TT 2017:130

Yhtiössä oli käyty yhteistoimintaneuvottelut, minkä jälkeen yhtiö päätti lakkauttaa mekaanikon toimenkuvan ja perustaa sen tilalle uuden palvelumestarin toimenkuvan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö rikkonut työrauhavelvollisuutensa sillä menettelyllä, jota se oli noudattanut muuttaessaan yksipuolisesti työntekijöiden työsopimusten olennaisia ehtoja. Työntekijöiden työsopimusten irtisanomiseen ja uusien työsopimusten tarjoamiseen ei voitu katsoa liittyneen uhkauksia, epäasiallista menettelyä tai painostusta. Kanne hylättiin. (Ään.)

KANTAJA

Teollisuusliitto ry

VASTAAJA

Autoalan Keskusliitto ry

KUULTAVA

Delta Auto Oy

ASIA

Työrauha

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.9.2017

Pääkäsittely 7.9.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoalan Keskusliitto ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n (nykyään Teollisuusliitto ry) välisessä autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksessa 1.11.2016–31.10.2017 on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

OSA A AUTO- JA KONEKORJAAMOALAN TYÖEHDOT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II TYÖPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Työkokonaisuuksien vaativuuden määritys

Mom. 1. Työpaikan työkokonaisuudet

Työkokonaisuuksia tarkastellaan työpaikalla vakiintuneen työn sisällön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkoituksena on selvittää työkokonaisuuksien keskinäiset vaativuudet. Liittojen ohjeena on, että tarkasteltavaksi valitaan riittävä määrä työpaikalla esiintyviä työkokonaisuuksia.

Korjaamossa esiintyville työkokonaisuuksille määritetään työnvaativuusryhmä vertaamalla niitä liittojen laatimiin mallitöihin. Mallitöissä on huomioitu kevyen ja raskaan kaluston työt.

Kunkin työn vaativuusryhmä määräytyy sen mallityön mukaan mikä lähinnä vastaa vertailtavaa työtä.

TYÖNVAATIVUUSRYHMÄ

Korjaamoissa käytetään työn vaativuuden määrityksessä kuutta työnvaativuusryhmää.

VAATIVUUSRYHMITTELYN AJANKOHTA

Työpaikalla tehtävät työkokonaisuudet sijoitetaan vaativuutensa perusteella työnvaativuusryhmiin. Liitot suosittelevat, että määrittely suoritetaan tarvittaessa vuosittain maaliskuussa, ja mahdolliset palkkojen korotukset on toteutettava seuraavan kuukauden aikana.

SOVELTAMISOHJE:

Mikäli työn vaativuuden määrittelystä on kulunut yli vuosi, tai merkkiedustuksissa on tapahtunut muutoksia, on luottamusmiehellä tai työntekijöiden edustajalla oikeus vaatia työnvaativuuden määrittelyn suorittamista.

Luottamusmiehellä tai muulla tähän tehtävään valitulla työntekijöiden edustajalla on oikeus osallistua työn vaativuuden määritykseen. Ellei näin tapahdu työnantajan edustaja suorittaa määrityksen yksin.

Edellä olevalle henkilöstön edustajalle on annettava riittävä koulutus työnvaativuuden määrittelytavasta.

Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys työnvaativuuden määritystavasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Delta Auto Oy:ssä (yhtiö) käytiin yhtiön jo pitkään jatkuneen tappiollisen tuloksen ja alalla huolto- ja korjausliiketoiminnassa tapahtuvien merkittävien muutosten johdosta yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut keväällä 2017. Viimeinen yhteistoimintaneuvotteluiden kokous oli 10.4.2017. Neuvotteluissa käsiteltiin muun ohella mahdollisuutta muuttaa mekaanikon toimenkuvaa asiakaspalvelun merkitystä korostavaksi siten, että yhtiön asiakas asioisi jatkossa suoraan mekaanikon kanssa ilman moniportaisia välikäsiä.

Yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisen jälkeen Delta Auto Oy teki päätöksen lakkauttaa mekaanikon toimenkuva ja perustaa sen tilalle uusi palvelumestarin toimenkuva. Mekaanikon toimenkuvamuutos koski kaikkia korjaamotyöntekijöitä lukuun ottamatta peltiseppiä, maalareita, fiksareita ja sisäisen työn tekijöitä.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Delta Auto Oy rikkonut työrauhavelvoitteensa sillä menettelyllä, jota se on noudattanut työsuhteiden ehtoja muuttaessaan. Lisäksi on kysymys siitä, onko Autoalan Keskusliitto ry laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Delta Auto Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain tarkoittaman työrauhavelvoitteen rikkomisesta,

- tuomitsee Autoalan Keskusliitto ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain tarkoittaman valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

- velvoittaa Delta Auto Oy:n ja Autoalan Keskusliitto ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 11.916,32 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteet

Työtaistelussa on kysymys Delta Auto Oy:n (jatkossa yhtiö) menettelystä kesä-elokuussa 2017, jolloin se on työsuhteiden päättämisen uhalla painostanut palveluksessaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskenteleviä työntekijöitä allekirjoittamaan uudet kirjalliset työsopimukset. Painostus on ilmennyt siten, että yhtiö on ilmoittanut 26 toimipaikkansa kaikille 200 mekaanikolle, että heidän työsuhteensa irtisanotaan ja päätetään kokonaan kaikkien niiden osalta, jotka eivät suostu allekirjoittamaan uutta työsopimusta. Painostus on ollut todellista, sillä yhtiö on uusien työsopimusten allekirjoittamisesta kieltäytymisen johdosta irtisanonut 20.7.2017 mennessä ainakin 14:n työntekijän toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen.

Tarjottujen uusien työsopimusten allekirjoittaminen on merkinnyt suurimmalle osalle painostuksen alaisista työntekijöistä työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä määritellyn työn vaativuusryhmittelyn mukaisen tehtäväkohtaisen palkanosan alentumista korkeammasta vaativuusryhmästä alempaan vaativuusryhmään. Osalle työntekijöistä uusi työsopimus on merkinnyt myös työajan lyhennysvapaiden poistumista säännöllisen päivittäisen työajan pituuden muuttuessa 8 tunnista 7,5 tuntiin.

Yksi yhtiön 22.6.2017 Lahden toimipaikasta irtisanomista työntekijöistä on pääluottamusmies (A) ja yksi on valittuna varapääluottamusmieheksi (B), mutta hän toimi irtisanomisen ajankohtana pääluottamusmiehen sijaisena pääluottamusmiehen asemassa. Pääluottamusmiehen ja tuossa asemassaan toimineen varaluottamusmiehen työsopimukset on irtisanottu, vaikka yhtiö ei ilmoituksensa mukaan ole edes aikeissa irtisanoa kaikkia työntekijöitä ja toimihenkilöitä, joita kyseiset henkilöstön edustajat edustavat. Myös kyseisten henkilöstön edustajien työsopimukset on irtisanottu yksin siitä syystä, etteivät he ole suostuneet uuden työsopimuksen allekirjoittamiseen, joka olisi merkinnyt sopimista työsopimuksen ehtojen muuttamisesta.

Porin toimipisteessä on kaikkia mekaanikkotyötä tekeviä työntekijöitä painostettu 18.7.2017 edellä mainituin uhkauksin allekirjoittamaan uusi työsopimus. Painostuksen jälkeen yhtiö on irtisanonut 18.7.2017 aamupäivällä ainakin yhden Porin toimipisteessä työskennelleen työntekijän työsopimuksen.

Painostus on jatkunut 19.7.2017 aamulla Rauman toimipisteessä kohdistuen kaikkiin tuon toimipisteen mekaanikkotyötä tekeviin asentajiin. Työntekijöitä on painostettu allekirjoittamaan uudet työsopimukset edellä mainituin uhkauksin. Yhtiö on toteuttanut irtisanomisuhkauksensa Raumalla 19.7.2017 irtisanoen taloudellisiin ja tuotannollisiin irtisanomisperusteisiin vedoten neljän työntekijän työsuhteet, mukaan lukien pääluottamusmiehen työsuhteen, vaikka yhtiöllä ei ole edes ollut aietta päättää kaikkien pääluottamusmiehen Rauman toimipisteessä edustamien työntekijöiden työsuhteita.

Jyväskylän toimipisteessä yhtiö on 3.8.2017 painostanut työntekijöitä tekemään uudet työsopimukset ja irtisanonut allekirjoittamisesta kieltäytyneiden vanhat työsopimukset. Samanlainen tapahtuma on toistunut Oulun toimipisteessä 17.8.2017. Molemmista toimipisteistä on irtisanottu henkilöstön edustajien työsuhteita tuotannollista ja taloudellisista syistä, vaikka yhtiöllä ei ole edes aietta keskeyttää toimipaikkojen toimintaa.

