002, että kyseiseen työehtosopimukseen sovittaisiin samanlaisia kilpailutukseen liittyviä määräyksiä ympäristöhuollon työntekijöiden osalta, kuin mitä Lonka-sopimuksessa oli. ALT ei hyväksynyt tätä esitystä. Työehtosopimusneuvotteluissa ei päästy liittojen kesken ratkaisuun ja AKT ryhtyi painostamaan työnantajaliittoa työtaistelulla. Asia ratkesi lopulta valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen 3.2.2003 antamalla sovintoehdotuksella. Tämän osapuolten hy³väksymän sovintoehdotuksen liitteenä oli kuorma-autoalan työehtoso³pimuksen liite numero B2 koskien ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelyta³poja. Tässä liitteessä ei ole mitään mainintaa koeajasta ja liite vastaa muutoinkin sisällöllisesti niin sanotun Lonka-sopimuksen sisältöä. Myöskään tämän työriidan yhteydessä käydyissä neuvotteluissa ei ole ollut mitään puhetta koeajasta eikä siten myöskään sen käytön rajoittamisesta tai kieltämisestä.

Edellä mainitut ympäristöhuoltoalan kilpailuttamistilanteisiin liittyvät määräyk³set otettiin sellaisenaan kuorma-autoalan työehtosopimukseen ensimmäisen kerran sopimuskaudelle 1.2.2003–31.1.2006.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen 1.2.2014–31.1.2017 liite on olennaisilta osiltaan saman sisältöinen kuin sovintoehdotuksen 3.2.2003 liite. Joitain muutoksia on kuitenkin tehty seuraavasti. Liitteen 1 §:n soveltamisala on muuttunut siltä osin, että määräyksessä ei mainita enää Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta YTV:tä, vaan luetellaan kilpailua järjestäviä yrityksiä, jotka ovat soveltamisen piirissä. Liitteen 2 §:ään on lisätty uusi kolmas kappale, miltä osin muutos on tullut jo johonkin aikaisempaan työehtosopimukseen. Tämä ilmenee jo siitä, että kuorma-autoalan työehtosopimuksessa muutokset edeltävään työehtosopimukseen nähden merkitään aina tekstin sivussa olevalla pystyviivalla, eikä tällaista merkintää ole tässä kohdassa. Liitteen 3 § on entisellään. Liitteen 4 § on muuten entisellään, mutta siihen on lisätty uusi viides kappale, joka koskee lomakorvausta ja lomaltapaluurahaa. Tämäkin muutos on tehty jo johonkin aikaisempaan työehtosopimukseen. Liitteen 5 § on entisellään. Liitteen 6 §:n tarkoittamaa työryhmää koskevat määräykset ovat entisellään ja työryhmää koskevia määräyksiä on otettu lisäksi liitteen 1 §:ään. Liitteen voimassaoloa koskeva 7 § on entisellään.

Työehtosopimuksen 1.2.2014–31.1.2017 kilpailuttamistilanteita koskevassa liitteessä ei ole mitään mainintaa työsuhteen koeajas³ta ja liite vastaa muutoinkin sisällöllisesti niin sanotun Lonka-sopimuksen sisäl³töä, kuitenkin muokattuna ympäristöhuoltoalalle. Kyseisen liitteen sopimisen yhtey³dessä ei ole ollut mitään puhetta eikä sovittu työsopimuslain tarkoittamasta koeajasta eikä siten myöskään sen käytön rajoittamisesta.

Koeaikaehdon käyttäminen lausuntopyynnössä tarkoitetuissa tilanteissa

Koeaikaehtoa on saanut käyttää lausuntopyynnössä tarkoitetuissa tilanteissa. ALT on vakiintuneesti tulkinnut työehtosopimuksen ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteita koskevaa liitettä siten, että sillä ei ole estetty koeaikaehdon käyttämistä tilantees³sa, jossa jätteenkuljetusta koskevan kilpailutuksen yhteydessä hävinneen yrityksen irtisanoma kuljettaja palkataan kilpailutuksessa voittaneen yrityksen palvelukseen. Näin on myös ALT:stä vastattu, mikäli jäsenyrityksestä on kysytty, saako koeaikaa käyttää tällaisessa tilanteessa. Koeajan käytölle on myös asialliset perusteet. Koeaikaehdon käyttäminen ei ole tällaisessa tilanteissa työntekijän työsuhdeturvan kiertämistä.

