TT 2018:51

Tuomiossa vahvistettiin, että alustarkastusryhmään kuuluneiden tulliylitarkastajien alustarkastusmatkoihin käyttämä aika oli kuulunut työaikaan, koska ryhmän jäsenet olivat kyseisillä alustarkastusmatkoilla suorittaneet heille annettujen määräysten perusteella varsinaisia työtehtäviään. Lisäksi ryhmä oli kuljettanut mukanaan alustarkastusten suorittamispaikoilla tarvittua erikoistyövälineistöä, jota ei olisi kyetty kuljettamaan muutoin kuin virka-ajoneuvolla ja jonka kuljetuksen työnantaja olisi joka tapauksessa joutunut järjestämään. Tarkastusten jälkeen varusteet oli kuljetettu takaisin työnantajan toimipisteeseen.

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.1.2018

Pääkäsittely 12.2.2018

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä on solmittu valtion virka- ja työehtosopimus työajoista ajalle 1.4.2014 – 31.1.2017. Sopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

Työajaksi luettava aika

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka virkamies tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos virkamies tai työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta eikä matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena.

Soveltamisohje:

1. Työajaksi luettava aika

Työajaksi luettavan ajan määritelmän mukaisesti työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työnteon aloittamisen valmisteluun ja lopettamiseen sekä työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta ja niiden palauttamiseen sinne. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi.

2. Matkustamiseen käytetty aika

Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virka- tai työtehtävien suorittamiseen kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Erimielisyyden kohteena on alustarkastus, jota ovat olleet osaltaan tekemässä Kirkkonummen Kantvikissä 15.4.2016 tulliylitarkastaja A, tullitarkastaja B ja tullitarkastaja C. A ja C ovat tulleet vapaapäiviltään lähtöpaikkana toimivaan Vuosaaren toimipisteeseen kello 5.00. A on ilmoittanut työajakseen kyseiseltä päivältä aikavälin 5.00 – 15.15 ja C aikavälin 5.00 – 15.00. B:llä olisi työvuorosuunnitelman mukainen työaika kyseisenä päivänä ollut 7.39 – 15.39. Toteutuneeksi työajakseen hän on ilmoittanut kyseiseltä päivältä suoritetun alustarkastusmatkan vuoksi aikavälin 6.00 – 15.00. Koska matkaan Vuosaaresta Kantvikiin on kulunut yhteen suuntaan 50 minuuttia, työnantaja on vähentänyt ilmoitetuista työajoista kaikkien kolmen kohdalta matkaan käytetyn ajan eli yhden tunnin 40 minuuttia.

A ja C ovat olleet 25.4.2016 mukana suorittamassa alustarkastuksen Haminassa. Heillä molemmilla on ollut kyseisenä päivänä suunnitellut työvuorot, A:lla aikavälillä 7.00 – 15.09 ja C:llä aikavälillä 7.30 – 15.59. Heidän lisäkseen Helsingistä on tullut mukaan kolmantena henkilönä tulliylitarkastaja D. Alustarkastuksen vuoksi he ovat jatkaneet kyseisenä päivänä töitä niin, että työajaksi muodostui A:lle 7.00 – 24.00 ja C:lle 7.30 – 24.00. Matka Vuosaaresta Haminan satamaan kesti yhden tunnin 30 minuuttia yhteen suuntaan ja työnantaja on vähentänyt ilmoitetusta työajoista matkaan käytetyn ajan kolme tuntia.

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko alustarkastusryhmän matkoihin käyttämä aika luettava työaikaan.

Asiasta on käyty paikallisneuvottelut 15.6.2016 ja JHL ry:n sekä Valtion työmarkkinalaitoksen väliset keskusneuvottelut 11.11. ja 8.12.2016.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut ensisijaisesti, että työtuomioistuin

- vahvistaa työaikoja koskevan valtion virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n oikeaksi tulkinnaksi sen, että Tullin alustarkastusryhmään kuuluvien tulliylitarkastaja A:n ja tullitarkastajien B:n ja C:n matkustamiseen käytetty aika on luettava työaikaan heidän 15.4.2016 Kirkkonummen Kantvikiin tekemänsä virkamatkan osalta sekä C:n ja A:n 25.4.2016 Haminaan tekemän virkamatkan osalta.

Toissijaisesti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa työaikoja koskevan valtion virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n oikeaksi tulkinnaksi sen, että alustarkastusryhmän tekemiltä alustarkastusmatkoilta matka-aika tulee lukea työajaksi kuljettajana toimivalle henkilölle.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on lisäksi vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 6.200 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Taustaa

Alustarkastuksella tarkoitetaan tullin virkamiesten suorittamaa laivoihin kohdistuvaa tarkastustoimintaa. Se on yksi tullin harjoittama tullitarkastuksen muoto. Tullin alustarkastushenkilöstö koostuu kahdesta ryhmästä, jotka toimivat valtakunnallisesti. Toinen ryhmä koostuu Helsingin tullin, Kotkan tullin ja tullin rikostorjunnan jäsenistä. Toinen ryhmä koostuu Turun tullin Satakunnan liikkuvan ryhmän virkamiehistä. Tarvittaessa alustarkastuksen suorittava henkilöstö voidaan koota tehtävää varten molempien ryhmien jäsenistä.

