TT 2018:115

ICT-alan työehtosopimuksen perusteella ei tullut maksaa osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle arkipyhäkorvausta myös joulu- ja juhannusaatoilta.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

X Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.8.2018

Pääkäsittely 1. ja 7.11.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kantaja Ammattiliitto Pro ry:n ja vastaaja Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n (jäljempänä myös PALTA ry) välisessä ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa (1.11.2014 – 31.10.2016) ovat muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Palkkaus

Tuntipalkan laskeminen

2. Työaika- ym. korvauksia laskettaessa käytetään kuukausipalkan (rahapalkka sekä mahdolliset luontoisedut, provisio- ja tuotantopalkkiot ja sijaisuuskorvaus) jakajana lukua 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja lukua 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana säännölliseen työhön keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

Osa-ajan palkka

3. Osa-ajan palkka palkattomista poissaoloista tai vajaasta kuukaudesta lasketaan kuukauden säännöllisten työtuntien suhteessa Laskettaessa osa-ajan palkkaa, saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaisen kuukauden säännöllisten työtuntien tai työpäivien lukumäärällä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Kuukausipalkan käsite sisältää rahapalkan sekä mahdolliset luontoisedut (verotusarvo, provisio- ja tuotantopalkkiot ja sijaisuuskorvauksen).

Kuukausi- ja viikko työaikataulukko (poistettu)

Taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymys ei ole keskeytymättömästä kolmivuoro-, jakso- tai näihin rinnastettavasta työstä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Osa-aikaiset tuntipalkkaiset toimihenkilöt

7. Osa-aikaiselle toimihenkilölle on tarkoituksenmukaista määritellä tuntipalkka, jos hän työskentelee työsuhteessa, jossa kuukaudessa tehtyjen työtuntien määrä vaihtelee ennalta arvaamattomasti. Tällöin palkkauksen perusteena käytetään palkkausjärjestelmän avulla määriteltyä palkkaryhmää. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.

Sairausajan palkka maksetaan keskiansion mukaan laskettuna sairastumista edeltävältä puolen vuoden ajalta.

Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvaus tehdyn työajan suhteessa. Tarkastelujaksona käytetään esim. puolen vuoden ajalta tehtyä keskimääräistä viikkotyöaikaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Arkipyhäviikkojen työaika

Arkipäiviksi sattuvat arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto lyhentävät työviikon säännöllistä työaikaa vastaavasti. Mikäli mainittuina vapaapäivinä joudutaan työskentelemään, vapaapäivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten lisä- ja ylityö. Edellä mainittu ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ERIMIELISYYDEN KOHDE

Työehtosopimusosapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, käsittääkö osa-aikaisesti työtä tuntipalkalla tekeville toimihenkilöille maksettava arkipyhäkorvaus korvauksen myös joulu- ja juhannusaatolta.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

1) vahvistaa, että X Oy on velvollinen maksamaan ICT -alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdan mukaisille osa-aikaisille tuntipalkkaisille toimihenkilöille kyseessä olevan kohdan mukaisen arkipyhäkorvauksen tehdyn työajan suhteessa arkipyhäviikkojen työaikaa lyhentäviltä juhannus- ja jouluaatoilta joulukuusta 2015 alkaen,

2) tuomitsee X Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

3) tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

4) velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:lle tämän arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut asiassa 6 766,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Sopimusmääräyksen sanamuodosta ja systematiikasta

Työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdan sanamuotoa tulee tulkita yhdessä arkipyhäviikkoja koskevan 7 §:n kanssa. Työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdan mukaan osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvaus tehdyn työajan suhteessa, ja työehtosopimuksen arkipyhäviikkoja koskevan 7 §:n mukaan työaikaa lyhentävät arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto. Asiassa on sinänsä riidatonta, että yleiskielen mukaisessa merkityksessä ilmauksella arkipyhä ei tarkoiteta joulu- ja juhannusaattoa.

Sopimusmääräyksen tarkoituksesta ja historiasta

Alun perin toimihenkilöiden työehtosopimuksissa toimihenkilöiden palkka määriteltiin työehtosopimuksen mukaan kuukausipalkkana, eikä tuntipalkan käsitettä tunnettu palkkausjärjestelmissä. Arkipyhät sekä joulu- ja juhannusaatto vaikuttivat toimihenkilösopimuksissa niin, että ne lyhensivät työaikaa kuukausipalkkaan vaikuttamatta.

ICT -alalla osa-aikaisen tuntipalkkaisen työn määrä lisääntyi 2000-luvun alussa runsaasti. Tällöin työehtosopimuksella mahdollistettiin tuntipalkan määrittäminen yhdellä jakajalla silloin, kun toimihenkilön kuukaudessa tehtyjen työtuntien määrä vaihteli ennalta arvaamattomasti. Asiasta sovittiin 16.2.2005 voimaan tulleella tietoliikenne- ja informaatiotekniikka -alan työehtosopimuksella toimihenkilöille (jäljempänä Tietoliikennealan työehtosopimus (2005-2007). Samassa yhteydessä sovittiin, että kuukausipalkkaisen työaikaa lyhentäviltä arkipyhäviikoille arkipäiviksi sattuvilta arkipyhiltä sekä juhannus- ja jouluaatoilta maksetaan osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle työajan suhteessa arkipyhäkorvausta.

Sopimusmääräys syntyi käytännön tarpeesta. Sopimusta tehtäessä tarkoituksena on nimenomaisesti ollut saattaa osa-aikaiset tuntipalkkaiset toimihenkilöt arkipyhien suhteen samaan asemaan kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden kanssa. Osa-aikaisen tuntipalkkaisen toimihenkilön palkka on tarkoitettu määräytyväksi samassa suhteessa kuukausipalkkaiseen toimihenkilöön nähden. Esimerkiksi vuoden 2014 jouluviikolta kuukausipalkkaisen toimihenkilön työaika oli kaksi työpäivää eli maanantai 22.12.2014 ja tiistai 23.12.2014. Jouluaatto lyhensi jouluna 2014 kuukausipalkkaisen toimihenkilön työaikaa.