ALT:n ja AKT:n intressit Lonka-sopimuksen syntymisen taustalla ovat olleet erilaiset. ALT on pitänyt erittäin tärkeänä sitä, että työntekijöiden irtisanominen kilpailutuksen johdosta ja irtisanottujen palkkaaminen uusina työntekijöinä voittajayritykseen ei muodosta liikkeen luovutusta ja että myöskään työehtosopimuksilla ei sovita työntekijän siirtyvän kilpailutustilanteessa niin sanottuna vanhana työntekijänä. ALT:lla ei olisi ollut mitään intressiä sopia koeajan käytön kieltämisestä, koska kysymys on uudesta työntekijästä, työsopimuksesta ja työsuhteesta. Lonka-sopimuksen tarkoituksen (ja sanamuodon) mukainen tulkinta johtaa nimenomaan siihen lopputulokseen, että koeaikaa saa käyttää.

Linja-autoalan työehtosopimuksessa (6 §) ja kuorma-autoalan työehtosopimuksessa oli jo vuonna 1995 ja on edelleen seuraavanlainen määräys koejasta: "Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoitettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä." Tämä teksti on säilynyt muuttumattomana tähän päivään asti. Mikäli ALT ja AKT olisivat yhdessä tarkoittaneet tehdä työehtosopimukseen jonkin muutoksen siinä olevan koeaikaehdon osalta, muutos olisi merkitty työehtosopimukseen vuonna 1998, tai jos kirjaus olisi jäänyt silloin epähuomiossa tekemättä, muutos olisi tehty myöhemmin.

ALT:lla ja AKT:lla ei ole ollut yhteistä tulkintaa koeajan käytöstä kilpailutustilanteissa eikä yhteistä näkemystä siitä, miten riidanalaisia määräyksiä on alalla käytännössä sovellettu. Se, että koeaikaehdosta ei olisi Lonka-sopimuksen olemassa oloaikana syntynyt aiemmin riitaisuutta, ei osoittanut koeaikaehdon käytön olevan kiellettyä. Työsuhteen päättämisiä koeajalla ei ole välttämättä riitautettu tai riidat ovat voineet päätyä sovintoon.

Edellä todetun perusteella työtuomioistuimen on tulkittava riidanalaisia määräyksiä niiden sanamuodon mukaisesti. Työehtosopimuksen liitteen sanamuoto tukee ALT:n kantaa, jonka mukaan koeaikaehtoa saa käyttää kilpailutustilanteissa. Koeajasta ei ole mitään kirjausta kyseisessä liitteessä, joten sanamuodon mukaan sen käyttöä ei ole rajoitettu tai kielletty. Tästä sanamuodosta poikkeavan tulkinnan esittäneellä AKT:lla on velvollisuus näyttää toteen väitteensä.

Kysymyksessä olevan liitteen 4 § sisältää tyhjentävän luettelon kilpailuttamisessa noudatettavista työsuhteen ehdoista. Työsuhteen pituuden tai palvelusajan säilymisen on sovittu koskevan vain vuosilomaa, sairausajan palkkaa ja irtisanomisaikaa. Muilta osin työsuhteen kesto voittajayrityksessä lasketaan alkavaksi siitä, kun uusi työsuhde voittajayrityksessä alkaa. Liitteen 4 § osoit³taa jo itsessään sen, ettei työntekijä siirry voittajayritykseen niin sanottu³na vanhana työntekijänä, koska 4 §:n määräykset olisivat muussa tapauksessa tarpeettomia. Voittajayritykseen siirtyvä työntekijä on uusi työntekijä ja hänen kanssaan tehdään uusi työsopimus. Lisäksi liitteen 3 §:n sana³muodosta ilmenee, että kysymys on uudesta työntekijästä. Liitteen 4 §:n mukaan siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan voittajayritystä sitovaa työehtosopimusta.