Edellä todettujen toimipisteiden lisäksi yhtiö on heinä-elokuussa painostanut työntekijöitään uusien työsopimusten allekirjoittamiseen ainakin Joensuun, Hämeenlinnan ja Tampereen toimipaikoissa.

Työtaistelutoimenpiteiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Yhtiön painostuksella tarjoama työsopimus on ottanut kantaa työehtosopimuksen 7 §:ssä säädettyyn työkokonaisuuksien vaativuuden määrittelyyn ja työntekijöiden työn vaativuusryhmäluokitteluun tavalla, joka alentaisi vaativuusryhmää nykyisestä ryhmästä alempaan ryhmään. Yhtiön työtaistelutoimenpide on siten kohdistunut työehtosopimuksen 7 §:n määräykseen (ks. TT 2013:188).

Delta Auto Oy:n vastuu

Yhtiö on käynyt keväällä 2017 yhteistoimintaneuvottelut mekaanikkojen tehtävänkuvan muutoksista ja siitä aiheutuvista mahdollisista seuraamuksista kyseistä työtä tekeville työntekijöille. Yhteistoimintaneuvottelut on käyty, kun yhtiö on harkinnut, että muutos edellyttää työnantajan yksipuoleisesti toteuttamana työsuhteen irtisanomisperustetta.

Yhtiön työntekijöillä on toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset, joissa on sovittu työtehtävistä ja palkoista. Sopimuksen osapuolella ei ole velvoitetta suostua muuttamaan voimassa olevaa sopimusta.

Yhtiön toteuttaman uusien työsopimusten allekirjoittamiseen painostamisen arvioinnissa jää vaille merkitystä se, olisiko yhtiöllä oikeus taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla toteuttaa yksipuoleisilla päätöksillä tavoittelemansa muutokset tehtävänkuviin tai palkkauksiin. Merkitystä vaille jää myös se, ovatko tarjottuihin työsopimuksiin kirjatut ehdot työehtosopimuksen mukaisia vai eivät.

Yhtiön on tullut työehtosopimukseen sidottuna tahona ymmärtää, että työnkuvan muuttaminen vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin tai siitä johtuva työehtosopimuksen 7 §:n vaativuusryhmittelyn arviointi ei edellytä sopimista yksittäisen työntekijän kanssa, eikä uudesta työsopimuksesta sopimiseen painostamiseen ole siten mitään oikeutusta.

Työrauhavelvoitteen rikkomisen arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko yhtiö itse mieltänyt painostavansa työehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla. Työnantajalla on vastuu myös tuottamuksellisesta työrauhavelvoitteen rikkomisesta. Olennaista on, että työntekijät ovat perustellusti kokeneet yhtiön painostaneen asiassa.

Edellä todetuin perustein yhtiön on katsottava rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan painostaessaan työntekijät allekirjoittamaan uudet työsopimukset yhtiön määrittämillä ehdoilla. Yhtiö on tuomittava hyvityssakkoon.

Autoalan Keskusliitto ry:n vastuu

Teollisuusliitto ry:n edustaja C on ilmoittanut Autoalan Keskusliitto ry:n (AKL ry) edustaja D:lle sähköpostitse 26.6.2017 klo 14.02, että yhtiö on irtisanonut yhdeksän työntekijää, koska he eivät allekirjoittaneet työnantajan tarjoamaa uutta työsopimusta. AKL ry on viimeistään tuolloin 26.6.2017 tullut tietoiseksi sen jäsenenä olevan yhtiön menettelystä, jossa se painostaa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskenteleviä työntekijöitä allekirjoittamaan yhtiön tarjoamat uudet työsopimukset uhkaamalla työsopimusten päättämisillä. Vastaaja ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin päättääkseen yhtiön työntekijöihin kohdistamat painostustoimenpiteet, tai jos joihinkin toimiin on ryhdytty, ne ovat jääneet vaikutuksettomiksi.

Painostus on jatkunut muun muassa Helsingin Herttoniemen toimipisteessä, jossa yhtiö irtisanoi kahden työntekijän työsopimukset uusista työsopimuksista kieltäytymisen johdosta 3.7.2017 iltapäivällä. C on lähettänyt vastaajan edustajille sähköpostitse valvontakirjeen edellä mainituista Porin asiasta 18.7.2017, Rauman asiasta 19.7.2017, Jyväskylän asiasta 3.8.2017 ja Oulun asiasta 17.8.2017. Valvontakirjeissä AKL ry:tä on vaadittu ryhtymään asioiden vaatimiin toimenpiteisiin. Yhtiö on jatkanut painostustoimia valvontakirjeiden jälkeen.

Painostuksen ja painostuksena käytettyjen irtisanomisten jatkuminen osoittaa, ettei AKL ry ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin täyttääkseen valvontavelvollisuutensa asiassa. Näillä perusteilla AKL ry:n on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa asiassa ja tuomittava hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoalan Keskusliitto ry ja Delta Auto Oy ovat vaatineet, että työtuomioistuin hylkää kanteen.

Lisäksi Autoalan Keskusliitto ry ja Delta Auto Oy ovat vaatineet, että Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Autoalan Keskusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.810 eurolla ja Delta Auto Oy:n oikeudenkäyntikulut 9.112,50 eurolla, molemmat korkolain 4 §:n 1 momentin mu³kaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäi³västä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö teki vuosina 2015 ja 2016 yhteensä yli 6 miljoonan euron nettotap³pion. Lisäksi huolto- ja korjausliiketoiminta on ollut merkittävässä murroksessa: uusissa autoissa on aikaisempaa vähemmän huoltokohteita, huoltoja toteutetaan entistä enemmän tietokoneella, huoltovälit ovat pidentyneet, riippumattomien korjaamoiden määrä on kasvanut ja sähköautojen lisääntyminen vähentää entisestään huollon työmäärää. Jotta yhtiöllä on mahdollisuus säilyä elinkelpoisena, sen on tullut merkit³tävästi muuttaa toimintamalliaan. Toimintamallin muutosta suunnitel³taessa sen yksi välttämätön osa on ollut mekaanikon toimenkuvan lakkautta³minen ja palvelumestarin toimenkuvan perustaminen vastaamaan yhtiön ja sen asiakkaiden todellisia tarpeita, joita on selvitetty laajalla asiakastutkimuksella vuonna 2016. Muutoksen piirissä toimiville me³kaanikoille on tarjottu ja tarjotaan irtisanomisen vaihtoehtona ja työsopi³muslain edellyttämällä tavalla sovellettavan työehtosopimuksen vähimmäisehdot täyttävää palvelumestarin työsopimusta. Palvelumestarin työnkuva eroaa niin olennaisesti mekaanikon toimenkuvasta, että mekaanikot eivät ole voineet tehdä työtä vanhan työsopimuksensa mukaisilla ehdoilla.

Henkilöstön edustajilla on ollut laaja ja todellinen mahdollisuus vaikuttaa palvelumestarin toimenkuvan sisältöön neuvotteluprosessin aikana jär³jestetyissä kuudessa eri yhteistoimintaneuvottelukokouksessa ja yhteistoimintaneuvotteluiden aikana perustetussa pienryhmässä. Henkilös³tön edustajat ovatkin todenneet viimeisessä kokouksessa 10.4.2017 yk³simielisesti, että ‘suunniteltujen toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia, vaihtoehtoja on käsitelty riittävästi". Mitään epäselvyyttä tai painostusta ei ole ollut. Myös 10.4.2017 esitetty toteamus osoittaa, että henkilöstön edustajat ovat yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen olleet yhtä mieltä siitä, että neuvottelut on käyty asiallisesti, eikä painostamista ole tapahtunut.

Yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisen jälkeen yhtiö on käynyt kes³kusteluita yhteistoimintaneuvotteluiden lopputuloksesta sekä yhteisessä kokouksessa että yksittäisten mekaanikkojen kanssa. Yksittäisten työntekijöiden kanssa käytyihin keskusteluihin on varattu

runsaasti aikaa ja niissä on jaettu avoimesti tietoa Palvelumestari-toimintamallista. Yhtiön näkemyk³sen mukaan keskustelut ovat olleet avoimia ja rauhallisia. Minkäänlaista painostusta ei ole tapahtunut. Päinvastoin, mekaanikoille on muun mu³assa annettu mahdollisuus rauhassa pohtia uuden palvelumestarin työ³tehtävän vastaanottamista.