Tässä asiassa sovellettavaksi tuleva ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimus (2014-2016) perustuu palkkausmuotonsa osalta samaan logiikkaan. Toimihenkilön palkka on pääsääntöisesti kuukausipalkka. Osa-aikaisen tuntipalkkaisen toimihenkilön osalta joulu- ja juhannusaatto, jotka ovat kuukausipalkkaisen toimihenkilön vapaapäiviä, vaikuttavat joko palkkaan tai työaikaan.

Vastaajat ovat katsoneet, että arkipyhäkorvaukset sisältyvät jo laskennallisesti osa-aikaisten tuntipalkkaisten toimihenkilöiden tuntipalkkaan, joten tunti- ja kuukausipalkkaiset toimihenkilöt ovat jo tällä perusteella samassa asemassa. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä asian arvioinnissa. Tuntipalkkaan perustuvien erilaisten työaikakorvausten laskentaperusteena 37,5 tunnin viikkotyöaikaa noudatettaessa on käytetty jakajaa 158, joka on pysynyt vuosikymmeniä samana. Jakajan työehtosopimushistoria on peräisin STK-STTK-TT välisestä runkosopimuksesta yli 40 vuoden takaa. Jakajasta ei ole erikseen neuvoteltu työehtosopimusosapuolten kesken eikä työnantajaliitto ole tuonut esiin sitä, että jakajalla olisi kytkentä osa-aikaisten työntekijöiden oikeuteen saada korvaus arkipyhäviikkojen työajan lyhentymisestä. Jakajaa koskeneet keskustelut ovat liittyneet palkkausjärjestelmän palkkaryhmään ja sitä kautta muodostuvaan tuntipalkkaan. Jakaja ei kompensoi tuntityöntekijöiden palkkauseroja, koska sitä käytettäessä ei oteta huomioon henkilökohtaisia lisiä.

Tietoliikennealan työehtosopimukseen kirjattiin vuonna 2005 uutena määräyksenä 4 §:n 7 kohta. Samassa yhteydessä sopimuksen 7 §:ää selvennettiin lisäämällä taulukon yläpuolelle sovellettavaksi tulevaa sopimusta vastaava teksti. Työehtosopimuksen 7 §:n sisältöä ja tulkintaa ei ollut tuossa yhteydessä tarkoitus muuttaa.

Sopimusmääräyksen tulkintakäytännöstä

X Oy:llä ja ICT-alalla yleensäkin tuntipalkkaisille toimihenkilöille on maksettu vuodesta 2005 lukien arkipyhäkorvausta joulu- ja juhannusaatoilta. Yhtiön osalta käytäntöä muutettiin vuoden 2015 joulusta lukien. Muutoin alalla sovelletaan edelleenkin kantajan esittämää tulkintaa arkipyhäkorvauksen määräytymisestä.

Työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta

X Oy on ennen jouluaattoa 2015 muuttanut yksipuolisesti omaa vakiintunutta tulkintaansa ja jättänyt maksamatta kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden arkipyhäkorvauksen vuoden 2015 jouluaatolta alkaen. Yhtiö on tuomittava asiassa tuntuvaan hyvityssakkoon selvän työehtosopimusmääräyksen rikkomisesta.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

PALTA ry on vastaavasti muuttanut asiassa omaa vakiintunutta tulkintaansa. PALTA ry ei ole suostunut valvomaan sitä, että yhtiö korjaisi menettelyään. PALTA ry on tuomittava valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon. Kantaja on pyrkinyt työehtosopimusneuvotteluissa ja niiden sovittelussa pääsemään asioissa sovintoon ilman työtuomioistuinprosesseja. Virheellinen tulkinta ja käytännön muuttuminen on siten tuotu vastaajien tietoon. PALTA ry:n tietoinen ja osapuolten välisissä neuvotteluissa ilmennyt tätä asiaa laajempi yritys muuttaa yksipuolisesti aikaisemmin sisällöltään selkeää työehtosopimuksen määräystä on otettava huomioon hyvityssakon määrää arvioitaessa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan vastaajille näiden yhteiset toimenpiteiden osalta arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulunsa asiassa 8 787,94 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimusmääräykset

Kysymyksessä olevan työehtosopimuksen kuukausi- ja viikkotyöaikaa koskevan 4 §:n 3 kohdan taulukon alle kirjattu sopimusmääräys johtaa siihen, että mainitun sopimuskohdan taulukolla teksteineen ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Muilta osin kantajan vetoamat sopimusehdot ovat käsillä olevan kysymyksen arvioinnin kannalta relevantteja.

Sopimusmääräyksen sanamuodosta ja sopimuksen systematiikasta

Kysymyksessä olevaa osa-aikaisia tuntipalkkaisia toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimuksen määräystä tulee tulkita sanamuotonsa mukaisesti ja muiden sopimusehtojen kanssa yhdenmukaisesti siten, että arkipyhillä ei tarkoiteta joulu- ja juhannusaattoa. Joulu- ja juhannusaatto eivät ole arkipyhiä.

Mikäli arkipyhäkorvausta olisi tarkoitettu maksaa myös juhannus- ja jouluaatolta, tästä olisi mainittu erikseen sopimustekstissä. Myös kysymyksessä olevan työehtosopimuksen arkipyhäviikkojen työaikaa koskevassa sopimuskohdassa (7 §) arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto on mainittu tekstissä erikseen.

Kantajan omankaan kannanoton mukaan juhannus- ja jouluaatto eivät ole arkipyhiä. Kantajan omassa verkkojulkaisussa 19.8.2014 on kerrottu seuraavasti: "Suomessa on 11 vuotuista arkipyhää, joista yhdeksän on perustaltaan kirkollisia ja kaksi, vappu ja itsenäisyyspäivä, yhteiskunnallisia. Käsitettä arkipyhä ei ole määritelty lainsäädännössä, mutta työelämän näkökulmasta ne ovat palkallisia vapaapäiviä."

