TT 2019:17

Paikkakunnalla oli toiminut yhtiön kaksi tehdasta (tehdas 1 ja tehdas 2). Yhtiö oli aloittanut tammikuussa 2015 koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen seurauksena tehtaan 1 toiminnot oli siirretty pääosin yhtiön Viron tehtaalle. Yhtiö oli irtisanonut muiden ohella kolmen kanteessa tarkoitetun työntekijän työsopimukset taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Yhtiö oli joulukuussa 2014 palkannut tehtaalle 2 seitsemän uutta työntekijää. Tuomion perusteluista tarkemmin ilmenevin tavoin asiassa jäi näyttämättä, että yhtiö ei tiennyt tehtaan 1 toimintojen siirtämisestä Viroon jo hyvissä ajoin ennen vuoden 2014 päättymistä. Tämän vuoksi mainitut uudet työntekijät oli palkattu työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ennen kanteessa tarkoitettujen kolmen työntekijän irtisanomista, vaikka yhtiön toimintaedellytykset eivät olleet vastaavana aikana muuttuneet.

Yhden irtisanotun työntekijän osalta yhtiön ei näytetty riittävällä tavalla selvittäneen työntekijän soveltuvuutta niihin työtehtäviin, joihin uusia työntekijöitä oli palkattu. Toisen irtisanotun työntekijän osalta jäi näyttämättä, että työntekijä ei olisi kohtuullisen perehdytyksen tai koulutuksen jälkeen kyennyt mainittuihin työtehtäviin. Kolmas työntekijä soveltui riidattomasti mainittuihin työtehtäviin, eikä hänen näytetty väitetyllä tavalla kieltäytyneen hänelle tarjotusta työstä. Kanne hyväksyttiin ja yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijöille korvausta työsopimusten perusteettomasta päättämisestä.

KANTAJA

Teollisuusliitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Työsopimusten irtisanominen kollektiiviperusteella, työn tarjoamis- ja uudelleensijoitusvelvollisuus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.6.2018 ja 22.8.2018

Pääkäsittely 5.9.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n (nykyään Teollisuusliitto ry) työehtosopimus (1.11.2013–31.10.2016) sisältää muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

35 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

35.1 Irtisanomisen perusteet

Työsopimuksen irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja

3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

Työehtosopimuksen viittaussäännöksen nojalla osana työehtosopimusta

sovelletaan myös seuraavia työsopimuslain ("TSL") säännöksiä

TSL 7 luku 1 §

Yleissäännös irtisanomisperusteista

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

TSL 7 luku 3 §

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun

1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai

2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

TSL 7 luku 4 §

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus

Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.

Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä.

….....................................................................................................................

41.1 Korvausten määräytyminen

Työnantajan korvausvelvollisuus työehtosopimuksen mukaisten

perusteiden vastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta määräytyy

työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy:n (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) eräässä toimipisteessä on toiminut ennen talven 2015 yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista tehoelektroniikkatuotanto (PE, Power Electronics) TRK 1 -tehtaalla ja tehomuuntajatuotanto (PT, Power Transformers) TRK 2 -tehtaalla. Tammikuussa 2015 yhtiö on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut, jotka ovat koskeneet yhtiön koko henkilöstöä. Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla on ollut tehoelektroniikkaliiketoiminnan kannattavuuden heikentyminen ja konsernin kokonaistuloksen tappiollisuus. Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena on ollut tuotantorakenteen muutos ja yhtiön kannattavuuden parantaminen kaupungin toimipisteessä vuoden 2015 tulevaisuuden näkymät huomioiden.

Yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena yhtiö on siirtänyt vuoden 2015 aikana erään toimipisteen tehoelektroniikkatuotannon yhtiön Viron tehtaalle lukuun ottamatta prototyyppien valmistamista, johon tehtävään on jäänyt kuusi työntekijää. Tehoelektroniikkatuotannon tehtävien päättyessä TRK 1 ja TRK 2 -organisaatiot on yhdistetty uudeksi TRK-organisaatioksi. Yhtiö on irtisanonut yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena 73 työntekijää.

A on työskennellyt yhtiön palveluksessa käämijänä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 28.8.1989 alkaen. A on työskennellyt tehoelektroniikkatuotannon yksikössä TRK 1-tehtaalla. A ei ole työuransa aikana työskennellyt tehomuuntajatuotannon yksikössä. A:n työtehtävänä on ollut tehoelektroniikkatuotantoon liittyvä alumiini- ja kuparikäämintä. A:n työsopimus on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 7.4.2015 päättymään 7.10.2015.

B on työskennellyt yhtiön palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa käämintä-, kokoonpano ja kytkentätehtävissä 7.1.2004 alkaen. B on työskennellyt tehoelektroniikkatuotannon yksikössä TRK 1-tehtaalla. B ei ole uransa aikana työskennellyt tehomuuntajatuotannon yksikössä. B on ollut vuorotteluvapaalla 1.7.2014–24.6.2015. B:n työsopimus on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 27.5.2015 päättymään 3.10.2015. Työsuhteensa päättymisen jälkeen B on työskennellyt yhtiön palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa vuorotteluvapaan sijaisena logistiikkatoiminnossa 2.11.2015–6.5.2016.

C on työskennellyt yhtiön palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 21.8.2006 alkaen. C on työskennellyt tehoelektroniikkatuotannon yksikössä TRK 1-tehtaalla. Lisäksi hän on ennen joulukuuta 2014 ja myös tämän jälkeen työskennellyt myös tehomuuntajatuotannon yksikössä TRK 2 -tehtaalla. C on työskennellyt ensin lopputarkastajana ja 28.10.2008 alkaen kytkijänä tehoelektroniikkatuotannossa. C:n työsopimus on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 1.9.2015 päättymään 1.1.2016.

Yhtiö on vuoden 2014 aikana palkannut ainakin seuraavat uudet työntekijät toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin:

D 1.12.2014 lukien,

E 1.12.2014 lukien,

F 1.12.2014 lukien,

G 1.12.2014 lukien,

H 29.12.2014 lukien,

I 29.12.2014 lukien, ja

J 15.12.2014 lukien.

Kaikki edellä mainitut seitsemän uutta työntekijää on palkattu tehomuuntajatuotannon yksikköön eli TRK 2 -tehtaalle. Tehoelektroniikkatuotantoon ei ole palkattu uusia työntekijöitä. Nämä uudet vuoden 2014 lopulla palkatut työntekijät ovat työskennelleet ennen vakinaistamistaan yhtiössä siten, että kuusi heistä on työskennellyt vuokratyöntekijöinä ja yksi määräaikaisessa työsuhteessa. Uusista työntekijöistä J on palkattu käämijän tehtäviin ja muut kuusi kytkijän tehtäviin.

A:n kuukausipalkka työsuhteen päättymishetkellä on ollut 2.852,43 euroa, B:n 2.261,60 euroa ja C:n 2.704,28 euroa.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, oliko työnantajalla työsopimuslain 7 luvun 1, 3 ja 4 §:n mukainen peruste A:n, B:n ja C:n työsopimusten irtisanomiseen.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

- velvoittaa X Oy:n maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä A:lle 57.048,60 euroa, B:lle 45.232 euroa ja C:lle 54.085,60 euroa, kaikki edellä mainitut määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 9.10.2017 lukien; ja

- velvoittaa X Oy:n ja Teknologiateollisuus ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut asiassa 15 776,95 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Perusteet

Työnantajan menettelyn lainvastaisuus

A:n, B:n ja C:n irtisanomisille ei ollut työsopimuslain 7 luvun 1, 3 tai 4 §:n mukaisia perusteita, joten työsopimusten irtisanominen oli työehtosopimuksen vastaista. Irtisanotuille tarjolla oleva työ ei ollut vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi eli irtisanomiseen oikeuttavalla tavalla. Vastaajan vetoama TRK 1 -tehtaan toimintojen siirtäminen Viroon on sinänsä ollut työnantajalle kuuluvan toiminnanjärjestämisoikeuden piirissä, mutta tämä ei ole johtanut A:lle, B:lle ja C:lle tarjolla olleen työn vähenemiseen työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin.

Lisäksi yhtiö on hieman ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista joulukuussa 2014 palkannut TRK 2 -tehtaalle lukuisia uusia työntekijöitä tehtäviin, jotka olisivat soveltuneet C:lle, A:lle ja B:lle. C on yhteistoimintaneuvottelujen alettua siirretty tehomuuntajatuotantoon TRK 2 -tehtaalle, jossa hän on työskennellyt noin puoli vuotta. C on palannut työsuhteensa loppuajaksi TRK 1 -tehtaalle. Yhtiö ei ole selvittänyt A:n ja B:n soveltuvuutta TRK 2 -tehtaan töihin palkatessaan uusia työntekijöitä yhtiön palvelukseen. A:lla ja B:lla on ollut tehomuuntajatuotannossa tarvittavat fyysiset ominaisuudet. Tehomuuntajatuotannon kytkentätyö ei ole vaatinut kolmen vuoden sähköalan perustutkintoa tai monivuotista työssäoppimista. Työnantaja on tosiasiassa korvannut vanhaa työvoimaansa uusilla työntekijöillä. Kyseessä on ollut kielletty työntekijän vaihtaminen. Yksin uusien työntekijöiden palkkaaminen osoitti myös irtisanomisten perusteettomuuden.