Edellä olevin perustein ALT katsoo, että työ³ehtosopimuksen liitteen tarkoittamassa tilanteessa, jossa työntekijä siirtyy kilpailutuksen voittaneen yhtiön palvelukseen, voidaan siirty³vän työntekijän työsuhteessa käyttää työsopimuslaissa tarkoitettua koeaikaehtoa.

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY:N LAUSUNTO

Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteita koskevan liitteen tausta

Edellä ALT:n lausunnossa otsikon "Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteita koskevan liitteen tausta" alla mainitut seikat ja tapahtumainkulku ovat sinänsä riidattomia. AKT on kuitenkin korostanut, että Lonka-sopimuksen ja kysymyksessä olevan liitteen tarkoituksena on ollut turvata, että niissä tarkoitetuissa kilpailuttamistilanteissa kilpailutuksen voittava yritys saa tarvitsemansa ammattitaitoiset työntekijät tekemään kilpailutuksen myötä siirtyvät työt ja toisaalta se, että nämä ammattitaitoiset työntekijät voivat työn tekemisen katkeamatta jatkaa tavanomaisessa työssään entisin ehdoin. Riidatonta on, että Lonka-sopimuksen ja kyseisen liitteen sopimisen yhtey³dessä ei ole ollut mitään puhetta eikä sovittu työsopimuslain tarkoittamasta koeajasta. Jos koeaikaehdosta olisi ollut puhetta ja jos koeaikaehto olisi katsottu mahdolliseksi, se olisi mahdollistanut työntekijän irtisanomissuojan kiertämisen, jolloin sopimus olisi käynyt tarkoituksettomaksi ja sitä tuskin olisi lainkaan tehty.

Koeaikaehdon käyttäminen lausuntopyynnössä tarkoitetuissa tilanteissa

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen (1.2.2014–31.1.2017) ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteita koskevan liitteen 4 §:n mukaan kilpailussa voittaneen yri³tyksen palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteeseen sovelletaan työsuhteen ehtoja kuten 4 §:ssä on säädetty.

Liitteen 4 §:n mukaan työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy sen suuruisena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen yrityksen palvelukseen. Liitteen 4 §:stä sovittaessa on nimenomaisesti tar³koitettu työntekijän siirtymisen olevan verrattavissa niin sanotun vanhan työntekijän asemaan, jossa työntekijän työsuhteen ehdot säilyvät kaikilta osin ennal³laan uuden työantajan palveluksessa.

Työehtosopimuksen liitteen tarkoituksena on taata yhtäältä ympäristöhuoltoalalla hyvin yleisesti ja usein tapahtuvien kilpailutusten seurauksena siirtyvien työntekijöiden työsuhteet ja toisaalta työnantajille työntekijöiden saatavuus. Kilpailutusten myötä siirtyvät käytännössä yrityksen tehtävävastuut ja niitä suorittavat työntekijät. Vaikka kyseessä ei ole lain mukainen liikkeen luovutus, oikeusvaikutukset työnantajalle ja työntekijälle ovat samankaltaiset. Työntekijöiden työtehtävät muuttuvat pääsääntöisesti hyvin vähän. Muu³tokset johtuvat ajokaluston ja mahdollisen työpiirin muutoksesta. Ydintyötehtävät eli ajokaluston kuljettaminen ja jätteiden kerääminen eivät kuitenkaan muutu.