Sopimusehdon historiasta

ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille syntyi, kun 16.2.2005 voimaan tullut tietoalan työehtosopimus 2005-2007 (jäljempänä Tietoalan työehtosopimus) ja kanteessa mainittu Tietoliikennealan työehtosopimus (2005-2007) yhdistettiin 14.11.2007.

Tietoalan työehtosopimusta oli noudattanut suurimpana yrityksenä A Oyj ja sitä edeltäneet yhtiöt. Myös X Oy noudatti Tietoalan työehtosopimusta. Tietoliikennealan työehtosopimusta noudatti suurimpana yrityksenä B Oyj ja sitä edeltäneet yhtiöt.

Tietoalan työehtosopimuksessa ei ollut määräystä arkipyhäkorvauksen maksamisesta toimihenkilöille, mutta työntekijöiden osalta (Palkkaliite 2) oli seuraavan sisältöinen työntekijöitä koskeva määräys:

Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

Tietoalan työehtosopimuksen tulkintakäytännönkään mukaan arkipyhäkorvausta ei lainkaan maksettu toimihenkilöille. Arkipyhäkorvausta ei maksettu myöskään juhannus- ja jouluaatolta, jotka eivät muutoinkaan ole arkipyhiä.

Tietoliikennealan työehtosopimuksessa (2005-2007) oli seuraava määräys arkipyhäkorvauksen maksamisesta:

Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvaus tehdyn työajan suhteessa. Tarkastelujaksona käytetään esim. puolen vuoden ajalta tehtyä keskimääräistä viikkotyöaikaa.

Yllä mainittu Tietoliikennealan työehtosopimuksen (2005-2007) määräys otettiin sellaisenaan ICT-alan toimihenkilösopimukseen (2007-2013).

Vain Tietoliikennealan työehtosopimusta soveltaneet yritykset ovat maksaneet arkipyhäkorvausta, mutta sitä ei ole maksettu joulu- ja juhannusaatoilta, koska näiltä päiviltä arkipyhäkorvausta ei ole tullut työehtosopimuksen perusteella maksaa. Määräys ja sen tulkinta ovat pysyneet muuttumattomina myös käsillä olevassa asiassa sovellettavaksi tulevassa ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa (2014-2016).

Myös sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen 7 §:n arkipyhäviikkojen työaika -kohta otettiin tekstin osalta sellaisenaan Tietoliikennealan työehtosopimuksesta (2005-2007) ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimukseen (2007-2013).

Sopimusehdon tarkoituksesta ja tulkinnasta

Sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen määräyksiä arkipyhäkorvauksen maksamisesta osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle ei ole tulkittu siten, että arkipyhäkorvausta tulisi maksaa juhannus- ja jouluaatolta. Tulkintakäytäntö on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2005 lähtien.

ICT-alan toimihenkilöiden osalta arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaaton vaikutus työaikaan on tosiasiallisesti pysynyt samana jo vuodesta 2003 lukien. Tietoliikennealan työehtosopimuksessa (2005-2007) osapuolten tarkoituksena ei ole ollut sopia siitä, että arkipyhäkorvausta maksetaan myös juhannus- ja jouluaatolta, koska niin ei ole erikseen kirjoitettu arkipyhäkorvausta koskevaan kohtaan. Osapuolet ovat työehtosopimustekstejä laadittaessa tunnistaneet arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaattojen eron.

Koska määräykset on otettu Tietoliikennealan työehtosopimuksesta (2005-2007) sellaisenaan ICT-alan työehtosopimuksiin (2007-2013 ja 2014-2016), myös määräysten tulkinnan tulee pysyä samana.

Kantaja ei ole myöskään aiemmin riitauttanut arkipyhäkorvauksen maksamista juhannus- ja jouluaatoilta osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle, vaikka yhtenäisen tulkintakäytännön on täytynyt olla kantajan tiedossa vuodesta 2005 lähtien.

Kantaja esitti työehtosopimusneuvotteluissa 2017 neuvottelutavoitteenaan, että ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta muutettaisiin siten, että juhannus- ja jouluaatoilta maksettaisiin arkipyhäkorvaus. PALTA ry ei hyväksynyt esitettyä työehtosopimusmuutosta, ja kantaja pani kanteen vireille työtuomioistuimessa työehtosopimuksen syntymisen jälkeen.

Tosiasiallisesti kanteessa tarkoitetut osa-aikaiset tuntipalkkaiset toimihenkilöt ovat paremmassa asemassa kuin osa-aikaiset kuukausipalkkaiset toimihenkilöt. Tämä johtuu siitä, että kun tuntipalkka määritellään kuukausipalkasta jakajaa käyttäen, laskelmassa otetaan jo tässä vaiheessa huomioon arkipyhät sekä joulu- ja juhannusaatto. Myös tuntityöntekijöiden palkkaan sisältyy henkilökohtaisia lisiä. Osa-aikaiset tuntipalkkaiset toimihenkilöt saavat tämän lisäksi työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdassa tarkoitetun arkipyhäkorvauksen arkipyhiltä, ei kuitenkaan joulu- ja juhannusaatolta.

Työehtosopimuksen perusteella on mahdollista, että yhtiöllä on myös kokoaikaisia tuntityötä tekeviä toimihenkilöitä.

Arkipyhäkorvauksen maksamisesta on sovittu vaihtelevasti eri työehtosopimuksissa.

Yhtiön menettelystä

X Oy on maksanut juhannusaatolta 2015 ja tätä ennen työehtosopimuksen edellyttämin tavoin arkipyhäkorvausta osa-aikaisille tuntipalkkaisille toimihenkilöille, vaikka työehtosopimus ei ole tällaista velvoitetta sisältänyt. Jouluaatosta 2015 lähtien korvausta ei ole maksettu.

Arkipyhäkorvausta alettiin maksaa yhtiössä vasta vuoden 2007 työehtosopimusten yhdistymisen jälkeen. Yhtiö oli tätä ennen soveltanut Tietoalan työehtosopimusta, jossa osa-aikaisten tuntipalkkaisten toimihenkilöiden arkipyhäkorvauksista ei ollut määräyksiä.