Työnantaja on ollut tietoinen tulevan työvoiman tarpeen määrästä palkatessaan uusia työntekijöitä joulukuussa 2014. Uusien työntekijöiden palkkaamisella joulukuussa 2014 sekä C:n, A:n ja B:n irtisanomiseen johtaneiden yhteistoimintaneuvottelujen alkamisella ja ennakkoilmoituksilla tulevista irtisanomisista oli kiinteä ajallinen yhteys.

Työnantaja ei myöskään ole selvittänyt työntekijöiden uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuuksia ennen irtisanomista tai irtisanomisaikana. C ja B olisivat voineet aloittaa työt tehomuuntajatuotannossa ilman, että heitä olisi tarvinnut kouluttaa tehtävään. A olisi voinut aloittaa työskentelyn tehomuuntajatuotannossa ilman, että häntä olisi tarvinnut kouluttaa tehtävään tai enintään lyhyen koulutuksen jälkeen.

C ei ole missään yhteydessä kieltäytynyt tarjotusta työstä tehtaanjohtaja K:lle tai kenellekään muulle työnantajan edustajalle. C ei ole myöskään pyytänyt työvelvoitteesta vapauttamista.

Työnantajan menettely on kokonaisuutena arvioiden ollut epälojaalia. Irtisanomiset olivat perusteettomia myös sen vuoksi, että työnantaja ei ole ottanut huomioon työntekijöiden intressejä eikä toiminut tavalla, joka olisi tähdännyt työsuhteiden jatkumiseen.

Korvausten määrästä

Ottaen huomioon työsuhteen kesto, aiheutunut työttömyys sekä työntekijän kokema loukkaus, A:lle, B:lle ja C:lle on kullekin tuomittava 20 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Kaikkien kolmen työttömyys jatkui edelleen valmisteluistunnon 19.6.2018 aikaan.

Korvauksen määrää korottavaa työnantajan moitittavaa ja epälojaalia menettelyä osoittaa myös työnantajan laiminlyönti antaa A:lle, B:lle ja C:lle tieto yhtiössä avoimina olevista toimista alla selostetuin tavoin.

Työsuhteiden voimassa ollessa työnantaja toteutti sisäisiä rekrytointeja. Työnantaja haki työsuhteiden voimassa ollessa ainakin koestajaa, kokoonpanijaa, tuotannon työntekijää ja kytkijää. A:lle, B:lle ja C:lle ei annettu tietoa näistä rekrytoinneista, eivätkä he voineet siten osallistua hakuun. Työnantajan olisi tullut huolellisesti ja aktiivisesti selvittää näiden töiden soveltuminen myös A:lle, B:lle ja C:lle. Työnantajan toiminnan johdosta heillä ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta säilyttää työsuhdetta uusissa tarjolle tulleissa töissä.

C:lle, B:lle ja A:lle toimitetut kuultavan "työntarjoamiskirjeet" eivät ole työsopimuslain edellyttämiä nimenomaisia ja henkilökohtaisia työtarjouksia, vaan yhtiön koko henkilöstölle suunnattuja tiedotteita kaikista avoimista työpaikoista yhtiössä. Näillä asiakirjoilla ei siten ole merkitystä arvioitaessa työsuhteiden päättämisen perusteita. C:lle, B:lle tai A:lle ei ole myöskään muutoin tarjottu mitään nimenomaista työtä heidän työsuhteidensa päättämisen vaihtoehtona.

VASTAUS

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työnantaja ei ole menetellyt virheellisesti

A:n, B:n ja C:n irtisanomiset eivät olleet perusteettomia, koska yhtiön toimintaedellytykset ovat vuonna 2015 olennaisesti ja pysyvästi muuttuneet verrattuna vuoteen 2014. Tehoelektroniikkatuotanto on siirretty pääosin Viroon vuonna 2015, koska yhtiön tehoelektroniikkaa koskeva liiketoiminta on ollut kannattamatonta Suomessa suomalaisella kustannustasolla. Näin ollen A:n, B:n ja C:n työtehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi.

Yhtiö ei ollut joulukuussa 2014 kanteessa tarkoitetut työntekijät TRK 2-tehtaalle palkatessaan tietoinen sittemmin vuonna 2015 ilmenneestä TRK 1-tehtaan työntekijöiden irtisanomistarpeesta. Yhtiö on palkannut syksyllä 2014 seitsemän uutta työntekijää tilanteessa, jossa tehomuuntajatuotannon yksiköllä on ollut erittäin korkea tilaus- ja työkuorma ja tehoelektroniikkatuotannossa on ollut täystyöllisyys. Yhtiö oli vuoden 2014 aikana tehnyt merkittäviä investointeja uuteen tehomuuntajien tuotantoteknologiaan ja niiden tuotantokapasiteetin kasvattamiseen eräässä kaupungissa ja tulevaisuuden näkymät olivat hyvät. Myös tehoelektroniikan tuotannossa täystyöllisyys on jatkunut elokuun 2015 loppuun saakka. Alkuvuoden 2015 aikana tehomuuntajatuotannon yksikön uudet tilaukset ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi öljyn maailmanmarkkinahinnan romahdettua yllättäen. Tämän seurauksena yksikön erään kaupungin toimintoihin ei ole enää kesän 2015 jälkeen siirretty yhtiön sisäisesti työntekijöitä.

Syksyllä 2014 palkattujen työntekijöiden työtehtävät eivät joka tapauksessa olleet samoja tai samankaltaisia kuin mitä A ja B ovat tehneet tai joihin heillä oli osaamista, vaan ne poikkesivat merkittävästi A:n ja B:n työtehtävistä. A ja B eivät ole koskaan työskennelleet tehomuuntajatuotannossa. A:lla ja B:lla ei ollut myöskään TRK 2 -tehtaalla tehtävän käämintä- ja kytkentätyön edellyttämiä fyysisiä ominaisuuksia. Tehomuuntajapuolen kytkentätehtävät edellyttävät lisäksi yksilöllisten ja vaativien sähkökaavioiden käyttöä, mikä osaaminen voidaan saavuttaa kolmen vuoden sähköalan perustutkinnolla tai monivuotisen työssäoppimisen seurauksena. Tehtävät eivät olleet myöskään sellaisia, joihin A ja B olisi voitu tarkoituksenmukaisella ja kohtuullisella tavalla kouluttaa.

Yhtiö on selvittänyt A:n, B:n ja C:n uudelleensijoitusmahdollisuudet ennen irtisanomista ja irtisanomisaikana. Vuonna 2015 kaikki yhtiössä vapaana olleet työtehtävät on laitettu sisäiseen hakuun. Jokaisesta tehtävästä on toimitettu tieto kaikille irtisanomisuhan alla oleville työntekijöille henkilökohtaisesti ja ilmoitustaululla. Takaisinottovelvoitteen aikana työnantaja on tarjonnut työtä työvoimatoimistossa työnhakijaksi ilmoittautuneille yhtiön entisille työntekijöille. Tehtäviin on valittu hakemusten perusteella irtisanomisuhan alainen tai irtisanottu työntekijä, mikäli henkilön osaaminen oli riittävä tarjottuun tehtävään.

A:lle, B:lle ja C:lle on tarjottu kaikkia yhtiössä avoinna olleita tehtäviä. A ja C ovat ilmoittaneet, että he eivät olleet kiinnostuneita avoimista tehtävistä. C:lle on sekä ennen yhteistoimintaneuvotteluja että niiden jälkeen tarjottu työtä yhtiön tehomuuntajatuotannosta, mutta C on kieltäytynyt muun muassa siksi, että hän halusi keskittyä eräoppaan opintoihin. C on samasta syystä pyytänyt työvelvoitteesta vapauttamista, mikä osoittaa, että hän ei ollut kiinnostunut tarjotusta työstä. B on ollut kiinnostunut kahdesta tehtävästä, joista toiseen hänet on valittu. Yhtiöllä ei ole ollut tarjota muita työtehtäviä A:lle, B:lle tai C:lle.

Yhtiö on selvittänyt A:n, B:n ja C:n koulutusmahdollisuudet ennen irtisanomista ja irtisanomisaikana. Yhtiöllä ei ole ollut tarjota A:lle, B:lle ja C:lle muuta työtä.

Korvausten määrästä

Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että A:n, B:n tai C:n työsopimus on päätetty työsopimuslain ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti, vaaditut korvaukset ovat määriltään kohtuuttomia.

Korvauksen määrää alentavana seikkana tulee ottaa huomioon vahingon minimointivelvoite. A ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. C ja A eivät ole olleet kiinnostuneita yhtiön tarjoamista työtehtävistä.

B:n osalta korvausta alentavana seikkana tulee huomioida, että B on työllistynyt yhtiössä määräaikaisena vuorotteluvapaan sijaisena 2.11.2015–6.5.2016.

Vaikka työsuhteen päättymisen johdosta tuomittava korvaus ei ole varsinaisesti vahingon korvausta, korvauksen suuruutta määrättäessä lähtökohtana on kuitenkin aiheutuneen taloudellisen vahingon määrä (HE 157/2000 s. 119). Mikäli kantaja väittää A:lle, B:lle ja C:lle aiheutuneen ansionmenetystä, tulee sen näyttää aiheutuneen vahingon määrä.