Alustarkastusryhmään kuuluvat tullitarkastajat on valittu tullin virkamiehistä suostumuksensa perusteella. Kaikki alustarkastusryhmien jäsenet toimivat tehtävässä oman työnsä ohessa kuitenkin siten, että alustarkastustehtävää hoitaessaan se on heidän päätyönsä.

Alusten tarkastuksia ei yleensä voida sovittaa etukäteen työvuoroihin vaan alustarkastusryhmän jäsenet joudutaan hälyttämään tehtävään vapailta tai kesken työvuoron, jolloin suunnitellun työvuoron pituus ei välttämättä riitä. Tarkastuskohteet osoitetaan alustarkastusryhmälle lyhyellä varoitusajalla. Toisaalta myös laivojen saapumisaika satamiin voi olosuhteista johtuen poiketa etukäteen ilmoitetusta tai arvioidusta.

Alustarkastusryhmään kuuluvilla tullitarkastajilla on voimassa työnantajan antama pysyvä virkamatkamääräys koskien alustarkastustehtäviä. Tässä asiassa tarkoitettujen tarkastajien

työpaikka on Helsingin tullissa Vuosaaressa. He lähtevät alustarkastuksille määrätystä paikasta eli Helsingin tullin Vuosaaressa sijaitsevista toimitiloista, johon he myös palaavat suoritetun alustarkastuksen jälkeen. Kyseisille virkamatkoille lähdetään työnjohtomääräyksen perusteella aina tuosta nimetystä paikasta. Kyseisessä paikassa säilytetään alustarkastuksessa tarvittavat välineet ja siellä säilytetään ryhmän käyttöön varattua autoa. Määräysten mukaan myös virkamiesten henkilökohtaiseen varustukseen kuuluvat voimankäyttövälineet on säilytettävä lukituissa tiloissa samassa paikassa. Alustarkastukseen lähdettäessä auto pakataan ja samalla joka kerralla tarkastetaan myös se, että välineistö on käyttökunnossa. Työvälineet palautetaan kyseiseen toimipisteeseen aina matkan päätyttyä. Samalla ne myös tarkastetaan ja tarvittaessa huolletaan säilytyskuntoon.

Alustarkastusryhmän työvälineiden yhteisarvo on useita kymmeniä tuhansia euroja. Pelkästään ryhmän käyttämien erikoisköysien arvo on useita tuhansia euroja. Alustarkastusryhmällä on mukanaan erikoisvarusteluna muun muassa fiberoskooppi oheislaitteineen ja metallinpaljastin. Kaikki henkilökohtaiset varusteet ovat erikoisvalmisteisia ja muun muassa kaikki elektroniset laitteet ovat kipinäsuojattuja, mistä syystä varusteiden hinnat ovat moninkertaisia tavanomaisiin suojavälineisiin verrattuna.

Kannevaatimuksen kohta 1

Alustarkastusryhmä aloittaa aina työnsä kokoontumalla edellä kerrotusti siihen toimipisteeseen, jossa tarkastustehtävään tarkoitettua välineistöä säilytetään. Sieltä matkustetaan työvälineiden tarkastuksen ja pakkaamisen jälkeen alustarkastustehtävän kulloiseenkin suorituspaikkaan. Ryhmä palaa lähtöpaikkaan tehtävän jälkeen. Virkamiehet matkustavat alustarkastusmatkan virkavarustuksessa alustarkastustehtävään osoitetulla virka-autolla.

Alustarkastusryhmän tekemien matkojen osalta kyse on työaikasopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen 1 kohdan mukaisesta tilanteesta. Alustarkastusryhmän tulee noutaa työvälineet työpaikalta ja palauttaa ne työpaikalle alustarkastuksen jälkeen. Tämä johtuu jo siitä, että kyseistä erikoisvälineistöä on välineistön suuri määrä ja välineistön arvo huomioon ottaen säilytettävä kiinteissä, vartioiduissa tiloissa. Työnantajan ohjeistuksen mukaan myös henkilökohtaisia voimankäyttövälineitä, jotka kuuluvat alustarkastusryhmän varustukseen, tulee säilyttää työpaikalla lukituissa kaapeissa. Tämän alustarkastusryhmän osalta sekä yhteisen välineistön että henkilökohtaisen varusteiden säilytyspaikaksi on osoitettu Helsingin tullin Vuosaaren toimitilat. Välineistöä ei ole mahdollista muuten kuljettaa, mistä syystä alustarkastusryhmän esimies antaa poikkeuksetta työmääräyksen aloittaa työmatka edellä kerrotusti. Alustarkastusryhmä on työnjohdon ja valvonnan alaisena koko matkan ajan.