Yhtiössä sovellettiin ennen vuotta 2015 erheellisesti osa-aikaisiin tuntipalkkaisiin toimihenkilöihin vain työntekijöitä koskevan palkkaliitteen 2 mukaista arkipyhäkorvausta koskevaa määräystä ja maksettiin sen mukaisesti arkipyhäkorvausta juhannus- ja jouluaatoilta. Yhtiö on sittemmin korjannut tämän virheen ja alkanut noudattaa ICT-alan toimihenkilösopimuksen arkipyhämääräyksiä.

PALTA ry:n menettelystä

Sopimuksen tulkintaa ei ole muutettu virheelliseksi vuoden 2014 joulusta ja vuoden 2015 juhannuksesta lukien. Juhannus- ja jouluaatoilta ei ole koskaan työehtosopimuksen määräyksiin tai tulkintaan perustuen maksettu arkipyhäkorvausta tehdyn työajan suhteessa osa-aikaisille tuntipalkkaisille toimihenkilöille. Tulkintakäytäntö on ollut tältä osin yhdenmukainen.

Hyvityssakoista

Hyvityssakkovaatimukset ovat perusteettomia.

X Oy on tosiasiallisesti maksanut arkipyhäkorvausta osa-aikaisille tuntipalkkaiselle toimihenkilöille juhannusaattoon 2015 saakka, vaikka sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti arkipyhäkorvausta ei olisi tullut maksaa. Yhtiön tulkinta sopimuksen oikeasta sisällöstä ei ole edellä todetuin tavoin virheellinen.

PALTA ry ei ole syyllistynyt tapauksessa valvontavelvollisuuden rikkomiseen, koska yhtiö ei ole syyllistynyt työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn. Valvontavelvollisuus ja velvollisuus maksaa hyvityssakkoa voivat lisäksi kohdistua vain sisällöltään selviin työehtosopimuksen määräyksiin. Kantajan esittämä sopimusehdon tulkinta ei ole ollut riidaton osapuolten välillä eikä soveltamiskäytäntöä vastaavista riitatapauksista ole olemassa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1.Ote X Oy:n intranet-sivuilta

K2. Jäljennös palkkalaskelmasta 1.6.-30.6.2018/C Oy

K3. Jäljennös palkkalaskelmasta 1.6.-30.6.2018/C Oy

K4. Jäljennös sähköisestä ansiolaskelmasta 1.6.-30.6.2018/ D Oy/B Oyj

K5. Jäljennös palkkalaskelmasta 1.6.-30.6.2018/E Oy

K6. Jäljennös palkkalaskelmasta 1.7.-31.72018/B Oyj

K7. jäljennös palkkalaskelmasta 1.6.-30.6.2017/F Oyj

K8. jäljennös palkkalaskelmasta 1.6.-30.6.2017/G Oy

K9. Otteet tietoliikennealan työehtosopimuksista 2003-2005 ja 2005-2007

K10. Ote palkkalaskelmasta 1.12.2015-31.12.2015/ H Oy

K11. Sähköpostiviestiketju 3.3.2017 I - M

K12. Jäljennös palkkalaskelmasta elokuulta 2018, A Oyj

Vastaajien kirjalliset todisteet

V1. Erimielisyysmuistio 12.8.2015

V2. Erimielisyysmuistio 5.10.2016

V3. Tiedote 23.11.2007; Toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille erillinen työehtosopimus

V4. 16.2.2005 voimaan tullut tietoalan työehtosopimus 2005-2007, Palkkaliite 2, 7 §

V5. J:n sähköposti 14.7.2005

V6.16.2.2005 voimaan tullut tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan työehtosopimus toimihenkilöille 2005-2007, 4 § 7 ja 7 § Arkipyhäviikkojen työaika

V7. 14.11.2007 voimaan tullut ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille 2007-2010, 4 § 7 kohta Osa-aikaiset tuntipalkkaiset toimihenkilöt

V8. Ammattiliitto Pro ry:n neuvottelutavoitteet 5.10.2017

V11. B Oyj:n Ohje 23.9.2005

V12. 1.2.2003 voimaan tullut tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan työehtosopimus toimihenkilöille 2003 -2005

V13. 12.6.2005 voimaan tullut tietoalan työehtosopimus 2005-2007, 7§

V14. J:n sähköposti 2.7.2008

V15. J:n sähköposti 2.12.2010 ja sen liitetiedostona oleva B Oyj:n 13.12.2006 ohje

V16. J:n sähköposti 3.6.2005

V17. Ote B Oyj intranet-sivuilta 28.8.2018

Kantajan henkilötodistelu

1. I

2. K

3. L

Vastaajien henkilötodistelu

1. M

2. N

3. O

4. P

5. Q

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Arvioinnin lähtökohta

Asiassa on kysymys työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdan 3 kappaleen oikeasta tulkinnasta sen osalta, tuleeko tämän määräyksen perusteella maksaa säännöksessä tarkoitettua korvausta osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle myös joulu- ja juhannusaatoilta. Asia tulee ratkaistavaksi säännöksen sanamuodon ja työehtosopimuksen systematiikan sekä osapuolten tarkoituksen ja sopimusehdon tulkintakäytännön perusteella. Asiaa tulee vielä arvioida sen osalta, johtaako vastaajien tulkinta tosiasiallisesti työntekijöiden epätasapuoliseen kohteluun.

Säännöksen sanamuoto

Työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdan 3 kappaleen mukaan osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvaus tehdyn työajan suhteessa. Tarkastelujaksona käytetään esimerkiksi puolen vuoden ajalta tehtyä keskimääräistä viikkotyöaikaa.

Asiassa on riidatonta, että arkipyhä ei yleiskielen ilmauksena tarkoita kanteessa tarkoitettuja aattopäiviä. Kantaja on kuitenkin todennut, että työehtosopimuksissa arkipyhäkorvauksen merkitys on vakiintunut tarkoittamaan tiettyä korvauslajia riippumatta siitä, miltä päiviltä korvausta maksetaan.