Yhtiö ei ole syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeltä edellytettävään painos³tamiseen tarjoamalla mekaanikoille irtisanomisen vaihtoehtona ja työso³pimuslain edellyttämällä tavalla palvelumestarin toimenkuvan mukaista työsopimusta. Päinvastoin, yhtiö on halunnut ja tehnyt kaikkensa säilyt³tääkseen mekaanikkojen työsuhteet voimassa haastavasta taloudelli³sesta tilanteestaan huolimatta.

Yhtiöllä on ollut toteuttamiinsa toimenpiteisiin yhtiön toiminnasta johtuvat asialliset ja painavat perusteet, joilla ei ole osaksikaan ollut Teollisuusliitto ry:n väit³tämää vastapuolen taivuttamiseen saatikka painostamiseen liittyvää ta³voitetta. Yhtiön toteuttamat toimenpiteet ovat perustuneet oikeuskirjallisuuden (Jorma Saloheimo, Työehtosopimusoikeuden perusteet, 2008, s. 161) ja oikeuskäytännön (esimerkiksi TT 2002:30) edellyttämällä tavalla asiallisiin syihin ja toimenpiteiden mitoituksessa on pysytty suhteellisuuden rajoissa.

Teollisuusliitto ry on kanteessaan tuonut esille myös väitteitä koskien muun mu³assa palvelumestarin palkkaryhmää, työaikaa ja pekkasia. Samoin Teollisuusliitto ry on tuonut esille, että yhtiö on irtisanonut pääluottamus³miehen ja varapääluottamusmiehen työsuhteet. Näitä seikkoja on kui³tenkin arvioitava muun muassa työehto- ja luottamusmiessopimusten kir³jausten perusteella, eikä niillä ole merkitystä arvioitaessa työrauhavelvol³lisuuden rikkomista. Teollisuusliitto ry ei ole myöskään yksilöinyt kanteessaan, mihin työaikaa, pekkasia tai luottamusmiehiä koskeviin työehtosopimuksen kirjauksiin väitetty työtaistelutoimenpide olisi kohdistunut. Teollisuusliitto ry on lisäksi tehnyt muun muassa pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen irtisanomisesta omat erimielisyysmuistionsa. Myös näillä perusteilla on katsottava, että nämä asiat ovat nyt käsiteltävästä työrauhakanteesta irrallisia asioita. Teollisuusliitto ry:n vetoama työtuomioistuimen ratkaisu TT 1990:7 ei sovellu nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen, sillä siinä työrauhavelvollisuutta rikkonut yritys ei maininnut työntekijöiden irtisanomisen ensisijaiseksi perusteeksi yhtiön toimintaan liittyviä asiallisia ja painavia perusteita.

Edellä todetuilla perusteilla yhtiö ei ole syyllistynyt työehtosopimuslain tarkoittamaan työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, eikä AKL ry siten työ³ehtosopimuslain tarkoittamaan valvontavelvollisuuden rikkomiseen. AKL ry:tä tai yhtiötä ei voida tuomita maksamaan työehtosopimuslain mu³kaista hyvityssakkoa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. C:n sähköposti D:lle 26.6.2017 ja D:n vastaus 27.6.2017

2. C:n sähköposti D:lle 18.7.2017

3. C:n sähköposti E:lle ja D:lle 19.7.2017

4. C:n sähköposti E:lle 3.8.2017

5. C:n sähköposti E:lle ja D:lle 17.8.2017

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Yhteistoimintaneuvotteluesitys 22.2.2017

2. Yhtiön nettotulos vuosina 2015–2016, yhtiön nettotulos kilpailijoihin verrattuna 2011–2015 ja yhtiön toimipistekohtaiset tulokset 2015–2016

3. Yhtiön teettämän asiakastutkimuksen tulokset vuonna 2016

4. Esite Palvelumestari-mallista

Kantajan henkilötodistelu

1. C

2. B, varaluottamusmies, Delta Auto Oy

3. F, työsuojeluvaltuutettu, Delta Auto Oy

4. G, pääluottamusmies, Delta Auto Oy

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. H, Delta Auto Oy:n liiketoimintajohtaja

2. I, Delta Auto Oy:n entinen toimitusjohtaja

3. J, Delta Auto Oy:n kenttäjohtaja

4. K, Delta Auto Oy:n aluejohtaja, muun muassa Lahti ja Joensuu

5. L, Delta Auto Oy:n aluejohtaja, muun muassa Pori, Jyväskylä, Rauma, Oulu, Hämeenlinna ja Tampere

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Entinen varaluottamusmies B, joka on työskennellyt Delta Auto Oy:n Lahden toimipisteessä helmikuusta 2013 alkaen, on kertonut, että hän on osallistunut 22.6.2017 oman henkilökohtaisen keskustelunsa lisäksi kaikkiaan seitsemän Lahdessa työskentelevän mekaanikon henkilökohtaiseen keskusteluun, joista kolmen keskustelu on käyty puhelimitse. Esimerkiksi pääluottamusmies A tavoitettiin puhelimitse sairaalasta, kun hän oli toipumassa lonkkaleikkauksesta. B:n mukaan A:n puhe oli hapuilevaa, hän toisteli asioita ja vaikutti siltä, ettei ymmärrä, mitä tapahtuu. A:lle ilmoitettiin, että hänen työsopimuksensa irtisanotaan ja että irtisanomisilmoitus sekä uusi työsopimus lähetetään hänelle postitse.

Edelleen B on kertonut, että työntekijät eivät saaneet henkilökohtaisista keskusteluista ennakkoilmoitusta. Keskusteluissa työnantajaa edustivat aluepäällikkö K, jälkimarkkinoinnin liiketoimintajohtaja H ja projektipäällikkö J. Henkilökohtaisten keskusteluiden aluksi työnantajan edustaja antoi työntekijälle kirjallisen irtisanomisilmoituksen ja tarjosi sen jälkeen uutta palvelumestarin työsopimusta, joka tuli voimaan irtisanomisajan jälkeen. Työntekijät olivat nähneet uudesta työsopimuksesta luonnoksen aiemmin, mutta palkan, mukaan lukien työnvaativuusryhmä, he näkivät vasta henkilökohtaisessa tilaisuudessa tarjotusta työsopimuksesta. Yhden työntekijän työnvaativuusryhmä olisi noussut uudessa sopimuksessa, viiden laskenut ja kahden pysynyt samana kuin aiemmin. Uudessa työsopimuksessa provisiojärjestelmä olisi muuttunut aiemmasta. Lisäksi noin puolella työntekijöistä työvuoron sijoittuminen olisi laajennettu tapahtuvaksi kello 7:n ja 22:n välillä, ja osalle työntekijöistä olisi muutettu lauantai työpäiväksi sekä mahdollistettu se, että työvuoron muutoksista voitaisiin ilmoittaa edellisen työvuoron aikana. Vielä yhdeltä työntekijältä olisi poistunut työajan lyhennysvapaat samalla kun työaika olisi lyhentynyt kahdeksasta tunnista seitsemään ja puoleen tuntiin.

Vielä B on kertonut, että keskusteluiden kuluessa kävi ilmi, että työsuhteen jatkuminen olisi mahdollista ainoastaan allekirjoittamalla uusi työsopimus. Työntekijät eivät pyynnöstään huolimatta saaneet ottaa uutta tarjottua työsopimusta mukaansa, eivätkä he saaneet ottaa valokuvaa työsopimuksesta. Työsopimuksen sai mukaansa ainoastaan, mikäli sen allekirjoitti tilaisuudessa. Työnantaja antoi aikaa työsopimuksen allekirjoittamiselle tai allekirjoituksen peruuttamiselle seuraavaan maanantaihin kello 12 saakka, minkä jälkeen paikkaa oli työnantajan ilmoituksen mukaan mahdollista hakea avoimessa haussa. Enin osa työntekijöistä ei allekirjoittanut uusia työsopimuksia ja ne jotka allekirjoittivat, kävivät repimässä ne myöhemmin työnantajan edustajien läsnä ollessa. Työntekijät olivat yllättyneitä henkilökohtaisten tilaisuuksien kulusta ja kokivat tilaisuudet painostaviksi. B:n työsuhde päättyi elokuussa 2017 kahden kuukauden irtisanomisajan kuluttua umpeen. Myös A:n työsuhde on päättymässä.