Kysymyksessä on myös työaikasopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen 1 kohdan viimeisessä virkkeessä kerrottu tilanne, koska alustarkastusta koskevalle virkamatkalle lähtemiselle on osoitettu lähtöpaikka, josta sitten siirrytään kulloiseenkin varsinaiseen työnsuorituspaikkaan. Matkalta myös palataan samaan paikkaan.

Alustarkastusryhmälle osoitettu ja myös käytännössä toteutettu toimintatapa täyttää 3 §:n soveltamisohjeen 1 kohdassa mainitut edellytykset. Tästä johtuen työaikasopimuksen 3 §:ää on tulkittava soveltamisohjeesta ilmenevästi ja matka-aika on luettava työaikaan kuuluvaksi alustarkastusryhmän jäsenille.

Työajaksi lukemista puoltaa sekin, että alustarkastusryhmä on vakiintuneesti suorittanut matkan aikana liikenteeseen liittyvää ja tullille kuuluvaa valvontaa, kuten ajoneuvojen kunnon tarkastamista ja ajoneuvoverotukseen liittyvää valvontaa. Matkan aikana ryhmä tekee myös tulevaan tarkastukseen liittyvää suunnittelua ja suorittaa alustavaa työnjakoa.

Työaikasopimuksen 3 §:n määräystä on myös tulkittu vakiintuneesti tullissa siten, että alustarkastusryhmän matkat on katsottu työaikaan kuuluviksi. Kantajan tietojen mukaan alustarkastusryhmän tekemät matkat on luettu tullissa poikkeuksetta työajaksi kaikille ryhmän jäsenille aina siihen saakka, kun työnantaja on muuttanut käytäntöään yksipuolisesti keväällä 2016. Alustarkastustyötä on tehty vuosikymmeniä ja se on vain uudelleen organisoitu vuonna 2014. Alustarkastustyötä tehneille virkamiehille on alustarkastukseen liittyvien virkamatkojen osalta vakiintuneesti luettu matka-aika työajaksi. Asiasta on jopa käyty aiempien tullipiirien työnantajaedustajien kanssa useampaan kertaan neuvotteluja ja aina päädytty katsomaan matka-aika työajaksi. Työnantajan organisaatiomuutos ei voi oikeuttaa tulkinnan muutosta.

Virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n tulkinnassa on tulkinta-apua saatavissa työaikalain vakiintuneista tulkinnoista.

Kohdan 2 toissijainen kannevaatimus

Mikäli matka-aikaa ei vaatimusten kohdassa 1 esitetysti luettaisi työajaksi koko ryhmälle, alustarkastusryhmän tekemät alustarkastusmatkat olisi joka tapauksessa luettava työajaksi aina kulloinkin kuljettajana toimineelle virkamiehelle. Matkustamista tarkastuskohteeseen ja takaisin on kuljettajan osalta pidettävä samalla myös varsinaisena työsuorituksena.

Alustarkastusryhmän virka-autolla kuljetetaan tarkastusmatkoilla kuljettajan lisäksi 2 – 4 henkilöä ja heidän henkilökohtaiset varusteensa. Lisäksi mukana ovat aina ryhmävarusteet ja autossa pysyvästi mukana oleva työkalulaatikko. Kuljetettavan varustuksen paino on useita satoja kiloja. Keskusneuvottelupöytäkirjaan on mukana kuljetettavien työvälineiden painoksi todettu noin 240 kilogrammaa. Tässä määrässä ei kuitenkaan ole otettu huomioon autossa aina kuljetettavaa ja tavaratilaan sidottua työkalulaatikostoa. Työkalulaatikosto on osa ryhmän varustusta.

On otettava huomioon, että kuljetettavat työvälineet ovat erittäin tilaa vieviä. Siksi ryhmän käyttöön on varattu iso pakettiauto. Ryhmävarusteiden kuljettaminen ei onnistuisi esimerkiksi henkilöautolla. Merkitystä ei ole pelkästään sillä, kuinka paljon mukana kuljetettavat varusteet painavat. Kysymyksessä ovat monilta osin erittäin arvokkaat erikoisvarusteet, eivät mukana kuljettavat tavanomaiset työvälineet. Jos työvälineitä ei kuljetettaisi edellä kuvatulla tavalla alustarkastusryhmän autossa, vaan kukin voisi matkustaa työn suorituspaikalle vapaasti, tulisi työnantajan joka tapauksessa järjestää kyseisten ryhmävarusteiden ja myös määräysten mukaan työpaikalla säilytettävien henkilökohtaisten varusteiden kuljetus erikseen työn suorituspaikalle.