Työtuomioistuin katsoo, että tulkinnan kohteena olevan määräyksen sanamuodon mukainen tulkinta viittaa ensisijaisesti siihen, että aatot eivät sisälly korvaukseen. Työehtosopimuskäytännössä on kuitenkin myös mahdollista, että ilmauksella arkipyhäkorvaus tarkoitetaan korvausta muiltakin kuin kalenterin punaisilta päiviltä. Tähän nähden määräyksen sanamuodosta ei voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä määräyksen oikeasta tulkinnasta.

Työehtosopimuksen systematiikka ja osapuolten tarkoitus

Kantajan mukaan tulkinnan kohteena olevaa sopimusmääräystä tulee lukea yhdessä työehtosopimuksen 7 §:n kanssa. Kantajan mukaan tässä määräyksessä on määritelty arkipyhien merkitys myös tulkittavana olevan 4 §:n 7 kohdan 3 kappaleen arkipyhäkorvausta koskevan määräyksen osalta. Kantajan mukaan sopimusmääräyksen tarkoituksena on alun perin ollut nimenomaisesti osa-aikaisten tuntipalkkaisten toimihenkilöiden saattaminen arkipyhien osalta samaan asemaan kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden kanssa.

Vastaajat taas katsovat mainitun sopimuskohdan osoittavan nimenomaisesti, että osapuolet ovat tunnistaneet arkipyhän ja aattojen välisen eron ja että mikäli 4 §:n 7 kohdan 3 kappaleessa olisi tarkoitettu maksaa korvausta arkipyhien ohella myös aatoilta, tämä olisi kirjattu näkyviin mainittuun sopimusmääräykseen.

Työehtosopimuksen 7 §:n otsikkona on arkipyhäviikkojen työaika. Säännöksen 1 kohdan mukaan arkipäiviksi sattuvat arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto lyhentävät työviikon säännöllistä työaikaa vastaavasti. Mikäli mainittuina vapaapäivinä joudutaan työskentelemään, vapaapäivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten lisä- ja ylityö. Edellä mainittu ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Määräykseen sisältyy lisäksi taulukko, josta ilmenevät eräiden arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2014-2016.

Työtuomioistuin katsoo molemmat työehtosopimuksen systematiikkaa koskevat väitteet mahdollisiksi siten, että kumpikaan tulkintavaihtoehto ei ole toista painavampi.

Työehtosopimuksen systematiikkaan kuuluu myös tuntipalkan laskentatapaa sekä kuukausipalkan jakajaa koskeva kysymys siitä, onko tällä seikalla vaikutusta asian arviointiin ja siihen, mitä osa-aikaiselle tuntityötä tekevälle toimihenkilölle tosiasiallisesti kokonaisuudessaan korvataan. Koska tämä kysymys liittyy myös työntekijöiden tasapuolista kohtelua koskevaan kysymykseen, sitä tarkastellaan jäljempänä erikseen.

Työtuomioistuin arvioi osapuolten tarkoitusta tulkinnan kohteena olevan sopimusmääräyksen osalta seuraavasti.

Sopimusmääräyksen taustalla on Tietoliikennealan ja Tietoalan työehtosopimusten yhdistäminen vuonna 2007 uudeksi ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimukseksi. Tietoalan työehtosopimuksessa, jota vastaajayhtiö aikaisemmin sovelsi, ei ollut määräyksiä arkipyhäkorvausten maksamisesta toimihenkilöille. Osa-aikaisten tuntipalkkaisten toimihenkilöiden arkipyhäkorvausta koskeva sopimusehto tuli uutena määräyksenä Tietoliikennealan työehtosopimukseen (2005-2007) ja sopimusteksti otettiin muuttumattomana kysymyksessä olevan työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdaksi.

Kantajan todistaja K on kertonut olleensa pääneuvottelijana vuoden 2005 neuvotteluissa ja osallistuneensa asiamiehenä myös vuoden 2007 neuvotteluihin. Kysymyksessä olevan määräyksen tarkoituksena vuonna 2005 oli yhtenäistää tuntityötä tekevien toimihenkilöiden palkkausta ja saattaa tunti- ja kuukausipalkan piirissä olevat toimihenkilöt samanarvoiseen asemaan. Tarkoitus oli myös, etteivät tuntipalkat olisi työnantajapuolelle edullisempia kuin kuukausipalkka, jotta tuntisopimuksia ei tästä syystä pidettäisi yllä aiheetta. Määräys otettiin ensimmäisen kerran työehtosopimukseen vuonna 2005. Määräykseen kirjattiin oikeus arkipyhäkorvaukseen, ja samalla lisättiin 7 §:ään selvennys siitä, että arkipyhät ja aatot lyhentävät työaikaa. Tuon määräyksen kautta aatot olivat verrattavissa arkipyhään. Vuoden 2005 neuvotteluihin osallistui palkansaajapuolelta K:n lisäksi I. Vuoden 2007 neuvotteluissa mukana oli työnantajapuolelta muun ohella J, jolle K, R ja asiamies L selvittivät, mitä työehtosopimuksen määräykset tarkoittavat. Nimenomaisesti ei sanottu, että aatot sisältyvät arkipyhäkorvaukseen, mutta tämä ilmeni 7 §:stä, joka käytiin läpi ja jossa mainitaan myös aatot. J:llä ei ollut tähän sanottavaa, palkkausjärjestelmä hänelle tärkein asia.

Kantajan todistaja L on kertonut toimineensa B Oyj:n varapääluottamusmiehenä vuodesta 2002 alkaen. Hän on myös osallistunut sopimusneuvotteluihin taustaryhmässä neuvottelukunnan jäsenenä vuonna 2005 ja asiamiehenä vuonna 2007. Kun työehtosopimukset yhdistettiin vuonna 2007, L, K ja R kävivät J:n kanssa läpi sopimusmääräykset ja sen, että tuntityöntekijät ovat tasavertaisessa asemassa kuukausipalkkaa saavien kanssa.

