TT 2017:115
Työtuomioistuin katsoi asiassa näytetyksi, että työnantaja oli tarjonnut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen. Asiassa annettu myös välituomio TT 29:2017.
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJAT
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
SMT Oy
ASIA
Työntarjoamisvelvollisuus, osa-aikatyö
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 8.5.2017
Pääkäsittely 23.8.2017
Asiassa on annettu 21.2.2017 välituomio TT 29:2017, jolla kanne on jätetty tutkimatta siltä osin kuin siinä oli esitetty työntekijöiden osa-aikaistamisesta johtuvia vaatimuksia.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen 1.4.2014–31.1.2017 voimassa ollut matkatoimistoja koskeva työehtosopimus ja palkkasopimus on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. TYÖAIKA
9 § Työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia viikossa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7. Säännöllisen työajan pituus ja sijoittaminen voidaan sopia työnantajan ja toimihenkilön välillä yksilöllistä työaikaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti. Tällöin keskimääräinen työaika voi olla 10 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa edellyttäen, että työaika tasoittumisjakson aikana on enintään 40 tuntia viikossa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
8. PALKKASOPIMUS
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 § Tuntipalkka
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Pöytäkirjamerkintä:
Milloin työnantajalla on tarjota kokoaikatyötä, ovat siihen halukkaat osa-aikaiset etusijalla, kuten TSL 2 luvun 5 §:ssä määrätään.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
Matkatoimisto Oy Area (jäljempänä Area) ja Suomen Matkatoimisto yhdistyivät 1.12.2013 SMT Oy:ksi. Yhdistymisen johdosta ja molempien yhtiöiden tappiollisen tuloksen vuoksi yhtiöt käynnistivät yhteistoimintaneuvottelut 25.10.2013 annetulla neuvotteluesityksellä. Neuvottelut pidettiin 4.11. ja 16.12.2013 välisenä aikana.
Yhteistoimintaneuvotteluissa esitettiin perusteet päällekkäisten toimintojen karsimiseksi, vähennystarpeet sekä malli osa-aikatyöstä ja muista tarvittavista joustoista. Osa-aikaistukset liikematkatiimissä (34 henkeä) esitettiin tehtäväksi irtisanomisperusteisesti eli tarjoamalla joko vaihtoehtoa tulla irtisanotuksi tai siirtyä osa-aikatyöhön irtisanomisajan puitteissa. Osa-aikaistuksista laadittiin erilliset liitteet työsopimuksiin, jonka jälkeen työntekijöiden työsuhteet muuttuivat osa-aikaisiksi irtisanomisajan kuluttua vuonna 2014. Työnantaja takasi työsopimuksilla vähintään 50 prosenttia kokonaistyöajasta. Työntekijöiden työsopimuksen mukainen vähimmäistyöaika oli 20 tuntia viikossa.
Liikematkatiimissä osa-aikaistetuista 34 työntekijästä kaksi on sittemmin irtisanoutunut ja yksi kokoaikaistettu tehtävän muutoksen yhteydessä. Lisäksi osa työsuhteista on muuttunut osa-aikaeläkkeeksi ja yksi työntekijä on osa-aikaisena omasta pyynnöstään opintovapaan vuoksi.
Huhtikuussa 2015 yritys palkkasi kaksi uutta osa-aikaista työntekijää. Kantajan mukaan lisätyötä ja/tai kokoaikatyötä ei ole tarjottu kenellekään aiemmin osa-aikaistetuista työntekijöistä. Osa-aikaistetuista 34 työntekijästä oli 1.9.2016 osa-aikaisena 27 työntekijää.
Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko matkatoimistoja koskevassa palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnässä sovittu lisätyön vai ainoastaan kokoaikatyön tarjoamisvelvollisuudesta. Lisäksi asiassa on erimielisyyttä siitä, onko SMT Oy toiminut edellä mainitun pöytäkirjamerkinnän vastaisesti, jos se ei ole huhtikuussa 2015 tarjonnut lisätyötä tai kokoaikatyötä osa-aikaistamilleen 34:lle liikematkatiimin työntekijälle palkatessaan kaksi uutta osa-aikaista työntekijää.