Tässä arvioinnissa tulee ottaa huomioon työaikalain osalta syntynyt oikeuskäytäntö ja työneuvoston antamat lausunnot. Työneuvosto on muun muassa todennut ratkaisussaan TN 78/1050, että kuljettaminen muodostuu työsuoritukseksi, kun mukana kuljetettavaksi on määrätty satoja kiloja tai yli tuhat kiloa painavia työvälineitä ja työtarvikkeita.

Virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n tulkinnassa on tulkinta-apua saatavissa työaikalain vakiintuneista tulkinnoista.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja että kantaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kannevaatimuksen kohta 1

Työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen (jatkossa valtion työaikasopimus) 3 §:n 1 momentissa on sovittu työajaksi luettavasta ajasta. Valtion työaikasopimuksen sopimusmääräyksiä täydentävät soveltamisohjeet, jotka on annettu valtiovarainministeriön määräyksellä. Kanteessa kerrottuna aikana voimassa ollut soveltamisohje on annettu valtiovarainministeriön määräyksellä 12.2.2014. Soveltamisohjeet eivät ole valtion työaikasopimuksen osia valtiovarainministeriön määräyksinä. Sen vuoksi kannetta asiassa ei voi perustaa ainoastaan riidanalaiseksi ilmoitettuun soveltamisohjeen kohtaan, vaan kanteen pitää perustua sopimusmääräykseen. Soveltamisohjeilla voi tosin olla merkitystä valtion työaikasopimuksen 3 §:n tulkinnassa.

Valtion työaikasopimuksen 3 §:n 2 momentin pääsäännön mukaan matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Kyseistä määräystä koskevan soveltamisohjeen 1 kohdan kappale vastaa voimassa olevaa työaikalakia edeltäneen työaikalain (604/1946) sisältöä ja sanamuotoa. Nykyiseen työaikalakiin ei ole sisällytetty tällaista säännöstä, koska työajaksi luettavan ajan yleismääritelmää on pidetty riittävänä. Tämä ja aikaisemman säännöksen tulkintakäytäntö huomioon ottaen kyseisen matka-ajan lukeminen työajaksi edellyttäisi ensinnäkin sitä, että työntekijä on tällöin ollut tosiasiallisesti työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden alaisena. Lisäksi lähtöpaikan ja kuljetuksen tulisi olla ehdottoman pakollista. Säännöstä on myös vakiintuneesti tulkittu suppeasti.

Alustarkastajat eivät ole työn luonteen vuoksi siinä määrin sidottuja yhteiskuljetukseen ja kuljetuksen aikana työnantajan käytettävissä olemiseen, että matka-aika tulisi lukea heidän työajakseen. Koska jokainen alustarkastaja aloittaa virkamatkansa virkapaikalta hakiessaan sieltä henkilökohtaiset varusteensa, on työnantaja myös varannut alustarkastajille mahdollisuuden matkustaa Tullin autolla alustarkastuspaikalle. Helsingin Tullin alustarkastusryhmän jäsenet käyttävät pääsääntöisesti Helsingin Tullin pitkää pakettiautoa, johon mahtuvat koko ryhmä ja heidän varusteensa. Mikäli tällaista pakettiautoa ei ole käytettävissä, matkat alustarkastuspaikoille on voitu Tullin mukaan suorittaa myös useammalla henkilöautolla. Alustarkastukseen liittyvä käskynjako voidaan suorittaa virkapaikalla tai määränpäässä, kuten on toimittu esimerkiksi Haminassa. Varsinaisesta määrätystä lähtöpaikasta, pakollisesta yhteiskuljetuksesta taikka työnjohdon tai valvonnan alaisuudesta matkojen aikana ei siis ole ollut kysymys.

Alustarkastusryhmän jäsenten varsinainen virkatehtävä on suorittaa laivoihin kohdistuvaa tarkastustoimintaa tarkastuksen kohteena olevassa aluksessa. Valtion työaikasopimuksen ja sen soveltamismääräyksen ilmaisuja "varsinainen työsuoritus" ja "virka- ja työtehtävät" on tulkittava suppeasti. Näin ollen matkustaminen virkapuvussa taikka matkan aikana tapahtuva tavanomainen tulevan työtehtävän valmistelu kuten tehtävään liittyviin asioihin tutustuminen tai niistä keskusteleminen eivät muuta matka-aikaa työajaksi.