Mahdollisesta tuomittavasta korvauksesta tulee tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaiset vähennykset.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. Työsopimukset

K2. Ilmoitukset sisäisistä hauista 14.1., 2.2., 19.2. ja 18.3.2015

K3. Irtisanomisilmoitukset

K4. Ennakkoilmoitukset tulevista irtisanomisista

K5. Kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin 12.1.2015, neuvottelutiedote 28.1.2015, neuvottelutiedote 25.2.2015, lehdistötiedote 5.3.2015

K6. YT-neuvottelun palaverimuistio 21.1.2015

Vastaajan kirjalliset todisteet

V1. Työntarjoamiskirjeet, A

V2. Työntarjoamiskirjeet, B

V3. Työntarjoamiskirjeet, C

V4. Sähköpostivastauksia, B

V5. Työvoimatoimiston sähköpostiviesti 15.10.2015 yhtiön henkilöstöpäällikkö L:lle

V6. Tehomuuntajatuotannon yksikön avoin tilauskanta 1/2014-6/2015

V7. Neljä valokuvaa tehoelektroniikkatuotannon ja tehomuuntajatuotannon yksiköiden koneista ja lopputuotteista ja niihin liittyvä yhtiön laatima selvitys koneilla tapahtuvista työvaiheista

V8. C:n sähköpostiviesti M:lle 17.8.2015

V9. (= K5) Kutsu yt-lain 8 luvun mukaisiin yhteistoimintaneuvotteluihin sekä sen liitteenä oleva sisäinen tiedote 12.1.2015

V10. (= K5) Neuvottelutiedote 28.1.2015

V11. (= K5) Lehdistötiedote 5.3.2015

V12. Tehomuuntajatuotannon toimitusten jättämä 1/2014 – 6/2015

V13. Tehoelektroniikkatuotannon toimituksen jättämä 1/2014 – 12/2014

V14. N:n ja C:n väliset sähköpostit 15.9.2015 ja 23.9.2015

V15. (= K6) YT-neuvottelun palaverimuistio 21.1.2015

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B

3. C

4. O

Vastaajan henkilötodistelu

1. K

2. L

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Asian käsittelystä

Työtuomioistuin on pääkäsittelyn jälkeen varannut osapuolille tilaisuuden antaa lausumansa työttömyysvakuutusrahaston (1.1.2019 alkaen työllisyysrahasto) asiassa antamasta lausumasta. Kantaja on lausumassaan katsonut, että työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista vähennystä tehtäessä A:n ja B:n osalta tarkastelujaksona tulisi käyttää välittömästi työsuhteen päättymistä seuranneita kalenterikuukausia. Vastaajalla ei ole ollut lausuttavaa työttömyysvakuutusrahaston lausuman johdosta.

Perustelut

Kanteen perusteena olevista työehtosopimuksen määräyksistä

Kanne perustuu tuomion alkuun kirjattuihin työehtosopimuksen määräyksiin, jotka ovat sanamuotonsa osalta yhtenevät työsopimuslain 7 luvun 1, 3 ja 4 §:n kanssa, ja joita on osapuolten ilmoittaman mukaan tarkoitettu myös tulkita työsopimuslain sisällön ja tulkintakäytännön mukaisesti.

Uusien työntekijöiden palkkaamisen yhteys irtisanomisiin

Arvioinnin lähtökohta

Asiassa on riidatonta, että yhtiö on siirtänyt tammikuussa 2015 alkaneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen vuoden 2015 aikana tehoelektroniikkatuotannon tehtaan (TRK 1 -tehdas) toiminnot eräästä kaupungista yhtiön Viron tehtaalle lukuun ottamatta prototyyppien valmistamista, johon tehtävään on jäänyt kuusi työntekijää. Yhtiö on riidattomasti ollut oikeutettu järjestämään liiketoimintansa sanotulla tavalla. Toimenpiteen johdosta yhtiöstä on irtisanottu yhteensä 73 työntekijää.

Yllä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo, että tarjolla ollut työ yhtiön TRK 1 -tehtaalla oli vähentynyt työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavoin olennaisesti ja pysyvästi vuoden 2015 aikana.

TRK 1 -tehtaalla työskennelleiden A:n, B:n ja C:n irtisanomisen edellytyksiä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon yhtiön toiminta kokonaisuudessaan. Arvioitavaksi tulee tältä osin kysymys siitä, onko yhtiössä tarjolla ollut työ edellä mainituista työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ottaen huomioon myös yhtiön tehomuuntajatuotannon tehtaalla (TRK 2 -tehdas) tarjolla olleen työn.

Yhtiö oli riidattomasti palkannut joulukuussa 2014 TRK 2 -tehtaalle uusia työntekijöitä siten, että ajalla 1.12.-29.12.2014 on tehty seitsemän työntekijän kanssa toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset.

Kantaja on vedonnut uusien työntekijöiden palkkaamisen ja työntekijöiden irtisanomisten ajalliseen ja asialliseen yhteyteen sekä siihen, että A:n, B:n ja C:n irtisanomisille on ollut tämän vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu este.

Sovellettavat oikeusohjeet

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. Lain esitöissä (HE 157/2000 vp, mainitun säännöksen yksityiskohtaiset perustelut) ei ole selostettu enemmälti, mitä työnantajan toimintaedellytysten muuttumisella uuden työntekijän palkkaamisen ja tämän jälkeen tapahtuvan irtisanomisen välisenä aikana on tarkoitettu.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2010:49 työntekijän työsuhde oli irtisanottu 18.2.2009 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 18.6.2009. Työantaja oli ennen irtisanomista palkannut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin siten, että heidän palkkaamistaan oli alettu valmistella keväällä 2008, heidän työsopimuksensa oli allekirjoitettu alkusyksystä 2009 ja he olivat aloittaneet työnsä 20.10.2008-1.1.2009. Samoihin aikoihin yhtiöstä oli irtisanoutunut neljä työntekijää, joten työntekijöiden kokonaismäärä ei ollut vuoden 2008 aikana kasvanut. Työtuomioistuin katsoi työnantajan taloudellisen tilanteen heikentyneen olennaisesti loppuvuodesta 2008 ja alkuvuodesta 2009, mikä oli vaikuttanut työn tarjoamisen edellytyksiin yhtiössä. Töiden määrän katsottiin mainittuna ajankohtana supistuneen tuntuvasti ilman näköpiirissä olevaa tilanteen paranemista. Työnantajan taloudellisten näkymien katsottiin olleen huomattavasti valoisammat keväällä 2008, kun uusien työntekijöiden palkkaamista oli alettu valmistella. Työnantajan toimintaedellytysten katsottiin muuttuneen työsopimusten allekirjoittamisen ja työntekijän irtisanomisen välisenä aikana sillä tavoin, että yhtiössä tarjolla ollut työ oli olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Kysymystä on arvioitu samansuuntaisesti myös ratkaisussa TT 2016:30.

Kysymyksenasettelu

Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet asiassa siihen, että yhtiön toimintaedellytykset ovat vuonna 2015 olennaisesti ja pysyvästi muuttuneet verrattuna vuoteen 2014. Yhtiön toimintaedellytysten voidaan todeta työn tarjoamismahdollisuuksien osalta muuttuneen konkreettisesti silloin, kun TRK 1-tehtaan toiminnot on siirretty Viroon. Vastaajan ja kuultavan mukaan yhtiö ei ollut joulukuussa 2014 kanteessa tarkoitetut työntekijät TRK 2-tehtaalle palkatessaan tietoinen sittemmin vuonna 2015 ilmenneestä TRK 1-tehtaan työntekijöiden irtisanomistarpeesta. Vastaajan ja kuultavan mukaan kustannustekijöistä, tilausten vähentymisestä ja öljyn hintatasosta johtunut tilanne oli tullut yhtiön johdolle yllätyksenä ja yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa ratkaisuvaihtoehdot olivat vielä avoimina.

Asiassa tulee tältä osin arvioitavaksi, oliko yhtiö tietoinen yllä tarkoitetusta toimintaedellytystensä muuttumisesta jo joulukuussa 2014, kun yhtiö palkkasi TRK 2-tehtaalle seitsemän uutta työntekijää.