Työsuojeluvaltuutettu F, joka on työskennellyt Delta Auto Oy:n Hämeenlinnan toimipisteessä lokakuusta 2003 lukien, on kertonut henkilökohtaisen keskustelunsa kulusta samoin kuin B on kertonut Lahdessa käydyistä keskusteluista. Keskustelussa työnantajaa edustivat huoltopäällikkö M, H ja L. Ennen tilaisuutta F:llä oli tieto, että kaikkien uusi työnvaativuusryhmä on kaksi, mutta yllätykseksi F:n uuteen työsopimukseen oli kirjattu työnvaativuusryhmäksi kolme. Kaikki kolme Hämeenlinnassa työskentelevää asentajaa allekirjoittivat uudet työsopimukset. Myös ainakin toisella heistä työnvaativuusryhmä pysyi samana. F:lle muodostui tilaisuudesta käsitys, että uusi työsopimus piti allekirjoittaa heti. Työsuhteen jatkuminen ilman uuden työsopimuksen allekirjoittamista ei ollut mahdollista. Aikaisemman asennustyön lisäksi uudessa työsopimuksessa oli useita uusia työtehtäviä (työn vastaanotto, asiakkaan kontaktointi puhelimitse, varaosien kerääminen, ajanvarausten hoitaminen, auton luovutus ja laskutus) eli työn määrä kaksinkertaistui. F koki tilaisuuden painostavaksi sen yllättävyyden johdosta sekä tilaisuudessa olonsa pelokkaaksi.

Pääluottamusmies G, joka on työskennellyt Delta Auto Oy:n Tampereen toimipisteessä 38 vuotta asentajana, on kertonut, että hän on keskustellut aluepäällikkö L.n, Tampereen toimipisteen päällikkö N:n ja huoltopäällikkö O:n kanssa palvelumestarimallista. Keskustelussa on käynyt ilmi, että vanhat työsopimukset tultaisiin irtisanomaan ja että työsuhteen jatkuminen oli mahdollista ainoastaan allekirjoittamalla uusi palvelumestarin työsopimus. L on kertonut Tampereella, että työntekijöille, jotka eivät allekirjoittaisi uutta työsopimusta, tuli kolmen kuukauden karenssi työttömyyspäivärahaan. Tampereella irtisanomiset tulevat tapahtumaan syys-lokakuun vaihteessa 2017. G:lle tulisi palvelumestarimallissa uudeksi tehtäväksi asiakaskontaktointi. G on laskenut, että hänen tuntipalkkansa tulisi laskemaan ainakin viidellä eurolla uuden työsopimuksen mukaan, koska uusien tehtävien johdosta päivässä ehtisi tehdä 1–1,5 huoltoa vähemmän kuin nykyään. G:llä ei ollut tiedossa hänelle tarjottavaa työnvaativuusryhmää, mutta hän on kuullut, että se tulee putoamaan neljästä kahteen. Lisäksi G on kertonut, että työajan lyhennysvapaat tulevat poistumaan muilta paitsi luottamusmiehiltä ja että kursseista saatavat lisät tulevat poistumaan. Työaikaa koskevista muutoksista G on kertonut samoin kuin B.

Delta Auto Oy:n kenttäjohtaja J on kertonut, että hän on ollut läsnä Lahden toimipisteen mekaanikkojen kanssa käydyissä henkilökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi läsnä olivat työnantajan edustajina jälkimarkkinoinnin johtaja H, aluejohtaja K ja huoltopäällikkö P. J oli läsnä, koska oli epävarmaa, voiko K osallistua kaikkiin tilaisuuksiin. Tilaisuuksissa irtisanottiin ensiksi vanhat työsopimukset, minkä jälkeen tarjottiin uutta työsopimusta. Tilaisuuksissa annettiin työntekijöille [vastaajan kirjallisena todisteena 4 oleva] esite palvelumestarimallista, mihin tutustumisen jälkeen työntekijä sai esittää kysymyksiä. Työsopimuksen allekirjoittamiseen tai allekirjoituksen peruuttamiseen oli aikaa seuraavaan maanantaihin saakka. Tilaisuudessa ei ollut kiirettä, eikä siinä painostettu työntekijöitä. Työsopimuksia ei saanut ottaa mukaansa.

Delta Auto Oy:n aluejohtaja K on kertonut, että hän on pitänyt työntekijöille kaksi kertaa Lahdessa infotilaisuuden palvelumestarimallista. Tilaisuuksien esitysmateriaali on sisältänyt palvelumestarin työsopimusmallin. K on osallistunut työntekijöiden kanssa käytyihin henkilökohtaisiin keskusteluihin Lahdessa ja Joensuussa. Työntekijät eivät ole saaneet tilaisuuksista ennakkoilmoitusta. Tilaisuuksien aluksi vanha työsopimus on irtisanottu, minkä jälkeen on käyty läpi palvelumestarimallia ja tarjottu uutta työsopimusta. Vanhojen työsopimusten mukaan provisio muodostui ainoastaan työtuntimyynnissä ja uusien työsopimusten mukaan sitä muodostuu edellä mainitun lisäksi varaosamyynnistä ja muusta myynnistä. Lisäksi uudessa järjestelmässä provisioon vaikuttaa asiakastyytyväisyys. Työntekijä näki uuden työnvaativuusryhmänsä uudesta tarjotusta työsopimuksesta. Osalla työnvaativuusryhmä nousi ja osalla laski. Palvelumestarin työ kuului vaativuusryhmään 2, 3 tai 4. Kun työntekijä on tehnyt neljä kuukautta palvelumestarin työtä, hänen palvelumestariluokituksensa määritellään tasolle 1, 2 tai 3, minkä perusteella työnvaativuusryhmä määrittyy uudestaan. Lahdessa työntekijät eivät saaneet allekirjoittamattomia työsopimuksia mukaansa, mutta Joensuussa he saivat ne mukaansa. Sekä Lahdessa että Joensuussa työntekijöillä oli harkinta-aikaa työsopimuksen allekirjoittamisen suhteen seuraavaan maanantaihin saakka. Henkilökohtaisissa tilaisuuksissa työntekijöitä ei painostettu millään tavalla.

Teollisuusliitto ry:n sopimusasiantuntija C on kertonut, että B on ollut häneen yhteydessä sähköpostitse juhannussunnuntaina 2017 Delta Auto Oy:n Lahden toimipisteessä käydyistä henkilökohtaisista keskusteluista, minkä jälkeen C ja B ovat keskustelleen asiasta puhelimitse. B:n kertomuksen perusteella C:lle on muodostunut kuva työnantajan painostuksesta työntekijöitä kohtaan. B on kertonut muun ohella työnantajan edustajan ja A:n välillä käydystä puhelinkeskustelusta. Kun C on ollut myöhemmin yhteydessä A:han, on käynyt ilmi, että A ei juuri muistanut käytyä keskustelua. Lahden tapahtumien johdosta C on lähettänyt Autoalan Keskusliitto ry:hyn kantajan kirjallisena todisteena 1 olevan sähköpostiviestin.

Edelleen C on kertonut, että Porissa työskentelevä mekaanikko on ottanut häneen yhteyttä. Kyseinen mekaanikko ei ole allekirjoittanut irtisanomisen jälkeen tarjottua uutta työsopimusta, koska hänen työnvaativuusryhmänsä olisi tippunut ja hänen henkilökohtaisesti neuvoteltu parempi palkkansa olisi poistunut. Rauman toimipisteen pääluottamusmies on ollut C:hen yhteydessä ja kertonut, että työntekijät on kutsuttu yksitellen keskustelutilaisuuksiin, joissa työsopimukset on irtisanottu ja sen jälkeen tarjottu uusia työsopimuksia. Rauman työntekijöistä kahdella työntekijällä työnvaativuusryhmä olisi alentunut. Jyväskylän pääluottamusmies on ollut yhteydessä C:hen ja kertonut työntekijöiden henkilökohtaisten keskusteluiden kulusta samoin kuin edellä on kerrottu Rauman toimipisteen osalta. Jyväskylän pääluottamusmies ei halunnut allekirjoittaa uutta työsopimusta, koska hänen työnvaativuusryhmänsä olisi laskenut ja ammattitutkintolisä poistunut. Oulun pääluottamusmies on ollut yhteydessä C:hen ja kertonut työntekijöiden henkilökohtaisten keskusteluiden kulusta samoin kuin edellä on kerrottu Rauman toimipisteen osalta. C on myös keskustellut suoraan Teollisuusliitto ry:n jäseninä olevien Delta Auto Oy:n työntekijöiden kanssa. Työntekijöillä ei ole ollut ennakkotietoa henkilökohtaisista keskusteluista ja he ovat kokeneet keskustelut ahdistaviksi.