Matka-aikaa ei voi tehdä tässä työajaksi myöskään se, että alustarkastusryhmä on kantajan mukaan vakiintuneesti suorittanut matkan aikana liikenteeseen liittyvää ja Tullille sinänsä kuuluvaa valvontaa. Tullin alustarkastusryhmään kuuluvalla tullimiehellä ei ole yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (YJT) toimivaltuuksia eikä hän myöskään suorita yleistä liikennevalvontaa sisämaassa. Tullin alustarkastusryhmän toimivaltuudet eivät ole yhteneväiset esimerkiksi poliisimiehen toimivaltuuksien kanssa. Tullivalvonnan alustarkastusryhmän tullimies voi suorittaa yleistä liikennevalvontaa ainoastaan rajanylityspaikoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tällaisesta ei ole ollut kyse matkustettaessa Helsingistä autolla Kirkkonummen Kantvikiin tai Haminaan. Tällaisia liikennevalvontatehtäviä ei ole edes yksilöity paikallisneuvotteluissa, keskusneuvotteluissa tai kanteessa.

Kyseessä olevan alustarkastusryhmän toimialueena on koko Etelä-Suomi. Täten alustarkastusryhmän matkoja ei myöskään voida pitää lyhyehköinä, työvuoron sisällä tapahtuvina siirtymisinä työn suorituspaikasta toiseen, kuten esimerkiksi kodinhoitajilla, joilla siirtymiset luetaan työaikaan heidän siirtyessään päivän aikana työn suorituspaikasta toiseen. Matkojen kesto tai pituus eivät voi siten tässä asiassa tarkoitetuissa tapauksissa johtaa siihen, että ne tulisi lukea työajaksi.

Sen seikan, että Tulli on kantajan mukaan poikkeuksetta lukenut matka-ajan työajaksi kaikille alustarkastusryhmän jäsenille aina kevääseen 2016 saakka, ei voida katsoa muodostuneen valtion työaikasopimuksen vakiintuneeksi tulkinnaksi ja sitovan sopimuksen osapuolia. Alustarkastusryhmä on aloittanut toimintansa syyskuussa 2014. Tullin hallinto-osasto on antanut 15.10.2015 ohjeen matkustamiseen käytetystä ajasta ja työajaksi luettavasta ajasta. Tällä ohjeistuksella on pyritty vakiinnuttamaan valtion työaikasopimuksen mukainen ja valtakunnallisesti yhdenmukainen tulkinta matkustamiseen käytetystä ajasta. Tullilla ei ole ollut työnantajana tiedossa, mikäli jossain yksittäisessä toiminnossa olisi ennen ohjeistusta toimittu valtion työaikasopimuksen vastaisesti. Tullilla ei ole omaa, valtion työaikasopimuksen määräyksistä poikkeavaa tarkentavaa virkaehtosopimusta. Työnantajavaltaa virkaehtosopimuksen soveltamisesta Tullissa käyttää ainoastaan Tullin hallinto-osasto.

Kannevaatimuksen kohta 2

Pääsääntö on valtion työaikasopimuksen 3 §:n 2 momentin nojalla se, että matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä ole samalla pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Vaikka virkamatka tehtäisiin työnantajan virka-autolla ja virkamies kuljettaisi autoa, nämä seikat eivät tee matkasta virkatehtävien suorittamista eivätkä matka-ajasta työaikaa. Alustarkastusryhmän matkoilla autoa kuljettaa joku tarkastusryhmän jäsen, eikä kuljetus ole kenenkään pääasiallinen tai varsinainen virkatehtävä ryhmässä. Työnantaja ei myöskään ole nimenomaisesti määrännyt ketään kuljettajaksi, vaan ryhmä päättää kuljettajan aina keskuudestaan ja kuljettaja voi myös vaihdella.

Valtion työaikasopimuksen mukaan matka-aika ei voi tulla työsuoritukseksi ja luetuksi työajaksi esimerkiksi olosuhteiden, kuten kuljetettavien esineiden painon tai työvälineiden määrän perusteella. Arvioitaessa asiaa työaikalain kannalta työneuvoston asiasta antamat lausunnot ovat olleet vaihtelevia eikä oikeuskäytännöstä ole johdettavissa selkeää työvälineiden painomäärää, jonka ylittyessä työvälineiden kuljettaminen katsottaisiin työsuoritukseksi. Asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti. Alustarkastusryhmän yhteiset ryhmävarusteet painavat 98 kiloa, mikä ei sinänsä ole vielä paljon. Jokaisen tarkastusryhmän jäsenen henkilökohtaiset varusteet painavat 29 kiloa, mikä ei merkittävästi ylitä esimerkiksi tavanomaista, kullekin lentomatkustajalle sallittua matkatavaroiden yhteispainoa. Koko ryhmän varusteiden yhteispainokaan ei siten ole huomattava.