Keskeinen todistelu

Todistajana kuultu yhtiön Viron tehtaan johtaja K on kertonut muun ohella seuraavaa. Hän toimi erään kaupungin TRK 1 -tehtaan johtajana vuodesta 2012 vuoden 2014 syyskuuhun, jolloin hän siirtyi TRK 2 -tehtaan johtajaksi. Hän ei kuulunut yhtiön hallitukseen eikä johtoryhmään. Syyskuussa 2015 hän siirtyi yhtiön Viron tehtaan johtajaksi. K:lla ei ollut tietoa tulevista yhteistoimintaneuvotteluista siinä vaiheessa, kun TRK 2 -tehtaalle palkattiin seitsemän uutta työntekijää joulukuussa 2014. K kuuli yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta hetkeä ennen kuin niistä ilmoitettiin henkilöstölle. Päätökset seitsemän vuokratyöntekijän vakinaistamisista oli tehty jo loka-marraskuussa 2014. Toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset tehtiin sen mukaan, milloin vuokratyösopimukset päättyivät. Nämä työpaikat oli myös laitettu kaikille avoimeen sisäiseen hakuun, mutta tuossa vaiheessa sekä TRK 1 että TRK 2 -tehtailla oli ollut suuri työkuorma, eikä TRK 1 -tehtaalta ollut ylimääräistä kapasiteettia siirrettäväksi TRK 2 -puolelle. Vuokratyöntekijöiden vakinaistamiseen vaikutti myös yhtiön velvoitteista johtunut tarve vähentää vuokratyöntekijöiden määrää tehtaalla. K:n käsityksen mukaan yhteistoimintaneuvotteluiden syynä oli ollut yllättäen ilmennyt kustannussyistä johtunut tarve siirtää TRK 1 -tehtaan toiminnot Viroon. K kuuli tehtaan toimintojen siirtämisestä Viroon yhteistoimintaneuvotteluista ilmoitusta annettaessa. TRK 1 -tehtaan tuotantoa oli siirretty osittain Viroon jo vuosina 2011, 2012 ja 2013. K on vielä kertonut yhtiön tilauskantojen ja jättämien muutoksista ja vaikutuksista asiakasmäärään sekä siitä, että öljyn hinnan muutosten vaikutus oli helpompi ennustaa TRK 1-tehtaalla kuin TRK 2-tehtaalla. Suomen toimintojen taloudelliset tulokset olivat yhtiön hallituksen tiedossa. Syksyllä 2014 K:n voimavarat kohdistuivat TRK 2 -tehtaan jättämää koskeviin asioihin. Jättämä kasvoi keväällä 2015. Tällä oli vaikutusta toimitusaikoihin ja se saattoi vähentää uusia asiakkuuksia tai tilauksia. Tilanne oli huolestuttava. Kysymys oli myös konekapasiteetista eikä pelkästään henkilöstön määrästä. Yhteistoimintaneuvottelujen alettua henkilöstöä ei vakinaistettu kummallakaan tehtaalla.

Todistajana kuultu yhtiön erään kaupungin toimipisteen entinen henkilöstöpäällikkö L on kertonut muun ohella seuraavaa. Tehtaalla oli liikkunut tuotannosta lähtöisin olleita huhuja TRK 1 -tehtaan siirtymisestä pois eräästä kaupungista jo vuodesta 2013 lähtien. Yhtiön johto ei ollut tällaisesta puhunut ennen tammikuuta 2015. L oli tammikuussa 2015 heti uuden vuoden jälkeen keskustellut asiasta johtoryhmään kuuluneen ja yhtiön hallintojohtajana toimineen esimiehensä kanssa. Esimies oli tuolloin pyytänyt L:ää valmistelemaan kutsun yhteistoimintaneuvotteluihin. L:n käsityksen mukaan neuvottelut aloitettiin, koska TRK 1 -tehtaan tuotanto oli kustannussyistä tarkoitus siirtää kokonaisuudessaan Viroon ja TRK 2 -tehtaalle tarvittiin lisää tehdastilaa. L ei tiedä, milloin päätös yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta oli tehty. Hän ei myöskään tiedä, milloin yhtiön hallitus tai johtoryhmä kokoontui ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkamista L:lle ilmoittamista. Johtoryhmä päättää yhtiössä yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. L ei ollut tiennyt näistä suunnitelmista siinä vaiheessa, kun hän oli osallistunut seitsemän uuden työntekijän palkkaamiseen TRK 2 -tehtaalle joulukuussa 2014. Päätökset kyseisten henkilöiden palkkaamisesta oli tehty tehtaan johdon toimesta loka-marraskuussa 2014. L:n edellä mainittu esimies ei ollut mukana työntekijöiden vakinaistamisessa. Vakinaistamisen kohteena olleista työpaikoista oli ilmoitettu kaikille työntekijöille ilmoitustaululla. Ensimmäiset tehtaan toimintojen siirtotoimenpiteet tehtiin syyskuun alussa 2015, mihin saakka tehtailla oli täystyöllisyys.

Kirjallisena todisteena K5/V9 on esitetty 12.1.2015 päivätty kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin sekä samana päivänä päivätty sisäinen tiedote, jossa todetaan muun ohella, että yhtiö harkitsee tehomuuntajatuotannon kapasiteetin lisäämistä ja samalla tehoelektroniikkatuotannon lopettamista erillisenä yksikkönään eräässä kaupungissa. Edelleen todetaan, että voimakkaasti kasvanut tehomuuntajaliiketoiminta tarvitsee lisätiloja ja -kapasiteettia samaan aikaan, kun asiakkaiden kysyntä tehoelektroniikkaliiketoiminnassa on siirtynyt yhä suuremmassa määrin Suomesta Kiinaan ja Viroon. Pienenevää tehoelektroniikkatuotantoa ei ole enää kannattavaa jatkaa erillisenä yksikkönä eräässä kaupungissa, vaan suurin osa sen tämänhetkisestä tuotannosta kannattaa tehdä yhtiön suurimmassa tehoelektroniikkatehtaassa Virossa. Tiedotteessa on lopuksi todettu myös, että yritys pyrkii mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan tehoelektroniikkaliiketoiminnan tuotannon työntekijöille mahdollisuutta siirtyä tehomuuntajaliiketoiminnan palvelukseen. Tämänhetkisenä tarpeena on kuitenkin vähentää arviolta 95 työntekijää ja toimihenkilöä. Vähennykset on suunniteltu tapahtuviksi asteittain vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana, sitä mukaa kun tehomuuntajavalmistuksen investoinnit ja laajennukset tapahtuvat ja tehoelektroniikkavalmistuksen siirrot toteutetaan.

Kirjallisena todisteena K6/V15 esitetyn yhteistoimintaneuvotteluja koskevan palaverimuistion 21.1.2015 mukaan palaverissa on keskusteltu muun ohella siitä, että TRK 2 -tehtaan vuokratyöntekijöitä siirrettäisiin TRK 1 -tehtaalle ja vastaavasti TRK 1 -tehtaalta siirrettäisiin vakituisia työntekijöitä TRK 2 -puolelle, mikä mahdollistaisi omien työntekijöiden mahdollisten irtisanomisten ja lomautusten siirron myöhemmäksi. Suunniteltu tehtaiden yhdistäminen tapahtuisi 1.9.2015 alkaen ja organisaatio tulisi käyttöön asteittain tuotantosiirtojen edetessä alkuvuoteen 2016 mennessä. Tehtaan tilauskäsittely tulee vielä tarkentaa neuvottelujen aikana. Neuvotteluissa oli käsitelty myös konsernin tappiollisuutta, markkinoiden kohdistumista itään ja öljyn hinnan laskun vaikutusta kokonaistilanteeseen. Myös tuotannon ja tuotteiden kehityksen todettu jääneen jälkeen ja tähän tulee saada muutosta parempaan. Asiakkaan hankintastrategia vaikuttaa myös siihen, mihin maihin tilaukset kohdistuvat.

Kirjallisena todisteena V11 esitetyn lehdistötiedotteen 5.3.2015 mukaan yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet.

Kirjallisessa todisteessa V6 on esitetty yhtiön avointa tilauskantaa koskeva kaavio, jonka mukaan tilauskanta on lähtenyt nousuun huhtikuussa 2014, ollut korkeimmillaan heinäkuussa 2014 ja laskenut tasaisesti lähtötasolle kesäkuuhun 2015 mennessä. Yhtiön TRK 2 -tehtaan toimitusten jättämää koskevasta kaaviosta V12 ilmenee jättämän olleen korkea ja kasvava loka-joulukuussa 2014. Kirjallisena todisteena V13 esitetystä TRK 1 -tehtaan jättämää koskevasta kaaviosta ilmenee, että elo-lokakuussa 2014 jättämä on ollut korkea ja noususuuntainen, marraskuussa hyvin vähäinen ja joulukuussa jälleen korkea. Pääkäsittelyssä on vastaajan toimesta esitetty, että jättämällä tarkoitetaan yhtiölle tehtyjä tilauksia, jotka ovat olleet toimittamatta. Jättämä kuvaa toisin sanoen toimitusaikojen kasvua. Työtuomioistuin arvioi jättämän kasvun voivan johtua tilausten lukumäärän kasvamisesta suhteessa resursseihin taikka resurssien vähentymisestä ilman muutosta tilauskannassa.

Kirjallisten todisteiden K4 ja K5 mukaan A:lle on annettu ennakkoilmoitus irtisanomisesta 5.3.2015 ja irtisanomisilmoitus 7.4.2015, B:lle on annettu ennakkoilmoitus irtisanomisesta 4.3.2015 ja irtisanomisilmoitus 27.5.2015 ja C:lle on annettu ennakkoilmoitus irtisanomisesta 4.3.2015 ja irtisanomisilmoitus 1.9.2015.