Delta Auto Oy:n toimitusjohtajana 20.6.2017 saakka ollut I on kertonut, että yhteistoimintaneuvotteluissa on käyty läpi palvelumestarimallin sisältö. Eri paikkakunnilla on pidetty työntekijöille informaatiotilaisuuksia, joissa on käsitelty muun ohella sitä, miten työnvaativuusryhmittely määräytyy palvelumestarimallissa.

Delta Auto Oy:n jälkimarkkinoinnin liiketoimintajohtaja H on kertonut, että toimenkuvamuutos mekaanikosta palvelumestariksi on ollut useiden uusien tehtävien johdosta niin merkittävä, että työtä ei voida tehdä vanhalla mekaanikon työsopimuksella. Uusissa työsopimuksissa työnvaativuusryhmät on määritelty jokaisen työntekijän edeltävän kuuden kuukauden aikana tekemien töiden perusteella. Näin työnvaativuusryhmät määräytyivät tasapuolisemmin kuin aiemmin eli samasta työstä saa saman palkan. Henkilökohtaiset keskustelut on käyty toistaiseksi noin 30:n työntekijän kanssa, joista neljällä työnvaativuusryhmä on noussut, yhdeksällä laskenut ja lopuilla pysynyt samana kuin aiemmin. Uuden työsopimuksen mukaan työnvaativuusryhmä määritellään uudestaan neljän kuukauden työnteon jälkeen, jotta asiakaspalvelun vaikutus tulee otetuksi huomioon. Tämä saattaa nostaa työntekijän työnvaativuusryhmän jopa korkeammaksi kuin mikä se on ollut vanhan työsopimuksen mukaan.

Edelleen H on kertonut, että henkilökohtaisissa keskusteluissa työntekijöiden työsopimukset on ensin irtisanottu, minkä jälkeen on tarjottu palvelumestarin työsopimusta. Työntekijät ovat nähneet ennen henkilökohtaista keskustelutilaisuutta työsopimusmallin infotilaisuuksissa käytetyistä materiaaleista. Palkan ja työnvaativuusryhmän työntekijät ovat kuitenkin nähneet vasta henkilökohtaisessa keskustelussa tarjotusta työsopimuksesta. Lahdessa käytiin ensimmäisenä henkilökohtaiset keskustelut työntekijöiden kanssa. Lahdessa uusia allekirjoittamattomia työsopimuksia ei annettu työntekijöille mukaan, mutta muissa toimipisteissä käytyjen keskustelujen yhteydessä annettiin. Lahdessa työntekijöillä oli harkinta-aikaa työsopimuksen allekirjoittamisen suhteen seuraavaan maanantaihin saakka. Eräässä tapauksessa työntekijä pyysi harkinta-aikaa viikon ja tähän pyyntöön suostuttiin. Liiketoiminta edellytti, että työnantaja saa pikaisesti tiedon siitä, jatkaako työntekijä työnantajan palveluksessa. Työntekijöiden on ollut mahdollista esittää kysymyksiä uusista sopimuksista, eikä painostusta henkilökohtaisissa tilaisuuksissa ole tapahtunut.

Työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen ja kysymyksenasettelu

Delta Auto Oy on arvioinut, että sillä on työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitettu irtisanomisperuste, jonka nojalla se voi yksipuolisella päätöksellä muuttaa työntekijöiden työsopimusten keskeisiä ehtoja irtisanomisaikaa noudattaen. Työsopimuslaissa ei ole säädetty, millaista menettelyä työnantajan tulee noudattaa, kun se haluaa saada aikaan mainitunlaisen irtisanomisperusteisen muutoksen työntekijöiden työsuhteiden ehdoissa. Vakiintuneesti on katsottu, että työnantaja voi toteuttaa tällaisen toimenpiteen joko työsopimuksen irtisanomisella ja siihen liittyvällä uuden työsopimuksen tarjoamisella tai niin sanottua ilmoitusmenettelyä noudattaen, jossa työnantaja antaa työntekijälle irtisanomisperusteisen ilmoituksen työsuhteen ehtojen muuttumisesta irtisanomisajan jälkeisestä ajankohdasta lukien (katso tästä ilmoitusmenettelystä tarkemmin esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisua KKO:2016:80 sekä kirjoitusta Tuula Lehtinen – Markus Lohi: Työsopimuksen ehtojen muuttaminen irtisanomisperusteella työnantajan toimesta – työsopimuksen irtisanomista vai työsopimuksen ehdon ilmoituksenvaraista muuttamista, DL 2014 s. 610-624).Työtuomioistuin toteaa, että riippumatta siitä, kummalla tavalla työnantaja valitsee menetellä, työntekijällä täytyy olla mahdollisuus tarvittaessa riitauttaa ilmoitettu irtisanomisperuste.

Mikäli työnantaja tarjoaa vanhan työsopimuksen irtisanomisen jälkeen työntekijälle uutta työsopimusta uusin ehdoin ja työntekijä allekirjoittaa tarjotun työsopimuksen, voi syntyä epäselvyyttä työntekijän mahdollisuudesta riitauttaa muuttuneet ehdot. Tällaisen epäselvyyden välttämiseksi ja työntekijän halutessa varmistua työsuhteensa jatkumisesta, työntekijä voi ilmoittaa työnantajalle ottavansa työn vastaan, mutta pidättävänsä oikeuden riitauttaa työsopimuksen ehdot niiltä osin kuin katsoo ehtojen olevan lainvastaisia tai työehtosopimuksen vastaisia.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kannevaatimusten mukaisesti kysymys siitä, onko Delta Auto Oy rikkonut työehtosopimuslaissa säädetyn työrauhavelvollisuutensa sillä menettelyllä, jota yhtiö on noudattanut muuttaessaan yksipuolisella päätöksellään työntekijöiden työsopimusten olennaisia ehtoja. Työtuomioistuin ei siten ota eikä voi ottaa tässä asiassa kantaa siihen, onko Delta Auto Oy:llä ollut työsopimuslaissa tarkoitettu irtisanomisperuste vai ei.

Delta Auto Oy:ssä noudatettu menettely

Asiassa on näytetty, että työnantajan edustaja on kutsunut työntekijät yksitellen keskustelemaan työsopimuksen ehtojen muuttamisesta. Keskustelutilaisuuksissa on ollut läsnä vaihteleva määrä työnantajan edustajia ja työntekijä, joita muutos on koskenut sekä osassa tilaisuuksista luottamusmies. Työntekijä on saanut tiedon henkilökohtaisesta keskustelusta vasta sillä hetkellä, kun työnantajan edustaja on kutsunut hänet keskustelutilaisuuteen. Keskustelutilaisuuden alussa työnantajan edustaja on antanut työntekijälle ilmoituksen, jolla työntekijän tuolloin voimassa ollut työsopimus on irtisanottu. Tämän jälkeen työntekijälle on esitelty uusi palvelumestarin työsopimus.

Yhtiön työntekijöillä on ollut mahdollisuus tutustua työsopimusmalliin jo aikaisemmin yhtiön järjestämissä informaatiotilaisuuksissa. Kukin työntekijä on kuitenkin saanut tietää oman palkkansa ja työn vaativuusryhmänsä vasta henkilökohtaisessa keskustelutilaisuudessa. Toistaiseksi Delta Auto Oy:ssä on käyty henkilökohtaiset keskustelut noin kolmenkymmenen työntekijän kanssa.

Palvelumestarin toimenkuvan osalta asiassa on näytetty, että siihen on kuulunut aiemmin mekaanikon toimenkuvaan sisältyneiden tehtävien lisäksi useita muita tehtäviä. Uudessa työsopimuksessa työn vaativuusryhmä on noussut neljällä työntekijällä, laskenut yhdeksällä työntekijällä ja noin 15–20 työntekijällä työn vaativuusryhmä on pysynyt samana kuin ennen. Uusissa työsopimuksissa on muutettu myös työaikaa ja lauantaityötä koskevia työsuhteen ehtoja siten, että työaika päättyy aikaisemman kello 16.00 asemesta kello 22.00, minkä ohella työnantaja voi teettää työntekijöillä lauantaityötä yhden päivän varoitusaikaa noudattaen. Lisäksi uusien työsopimusten mukaan työajan lyhennysvapaat ovat poistuneet osalta työntekijöitä. Samaan aikaan päivittäinen työaika on lyhentynyt kahdeksasta tunnista seitsemään ja puoleen tuntiin.