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- vahvistaa, että SMT Oy on rikkonut matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan palkkasopimuksen 3 §:n mukaista lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan palkatessaan A:n ja B:n huhtikuussa 2015,
- tuomitsee SMT Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,
- tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja
- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja SMT Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 15.788,92 eurolla korkoineen.
Perusteet
Kaikki lisätyö kuuluu palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnän piiriin. Työnantaja on rikkonut palkkasopimusta siinäkin tapauksessa, että työnantajalla olisi ollut tarjota vain hiukan lisätyötä, vaikka työntekijä ei olisi tullut kokoaikaiseksi.
Huhtikuussa 2015 yritys palkkasi kaksi uutta osa-aikaista työntekijää, B:n ja A:n, tarjoamatta ensin lisätyötä jo olemassa oleville osa-aikatyöntekijöille.
Yhtiöllä ei ollut perustetta olla tarjoamatta lisätyötä olemassa oleville osa-aikaisille. Kanteessa tarkoitetut työntekijät olisivat voineet koulutuksensa, työtaitonsa ja kokemuksensa perusteella vastaanottaa uusilla työntekijöillä teetetyt työt. Heidän työaikansa on ollut vähemmän kuin työehtosopimuksen 9 §:n 1 kohdan mukainen säännöllinen työaika. Heidän keskimääräiset työtuntinsa eivät osoita, ettei työehtosopimuksen määräystä olisi tarvinnut noudattaa. Päinvastoin ne osoittavat, että vähimmäistyötuntimäärien korottaminen siten, että työsopimukset olisi muutettu uudelleen kokoaikaisesti voimassa oleviksi, olisi ollut mahdollista ja perusteltua. Uusien työntekijöiden työ ei ole ollut yhdellekään osa-aikaistetulle työntekijälle sopimatonta ainakaan siten, että sen johdosta työtä olisi voitu jättää tarjoamatta heille.
Asiassa ei ole kyse siitä, että työnantajalla olisi ollut liikkeenjohdollisia intressejä olla tarjoamatta lisätyötä. Kyse ei ole ollut siitä, että lisätyötä ei olisi voitu esimerkiksi aukioloaikojen ja asiakasvirtojen sijoittumiseen liittyvien pakottavien syiden vuoksi tarjota muina aikoina kuin silloin, kun lisätyöhön halukkaat ja soveliaat työntekijät ovat jo työssä. Työnantaja olisi voinut järjestää työt siten, että osa-aikaistetuille olisi tarjottu täyttä työviikkoa. Sellaisia työntekijöitä oli vain vähän, joiden työaika oli määritelty työsopimuksessa pelkästään ajalle 8–17 ja joille lisätyötä ei olisi tämän vuoksi voitu tarjota.
Työnantaja ei voi keinotekoisesti kiertää velvollisuuttaan kokoaikatyön tarjoamiseen luomalla uusia osa-aikaisia työsuhteita uusille työntekijöille. Työnantajalla on ollut tosiasiallinen tarve ja mahdollisuus kokoaikaisen työn tarjoamiseen. Sillä seikalla, ettei kahden uuden osa-aikaisen työpanos olisi laskennallisesti riittänyt kaikkien osa-aikaisten kokoaikaistamiseen, ei ole asiassa merkitystä. Työnantaja ei ole tarjonnut lisätyötä kenellekään, joten kaikkien osalta on rikottu velvollisuutta lisätyön tarjoamiseen.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja SMT Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 10.925 eurolla korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Keväällä 2015 lisätyötä on tarjottu sekä puhelimitse, suullisesti että sähköpostilla tiimeittäin. Jokaisella halukkaalla työntekijällä on ollut mahdollisuus tarjoutua tekemään lisätyötä. SMT Oy rekrytoi kaksi osa-aikaista kahden kokoaikaisen työntekijän irtisanoutumisen ja yhden uuden ison asiakkaan vuoksi. Tunteja ei voitu tarjota olemassa oleville työntekijöille sen vuoksi, että työntekijät tekivät helmi-toukokuussa 2015 jo 81–94 prosenttista työaikaa. Käytännössä työntekijät ovat tehneet 100 prosentin työaikaa, koska lomia ja sairaslomia ei ole huomioitu prosentteihin. Lisätyön tarve on sijoittunut päivä- ja viikkotasolla siten, että lisätyöt olisivat johtaneet joko yli- tai lisätyöhön. Lisätyötä ei ollut tarjolla säännöllisen työajan puitteissa. Lisätyötä ei myöskään ole voitu tarjota sellaisille henkilöille, joiden työaika oli määritelty työsopimuksessa pelkästään ajalle 8–17.