Työtuomioistuimen arviointi

Työtuomioistuin pitää esitettyä todistelua kokonaisuutena sisällöltään johdonmukaisena ja uskottavana. Esitetyn todistelun sekä asiassa riidattomiksi todettujen seikkojen perusteella asiassa on uskottavasti näytetty seuraava tapahtumainkulku. TRK 2 -tehtaalla on tehty seitsemän vuokratyöntekijän osalta vakinaiset työsopimukset ajalla 1.-29.12.2014. Tätä koskevat päätökset oli tehty yhtiössä loka-marraskuussa 2014. Yhtiössä henkilöstöpäällikkönä tuolloin toiminut L on saanut vuodenvaihteen jälkeisellä viikolla tammikuussa 2015 johtoryhmään kuuluneelta esimieheltään tiedon tulevista yhteistoimintaneuvotteluista sekä tehtävästään laatia kutsu neuvotteluihin. Kutsusta yhteistoimintaneuvotteluihin 12.1.2015 sekä samana päivänä päivätystä sisäisestä tiedotteesta ilmenee yhtiön tarkoitus lopettaa TRK 1 -tehtaan toiminnot eräässä kaupungissa syyskuun alusta 2015 lukien ja siirtää nämä toiminnot Viroon sekä tähän liittyen saada lisää toimitiloja erään kaupungin TRK 2 -tehtaan käyttöön. Muita vaihtoehtoisia ratkaisuvaihtoehtoja ei ole näissä asiakirjoissa tuotu esille. Yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet 5.3.2015. A, B ja C ovat saaneet ennakkoilmoitukset työsopimustensa irtisanomisista 4.-5.3.2015 ja työsopimukset on irtisanottu 7.4-1.9.2015. Ensimmäiset TRK 1 -tehtaan toimintojen siirtotoimenpiteet on tehty syyskuun alussa 2015. Tuohon ajankohtaan saakka sekä TRK 1 että TRK 2 -tehtailla vallitsi täystyöllisyys.

Työtuomioistuin katsoo mainitun tapahtumainkulun osoittavan varsin vahvasti, että yhtiöllä oli tieto TRK 1 -tehtaan toimintojen siirtämisestä Viroon hyvissä ajoin ennen vuoden 2014 päättymistä. Tätä osoittavat erityisesti 12.1.2015 päivätyistä yhteistoimintaneuvotteluasiakirjoista ilmenevä suunnitelman valmiusaste sekä todistelusta ilmenevä toteuttamisaikataulu suhteutettuna toimenpiteen laatuun ja laajuuteen. Järjestelyn on katsottava edellyttäneen kohtuullisen laajamittaista valmistelua yhtiössä jo ennen sen julkistamista yhteistoimintamenettelyn yhteydessä 12.1.2014. Yhtiön tilauskantaa ja tehtaiden jättämiä koskeva näyttö, samoin kuin muut tehtaan siirtämiseen johtaneet seikat, kuten öljyn hinnasta esitetty näyttö, eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Vastaajalla ja kuultavalla, joilla on näyttövelvollisuus siitä, että A:n, B:n ja C:n työsopimusten päättäminen on tapahtunut työehtosopimuksen määräysten mukaisesti, on katsottava olleen myös tosiasiallisesti mahdollisuus esittää välitöntä näyttöä siitä, miten asiaa on valmisteltu yhtiössä ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty esimerkiksi tätä koskevia hallituksen tai johtoryhmän kokouksen pöytäkirjoja. Myöskään yhtiön hallituksen tai johtoryhmän jäseniä ei ole nimetty kuultaviksi asiassa.

Työnantajan tietoisuutta tulee arvioida kokonaisuutena, eikä sillä seikalla, että uusien työntekijöiden palkkaamisesta tosiasiallisesti päättäneet ja sen toteuttaneet henkilöt eivät kertomansa mukaan tienneet yhtiön suunnitelmista, ole merkitystä asian arvioinnissa. Työnantajayritys vastaa siitä, että sen työntekijöiden asemaan vaikuttavaa päätösvaltaa omaavilla henkilöillä on lain mukaisten ratkaisujen tekemistä varten ajantasaiset tiedot yhtiön tilanteesta.

Ratkaisevana asian arvioinnissa on pidettävä uusien työsopimusten allekirjoitushetkeä. Vaikka päätökset uusien työntekijöiden palkkaamisesta oli tehty yhtiössä jo loka-marraskuussa 2014, asiassa ei ole väitetty eikä näytetty yhtiön olleen sidottu näihin päätöksiinsä joulukuussa 2015, jolloin työsopimukset on allekirjoitettu.

Myöskään sillä seikalla, että yhtiön työntekijöiden lukumäärä on työntekijöiden vakinaistamisen myötä pysynyt käytännössä samana, ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Yhtiö on joka tapauksessa tehnyt uusiksi työntekijöiksi katsottavien henkilöiden kanssa seitsemän toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta tietoisena tulevasta työvoiman vähentämistarpeesta TRK 1 -tehtaalla.

Vaikka kysymyksessä olevat seitsemän TRK 2 -tehtaan vakinaista työpaikkaa ovat olleet yhtiön sisäisessä haussa syksyllä 2014, myöskään tällä seikalla ole merkitystä asian arvioinnissa. Tuolloin sekä TRK 1 että TRK 2 -tehtailla vallitsi täystyöllisyys, eikä C:llä, A:lla tai B:llä ollut ollut tietoa tulevasta TRK 1 -tehtaan toimintojen siirtämisestä Viroon ja heidän omien työtehtäviensä päättymisestä.

Yllä lausutuin perustein työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että tarjolla olevan työn määrään TRK 1 -tehtaalla vaikuttanut yhtiön toimintaedellytyksen muutos ei olisi ollut yhtiön tiedossa jo joulukuussa 2015, jolloin TRK 2 -tehtaalle on palkattu seitsemän uutta työntekijää. Kaikkien seitsemän uuden työntekijän palkkaaminen ajalla 1.12.-29.12.2014 on siten tehty työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ennen A:n, B:n ja C:n irtisanomista, vaikka yhtiön toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

Tehtävien samankaltaisuuden edellytyksestä ja työn tarjoamisvelvollisuudesta

Arvioinnin lähtökohta

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan säännöksen soveltamisen edellytyksenä on työnantajan toimintaedellytysten muuttumattomuuden lisäksi, että uusi työntekijä otetaan irtisanottuun työntekijään nähden samankaltaisiin tehtäviin.

Työtuomioistuin katsoo, että tätä edellytystä tulee tulkita yhdessä työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentissa sekä 4 §:ssä säädetyn kanssa. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin 2 virkkeen mukaan työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Se, onko A:n, B:n tai C:n irtisanominen ollut perusteeton vai ei, ratkeaa siten viime kädessä arvioinnilla siitä, ovatko TRK 2 -tehtaalla joulukuussa 2014 tarjolla olleet seitsemän työtehtävää olleet sisällöltään A:n, B:n tai C:n työtehtäviä vastaavaa työtä, ovatko nämä tehtävät vastanneet muutoin heidän koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan taikka olisivatko he soveltuneet näihin tehtäviin tarkoituksenmukaiseksi ja kohtuulliseksi katsottavan koulutuksen jälkeen.

Vastaajan mukaan TRK 2 -tehtaan työtehtävät eivät olleet samoja tai samankaltaisia kuin mitä A ja B olivat tehneet TRK 1 -tehtaalla tai joihin heillä oli koulutusta tai osaamista. TRK 2 -tehtaan kytkentä- ja käämintätehtävät edellyttivät sellaisia fyysisiä ominaisuuksia, joita A:lla ja B:llä ei ollut. Lisäksi kytkentätehtävät edellyttivät yksilöllisten ja vaativien sähkökaavioiden käyttöä, mikä osaaminen voitiin saavuttaa kolmen vuoden sähköalan perustutkinnolla tai monivuotisen työssäoppimisen seurauksena. Vastaajan mukaan A:ta ja B:tä ei olisi myöskään voitu tarkoituksenmukaisella ja kohtuullisella tavalla kouluttaa sanottuihin tehtäviin. C:n osalta vastaaja on todennut, että hän olisi soveltunut TRK 2 -tehtaan työtehtäviin ja että hänelle oli sekä ennen yhteistoimintaneuvotteluja että niiden jälkeen myös tarjottu työtä TRK 2 -tehtaalta, mutta C oli kieltäytynyt tarjotuista tehtävistä.

Keskeinen todistelu

A on kertonut muun ohella seuraavaa. Hän teki TRK 1 -tehtaalla kupari- ja alumiinikäämintää yhteensä 26 vuoden ajan. Hänellä ei ollut kokemusta kytkentätehtävistä, eikä hänellä ollut alan koulutusta. A oli kuitenkin käynyt TRK 2 -tehtaan puolella ja hän tiesi, miten siellä puolella käämittiin. Hänen fysiikkansa olisi riittänyt myös TRK 2 -tehtaan käämintätehtäviin, koska vaikka käämintämateriaali oli toinen, myös siellä oli apuna erilaisia laitteita. Hän olisi mennyt yrittämään näitä töitä ja uskoo, että olisi selviytynyt ainakin osasta tehtäviä. Välineet olivat vuosien saatossa kehittyneet. TRK 2 -puolella oli enemmän miehiä, mutta hekin olivat nuoria hoikkia poikia, eikä heilläkään ollut varsinaista alan koulutusta. Hänen soveltuvuuttaan näihin tehtäviin ei selvitetty, eikä ehdotettu, että hän yrittäisi tehdä näitä töitä. A työllistyi heti lokakuussa kuntouttavaan työhön kahdeksaksi kuukaudeksi. Nyt hän on työttömänä.