Autossa kiinteästi oleva työkalulaatikosto ei kuulu erityisesti alustarkastusryhmän varustukseen. Alustarkastusryhmä käyttää kyllä useimmiten tiettyä autoa, jonka tavaratilassa on työkalulaatikosto, mikä on työturvallisuussyistä kiinnitetty autoon. Alustarkastusryhmä voi kuitenkin tehdä matkat tarkastuspaikalle myös henkilöautoilla, jolloin alustarkastuksessa tarvittavat työkalut otetaan erikseen mukaan. Etelä-Suomen ryhmän suorittamat alustarkastukset eivät ole tietyn kokoiseen tai muutoinkaan tiettyyn ajoneuvoon tai sen tavaraosassa kiinteästi olevaan työkalulaatikostoon sidoksissa.

Kuljetettavien varusteiden arvolla ei tässä arvioinnissa ole merkitystä. Virkamiesten tulee aina huolehtia työvälineistään ja työnantajan muusta omaisuudesta niiden arvosta riippumatta. Alustarkastusryhmä voisi matkustaa myös Tullin henkilöautoilla tai jopa omilla autoillaan. Koska Tullilla on käytössään useita satoja ajoneuvoja, ei viimeksi mainittuun ole kuitenkaan ollut tarvetta. Alustarkastusryhmän matkustamista varten osoitettu ajoneuvo on joka tapauksessa kooltaan ja ominaisuuksiltaan sellainen, että sen kuljettaminen ei muutu tai vaikeudu matkustajien lukumäärän tai kuljetettavien varusteiden painon johdosta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kuvat alustarkastusryhmän mukana kuljetettavista työvälineistä

2.a. Riista- ja kalantutkimuslaitoksen tiedustelu 19.11.2001 b. Valtion työmarkkinalaitoksen vastaus 9.1.2002

Vastaajan kirjalliset todisteet

1.a.-d. Helsingin Tullin 18.12.2015 antama matkamääräys (4 kpl), jonka nojalla C, A ja B ovat tehneet alustarkastusmatkat 15.4. ja 25.4.2016.

2. Tullin hallinto-osaston 15.10.2015 antama valtakunnallinen ohje (Dnro H4116/01.02.01/2015) matkustamiseen käytetystä ajasta ja työajaksi luettavasta ajasta

Kantajan henkilötodistelu

1. Tulliylitarkastaja A

2. Tulliylitarkastaja D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Helsingin Tullin päällikkö E

2. Tullin valvontaosaston tulliylitarkastaja F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asiassa keskeinen riitakysymys koskee sitä, onko alustarkastusryhmän matkoihin käyttämä aika luettava työaikaan.

Selvitys työtehtävistä

Tulliylitarkastaja A on kertonut toimineensa alustarkastusryhmän esimiehenä sekä valtakunnallisena koordinaattorina. Alustarkastusryhmän tehtäviin kuului alusten ja niiden rakenteiden tarkastaminen, mikä edellytti erityisvarusteita sekä -koulutusta. Varusteet olivat aina tarkastuksessa mukana ja niiden kuljetukseen tarvittiin tullin virka-auto. Alustarkastusryhmä kokoontui aina ennen lähtöä Vuosaaren toimipisteeseen, josta haettiin tarkastuksessa käytettävät varusteet. Varusteet tarkastettiin ja pakattiin autoon, josta ne purettiin ja tarkastettiin uudelleen työsuorituksen jälkeen. A antoi ryhmälle matkan aikana ohjeet tarkastuksen suorittamiseksi. Koska ryhmän jäsenet saapuivat eri paikkakunnilta, työnjakoa ei voitu käydä läpi ennakolta. Lisäksi tarkastettavien alusten saapumisajat ja -paikat saattoivat muuttua ennakoimattomasti. Jos tarkastusmatkan aikana havaittiin tullimiehen toimivaltuuksiin kuuluvia epäkohtia esimerkiksi muissa ajoneuvoissa, myös niihin oli puututtava. Tarkastuksen jälkeen ryhmä raportoi A:lle ja tarkastuksen vaiheet käytiin läpi koko ryhmän kanssa. Alustarkastusryhmän matka-ajat oli aiemmin luettu työaikaan.

Tulliylitarkastaja D on kertonut olleensa mukana alustarkastuksissa vuodesta 1989 tai 1990 lukien. D lähti alustarkastustehtävään A:n komennuksen perusteella siten, että hän haki ensin henkilökohtaiset tavaransa Pasilan toimipisteestä ja meni sieltä Vuosaareen toimipisteeseen, josta tarkastusryhmä lähti yhteiskuljetuksella liikkeelle. Varusteita voitiin kuljettaa vain siihen määrätyllä virka-autolla. D on kertonut pääosin samalla tavoin kuin A alustarkastusryhmän tehtävistä ja toiminnasta. Alustarkastusmatkat oli aiemmin vakiintuneesti katsottu työajaksi. D oli ollut mukana järjestötoiminnassa ja hänen tietojensa mukaan näin oli tehty kaikissa tullipiireissä ennen vuonna 2015 annettua ohjeistusta.