SMT Oy on tehnyt kaikkensa työllistääkseen ensisijaisesti olemassa olevat osa-aikaiset työntekijät ja vasta tämän jälkeen, kun lisätyötä ei ole voitu enää tarjota, SMT Oy on rekrytoinut kaksi uutta osa-aikatyöntekijää. Rekrytoiduista työntekijöistä molemmat olivat takaisinottovelvoitteen alaisia.
Viittaus työsopimuslain 2 luvun 5 §:ään tulee kyseeseen silloin kun työnantajalla on tarjota työntekijöille kokoaikaista työtä eli työehtosopimuksen mukaisesti 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. SMT Oy:llä ei ole ollut tarjota täyttä työaikaa yhdellekään, saati kaikille 34:lle liikematkatiimissä työskentelevälle työntekijälle ympäri vuoden. SMT Oy ei ole voinut rikkoa palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettua kokoaikatyön tarjoamismenettelyä, koska työnantajalla ei ole ollut tarjota kokoaikatyötä. Kyse on ollut kahdesta osa-aikaisesta paikasta, jossa osa-aikaisuusprosentti on ollut 50 prosenttia.
Edellä selostetuin perustein SMT Oy ei ole rikkonut kanteessa mainittuja työehtosopimuksen määräyksiä. Hyvityssakkovaatimukset tulee hylätä.
PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Työehtosopimuksen palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkintä on ollut tulkintavarainen kuin myös tilanne SMT ry:ssä.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
5. Sähköposti 27.3.2015
6. SMT Oy:n rekrytointi-ilmoitus marraskuu 2014
7. SMT Oy:n rekrytointi-ilmoitus toukokuu 2015
8. SMT Oy:n rekrytointi-ilmoitus kesäkuu 2015
9. AKT ry:n valvontakehotus PALTA ry:lle 26.6.2015
10. AKT ry:n valvontakehotus PALTA ry:lle 3.5.2016
11. Neuvottelumuistio työpaikalla käydyistä erimielisyysneuvotteluista 21.4.2015
13. SMT Oy:n sähköpostimäärät / tilastot 12.9.2016
Vastaajien kirjalliset todisteet
2. Sähköpostit 1.12.2014 SMT Oy:n edustajalta
3. Sähköpostit 16.3.2015–27.3.2015 SMT Oy:n edustajan ja luottamusmiehen välillä
7. Osa-aikaistetut työntekijät 2013–2014
8. Tehdyt työtunnit 01/2015–12/2015
9. Tehdyt työtunnit 01/2014–12/2014
Kantajan henkilötodistelu
1. C, pääluottamusmies, SMT Oy
2. D, palkkasihteeri AKT ry
Vastaajien henkilötodistelu
1. E, SMT Oy:n entinen HR johtaja
2. F, esimies, SMT Oy
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työehtosopimuksen palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnästä esitetty näyttö
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n palkkasihteeri ja matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen vastuuneuvottelija D on kertonut, että matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkintä on tullut ensimmäisen kerran 22.6.2010 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen AKT ry:n esityksestä. D on laatinut pöytäkirjamerkinnän tekstin. Määräys on saanut sisältönsä työsopimuslain 2 luvun 5 §:stä. Määräyksellä ei ole kavennettu työsopimuslain mukaista velvollisuutta tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle. Määräyksellä on sen sanamuodosta huolimatta tarkoitettu kaikkea työtä, jota työnantajalla on tarjota, ei ainoastaan kokoaikatyötä. Työehtosopimusneuvotteluissa tästä on keskusteltu nimenomaisesti työnantajapuolen neuvottelijan kanssa.