B on kertonut muun ohella seuraavaa. Hän on koulutukseltaan leipuri. Hän aloitti työskentelyn TRK 1 -tehtaalla vuonna 2004. Hän teki aluksi UI-käämintää, sen jälkeen kokoonpanotehtäviä ja viimeiset vuodet kytkentätehtäviä. Tehtaalle töihin päästäkseen ei edellytetty koulutusta. B:lle ilmoitettiin, että työssä oppii. Hänet perehdytettiin työhön työkaverin toimesta parin päivän opastuksella. B oli nähnyt, miten TRK 2 -puolella käämitään, ja siinä taiteltiin aivan samalla tavalla kuin TRK 1 -puolen K-kääminnässä, jota hän oli tehnyt. Hän olisi pienellä perehdytyksellä kyennyt tekemään käämintää myös TRK 2 -tehtaalla. Suurin osa TRK 2 -tehtaan työntekijöistä oli miehiä, mutta esimerkiksi P -niminen henkilö oli siirtynyt TRK 1 -tehtaalta TRK 2 -tehtaalle. Hän oli ammatiltaan automaalari. B opetti hänet kytkemään TRK 1 -tehtaalla. B:llä ei ollut mitään fyysisiä rajoitteita. Hänen fyysisiä edellytyksiään suoriutua TRK 2-tehtaan töistä ei selvitetty. Jos B:lle olisi tarjottu työtä irtisanomisen vaihtoehtona, hän olisi ottanut vastaan mitä työtä tahansa. Hän on ollut irtisanomisensa jälkeen työttömänä. Työsuhteen päättyminen niin monen vuoden kuluttua oli loukkaavaa.

C on kertonut muun ohella seuraavaa. Hän on koulutukseltaan ylioppilas ja eräopas. Hän aloitti työt TRK 1 -tehtaalla vuokratyöntekijänä vuonna 2006. Hänet vakinaistettiin joidenkin kuukausien kuluttua, ja teki aluksi tarkastajan tehtäviä. Sen jälkeen hän teki tehnyt kytkentätehtäviä ja siirtyi jossain vaiheessa TRK 2 -tehtaalla hieman vaativampiin kytkentätehtäviin. Hänen siirtyessään TRK 2 -tehtaalle yhtiön käytäntönä oli ollut, että tehtaan työt oppii niitä tekemällä. Jonkinlaisia koulutusvaatimuksia oli saattanut olla, mutta niihin oli suhtauduttu erittäin joustavasti. Työhön pystyi tarttumaan melko nopeasti. TRK 2 -tehtaan työntekijöiden koulutustausta oli hyvin kirjavaa. Valtaosa työntekijöistä oli miehiä, mutta P -niminen henkilö oli siirtynyt sinne ja hän oli pärjännyt yhtä hyvin kuin miehetkin. Yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa C työskenteli TRK 2 -tehtaalla. Häntä pyydettiin kuitenkin keväällä 2015 auttamaan TRK 1 -tehtaalle, koska siellä oli silloin kiire. Kun ennakkoilmoitukset irtisanomisista oli annettu, hänelle oli tehty selväksi, että mitään toivoa ei ollut sen suhteen, että hän olisi saanut pitää työpaikkansa. C ilmoitti, että hän olisi valmis tekemään mitä tahansa työtehtäviä. Työnantaja oli lähettänyt työntarjoamiskirjeitä, mutta C oli jäänyt siihen käsitykseen, että todellisuudessa hänellä ei ollut mahdollisuutta saada kyseisiä tehtäviä. Lisäksi osa näistä tehtävistä oli määräaikaisia eli nekin olisivat joka tapauksessa päättyneet irtisanomisajan kuluessa. Koska tilanne oli tällainen, C oli ajatellut, että hän voisi yhtä hyvin lopettaa työt heti ja alkaa järjestellä elämäänsä uudelleen. Tästä syystä hän oli pyytänyt työvelvoitteesta vapauttamista. C:n ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa kieltäytynyt mistään työtehtävästä.

K on kertonut toimineensa erään kaupungin TRK 1 -tehtaan johtajana vuodesta 2012 vuoden 2014 syyskuuhun, jolloin hän siirtyi TRK 2 -tehtaan johtajaksi. Hän siirtyi yhtiön Viron tehtaan johtajaksi syyskuussa 2015. K on kertonut, että TRK 1 -tehtaan ja TRK 2 -tehtaan tuotantotavat poikkeavat merkittävästi toisistaan. TRK 1 -tehtaalla tehdään pääsääntöisesti induktiivisia komponentteja sarjatuotantona ja TRK 2 -tehtaalla taas yksilöllisiä, yksittäisen asiakkaan tilauksen mukaisia tehomuuntajia muun muassa laivateollisuuden tarpeisiin. TRK 2 -tehtaalla tehtävät tuotteet ovat fyysisesti paljon suurempia ja esimerkiksi kytkentätyötä joutuu tekemään korkealla muuntajien päällä tai tikkaiden varassa. Lisäksi kytkentätyö on teknisesti vaativampaa ja yhtiössä olikin vuonna 2013 tehty päätös, että tähän työhön ei enää palkata ilman sähköalan perustutkintoa. Myös tehtaiden käämintätyö tehdään erilaisella tekniikalla. TRK 1 -tehtaalla tehdään foliokäämintää ja TRK 2 -tehtaalla lankakäämintää. Foliokäämintätaustasta ei ole juurikaan apua lankakääminnässä, vaan se on opeteltava alusta lähtien. Koneet ovat erilaiset ja lankakääminnässä käämintämateriaali on paksumpaa, mikä edellyttää tekijältä lihasvoimaa. K:n käsityksen mukaan TKR 2 -tehtaalla ei koskaan ole ollut naisia lankakääminnässä. Tosin TRK 2 -tehtaalla on yksi naispuolinen henkilö käämintätehtävissä tehtaan ainoalla foliokäämintäkoneella. Hänen työnsä ei poikkea juurikaan hänen aikaisemmasta käämintätyöstään TRK 1 -tehtaalla. Lisäksi TRK 2 -tehtaan kytkentätehtäviin oli otettu koulutettavaksi P -niminen henkilö, joka pärjäsi työssään hyvin. P:n koulutus oli kestänyt vuoden.

K:n kertoman mukaan C olisi voitu siirtää yhteistoimintaneuvotteluiden alkaessa TRK 2 -tehtaalle kytkentätehtäviin. C oli siirtynyt jo aikaisemmin vuonna 2010 TRK 1 -tehtaalta TRK 2 -tehtaalle ja sieltä hänet lainattiin TRK 1 -tehtaalle vuonna 2014, koska siellä oli tuolloin iso työkuorma. Yhteistoimintaneuvotteluiden aikana oli sovittu, että vuokratyöntekijät siirretään TRK 1 -tehtaalle ja sieltä taas työntekijät, joilla oli ollut kokemusta TRK 2 -tehtaan tehtävistä, siirretään TRK 2 -tehtaalle. C:lle oli tarjottu tätä mahdollisuutta, mutta hän kieltäytyi siirtymästä TRK 2 -tehtaalle. K:n käsityksen mukaan C:llä oli ollut erimielisyyksiä esimiehen kanssa TRK 2 -tehtaalla. K oli vielä erikseen keskustellut C:n kanssa asiasta kesällä 2015 ja tuonut esille sen, että TRK 1 -tehdas joka tapauksessa lakkautetaan ja että TRK 2 -tehtaalla olisi paremmat mahdollisuudet jatkaa työsuhdetta, eikä tämän jälkeen olisi enää mahdollisuutta siirtyä TRK 2-tehtaalle. C oli kuitenkin ilmoittanut haluavansa jatkaa TRK 1 -tehtaalla. Tämä keskustelu oli K:n mukaan käyty hyvässä hengessä.

K:n kertoman mukaan A:lla ei ollut kokemusta kytkentätyöstä, joten olisi ollut haastavaa siirtää hänet TRK 2 -tehtaalle kytkentätehtäviin. Teknisen osaamisen suhteen A olisi ehkä vuoden koulutuksella voitu opettaa näihin tehtäviin, mutta fyysisten ominaisuuksiensa puolesta hän ei kuitenkaan olisi työhön soveltunut. Kytkentätyötä tehtiin korkealla tikkaiden varassa, mikä vaati tiettyä fyysistä voimaa. A olisi voitu kouluttaa TRK 2 -tehtaan käämintätehtäviin, mutta koulutus olisi kestänyt seitsemästä kahdeksaan kuukautta. Lisäksi paksujen lankojen käsittely olisi aiheuttanut haasteita, koska työ oli fyysisesti raskasta muun muassa ranteille. K ei tiennyt, kuka oli tehnyt varsinaisen soveltuvuusarvioinnin A:n osalta.

K:n kertoman mukaan B:llä oli kytkentätyöstä kokemusta TRK 1 -tehtaalta ja hänet olisi siitä syystä voinut kouluttaa TRK 2 -tehtaan kytkentätehtäviin noin yhdeksän tai kymmenen kuukauden koulutuksella. Fyysisten ominaisuuksiensa puolesta B olisi saattanut tähän tehtävään soveltua. B olisi voitu kouluttaa myös TRK 2 -tehtaan käämintätehtäviin noin kuuden kuukauden koulutuksella, mutta työvaiheiden fyysiset edellytykset olisivat saattaneet tuottaa ongelmia. K ei tiennyt, kuka oli tehnyt soveltuvuusarvioinnin B:n osalta.

Yhtiön erään kaupungin toimipisteen entinen henkilöstöpäällikkö L on kertonut, että yhtiössä oli vuonna 2013 sovittu, että TRK 2 -tehtaan kytkentätöihin edellytetään jatkossa sähköalan perustutkinto. Luottamusmies oli ollut mukana näissä neuvotteluissa ja suhtautunut myönteisesti koulutusvaatimukseen, koska se vaikutti työntekijöiden tehtävien vaativuusluokkaan ja sitä kautta heidän palkkaansa. L:n käsityksen mukaan TRK 2 -tehtaalla tehdään korkeita ja isoja laitteita, joten kytkentätyö vaatii luultavasti myös fyysistä voimaa. Kaikilla TRK 2 -tehtaan kytkijöillä ei ollut sähköalan perustutkintoa, koska tämä vaatimus oli otettu käyttöön vasta vuonna 2013.