Työntekijä säilyttää työehtosopimuksen määräysten mukaan kaikki työsuhteen keston pe³rusteella ansaitsemansa edut siirtyessään kilpailutuksen myötä toisen työnantajan palveluk³seen. Siten koeaikaehdon hyväksyminen työn³tekijän uuden työsuhteen ehdoksi mahdollistaisi työsuhdeturvan kiertä³misen. Koeaikaehtoa ei voi vallitsevan oikeuskäytännön nojalla käyttää työsuhdeturvan kiertämiseksi (katso korkeimman oikeuden ratkaisut KKO 1986 II 52, KKO 1995:103 ja KKO 2009:35). Jättäessään lausumatta erikseen koeajasta työehtosopimuksen 1.2.2014–31.1.2017 ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteita koskevassa liitteessä työehtosopimuksen osapuolet eivät ole tarkoittaneet, että entisen kaltaisiin työtehtäviin siirtyvän työntekijän työsopimukseen voitaisiin asettaa koeaikaehto.

Kun ottaa huomioon Lonka-sopimuksen syntymiseen vaikuttaneet molempien osapuolten intressit, sopimuksen tarkoituksen mukainen tulkinta johtaa siihen lopputulokseen, ettei koeaikaehtoa ole voinut sisällyttää sopimuksiin, eikä se ole koskaan ollut osapuolten tarkoituksena. Lonka-sopimus on alun perin syntynyt jo 8.2.1998 ja siirretty ehdoiltaan sellaisenaan Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskevaan liitteeseen vuonna 2003. Lonka-sopimukseen sidottujen osapuolten välillä vakiintunut tulkinta sopimuksen syntyhetkistä tähän päivään saakka on ollut se, ettei koeaikaehtoa voi soveltaa Lonka-sopimuksen perusteella tehtäviin työsopimuksiin. AKT:n tietojen mukaan koeaikaehtoa ei ole käytetty koskaan aiemmin Lonka-sopimuksen perusteella tehdyssä työsopimuksessa, eikä koeaikaehdosta ole koko Lonka-sopimuksen olemassaoloaikana syntynyt minkäänlaista riitaisuutta ennen käsiteltävänä olevaa asiaa. AKT on myös sopimuksen koko voimassaoloajan vastannut siitä esitettyihin kysymyksiin, ettei koeaikaehtoa voi sisällyttää Lonka-sopimuksen perusteella tehtäviin työsopimuksiin.

Työehtosopimusriitojen sovittelutilanteissa sopimusta tehtäessä ei voitu edellyttää, että jokainen yksityiskohta kirjataan sopimukseen. Sovitteluehdotuksesta syntynyttä Lonka-sopimusta ei voi tulkita pelkän sanamuodon mukaisesti, vaan tulkintaa on tehtävä laajemmin ottaen huomioon osapuolten yhteinen tarkoitus ja sopimuksen syntyyn vaikuttaneet muut seikat sekä kokonaisuus.

Edellä mainituilla perusteilla AKT katsoo, ettei kilpailutuksen myötä siirtyvien työntekijöiden uusiin työsopimuksiin voida sopia koeaikaehtoa. AKT pitää työehtosopimuksen liitteen tarkoittamassa kilpailutilanteessa siirtyvän työntekijän työsopimukseen otettua koeaikaehtoa työehtosopimuksen ja työntekijän suojaksi annettujen säännösten vastaisena sekä työsopimuslain perusteella mitättömänä.

TODISTELU

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. pöytäkirja pääkaupunkiseudun Lonka-seurantaryhmän kokouksesta 30.4.2013, hyväksytty allekirjoituksin 15.5.2013

2. liittojen yhteinen ohjeistus työntekijöille Lonka-sopimuksen mukaisista menettelytavoista linjojen H51 ja H56 kilpailutukseen liittyen (allekirjoittamaton ja päiväämätön)

3 a. pöytäkirja 5.1.2017 koskien Lonka-sopimuksia

3 b. pöytäkirja 14.11.2017 koskien koskien Lonka-sopimusten aikojen laskemista

4 a–c. pöytäkirjat 5.2.2015, 18.6.2015 ja 18.8.2015 koskien pääkaupunkiseudun Lonka-sopimusta