Vastaajien todistaja M on kertonut olleensa mukana vuosien 2005 ja 2007 sopimusneuvotteluissa neuvottelukunnan jäsenenä. Kaikki kysymykset tuodaan neuvottelukuntaan ja käydään siellä läpi. M on kertonut, että aattoja ei vuoden 2005 neuvotteluissa tarkoitettu arkipyhäkorvauksen piiriin. Vuoden 2007 neuvotteluissa ei keskusteltu aatoista arkipyhäkorvauksen yhteydessä, mutta ei siitäkään, että nämä kaksi päivää on tarkoitettu jättää arkipyhäkorvauksen ulkopuolelle. Työaikaa koskeva 7 § oli arkipyhäkorvauksesta erillinen asia.

Vastaajien todistaja N on kertonut osallistuneensa vuoden 2007 työehtosopimusneuvotteluihin neuvottelukunnan jäsenenä. Neuvottelukunta oli hyvin informoitu neuvottelujen sisällöstä. Päätökset tehdään yhdessä, eikä mitään sovita ilman, että jäsen on paikalla. Sopimuksen sisältö oli arkipyhäkorvauksen osalta sopimuksen sanamuodon mukainen, eikä aattoja sovittu korvauksen piiriin. Puhetta ei ollut myöskään siitä, että määräystä tulisi tulkita yhdessä 7 §:n kanssa. Jos näin olisi sovittu, se olisi kirjattu sopimukseen. Käytäntönä oli pyrkiä kirjaamaan sovitut asiat sopimukseen. N ei muista, miksi 7 §:n sisältöä muutettiin vuoden 2007 neuvotteluissa. A Oyj:ssä kysyttiin vielä erikseen liitolta, joka ilmoitti, että korvaus maksetaan ainoastaan arkipyhiltä. Yhtiössä on noudatettu sen jälkeen tuota tulkintaa, eikä korvausta ole maksettu aatoilta. Alihankinnassa noudatetaan ICT-alan työehtosopimusta, jos näin on sovittu.

Vastaajien todistaja Q on kertonut työskennelleensä työnantajaliitossa vuodesta 2010 lukien ja osallistuneensa vuosien 2012 ja 2015 sopimusneuvotteluihin sekä neuvoneensa jäseniä työehtosopimuksen tulkinnassa. J perehdytti hänet tehtävään siten, että he kävivät tuolloin jo kolme vuotta voimassa olleen työehtosopimuksen määräykset läpi kohta kohdalta. Q:lle opetettiin, että sopimuksen 4 §:n 7 kohdassa arkipyhillä tarkoitettiin kalenterin punaisia päiviä. Tulkinnasta ei ole syntynyt aikaisemmin riitaa. Sopimuksen 7 § koskee eri asiaa eli viikkotyöaikaa ja se on syntynyt historiallisesti eri yhteydessä. Alalla on ollut tapana tehdä sopimuskirjaukset kattavasti ja huolellisesti.

Kirjallisina todisteina esitetyistä J:n sähköpostiviesteistä V14-V16 ilmenee, että J on ohjeistanut viesteissään vuonna 2005 ja 2008, että arkipyhäkorvausta ei makseta aatoilta. Hän on myös lähettänyt vuonna 2010 sähköpostin, johon on liitetty B Oyj:n ohjeistus, jonka mukaan aatoilta ei makseta arkipyhäkorvausta.

Työtuomioistuin katsoo J:n lähettämät sähköpostit asiassa vahvaksi näytöksi siitä, mihin käsitykseen työnantajapuoli on jäänyt työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdan soveltamisesta vuonna 2007 uutta ICT-alan työehtosopimusta neuvoteltaessa. K on kertonut, että mainittu määräys ja myös sopimuksen 7 § käytiin tuolloin läpi ja pyrkimys työntekijäryhmien tasapuoliseen kohteluun tuotiin esille, mutta ensin mainitun säännöksen sisältöä ei selostettu J:lle tämän yksityiskohtaisemmin. Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdan sanamuoto ja määräyksen tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen työntekijäpuolen asiana olisi ollut tuoda näkemyksensä määräyksen oikeasta tulkinnasta tuolloin J:n tietoon. Kysymyksessä on ollut työnantajan kannalta kustannusvaikutuksia omaava tulkinta, joka ei ilmene yksiselitteisesti sopimustekstistä. K:n kertomalla siitä, mitä sopimusneuvotteluissa vuonna 2005 oli tapahtunut, ei ole tähän nähden ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa osapuolten tarkoitusta vuoden 2007 neuvotteluissa, jolloin sopimuskohta on tullut osaksi nyt sovellettavaksi tulevaa työehtosopimusta.

Työtuomioistuin katsoo, että vuoden 2007 neuvotteluissa työehtosopimuksen 7 §:n alkuun tehty lisäys ei itsessään osoita tarkoitusta tehdä tuo lisäys suhteessa siihen, mitä kalenteripäiviä 4 §:n 7 kohdan määräykseen sisältyy. Tällainen tarkoitus ei ilmene mainitusta sopimustekstistä.

Tietoalan palkkaliitteessä oli aikaisemmin sovittu työntekijöiden arkipyhäkorvauksista, mutta tässä määräyksessä korvauksen piirissä olevat päivät oli yksilöity. Tämäkin osapuolten tiedossa sopimusneuvotteluissa ollut seikka viittaa siihen, että osapuolet ovat tunnistaneet arkipyhien ja aattojen eron, ja mikäli tarkoituksena olisi ollut maksaa korvausta myös aattopäiviltä, 4 §:n 7 kohdan teksti olisi kirjattu tämän mukaiseksi.

Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että osapuolten yhteisenä tarkoituksena ja sopimuksen sisältönä olisi ollut kantajan tarkoittama tulkinta sopimuksen 4 §:n 7 kohdan määräyksen sisällöstä.

Sopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö

Kantajan todistaja L on kertonut, että määräystä on sovellettu vuoden 2005 jälkeen sovitun mukaisesti siten, että arkipyhäkorvaus maksetaan myös aatoilta. Soveltamisesta ei ollut syntynyt ongelmaa ennen käsillä olevaa asiaa. L on selvittänyt soveltamiskäytäntöä. F Oyj:n, A Oyj:n, E Oy:n, B Oyj:n, D Oy:n ja C Oy:n luottamusmiehet vastasivat hänen esittämäänsä kysymykseen, että korvaus on maksettu myös kanteessa tarkoitetuilta aattopäiviltä ja toimittivat näitä koskevia palkkalaskelmia.