Työnantajan edustajat ovat pyytäneet kutakin työntekijää allekirjoittamaan työsopimuksen välittömästi keskustelutilaisuudessa tai pääsääntöisesti viimeistään muutaman päivän kuluttua keskustelutilaisuudesta. Mikäli työntekijä on allekirjoittanut työsopimuksen keskustelutilaisuudessa, hänellä on ollut mahdollisuus peruuttaa antamansa tahdonilmaisu ilmoittamalla siitä työnantajan edustajalle viimeistään muutaman päivän kuluttua keskustelutilaisuudesta. Esimerkiksi Lahden toimipisteessä henkilökohtaiset keskustelut on käyty juhannusta edeltävänä torstaina 22.6.2017, ja työnantaja on antanut työntekijöille aikaa allekirjoittaa työsopimukset tai peruuttaa tilaisuudessa allekirjoittamansa työsopimukset viimeistään maanantaina 26.6.2017.

Henkilökohtaiset keskustelut on käyty ensin Lahden toimipisteessä. Lahden toimipisteen työntekijät eivät ole pyynnöstään huolimatta saaneet ottaa henkilökohtaisissa keskusteluissa tarjottua työsopimusasiakirjaa mukaansa, mutta muissa toimipisteissä työntekijät ovat saaneet sen mukaansa. Työntekijän työsuhde Delta Auto Oy:ssä on jatkunut irtisanomisajan päättymisen jälkeen ainoastaan, mikäli työntekijä on allekirjoittanut työnantajan tarjoaman uuden työsopimuksen.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Delta Auto Oy on sidottu voimassa olevaan autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimukseen. Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Työnantajan on työtuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan katsottu syyllistyvän työehtosopimuslain 8 §:ssä kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen myös silloin, kun työntekijöille on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta, ja työnantajan on katsottava olevan vastuussa tällaisen käsityksen syntymisestä (katso esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisut TT 1990:7, TT 2002:23, TT 2012:93, TT 2012:100, TT 2013:30 ja TT 2014:153).

Tässä asiassa on riidatonta se, että Delta Auto Oy:n toiminta on ollut pitkään tappiollista ja se, että yhtiössä on käyty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut keväällä 2017. Kanteessa tarkoitettujen yhtiön korjaamoissa työskennelleiden mekaanikkojen toimenkuvien muuttaminen on ollut yksi keskeinen yhteistoimintaneuvotteluissa käsitelty kysymys. Yhtiö on ilmoittanut harkitsevansa mekaanikkojen valtaosan työtehtävien olennaista muuttamista jo 22.2.2017 päivätyssä kutsussa yhteistoimintalain mukaiseen neuvotteluun (vastaajan ja kuultavan kirjallinen todiste V1). Asiassa on edellä kerrotuin tavoin selvitetty se, että yhtiön suunnittelemien uusien palvelumestarien toimenkuvaa ja palvelumestarin työsopimusmallia on käsitelty yhtiön toimipisteissä henkilökunnalle järjestetyissä informaatiotilaisuuksissa.

Yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet sittemmin 10.4.2017 ilman, että työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken olisi saatu aikaan yksimielisyyttä muun ohella mekaanikkojen toimenkuvien muuttamisesta. Työnantaja Delta Auto Oy on aloittanut yhtiön mekaanikkojen työsuhteiden irtisanomisen Lahden toimipisteessä juhannusta edeltävänä torstaina 22.6.2017. Yhtiö on pääkäsittelyistunnon toimittamiseen 7.9.2017 mennessä irtisanonut kaikkiaan 30 mekaanikon työsuhteet. Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella kaikkien yhtiön palveluksessa olleiden 192 mekaanikon työsuhteet tullaan päättämään viimeistään syksyn 2017 aikana. Yhtiö on tarjonnut 22.6.2017 ja sanotun ajankohdan jälkeen pidetyissä irtisanomistilaisuuksissa (henkilökohtaisissa neuvotteluissa) irtisanotuille työntekijöille uusia, palvelumestarin tehtäviä koskevia työsopimuksia, joita yhtiön työntekijät eivät ole hyväksyneet. Teollisuusliitto ry on kertonut kanteessaan, että työntekijät ovat kokeneet yhtiön menettelyn siten, että yhtiö on uhkauksin painostanut yhtiön palveluksessa olleita mekaanikkoja hyväksymään työnantajan heille tarjoamat uudet työsopimukset.

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2016:80 kohdassa 13 on todettu viitaten korkeimman oikeuden aikaisempaan oikeuskäytäntöön (korkeimman oikeuden ratkaisut KKO 1991:105, KKO 1991:187, KKO 1996:89, KKO 1997:83, KKO 2005:29 ja KKO 2009:17), että työnantaja voi irtisanomisen sijasta yksipuolisin toimenpitein irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja kuten työtehtäviä, palkkaa ja työntekopaikkaa.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1996:89 on puolestaan todettu, että oikeuskäytännössä omaksuttu työsopimusoikeudellinen oikeusohje on pitkälti ilmaus yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden soveltamisesta. Niiden mukaisena pääsääntönä on, ettei sopimuksen kumpikaan osapuoli voi ilman toisen osapuolen suostumusta muuttaa ainakaan sopimuksen olennaista ehtoa. Irtisanomisen varaisissa sopimussuhteissa on sopimuksen irtisanomista kuitenkin saatettu käyttää keinona ensisijaisesti sopimusehtojen muuttamiseksi neuvotteluteitse joko muuttamalla vanhaa sopimusta tai tekemällä uusi sopimus eikä niinkään sopimussuhteen päättämiseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 1996:89 perusteluissa on edelleen lausuttu, että tämän mukaisesti palkan alentaminen irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen on toimenpide, joka sinänsä hyvin sopeutuu sekä työsopimusoikeudellisiin että yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin. Näin voidaan katsoa asian olevan korkeimman oikeuden mukaan siitä riippumatta, toteutetaanko toimenpide nimenomaisesti työsopimuksen irtisanomisella ja siihen liittyvällä tarjouksella uudeksi työsopimukseksi vai asiallisesti samaa tarkoittavalla irtisanomisperusteisella ilmoituksella palkan alentamisesta irtisanomisajan jälkeisestä ajankohdasta lukien.

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2016:80 kohdassa 16 on todettu, että vaikka työsopimuksen ehtojen muuttaminen on toimenpiteenä ja vaikutuksiltaan työntekijälle yleensä lievempi kuin työsuhteen irtisanominen, ei menettelytapavaatimuksissa ole lähtökohtaisesti perusteltua poiketa siitä, mitä irtisanomisesta on säädetty. Työntekijän on työsopimuksen ehtoja muutettaessa tärkeä tietää, että toimenpiteen taustalla on työnantajan näkemyksen mukaan irtisanomiseen oikeuttava syy, että työsopimus entisin ehdoin tämän vuoksi päättyy ja että työnantaja kuitenkin tarjoaa työsuhteen jatkamista ilmoittamillaan muutetuilla ehdoilla. Työntekijän on myös tärkeä tietää, että jollei hän hyväksy näin tarjottuja ehtoja, työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua sanottuun työnantajan toimittamaan irtisanomiseen.

Vanhan työsopimuksen irtisanomista ja uuden tarjoamista tarkoittavien erillisten menettelyjen sijasta työsopimuksen olennaisten ehtojen muutos on korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2016:80 kohdassa 17 todetuin tavoin toteutettavissa myös yhdellä toimenpiteellä. Työsopimuksen olennaisen ehdon muuttamiseen tähtäävän ilmoituksen tulee sisältää riittävän selvät tiedot irtisanomisperusteesta, muutettavasta ehdosta ja sen voimaantuloajankohdasta samoin kuin siitä, mitä seuraa, ellei työntekijä hyväksy tarjousta. Työntekijän on toisin sanoen voitava punnita vaihtoehdot ja tarvittaessa riitauttaa ilmoitettu irtisanomisperuste.

Delta Auto Oy:n edustajat ovat ilmoittaneet 22.6.2017 yhtiön Lahden toimipisteessä, että kunkin työntekijän tuli allekirjoittaa hänelle tarjottu työsopimus viimeistään neljäntenä päivänä henkilökohtaisen keskustelun käymisen jälkeen. Työntekijöille ei ole annettu mahdollisuutta ottaa työsopimusluonnokset mukaansa ja tarkastaa niiden sisältö kaikessa rauhassa läpi ennen heille asetetun määräajan päättymistä. Heidän tosiasialliset mahdollisuutensa perehtyä huolellisesti heille tarjottujen uusien työsopimusten sisältöön ovat siten olleet hyvin rajoitetut. Tähän yhtiön menettelyyn ei ole esitetty mitään asiallista perustetta, mutta kysymyksessä ei ole ollut kokonaisuutena harkiten sellainen epäasiallinen menettely, joka täyttäisi työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen painostuksen.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella uudet palvelumestarien toimenkuvat sekä palvelumestarin työsopimuslomake on esitelty yhtiön henkilökunnalle kaikissa toimipisteissä järjestetyissä informaatiotilaisuuksissa keväällä 2017. On myös selvää, että yhtiön tavoitteena on ollut se, että mekaanikkojen toimenkuvat eivät tulisi säilymään yhtiössä. Nämä seikat ovat olleet yhtiön työntekijöiden ja heidän edustajiensa tiedossa useiden kuukausien ajan.