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n kirjalliset todisteet

1 a. D Oy Ab:n työntekijän kanssa 2.9.2013 tekemä vakiotyösopimus Lonka-sopimuksen perusteella

1 b. D Oy Ab:n työntekijän kanssa 3.12.2013 tekemä vakiotyösopimus, johon ei noudateta Lonka-sopimusta

2 a. F Oy:n työntekijän kanssa 15.3.2017 Lonka-sopimuksen perusteella tekemä vakiotyösopimus, jossa ei ole koeaikaehtoa

2 b. F Oy:n työntekijän kanssa 22.5.2017 tekemä vakiotyösopimus, johon ei noudateta Lonka-sopimusta

3. G Oy:n työntekijän kanssa 5.8.2004 tehty työsopimus, johon sovelletaan Lonka-sopimusta

4. H Oy:n työntekijän kanssa 28.10.2011 tehty työsopimus, johon sovelletaan Lonka-sopimusta

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n muu oikeudenkäyntiaineisto

1. piirisovittelija Esa Lonkan sovintoehdotus 14.5.1997

2. ote AKT:n muutosesityksistä linja-autoalan työehtosopimukseen 10.11.1997

3. piirisovittelija Lonkan ratkaisuehdotus 8.2.1998

4. valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen 3.2.2003 liitteenä oleva kuorma-autoalan työehtosopimuksen liite numero B2 koskien ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Lausuntoasiassa on kysymys siitä, voidaanko työehtosopimuksen liitteen (Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskeva liite) mukaan tarjouskilpailussa voittaneen yhtiön palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteessa noudattaa koeaikaehtoa vai onko liitettä tulkittava siten, ettei koeaikaehto ole mahdollinen ottaen huomioon erityisesti liitteen 4 §:n mukaiset säännökset tiettyjen työsuhteen ehtojen määräytymisestä.

Liite on tullut kuorma-autoalan työehtosopimukseen ensimmäisen kerran sopimuskaudelle 1.2.2003–31.1.2006 valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen 3.2.2003 antamalla sovintoehdotuksella, joka vastasi sisällöllisesti niin sanotun Lonka-sopimuksen sisältöä. Lonka-sopimuksella tarkoitettiin piirisovittelijana toimineen Esa Lonkan pääkaupunkiseudun kuljetusalan henkilöstön 2.2.1998 alkaneen lakon lopettamiseksi antamaa ratkai³suehdotusta 8.2.1998, johon sisältyi esitys sopimukseksi pääkau³punkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamistilanteissa noudatettavista työsuhteen ehdoista ja menettelytavoista ja jonka asianomaiset työmarkkinajärjestöt hyväk³syivät.

Työehtosopimuksen 1.2.2014–31.1.2017 kilpailuttamistilanteita koskevassa liitteessä ei ole mitään mainintaa työsuhteen koeajas³ta. Liite vastaa sisällöllisesti niin sanotun Lonka-sopimuksen sisäl³töä, kuitenkin muokattuna ympäristöhuoltoalalle. Asiassa on riidatonta, että kyseisen liitteen sopimisen yhtey³dessä tai aiemmissakaan sopimisen vaiheissa ei ole ollut mitään puhetta eikä sovittu nimenomaisesti koeajasta eikä siten myöskään sen käytön rajoittamisesta.

ALT:lla ja AKT:lla on eriävät käsitykset siitä, mikä on ollut työehtosopimuksen liitteen vakiintunut tulkinta. ALT on katsonut, että koeaikaehtoa on voinut käyttää ja ohjeistanut näin jäseniään. AKT on katsonut, että koeaikaehdon käyttäminen ei ollut sallittua ja vastaavasti ohjeistanut näin kysyttäessä. AKT on esittänyt näyttönä Lonka-sopimuksen tulkinnasta eräissä yhtiöissä käytössä olleita työsopimuksia, joiden käyttämisen laajuus työsopimusmalleina on kuitenkin jäänyt tarkemmin selvittämättä. Vaikka kysymyksessä on valtakunnallinen sopimus, on asiassa esitetyn näytön perusteella jäänyt selvittämättä, että sopimuksella olisi ollut yhtenäistä ja vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Asiassa on jäänyt epäselväksi myös se, onko sopimuksen tulkintaa riitautettu aiemmin.