Vastaajien todistaja M on kertonut, että aattoja ei vuoden 2005 neuvotteluissa tarkoitettu arkipyhäkorvauksen piiriin ja että sopimusta on tämän jälkeen sovellettu tämän mukaisesti. Tulkinta on pysynyt B Oyj:ssä yhdenmukaisena tämän jälkeen. M:n tiedon mukaan myös muissa yrityksissä menetellään näin. M:n kertoman mukaan todisteessa K6 on kysymys juhannuspäivää koskevasta arkipyhäkorvauksesta. B Oyj käytti alihankintaa sopimuksella, jonka mukaan tuntityöntekijöiden osalta noudatettiin ICT-alan työehtosopimusta. Alihankintayhtiöiden työntekijät saattavat kuitenkin tehdä työtä muille työnantajille muiden työehtosopimusten piirissä. M:n kertoman mukaan kysymyksessä olevaa työehtosopimusta noudattaa tällä hetkellä arviolta 50 yritystä.

Vastaajien todistaja N:n kertoman mukaan A Oyj:ssä kysyttiin tätä vielä erikseen liitolta, joka ilmoitti, että korvaus maksetaan ainoastaan arkipyhiltä. Yhtiössä on noudatettu sen jälkeen tuota tulkintaa, eikä korvausta ole maksettu aatoilta. Alihankinnassa noudatetaan ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta, jos näin on sovittu. Todisteen K12 osalta on tapahtunut uudesta tietojärjestelmästä johtunut virhe. Palkanlaskennalta saadun tiedon mukaan muita tällaisia maksuja ei löydy.

Vastaajien todistaja O kertonut, että F Oyj on maksanut vuoden 2014 marraskuussa tehdyn linjauksen mukaisesti yhtiön vapaaehtoisella päätöksellä työehtosopimusta parempaa arkipyhäkorvausta käsittäen myös korvauksen aattopäiviltä.

Vastaajien todistaja P on kertonut toimivansa talousjohtajana vastaajayhtiössä ja yhtiön noudattaneen aikaisemmin tietoalan työehtosopimusta ja vuodesta 2007 alkaen ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimusta. Tietoalan työehtosopimuksen osalta sovellettiin työntekijöitä koskevaa palkkaliitettä, jossa arkipyhäkorvaukseen oikeuttavat päivät, käsittäen myös aattopäivät, oli lueteltu. Kun uusi työehtosopimus tuli vuonna 2007 voimaan, arkipyhäkorvauksen maksamista ei huomattu päivittää. Uusi palkanlaskija havaitsi yhtiössä vuonna 2014, että aatoilta maksetaan arkipyhäkorvausta työehtosopimuksessa sovitusta poikkeavalla tavoin.

Vastaajien todistaja Q on kertonut, että kirjallisina todisteina esitetyistä palkkakuiteista ei ilmene, minkä työehtosopimuksen perusteella ne on maksettu taikka miltä nimenomaiselta päivältä korvaus on maksettu. Q:n arvion mukaan työehtosopimukseen normaalisidottuja yrityksiä on noin 90.

Kirjallisista todisteista V11, V15 ja V17 ilmenee, että B Oyj:n kirjallisten ohjeiden vuosilta 2005, 2006 ja 2014 mukaan arkipyhäkorvausta ei makseta aatoilta ja että tämä ohjeistus on ollut yhtiön intranet-sivuilla vuonna 2018.

Työtuomioistuin katsoo, että todistaja L:n kertomus yhdessä kirjallisten todisteiden K2-K8 sekä K10 ja K12 osoittaa uskottavasti, että mainitut yhtiöt ovat maksaneet korvausta myös aattopäiviltä todisteista ilmenevinä ajankohtina, vuosina 2015, 2017 ja 2018. Muuhun lopputulemaan johtavaa kirjallista todistelua ei ole esitetty. Toisaalta voidaan todeta, että sitä, että korvausta ei olisi maksettu aatoilta, saattaa olla vaikeampi näyttää toteen kirjallisin todistein. Joka tapauksessa mainittu todistelu osoittaa, että todisteista ilmenevät yritykset ovat maksaneet arkipyhäkorvausta aatoilta vuosina 2015, 2017 ja 2018.

Yllä mainittu näyttö viittaa siihen, että kysymyksessä olevaa työehtosopimusta noudattavat yritykset ovat maksaneet arkipyhäkorvausta osa-aikaisille tuntipalkkaisille toimihenkilöille myös aatoilta. Toisaalta henkilötodistelun osalta on tuotu yleisellä taholla esiin eri yritysten ja myös Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n osalta, että korvausta ei olisi maksettu aatoilta. Lisäksi B Oyj:n ohjeistuksessa vuosilta 2005, 2006 ja 2014 todetaan, että korvausta ei tule maksaa aattopäiviltä. Toisaalta yksittäisen yhtiön ohjeistus ei ole lähtökohtaisesti erityisen painava näyttö usean kymmenen yrityksen toimialalla. Yhtiön kaksi ensimmäistä ohjetta ovat lisäksi ajalta ennen kysymyksessä olevan työehtosopimuksen sopimusmääräyksen osalta 2007 käytyjä neuvotteluja. Lisäksi voidaan todeta, että todisteiden K4 ja K6 osalta B Oyj:ssä tehdystä työstä on osoitettu maksetun korvausta aattopäivältä. Työtuomioistuin katsoo, että näyttö kokonaisuutena arvioituna puoltaa jossain määrin enemmän kantajan kuin vastaajien tulkintaa asiassa.