Helsingin Tullin päällikkö E on kertonut toimineensa Etelä-Suomessa toimivan alustarkastusryhmän esimiehenä. Ryhmä oli perustettu vuonna 2014. Ennen organisaatiouudistusta vuonna 2013 alustarkastus oli tehty tullipiireissä paikallisesti. Ryhmänvetäjä vastasi ryhmän kokoamisesta, tehtävänjaosta ja organisoimisesta. Tarkastusmatkoilla oli käytettävä virka-autoa erityisesti kustannusten säästämiseksi. Joku ryhmän jäsenistä toimi kuljettajana ilman erillistä määräystä. Vaikka tullimies saattoi periaatteessa valvoa ja pysäyttää ajoneuvoja myös tarkastusmatkan aikana, se ei kuulunut alustarkastusryhmän tehtäviin. Tullin hallinto-osaston 15.10.2015 antama valtakunnallinen ohje (V2) muutti aiempaa käytäntöä matka-aikojen korvaamisesta siten, ettei matka-aikaa enää katsottu työajaksi eteläisessä tullipiirissä ja sittemmin Helsingin Tullissa.

Tullin valvontaosaston tulliylitarkastaja F on kertonut toimineensa meriliikenteen tullivalvonnan asiantuntijana. F seurasi muun ohessa alustarkastusryhmän toimintaa. F oli tehnyt alustarkastustyötä 1990-luvun alussa. Tuolloin kullakin tullipiirillä oli ollut oma paikallinen alustarkastusryhmä ja matka-aika oli luettu työajaksi, tosin matkat olivat olleet nykyistä lyhyempiä.

Arviointi ja johtopäätökset

Työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n 1 momentin mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka virkamies tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Määräyksen 2 momentin mukaan työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos virkamies tai työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta eikä matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena.

Määräyksen soveltamisohjeen 1 kohdan mukaan työajaksi luettavan ajan määritelmän mukaisesti työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työnteon aloittamisen valmisteluun ja lopettamiseen sekä työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta ja niiden palauttamiseen sinne. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi.

Soveltamisohjeen 2 kohdan mukaan virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virka- tai työtehtävien suorittamiseen kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.

Tässä asiassa ei ole esitetty näyttöä virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n määräyksen tarkoituksesta. Työtuomioistuimessa määräystä on käsitelty viimeksi ratkaisussa TT 2016:32.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun (A, D, E, F) perusteella on selvitetty se, että aikaisemmassa työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamiskäytännössä alustarkastusryhmien matka-aika on luettu työaikaan ennen Tullin hallinto-osaston 15.10.2015 antamaa valtakunnallista ohjetta (V2).

A:n ja D:n kertomusten perusteella on selvitetty se, että alustarkastusryhmän jäsenet kokoontuvat A:n antamien määräysten perusteella ennen tarkastusmatkaa Vuosaaren toimipisteeseen, josta tarkastusryhmä lähtee yhdessä tarkastusmatkalle. Työtuomioistuin katsoo A:n ja E:n kertomusten perusteella selvitetyksi myös sen, että A on käyttänyt työnantajan työnjohtovaltaa määrätessään tarkastusryhmän kokoontumaan Vuosaareen. Kyseessä on siten ollut ryhmän jäsenille pakolliseksi määrätty lähtöpaikka. Yhteiskuljetus on ollut välttämätön ensinnäkin sen vuoksi, että alustarkastusryhmä on tehnyt matkan aikana kuhunkin alustarkastukseen liittyvää suunnittelutyötä sekä ottanut yhteyttä viranomaisiin selvittääkseen muun ohessa tarkastettavien alusten saapumisaikoja ja -paikkoja, jotka eivät yleensä ole ennalta tiedossa. Tämän vuoksi A on voinut antaa ryhmän jäsenille yksityiskohtaisia määräyksiä vasta kummankin kanteessa tarkoitetun tarkastusmatkan aikana. Työn nopeatahtisen ja yllätyksellisen luonteen vuoksi tarkastusryhmän suorittamien tarkastustehtävien yksityiskohtaista määräämistä ja tehtävänjakoa ei ole voitu myöskään tehdä vasta tarkastusmatkojen suorittamispaikoissa. Nämä seikat puoltavat sitä, että alustarkastusryhmän kaikkien jäsenten matkan aikana tekemää työtä on pidettävä näillä kahdella tarkastusmatkalla osana alustarkastusryhmän jäsenten varsinaista työsuoritusta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella alustarkastusryhmän jäsenten yhteislähtö Vuosaaresta on ollut tarpeen myös sen vuoksi, että ryhmän alustarkastuksessa tarvitseman osittain huomattavan arvokkaan erikoistyövälineistön turvallinen säilytys on ollut mahdollista vain Tullin Vuosaaressa sijaitsevassa kiinteässä toimipisteessä, josta välineet on noudettava. Alustarkastuksessa käytettävään välineistöön kuuluvat ryhmän jäsenten työsuorituksessa välttämättömät henkilökohtaiset varusteet sekä ryhmän yhteiset tarvikkeet, joiden paino on selvityksen perusteella ainakin noin 250 kiloa. Välineistön kuljetukseen on tarvittu virka-auto, koska muutoin tarkastusvälineistöä ei olisi kummallakaan kanteessa tarkoitetulla tarkastusmatkalla pystytty kuljettamaan tarkastusten suorituspaikoille saakka muun muassa sen vuoksi, että perille kanteessa tarkoitettuihin satamiin on tarvittu erityislupia. Lisäksi tarkastusryhmän välineistön kuljettamisessa on tullut noudattaa erityisiä työturvallisuusmääräyksiä.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2016:32 on katsottu, ettei koiranohjaajana toimivan tullitarkastajan työajaksi voitu lukea huumekoirakurssille tehdyltä virkamatkalta matkustamiseen käytettyä aikaa, kun hän kuljetti autossa kurssille osallistuvaa huumekoiraansa, jonka ympärivuorokautiseen huolehtimiseen hän oli sitoutunut. Tuomion mukaan pelkästään se seikka, että koiranohjaajan on huolehdittava koirasta myös matkan aikana, ei tee matkasta virkaehtosopimuksessa tarkoitettua varsinaista työsuoritusta (vrt. TT 1993:77).