Koeajasta säädetään työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä. Osa työsuhteen voimassaoloajasta voidaan sopia koeajaksi. Työnantaja ja työntekijä voivat purkaa työsopimuksen koeajan kuluessa työsopimuslaissa säädetyistä työsuhteen päättämisperusteista riippumatta. Koeajan kuluessa lakisääteinen irtisanomissuoja ei ole voimassa, joten koeaikaehdosta sopiminen on etenkin työnantajan intressissä. Työsopimuksen purkaminen koeajan kestäessä merkitsee sitä, että koeaikaan vetoamisen seurauksena työsuhde päättyy välittömästi. Jos työsuhteeseen halutaan sisältyvän koeaika, on siitä sovittava työsopimuksessa. Koeaikaa koskevista määräyksistä voidaan sopia myös työehtosopimuksessa. Jotta tällainen koeaikamääräys tulisi työsopimusosapuolten välillä noudatettavaksi, työnantajan on ilmoitettava määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Työehtosopimus on kirjallinen sopimus ja sen sanamuoto ilmaisee lähtökohtaisesti osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisällön. Tässä asiassa kysymyksessä oleva liite on alun perin perustunut piirisovittelijan tekemiin sovintoehdotuksiin, mutta liite on sittemmin uusittu useampaan kertaan entisen sisältöisenä ja otettu osaksi paitsi linja-autoliikenteen, myös kuorma-autoliikenteen työehtosopimusta. Koska työehtosopimuksen osapuolten käsitykset eroavat tosistaan, on tulkinnan lähtökohdaksi otettava liitteen sanamuoto, jota muu asiassa esitetty selvitys voi tukea tai sen kumota.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymyksessä uusi X Oy:n ja A:n välinen työsuhde, johon lähtökohtaisesti voidaan liittää uuteen työsuhteeseen liittyvät ehdot ja elementit, kuten koeaika. Liitteen 4 §:ssä on sovittu poikkeuksista, joita liittyy muun muassa vuosiloman, sairausajan palkan ja irtisanomisaikojen määräytymiseen.

Korkein oikeus on katsonut ratkaisussa KKO 2001:44 Euroopan Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-172/99 antaman tuomion mukaisesti, että linja-autoliikenteen harjoittajan vaihtuminen eräillä pääkaupunkiseudun seutulinjoilla kilpailuttamisen seurauksena ei merkinnyt liikkeen luovutusta yritysten välillä, minkä vuoksi myöskään tässä asiassa ei liikkeen luovutukseen perustuvista säännöksistä voida saada apua työehtosopimuksen tulkintaan.

Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskevan liitteen 4 §:n mukaan kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta yritystä. Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy sen suuruisena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen yrityksen palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan ja irtisanomisaikojen määräytymisessä sekä huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisän määräytymisessä.

Liitteen 4 §:ssä tai liitteessä muutenkaan ei ole nimenomaisesti sovittu siitä, että siirtyvän työntekijän työsuhteessa tulisi noudattaa koeaikaehtoa tai siitä, että koeaikaehdon ottaminen siirtyvän työntekijän työsopimukseen olisi kiellettyä. Koska liitteen 4 §:n määräyksessä ei ole mainittu koeaikaa, tulee määräystä tulkita sen sanamuodon mukaisesti siten, että siirtyvän työntekijän työsuhteeseen voidaan liittää koeaikaa koskeva ehto. Kun näin on asian laita, eikä asiassa ole esitetty työtuomioistuimessa henkilötodistelua, jonka perusteella liitettä tulisi tulkita laajentavasti vastoin sen sanamuotoa ja sisällyttäen siihen koeaikaa koskevan ehdon kielto, työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että työehtosopimuksen liitettä Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskeva liite, erityisesti liitteen 4 §:n määräystä on tulkittava siten, että koeaikaehdon käyttäminen vastaanottavan yrityksen työntekijöiden työsopimuksissa on mahdollista.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Pärssinen, Forsén ja Zaerens jäseninä. Esittelijä on ollut Snellman-Valtonen.

Lausunnosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Zaerens, jonka lausuntoon jäsen Forsén yhtyi, lausui:

ALT:lla ja AKT:lla on eriävät käsitykset siitä, mikä on ollut työehtosopimuksen liitteen vakiintunut tulkinta. ALT on katsonut, että koeaikaehtoa on voinut käyttää ja ohjeistanut näin jäseniään. AKT on katsonut, että koeaikaehdon käyttäminen ei ollut sallittua ja vastaavasti ohjeistanut näin kysyttäessä. AKT on esittänyt näyttönä sopimuksen tulkinnasta muutamia työsopimuksia. Vaikka kysymyksessä on valtakunnallinen sopimus, on asiassa esitetyn näytön perusteella jäänyt selvittämättä, että sopimuksella olisi ollut yhtenäistä ja vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Asiassa on jäänyt epäselväksi myös se, onko sopimuksen tulkintaa riitautettu aiemmin.

Työehtosopimus on kirjallinen sopimus ja sen sanamuoto ilmaisee lähtökohtaisesti osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä. Tässä tapauksessa kysymyksessä oleva liite on alunperin perustunut sovintoehdotuksiin, mutta se on sittemmin uusittu useampaan kertaan entisen sisältöisenä. Näin ollen sen sanamuodon voidaan lähtökohtaisesti katsoa ilmentävän osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä.

Kyseisen liitteen 4 §:n mukaan kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta yritystä. Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy sen suuruisena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen yrityksen palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan ja irtisanomisaikojen määräytymisessä sekä huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisän määräytymisessä. Liitteen 4 §:ssä tai liitteessä muutenkaan ei mainita nimenomaisesti, voiko siirtyvän työntekijän työsuhteessa noudattaa koeaikaehtoa.

Liitteen 4 §:n mukaan siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy entisen suuruisena muun ohella irtisanomisaikojen määräytymisessä. Korkeimman oikeuden ratkaisuista KKO 1986 II 52, KKO 1995:103 ja KKO 2009:35 ilmenevän oikeusohjeen mukaan koeaikaa koskevalla työsopimuksen ehdolla ei ole sallittua kiertää työsopimuksen purkamista ja irtisanomista koskevia määräyksiä. Työtuomioistuin katsoo, että koeaikaehdon käyttäminen lausuntopyynnön tarkoittamissa kuljetusalan yritysten kilpailuttamistilanteissa mahdollistaisi sen, että työehtosopimuksen määräyksen nojalla toisen yrittäjän palvelukseen siirtyvän työntekijän työsuhteen pituuden tai hänen palvelusaikansa säilymisen merkitystä irtisanomisaikojen määräytymisessä voitaisiin kiertää. Koska lakisääteinen irtisanomissuoja ei ole voimassa koeajan kuluessa ja koska koeaikapurun seurauksena työntekijän työsuhde päättyy välittömästi, työtuomioistuin katsoo, että koeaikaehdon käyttäminen kilpailutuksen seurauksena siirtyvän työntekijän työsuhteessa mahdollistaisi työntekijän työsuhdeturvan kiertämisen ja johtaisi sen vuoksi liitteen 4 §:n sanamuodosta ilmenevän sopimuksen tarkoituksen vastaiseen lopputulokseen.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että työehtosopimuksen liitettä (Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskeva liite) on tulkittava siten, ettei koeaikaehdon käyttäminen ole mahdollista.