Mekaanikkojen toimenkuvan muuttamista on käsitelty yhteistoimintaneuvotteluissa 22.2.2017 lähtien 10.4.2017 saakka eli viimeistään kaksi kuukautta ennen Lahden toimipisteessä suoritettuja mekaanikkojen työsuhteiden irtisanomisia. Yhtiön Lahden toimipisteessä on käyty irtisanomisiin ja uusien työsopimusten tarjoamiseen käytyjä keskusteluja tilanteessa, jossa työnantajalla Delta Auto Oy:llä on yhtiön oman arvion mukaan ollut käytettävissään kaksi laillista ja oikeuskäytännössä hyväksyttyä vaihtoehtoa: joko irtisanomisehtoisesti yksipuolisella ilmoituksella toteutettava yhtiön mekaanikkojen työsuhteiden ehtojen muuttaminen tai mekaanikkojen työsuhteiden irtisanominen ja uusien palvelumestareiden työsopimusten tarjoaminen työntekijöille.

Riippumatta siitä, minkälaisin ilmoituksin työsuhteen ehtojen muuttamiseksi toimitetut irtisanomiset on toteutettu, eivät työntekijät ole voineet näissä olosuhteissa perustellusti kokea työnanta³jan edustajien menettelyä henkilökohtaisissa neuvotteluissa työehtosopimuslain 8 §:ssä kielletyksi painostukseksi. Asiassa ei ole luotettavasti selvitetty sitä, että työnantajan edustajat olisivat myöskään muulla asiattomalla menettelyllä tai uhkauksin painostaneet työntekijöitä hyväksymään heille tarjotut uusien työsopimusten mukaiset työsuhteen ehdot henkilökohtaisten neuvottelujen aikana. Työsuhteen irtisanomisesta aiheutuu useimmiten irtisanottavalle työntekijälle mielipahaa, ahdistusta ja epätietoisuutta, mutta ne on pidettävä erillään työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetusta kielletystä painostuksesta.

Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen auto- ja konekorjaamoalan työehtojen työpalkkoja koskevan osion 7 §:ssä on määräys työkokonaisuuksien vaativuuden määrityksestä. Määräyksen mukaan esimerkiksi luottamusmiehellä tai muulla tähän tehtävään valitulla työntekijöiden edustajalla on oikeus osallistua työn vaativuuden määritykseen. Työnantaja ei siten voi lähtökohtaisesti tehdä työkokonaisuuksien vaativuuden määritystä yksipuolisesti. Tämä vaativuusryhmittely suoritetaan työehtosopimusmääräyksen mukaan tarvittaessa vuosittain maaliskuussa ja mahdolliset palkkojen korotukset on toteutettava seuraavan kuukauden aikana.

Delta Auto Oy:n työntekijöille tarjottu uusi työsopimus on sisältänyt usean työntekijän kohdalla yhtiön yksipuolisesti ja luottamusmiehiä kuulematta suorittaman työnvaativuusryhmää koskevan määrittelyn. Verrattuna aikaisempaan mekaanikon toimenkuvaan palvelumestarin toimenkuva on täysin uusi toimenkuva yhtiössä ja toimenkuvan vaativuuden määrittely voi tapahtua vasta sen jälkeen kun selviää se, mitä tehtäviä kukin palvelumestari käytännössä suorittaa yhtiössä. Tässä asiassa 7.9.2017 toimitettuun pääkäsittelyyn mennessä ei ole selvitetty yhdenkään Teollisuusliitto ry:hyn kuuluvan Delta Auto Oy:n työntekijän alkaneen tehdä töitä palvelumestarina tai solmineen työsopimusta palvelumestarin tehtävästä.

Kanteessa on kerrottu, että yhtiön painostuksella tarjoama työsopimus on ottanut kantaa työehtosopimuksen 7 §:ssä säädettyyn työkokonaisuuksien vaativuuden määrittelyyn ja työntekijöiden työn vaativuusryhmäluokitteluun tavalla, joka alentaisi vaativuusryhmää nykyisestä ryhmästä alempaan ryhmään, minkä vuoksi yhtiön työtaistelutoimenpide on kohdistunut työehtosopimuksen 7 §:n määräykseen. Kannevaatimusten ja niiden perusteiden mukaan tässä asiassa ei kuitenkaan ole kysymys siitä, että Delta Auto Oy olisi laiminlyönyt luottamusmiesten tai työntekijöiden edustajien tekemistä määrittelyyn osallistumista koskevista vaatimuksista huolimatta velvollisuuttaan osallistua työn vaativuuden määrittelyyn yhdessä luottamusmiesten tai työntekijöiden edustajien kanssa. Työkokonaisuuksien vaativuuden määritystä koskevalla 7 §:n työehtosopimusmääräyksellä ja sen soveltamisohjeella ei siten voi olla itsenäistä, uusien työsopimusten tarjoamisesta erillistä merkitystä asiassa.

Teollisuusliitto ry:n kanne on edellä kerrotuilla perusteilla hylättävä siltä osin kuin kysymyksessä ovat olleet tapahtumat Delta Auto Oy:n Lahden toimipisteessä 22.6.2017.

Myöskään muissa yhtiön toimipaikoissa työntekijöiden työsopimusten irtisanomiseen ja uusien, olennaisilta ehdoiltaan muutettujen työsopimusten tarjoamiseen ei ole liittynyt uhkauksia, epäasiallista menettelyä tai painostusta Teollisuusliitto ry:n kanteessa kerrotuin tavoin. Näin ollen Delta Auto Oy ei ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan ja siihen kohdistettu kanne on hylättävä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Koska Delta Auto Oy ei ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan, ei myöskään Autoalan Keskusliitto ry ole voinut laiminlyödä valvontavelvollisuuttaan asiassa. Yhdistykseen kohdistettu kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Teollisuusliitto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta Auto Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikulujen määrä on myönnetty siltä osin kuin kysymyksessä ovat olleet Kuljetusalan Lakiasiaintoimisto Oy:n asiassa laskuttamat toimenpiteet.

Mitä taas tulee Roschier Asianajotoimisto Oy:n laskusta ilmeneviin toimenpiteisiin ja niiden korvausvelvollisuuteen asiassa, oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla kanteeseen, joka pannaan vireille työtuomioistuimessa, vastaa muissa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavissa tapauksissa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, yhdistys sekä omasta puolestaan että niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Yhdistys, työnantaja, työntekijä tai toimihenkilö, jota vastaan kanteessa tehdään vaatimuksia, on kutsuttava asiassa kuultavaksi.

Tässä asiassa on kysymys työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetusta kanteesta, johon työehtosopimukseen osallinen yhdistys Autoalan Keskusliitto ry on vastannut sekä omasta puolestaan että yhdistyksen jäsenyrityksen Delta Auto Oy:n puolesta. Kahden asiamiehen käyttäminen kanteeseen vastattaessa 7.8.2017 ei ole työtuomioistuimen käsityksen mukaan ollut tarpeen asiassa ottaen huomioon asian laatu ja laajuus. Oikeustieteen maisteri Mikko Hanni on toiminut Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta Auto Oy:n asiamiehenä valmisteluistunnossa 1.9.2017 ja pääkäsittelyssä 7.9.2017. Ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n säännös työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyväksyä Roschier Asianajotoimisto Oy:n laskussa yksilöidyistä tarpeellisista toimenpiteistä, yhteydenotoista yhtiön asiamiehen ja Autoalan Keskusliitto ry:n asiamiehen sekä yhtiön edustajien ja yhtiön asiamiehen välillä, kohtuulliseksi harkittuna korvauksena Teollisuusliitto ry:n myöntämisen perusteella viittä työtuntia vastaavat 250 euroa tunnilta eli yhteensä 1.250 euroa ilman arvonlisäveroa, minkä määrän Teollisuusliitto ry on velvollinen korvaamaan Delta Auto Oy:lle viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus hylätään enemmälti selvittämättömänä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää Teollisuusliitto ry:n kanteen.