L on kertonut olleensa tietoinen siitä, että C oli työskennellyt TRK 2 -tehtaalla kytkentätehtävissä. L oli syksyllä 2014 ollut C:n kanssa yhteydessä sekä puhelimitse että sähköpostin välityksellä. Näistä keskusteluista L:lle oli jäänyt se käsitys, että C oli aloittanut opiskelun ja halusi keskittyä siihen. Lisäksi C:llä oli ollut esimiehen kanssa henkilökemiaongelmia TRK 2 -tehtaalla, eikä hän halunnut työskennellä tämän esimiehen alaisuudessa. C oli itse halunnut siirtyä takaisin TRK 1 -tehtaalle loppukesästä 2015.

Yhteistoimintaneuvotteluiden alettua L oli keskustellut TRK 1 -tehtaan johtajan kanssa A:n osalta siitä, olisiko tämä voinut jatkaa palveluksessa niin pitkään, että pääsisi eläkeputkeen. Johtaja oli todennut, että A:ta ei voi siirtää TRK 2 -tehtaalle, koska tällä ei ollut osaamista näihin tehtäviin ja koulutusaika olisi pitkä. Johtaja oli epäillyt, että A ei koulutuksen jälkeenkään olisi kyennyt tekemään TRK 2 -tehtaan työtehtäviä. B:n soveltuvuudesta TRK 2 -tehtaan työtehtäviin L:llä ei ole tietoa.

Yhtiön pääluottamusmiehenä vuodesta 2009 alkaen toiminut O on kertonut muun ohella seuraavaa. Vaatimus sähköalan perustutkinnosta TRK 2 -tehtaalle otettiin käyttöön vastan vuonna 2016 tai 2017. Siirrot tehtävästä toiseen tapahtuivat käytännössä hyvin joustavasti ja siten, että toinen työntekijä oli muutaman kuukauden ajan opastamassa työntekijää uuteen tehtävään. A ja B olisivat O:n käsityksen mukaan pystyneet TRK 2 -tehtaan töihin lyhyen perehdytyksen jälkeen. O on kertonut, että TRK 2 -tehdas on hyvin miesvaltainen. Fyysisiä ominaisuuksia ei kuitenkaan millään tavalla testata. P -niminen henkilö oli siirretty TRK 1 -tehtaalta TRK 2 -tehtaalle kytkentätehtäviin. O:n käsityksen mukaan tehtävissä ei ole ollut muita naisia. P:llä ei ollut sähköalan perustutkintoa.

Kirjallisena todisteena V3 on esitetty C:lle osoitettu ja hänen 25.3.2015 allekirjoittamansa työn tarjoamista koskeva asiakirja, johon on rastitettu en ole kiinnostunut kokoonpanotehtävistä tehomuuntajatehtaalla.

Kirjallisena todisteena V7 on esitetty neljä valokuvaa tehtaiden koneista ja lopputuotteista työvaiheineen.

Kirjallisina todisteina V8 ja V14 esitetyistä sähköpostiviesteistä ilmenee C:n ilmaisema halukkuus työvelvoitteestaan vapautumiseen irtisanomisen jälkeen.

Työtuomioistuimen arviointi

Asiassa on riidatonta, että yhtiö palkkasi joulukuussa 2014 yhden uuden työntekijän käämijän tehtäviin ja kuusi uutta työntekijää kytkijän tehtäviin.

Asiassa tulee siten A:n ja B:n osalta arvioitavaksi se, olisivatko he kyenneet koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella siirtymään näihin TRK 2 -tehtaan työtehtäviin ainakin kohtuulliseksi katsottavan koulutuksen jälkeen.

C:n osalta ei ole kiistetty hänen soveltumistaan TRK 2-tehtaan työtehtäviin, ja tältä osin ratkaistavaksi jää kysymys siitä, onko asiassa näytetty C:lle tarjotun työsuhteen päättämisen vaihtoehtona siirtymistä TRK 2 -tehtaalle ja hänen kieltäytyneen tästä tarjouksesta.

K:n kertomuksella TRK 1 ja TRK 2 -tehtaiden työtehtävien eroista on selvitetty, että sekä käämintä- että kytkentätyöt poikkesivat näissä jossain määrin toisistaan. C:n, A:n, B:n, K:n ja O:n yhdenmukaisten kertomusten perusteella TRK 2 -tehtaalla työskenteli pääasiassa miehiä. Tähän nähden, ja kun muutakaan syytä tälle ei ole esitetty, voidaan pitää uskottavana K:n ja L:n kertomuksia siitä, että TRK 2 -tehtaan työtehtävät edellyttivät jossain määrin fyysistä voimaa.

Kaikkien kuultavien kertomusten perusteella on selvitetty, että yhtiöllä oli tapana palkata työntekijöitä ilman nimenomaisia koulutusvaatimuksia. Niin ikään oli tapana, että toinen työntekijä opastaa ja perehdyttää uuden työntekijän työtehtäviinsä. Asiassa on esitetty ristiriitaista henkilötodistelua siitä, edellytettiinkö TRK 2 -tehtaalla kytkentätehtävissä sähköalan kolmen vuoden perustutkinnon suorittamista vuonna 2015. Työtuomioistuin katsoo, että tällainen edellytys on jäänyt uskottavasti toteen näyttämättä.

A:n soveltuvuudesta TRK 2 -tehtaan tehtäviin on esitetty ristiriitaista näyttöä. A itse sekä O ovat katsoneet, että A olisi soveltunut tehtäviin ainakin lyhyen perehdytyksen jälkeen. K:n kertomuksen perusteella A ei olisi soveltunut kytkentätehtäviin lainkaan ja käämintätehtäviinkin vasta seitsemän tai kahdeksan kuukauden koulutuksen jälkeen, ja siltikin tehtävät olisivat luultavasti tuottaneet ongelmia työn fyysisen rasittavuuden vuoksi. L:n kertomuksesta ilmenee, että A:n kohdalla oli sinänsä harkittu erilaisia vaihtoehtoja työsuhteen jatkumisen turvaamiseksi erityisesti sen vuoksi, että hän pääsisi niin kutsuttuun eläkeputkeen. Näissä keskusteluissa oli kuitenkin todettu, että A:lla ei ollut osaamista eikä hän välttämättä koulutuksen jälkeenkään olisi kyennyt tekemään TRK 2 -tehtaan työtehtäviä. A on kuitenkin kertonut, että hänen soveltuvuuttaan näihin tehtäviin ei hänen tietensä selvitetty. Työtuomioistuin katsoo, että A:n soveltuvuutta TRK 2-tehtaan työtehtäviin ei ole pelkästään L:n yleisluontoisen kertomuksen perusteella näytetty selvitetyn riittävässä määrin. TRK 1- ja TRK 2-tehtaiden työtehtävien ei myöskään ole näytetty poikenneen toisistaan siinä määrin, että asian kokonaisarviointina A:n osalta olisi tullut uskottavasti näytetyksi, että hän ei olisi kohtuullisen koulutuksen jälkeenkään soveltunut näihin tehtäviin. Mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:n työsuhde on päätetty perusteettomasti.

B:n osalta hänen itsensä ja O:n kertoman mukaan B olisi soveltunut tehtäviin ainakin lyhyen perehdytyksen jälkeen. K:n kertomuksen perusteella B:n kouluttaminen kytkentätehtäviin olisi onnistunut ja hän olisi fyysisten ominaisuuksiensa perusteella saattanut siihen myös soveltua. Asiassa on selvitetty, että B:llä oli kokemusta kytkentätehtävistä ja hän oli TRK 1 -tehtaalla opettanut näihin tehtäviin myös P -nimisen henkilön, joka oli sittemmin siirretty TRK 2 -tehtaalle kytkentätehtäviin. Siitä, kuinka pitkän perehdytyksen tai koulutuksen B olisi tarvinut, on henkilötodistelussa kuultu eriäviä näkemyksiä. Edellä B:n soveltuvuuden osalta mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että B:n perehdytys tai koulutus ei olisi ollut työnantajan kannalta kohtuuton. Mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että B:n työsuhde on päätetty perusteettomasti.

Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet siihen, että C oli kieltäytynyt hänelle kesällä 2015 irtisanomisen vaihtoehtona tarjotusta työstä TRK 2 -tehtaalla tietoisena siitä, että hänen työsuhteensa ei tule jatkumaan, mikäli hän jatkaa työskentelyä TRK 1 -tehtaalla. Todistustaakka siitä, että C:lle on tällainen tarjous esitetty ja että hän on työstä kieltäytynyt, on vastaajalla ja kuultavalla.

C on kiistänyt kieltäytyneensä työtehtävistä ja ilmoittaneensa olleensa halukas tekemään mitä tahansa työtä. C on kertonut, että hänelle oli irtisanomista koskevan ennakkoilmoituksen 4.3.2015 jälkeen tehty selväksi, että hänellä ei ollut toiveita säilyttää työpaikkaansa. C on kertonut olleensa asuntovelallinen ja olleensa työsuhteensa päättymisen jälkeen työttömänä kahden vuoden ajan.