Työneuvoston lausunnossa TN 1050-78 on katsottu, että kuljetukseen käytetty aika tulisi lukea työaikaan, jos mukana kuljetettavat tavarat painavat satoja kiloja tai jopa yli tuhat kiloa. Lausunnossa TN 1322-95 työneuvosto on puolestaan katsonut, että jos työnantaja ei ole määrännyt työntekijää kuljetustehtävään, kuljetukseen käytettyä aikaa ei ole luettava työajaksi, vaikka autossa olisi kuljetettu suuriakin määriä ihmisiä ja tavaroita. Työneuvoston lausunnoissa TN 1204-87 ja TN 1205-87 on puolestaan todettu, että matkustaminen voisi olla osa työsuoritusta, jos työntekijä kuljettaa mukanaan sellaisia laitteita ja koneita, joiden kuljetus työnantajan joka tapauksessa olisi järjestettävä työnsuorituspaikalle. Lausunnossa TN 1205-87 työneuvosto on katsonut, ettei paluumatka ole työaikaa, jos kuljetetut tavarat ovat jääneet työmaalle.

Työtuomioistuin katsoo, että keskeistä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on se, että alustarkastusryhmän kaikki jäsenet ovat kanteessa tarkoitetuilla kahdella alustarkastusmatkalla suorittaneet heille annettujen määräysten perusteella varsinaisia työtehtäviään. Lisäksi Vuosaaren toimipisteessä säilytettävä alustarkastusryhmän käyttöön tarkoitettu erikoistyövälineistö on ollut välttämätön alustarkastusten suorittamiseksi menestyksekkäästi. Välineistöä ei ole käytännössä kyetty kuljettamaan kanteessa tarkoitettujen kahden alustarkastuksen suorittamispaikoille muutoin kuin virka-ajoneuvolla. Työnantaja Tulli olisi joka tapauksessa joutunut järjestämään tarkastuspaikoille sanotun välineistön. Tarkastuksen jälkeen varusteet on kuljetettu takaisin Vuosaaren toimipisteeseen, jossa ne on purettu, tarkastettu ja huollettu. Myös nämä seikat puoltavat kanteen hyväksymistä.

Työtuomioistuin harkitsee edellä kerrotuilla perusteilla oikeaksi, että virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen sisältö, määräyksen aikaisempi soveltamiskäytäntö alustarkastuksiin käytettyjen matkojen osalta sekä muut asiassa selvitetyt seikat kokonaisuutena tarkasteltuna huomioon ottaen, että kanteen ensisijainen vahvistusvaatimus on hyväksyttävä. Työtuomioistuimella ei sen vuoksi ole tarvetta antaa lausuntoa kanteessa esitetystä toissijaisesta kannevaatimuksesta.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään valtiovarainministeriö on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa työaikoja koskevan valtion virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n oikeaksi tulkinnaksi sen, että Tullin alustarkastusryhmään kuuluvien tulliylitarkastaja A:n ja tullitarkastajien B:n ja C:n matkustamiseen käyttämä aika on luettava työaikaan heidän 15.4.2016 Kirkkonummen Kantvikiin tekemänsä virkamatkan osalta sekä C:n ja A:n 25.4.2016 Haminaan tekemän virkamatkan osalta.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 6.200 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Niittylä, Koskinen ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.