Teollisuusliitto ry velvoitetaan suorittamaan

1. Autoalan Keskusliitto ry:lle ja Delta Auto Oy:lle korvaukseksi yhteisistä oikeudenkäyntikuluista 10.810 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien, ja

2. Delta Auto Oy:lle korvaukseksi yhtiön oikeudenkäyntikuluista asiassa 1.250 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Nyyssölä, Suokas ja Tähkäpää jäseninä. Sihteeri on ollut Snellman.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto.

Jäsen Tähkäpää, jonka lausuntoon jäsen Suokas yhtyi, lausui:

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa työtuomioistuimen tuomion kappaleeseen Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset saakka. Sanotusta kappaleesta lähtien totean seuraavaa.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

Delta Auto Oy on sidottu voimassa olevaan autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehto-sopimukseen. Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Autoalan Keskusliitto ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n (nykyään Teollisuusliitto ry) välisessä autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksessa 1.11.2016–31.10.2017 on ollut muun ohella määräykset työnvaativuusryhmien määrittelystä.

Työnantajan on työtuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan katsottu syyllistyvän kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen silloin, kun työntekijöille on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta ja työnantajan on katsottava olevan vastuussa tällaisen käsityksen syntymisestä. Tällöin ei viimekädessä edellytetä sitä, että työnantajan näytetään nimenomaisesti pyrkineen painostamaan työntekijöitä, vaan huomioita kiinnitetään siihen, miten vastapuoli on voinut kokea asian (TT 1980:90, TT 2002:23, TT 2013:188). Työtaistelutoimenpiteiksi on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa vakiintuneesti katsottu kollektiiviset, joukkoluontoiset painostustoimet, jotka suunnataan vastapuoleen tämän taivuttamiseksi hyväksymään esitetyt vaatimukset ja menettely liittyy työpaikalla käsiteltävään neuvottelu- tai erimielisyyskysymykseen (TT 2014:53, Jorma Saloheimo, Työehtosopimusoikeuden perusteet s. 160). Työnantajan menettelyn painostusluonteisuus voi liittyä työnjohdollisiin ratkaisuihin, joihin sinänsä voi olla lain tai työehtosopimuksen mukainen peruste ja toimenpide voi muutoin olla työnantajan toimivaltuuksiin kuuluva (TT 1990:7, Saloheimo s. 160). Jos työantajan menettelyyn ei ole ollut perusteltuja syitä tai se on ollut tavalla tai toisella ylimitoitettu, epäasiallinen tai työmarkkinoilla epätavallinen menettely, se voidaan tulkita työtaistelutoimenpiteeksi (TT 2002:23, Saloheimo, s.162).

Työtuomioistuin katsoo yhtenevillä kertomuksilla selvitetyksi, että Delta Auto Oy:n Lahden toimipisteessä työntekijät pyydettiin torstaina 22.6.2017 yllättäen ja yksitellen huoneeseen, jossa oli läsnä neljä tai viisi työnantajan edustajaa. Luottamusmies oli kyseisellä hetkellä sairaalassa ja aluksi työnantaja kielsi varaluottamusmiehen osallistumisen tilaisuuteen. Varaluottamusmiehen valinnasta ja henkilöstä oli työehtosopimuksen mukaisesti aikanaan tiedotettu työantajaa.

Irtisanomisilmoituksen antamisen jälkeen työnantajan edustajat esittivät allekirjoitettavaksi uutta työsopimusta tehden selväksi, että työsuhteen jatkuminen oli mahdollista vain allekirjoittamalla uusi työsopimus. Työsuhteen ehdot mukaan lukien työn vaativuusryhmä, provisiojärjestelmä, palkan lisät ja työaika muuttuivat aikaisemmasta sopimuksesta, eivätkä työntekijät olleet aikaisemmin nähneet kyseisiä ehtoja omalta osaltaan. Työsopimus pyydettiin allekirjoitettavaksi heti tai viimeistään seuraavana maanantaina kello 12.00. Väliin jäi vain juhannusviikonloppu. Tämän jälkeen tehtävän kerrottiin olevan avoimessa haussa ja työnantajan edustajan mukaan "muitakin tulijoita oli". Sopimuksen sisällöstä ei ollut neuvottelumahdollisuutta. Todistajien B ja F kertomusten mukaan tilaisuudet olivat painostavia ja oma olo tilaisuudessa pelokas.

Työntekijöille ei ole annettu mahdollisuutta ottaa työsopimusluonnosta mukaansa juhannus-viikonlopuksi, eikä heillä näin ollut mahdollisuutta tarkastaa sopimuksen sisältöä kaikessa rauhassa tai saada esimerkiksi ammattiliitoltaan apua sopimuksen suhteen ennen heille asetetun määräajan päättymistä. Uusista työsopimuksista ei myöskään saanut ottaa valokuvaa. Työntekijöiden tosiasialliset mahdollisuudet perehtyä huolellisesti heille tarjottujen uusien työsopimusten sisältöön ovat siten olleet hyvin rajoitetut.

Mikäli työntekijä allekirjoittaa uuden työsopimuksen uusin ehdoin, voi hänelle syntyä epätietoisuutta siitä, voidaanko muuttuneet ehdot myöhemmin riitauttaa. Työnantajalla on lisäksi sopimusoikeudellinen lojaliteettivelvoite työntekijöitä kohtaan. Työnantaja ei ole esittänyt asiallista perustetta valitsemalleen menettelytavalle, jonka on kokonaisuutena arvostellen katsottava olevan epäasiallinen ja täyttävän työehtosopimuslain 8 §:n painostuksen tunnusmerkit. Työntekijöille on voinut syntyä käsitys menettelyn painostustarkoituksesta allekirjoittaa uusi työsopimus.

Työtuomioistuin arvioi, että Delta Auto Oy:n työsopimuksen ehtojen muuttamisen osalta Lahden toimipisteessä noudattamalle useaan työntekijään kohdistuneelle menettelylle ei ole ollut asiallisia perusteita.

Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen auto- ja konekorjaamoalan työehtojen työpalkkoja koskevan osion 7 §:ssä on määräykset työkokonaisuuksien vaativuuden määrityksestä. Työntekijöille tarjottu uusi työsopimus on sisältänyt usean työntekijän kohdalla muun ohella työnantajan yksipuolisesti määrittämän työnvaativuusryhmää koskevan muutoksen.

Työtuomioistuin arvioi, että työnantajan Lahdessa noudattamassa edellä kerrotussa menette-lyssä on kyse kielletystä työtaistelutoimenpiteestä, joka on kohdistunut työehtosopimuksen työpalkkoja koskevan osion 7 §:ään. Delta Auto Oy on siten rikkonut työehtosopimuslain

8 §:ssä säädetyn työrauhavelvollisuutensa asiassa.

Muissa toimipaikoissa työntekijöiden työsopimusten ehtojen muuttamiseen ei ole liittynyt sellaista epäasiallisuutta ja painostusta kuin mitä edellä on kerrottu Lahden toimipaikan osalta. Näin ollen Delta Auto Oy:n muissa toimipaikoissa noudattama menettely ei ole rikkonut työrauhavelvollisuutta.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kantajan kirjallisesta todisteesta käy ilmi, että Teollisuusliitto ry on ilmoittanut Delta Auto Oy:n menettelystä Autoalan Keskusliitto ry:lle (AKL ry) ensimmäisen kerran 26.6.2017 ja ilmaissut tuolloin Teollisuusliitto ry:n kannan olevan, että työnantajalla ei ole ollut oikeutta vaatia uutta työsopimusta työnkuvan muutoksen takia. Edelleen kantajan kirjallisista todisteista käy ilmi, että Teollisuusliitto ry on vaatinut AKL ry:tä ryhtymään toimenpiteisiin työnantajan menettelyn lopettamiseksi. AKL ry ei ole esittänyt asiassa selvitystä siitä, mitä se on tehnyt valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että AKL ry on laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Autoalan Keskusliitto ry ja Delta Auto Oy ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla jutun hävitessään velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikulujen määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

1. Tuomitsen Delta Auto Oy:n maksamaan työehtosopimuslain 8 §:n, 9 §:n ja 10 §:n nojalla Delta Auto Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa.

2. Tuomitsen Autoalan Keskusliitto ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8 §:n, 9 ja 10 §:n nojalla Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 6.000 euroa.

3. Velvoitan Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta Auto Oy:n suorittamaan yhteisvastuullisesti Teollisuusliitto ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiassa 11.916,32 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.