Tapahtumien ajallisesta etenemisestä on näytetty seuraavaa. C:n kertoman perusteella hän siirtyi TRK 2 -tehtaalle, kun yhteistoimintaneuvottelu alkoivat eli tammikuussa 2015. C sai ennakkoilmoituksen irtisanomisestaan 4.3.2015. Kirjallisesta todisteesta V3 ilmenee C:n ilmoittaneen 25.3.2015, että hän ei ole kiinnostunut tehomuuntajatehtaan kokoonpanotehtävistä. Työn tarjoamiskirjeessä on mainittu työn tarjoamisvelvoitteesta irtisanotuille tai irtisanomisuhan alaisille ja että C on tullut irtisanotuksi tai saanut ennakkoilmoituksen tulevasta irtisanomisesta yhtiön yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena maaliskuussa 2015. L on kertonut, että C halusi itse siirtyä takaisin TRK 1-puolelle loppukesästä 2015. K on kertonut, että hän oli vielä erikseen keskustellut C:n kanssa asiasta kesällä 2015 ja tuonut esille sen, että TRK 1 -tehdas joka tapauksessa lakkautetaan ja että TRK 2 -tehtaalla olisi paremmat mahdollisuudet jatkaa työsuhdetta, eikä tämän jälkeen olisi enää mahdollisuutta siirtyä TRK 2-tehtaalle. C oli kuitenkin ilmoittanut haluavansa jatkaa TRK 1 -tehtaalla. C on kertonut, että osa hänelle tarjotuista tehtävistä oli määräaikaisia eli nekin olisivat joka tapauksessa päättyneet irtisanomisajan kuluessa. K sekä myös L ovat kertoneet, että C:llä oli ollut ongelmia esimiehensä kanssa TRK 2 -tehtaalla työskennellessään.

Yllä mainitun todistelun perusteella työtuomioistuin ei katso asiassa näytetyksi, että C:lle olisi tarjottu työsuhteen päättymisen vaihtoehtona irtisanomisajan päättymisen jälkeen jatkuvaa työtä TRK 2-tehtaalla. C:lle kirjallisesti 25.3.2015 tarjotun kokoonpanijan tehtävän osalta voidaan todeta, että C työskenteli muutoinkin tuossa vaiheessa TRK 2-tehtaalla, eikä asiassa ole esitetty näyttöä hänen soveltuvuudestaan tarjottuun tehtävään taikka tehtävän kestosta. K on kertonut ilmoittaneensa C:lle loppukesästä 2015, että TRK 2-tehtaalla olisi paremmat mahdollisuudet jatkaa työsuhdetta. Tämä kertomus ei osoita, että C:lle olisi tuossa vaiheessa tarjottu yksilöityä työtehtävää irtisanomisen vaihtoehtona. Tämä vastaa C:n itsensä kertomaa siitä, että hänelle TRK 2-tehtaalla loppukesästä 2015 tarjottu työ ei olisi jatkunut hänen irtisanomisaikansa päättymisen jälkeen. C:n ei ole näytetty kieltäytyneen hänen irtisanomisensa vaihtoehtona hänelle tarjotusta työstä. Myöskään C:n elämäntilanteestaan ja irtisanomisensa jälkeisistä tapahtumista kertoma ei tue tällaista johtopäätöstä.

Kokonaisarviointina työtuomioistuin katsoo, että C olisi soveltunut TRK 2 -tehtaalla joulukuussa 2014 täytettyihin työtehtäviin ja koska hänelle ei ole näytetty tarjotun työtä irtisanomisen vaihtoehtona, hänen ei ole näytetty myöskään kieltäytyneen tällaisesta tarjouksesta. Mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että C:n työsopimus on päätetty perusteettomasti.

Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä

Koska yhtiö on päättänyt B:n ja C:n työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesti, X Oy on velvollinen suorittaman heille korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Työtuomioistuin katsoo, että kantajan vetoamilla työn tarjoamismenettelyillä ei ole merkitystä korvauksen määrää arvioitaessa. Asiassa ei ole väitetty, että B:n tai C:n työsuhteiden päättäminen olisi voitu välttää palkkaamalla heidät vedottuihin avoinna olleisiin tehtäviin. Avoinna olevat työpaikat on näytetty tähän nähden saatetun B:n ja C:n tietoon riittävällä tavoin.

Yhtiön TRK 1 -tehtaan toimintojen siirtäminen Viroon on johtanut yhteensä 73 työntekijän irtisanomiseen. Yhtiön menettelyn sen palkatessa joulukuussa 2014 uusia työntekijöitä TRK 2 -tehtaalle ei ole näytetty johtuneen tarkoituksellisesta pyrkimyksestä päättää nimenomaisesti A:n, B:n tai C:n työsuhde. Uusien työntekijöiden palkkaaminen on esitetyn näytön valossa johtunut ennemminkin tiedonkulun puutteesta yhtiön sisällä kuin tarkoituksellisesta pyrkimyksestä kiertää työntekijöiden irtisanomissuojaa. Työantajan menettely työsopimusta päätettäessä ei saa siten erityisen suurta painoarvoa irtisanomiskorvauksen määrää arvioitaessa.

A oli työskennellyt yhtiössä ennen työsuhteensa päättymistä noin 26 vuotta. A on kertonut olleensa työttömänä työsuhteensa päättymisestä lähtien lukuun ottamatta kahdeksan kuukauden työllistymisjaksoa. Työtuomioistuin katsoo hänen osaltaan oikeaksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä 12 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

A on 7.10.2015 päättyneen työsuhteensa jälkeen työllistynyt tilapäisesti ajoilla 7.10.-8.12.2015 ja 11.1.-31.5.2016. Korvaus palkkaetujen menetyksestä ei voi kohdistua tällaiseen aikaan, jolta A:lle ei ole aiheutunut palkkaetujen menetystä työsuhteen päättymisen vuoksi. Määräaikainen työ siirtää tarkastelujaksoa, jolta työttömyyspäivärahat otetaan huomioon työllisyysrahaston osuutta laskettaessa (ks. KKO 2016:70 ja TT 2018:67). Työttömyyskuukausien mukainen 12 kuukauden tarkastelujakso kuluu ajalla 19.12.2015-10.1.2016 (0,7 kk) ja 1.6.2016-10.5.2017 (11,3 kk).

Työttömyysvakuutusrahaston selvityksen perusteella A:lle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä 12 työttömyyskuukauden tarkastelujakson ajalta yhteensä 23.849, 44 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 34.229,16 euroa on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 17.887,08 euroa. A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 16.342,08 euroa. X Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 17.887,08 euroa työllisyysrahastolle.

B oli työskennellyt yhtiössä ennen työsuhteensa päättymistä hieman yli kymmenen vuotta. B on kertonut olleensa työttömänä työsuhteensa päättymisestä lähtien. Työtuomioistuin katsoo hänen osaltaan oikeaksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

B on 3.10.2015 päättyneen työsuhteensa jälkeen työllistynyt uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen ajalla 2.11.2015-6.5.2016. Tarkastelujakson osalta työtuomioistuin viittaa edellä A:n osalta todettuun. Työttömyyskuukausien mukainen kahdeksan kuukauden tarkastelujakso kuluu ajalla 4.10.-1.11.2015 (0,9 kk) ja 7.5.-9.12.2016 (7,1 kk).

Työttömyysvakuutusrahaston selvityksen perusteella B:lle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä kahdeksan työttömyyskuukauden tarkastelujakson ajalta yhteensä 13.189,95 euroa. B:lle tuomittavasta korvauksesta 18.092,80 euroa on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 9.892,46 euroa. B:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 8.200, 34 euroa. X Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 9.892,46 euroa työllisyysrahastolle.

C oli työskennellyt yhtiössä ennen työsuhteensa päättymistä yhteensä hieman alle kymmenen vuotta. C on kertonut olleensa työttömänä noin kahden vuoden ajan ja työllistyneensä osa-aikaiseen työsuhteenseen toukokuusta 2018 lukien. Työtuomioistuin katsoo hänen osaltaan oikeaksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä yhteensä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

Työttömyysvakuutusrahaston selvityksen perusteella C:lle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä kahdeksan työttömyyskuukauden tarkastelujakson ajalta yhteensä 12.181,52 euroa. C:lle tuomittavasta korvauksesta 21.634,24 euroa on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 9.136,14 euroa. C:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 12.498,10 euroa. X Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 9.136,14 euroa työllisyysrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa X Oy:n suorittamaan:

- A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 16.342,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 9.10.2017 lukien ja

- työllisyysrahastolle sille kuuluvana osuutena A:n korvauksesta vähennetyn määrän 17.887,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien,

ja

- B:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 8.200, 34 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 9.10.2017 lukien ja

- työllisyysrahastolle sille kuuluvana osuutena B:n korvauksesta vähennetyn määrän 9.892,46 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien,

sekä

- C:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12.498,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 9.10.2017 lukien ja

- työllisyysrahastolle sille kuuluvana osuutena C:n korvauksesta vähennetyn määrän 9.136,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Työtuomioistuin velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliito ry:n arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut asiassa 15 776,95 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ihonen puheenjohtajana sekä Saarensola, Lindström, Nybondas, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Willstedt.

Tuomio on yksimielinen.