Tuntityötä tekevien ja kuukausipalkkaa saavien asemasta suhteessa toisiinsa

Kantaja ei vedonnut kanteessaan alun perin siihen, että vastaajien tulkinta johtaisi tuntityötä tekevien epätasapuoliseen kohteluun kuukausipalkkaa saaviin nähden, koska viimeksi mainituilla kanteessa tarkoitetut aattopäivät ovat palkallisia vapaapäiviä. Työtuomioistuin on kiinnittänyt asian valmisteluvaiheessa osapuolten huomiota tähän kysymykseen. Vastaajat ovat toimittaneet tähän liittyen laskelman todeten, että aattopäivät ja muut arkipyhät sisältyvät tuntityöntekijöiden palkkaan jo tuntipalkan laskentatavan perusteella, ja arkipyhäkorvaus ilman aattojakin saattaa tuntityötä tekevät tältä osin parempaan asemaan kuin kuukausipalkkaa saavat. Kantaja on selvityksen saatuaan tuonut näkemyksenään esiin, että kuukausipalkan jakaja ja arkipyhäkorvaus ovat eri asioita, eikä tuntipalkan laskentakaavaan sisälly kuukausipalkkaa saavien henkilökohtaisia lisiä. Kantaja on tämän lisäksi pääkäsittelyn loppupuheenvuorossaan pyytänyt työtuomioistuinta ottamaan viran puolesta kantaa siihen, johtaako vastaajien tulkinta työntekijäryhmien epätasapuoliseen kohteluun.

Kantajan todistaja K on kertonut määräyksen tarkoituksena olleen yhtenäistää tuntityötä tekevien toimihenkilöiden palkkausta ja saattaa tunti- ja kuukausipalkan piirissä olevat toimihenkilöt samanarvoiseen asemaan. K:n kertomuksesta ilmenee, että vuonna 2005 ja 2007 määräyksestä sovittaessa ei käyty keskusteluja kuukausipalkan jakajasta, joka tuli vanhoista työehtosopimuksista ja runkosopimuksista. Jakajaa käytetään vain kuukausipalkan vaativuusluokkapalkkaan, mutta kuukausipalkan piirissä oleville toimihenkilöille maksetaan tämän lisäksi henkilökohtaista palkanosaa, jota tuntipalkkalaisille ei makseta. Tuntityötä tekevät toimihenkilöt jäävät lisäksi alihankintana tehdyn työn osalta paitsi yhtiöiden muista eduista.

Vastaajien todistaja M on kertonut, että tuntityötä tekeville toimihenkilöille voidaan maksaa myös henkilökohtaisia lisiä, mutta tämä on harvinaista.

Vastaajien todistaja N on kertonut vakiojakajan olleen käytössä niin kauan kuin hän muistaa.

Vastaajien todistaja Q on kertonut, että tuntipalkka muodostetaan jakajan avulla kuukausipalkasta ja se pitää näin sisällään kaiken, minkä kuukausipalkkakin. Arkipyhäkorvaus ylikompensoi palkkausta tuntityöntekijöiden eduksi. Työehtosopimuksen mukaan tuntityötä tekevän palkka muodostuu kuten kuukausipalkkaisenkin, lisineen. Tuntityötä tekevä saa suuremman palkan kuin kuukausipalkkalainen ilman arkipyhäkorvaustakin, koska tuntityötä tekevä saa palkan jokaiselta työtunnilta ja kuukausipalkan osalta kuukausien pituus vaihtelee.

Työtuomioistuin katsoo yllä esitettyä kokonaisuutena arvioiden, että asiassa ei ole osoitettu sellaista arkipyhäkorvauksesta johtuvaa eroa tuntityötä tekevien ja kuukausipalkkaa saavien palkkauksen välillä, joka osoittaisi vastaajien asiassa esittämän sopimusmääräyksen tulkinnan johtavan työntekijäryhmien epätasapuoliseen kohteluun ja siten pakottavan lainsäädännön vastaiseen lopputulemaan. Tuntityötä tekevien palkan on näytetty muodostuvan kuukausityöntekijöiden palkasta, johon sisältyy myös arkipyhäviikkojen vapaapäivien palkka. Muilla mahdollisilla tuntityötä tekevien toimihenkilöiden palkan muodostumisen erillä ei ole merkitystä arvioitaessa arkipyhäkorvausta koskevaa sopimusmääräystä ja sen väitettyä epätasapuolisuutta.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella työehtosopimuksen 4 §:n 7 kohdan sanamuoto ja työehtosopimuksen systematiikka eivät merkittävästi tue kantajan tulkintaa. Sopimusosapuolten yhteisen tarkoituksen ei ole näytetty olleen kantajan tulkinnan mukainen. Sopimuksen soveltamiskäytäntöä koskeva näyttö on jäänyt jossain määrin epäselväksi. Esitetyn näytön valossa kantajan tulkinta saa kuitenkin jossain määrin vastaajien tulkintaa vahvemman näyttöarvon tältä osin. Koska osapuolten tarkoitus katsotaan työehtosopimusten tulkinnassa määrääväksi tekijäksi ja koska esitetty näyttö ei muilta osin erityisen vahvasti tue kantajan tulkintaa, työtuomioistuin katsoo asian kokonaisarvosteluna jääneen näyttämättä, että työehtosopimuksen 3 §:n 7 kohdan tulkinta arkipyhäkorvauksen sisällöstä olisi kantajan esittämän mukainen. Vastaajien esittämän tulkinnan ei ole näytetty olevan pakottavan lainsäädännön vastainen. Kantajan asiassa esittämät vaatimukset tulee tämän vuoksi hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Kantaja on vedonnut asiassa siihen, että osapuolten tulee lopputuloksesta riippumatta pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, koska asia on ollut epäselvä ja kanteen nostaminen on ollut perusteltua.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:ssä säädetään oikeudenkäyntikuluvastuun jakautumisesta säännöksestä ilmenevin tavoin. Mainitun lain 38 §:n mukaan mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n mukaan jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen muun ohella oikeudenkäyntiin johtaneet seikat olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi alentaa asianosasten maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää.

Työtuomioistuin katsoo, että asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asian häviävällä kantajalla on katsottava olleen hyväksyttävä peruste oikeudenkäyntiin. Tähän nähden työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että osapuolet vastaavat oikeudenkäyntikuluistaan asiassa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää kantajan asiassa esittämät vaatimukset sekä vastaajien esittämän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ihonen puheenjohtajana sekä Julmala, Pärssinen, Lallo, Lehto ja Suokas jäseninä.

Tuomio on yksimielinen.