Työehtosopimuksen palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnästä esitetyn näytön arviointi ja johtopäätökset
Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaan milloin työnantajalla on tarjota kokoaikatyötä, ovat siihen halukkaat osa-aikaiset etusijalla, kuten työsopimuslain 2 luvun 5 §:ssä määrätään. Työtuomioistuin toteaa, että määräyksen sanamuoto viittaa siihen, että työnantajan tulisi tarjota työtä osa-aikaisille työntekijöille ainoastaan silloin, kun tarjolla on kokoaikatyötä. Määräyksessä on kuitenkin viitattu työsopimuslain 2 luvun 5 §:n säännökseen työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle. Kyseinen säännös koskee kaiken työn, ei ainoastaan kokoaikatyön, tarjoamista työntekijälle. Lisäksi D on kertonut työtuomioistuimessa uskottavasti, että määräyksestä neuvoteltaessa sillä on tarkoitettu kaikkea työtä, jota työnantajalla on tarjota. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että määräys koskee kaikkea työnantajalla tarjolla olevaa lisätyötä, ei ainoastaan kokoaikatyötä.
Työn tarjoamisesta osa-aikatyöntekijöille esitetty näyttö
SMT Oy:n pääluottamusmies C on kertonut, että osa-aikaistamisen jälkeen osa-aikaistettujen työntekijöiden työaika oli aluksi 70–80 prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta. Vuosien 2014–2015 vaihteen tienoilla heidän työaikansa nousi lähes tai täysin kokoaikatyöntekijän työaikaa vastaavaksi. Edelleen C on kertonut, että marraskuun 2014 rekrytointiprosessi Amex-tiimiin ei johtanut rekrytointiin. Tähän rekrytointiprosessiin liittyen työnantajan edustaja E lähetti kirjallisena todisteena V2 olevan sähköpostin työntekijöille, jotka oli osa-aikaistettu keväällä 2014. C on kysynyt osa-aikaistetuilta 34:ltä työntekijältä sähköpostitse heinäkuussa 2015, onko työnantaja tarjonnut työsopimuksen korjaamista täysiaikaiseksi. Hän on saanut kyselyyn kielteisen vastauksen 17:ltä työntekijältä. Loput 17 työntekijää eivät ole vastanneet kyselyyn, mutta C:n tietojen mukaan heistä viisi on halunnut tehdä osa-aikatyötä ja muut kokoaikatyötä.
SMT Oy:n entinen HR johtaja E on kertonut, että tarve palkata kaksi uutta osa-aikaista työntekijää liikematkapalveluiden Amex-tiimiin syntyi vuonna 2014, kun SMT Oy sai tiedon toisesta liikematkatoimistosta SMT Oy:lle siirtyvästä isosta asiakkaasta. Liikematkapalveluiden osa-aikaisille työntekijöille tarjottiin 1.12.2014 lähetetyllä sähköpostilla mahdollisuutta siirtyä Amex-tiimiin. Kukaan työntekijä ei ilmoittanut sähköpostin lähettämisen jälkeen halukkuuttaan siirtyä Amex-tiimiin. Lisäksi E ohjeisti liikematkapalveluiden eri tiimien esimiehet keskustelemaan kunkin tiiminsä työntekijän kanssa halukkuudesta siirtyä Amex-tiimiin. Esimiehet kävivät keskustelut joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2015. Keskusteluiden johdosta kaksi työntekijää siirtyi Amex-tiimiin ja muut halusivat pysyä entisissä tiimeissään. Tiedossa oli, että uuden asiakkaan myötä kaikille osa-aikaisille voidaan tarjota Amex-tiimissä keväällä 2015 täysiä tunteja. Myös muissa liikematkapalveluiden tiimeissä suunniteltiin kokoaikatyötä vastaavia työtunteja helmi-toukokuussa 2015. Tiedossa oli lisäksi, että uuden asiakkaan ostot tulevat tietyllä aikavälillä vähenemään. Tästä syystä ja liikematkustuksen kausivaihteluista johtuen lisätuntien tarjoamismahdollisuus oli vain väliaikaista, eikä osa-aikaisia työsopimuksia ollut mahdollista muuttaa kokoaikaisiksi.
SMT Oy:n HR Partner ja Amex-tiimin esimies F on kertonut, että työnantaja tarjosi keväällä 2015 lisätyötä kaikille liikematkapalveluiden osa-aikaisille työntekijöille. Työntekijöillä oli mahdollisuus tehdä täyttä työaikaa vastaavia tunteja, mutta työsopimuksia ei voitu muuttaa kokoaikaisiksi. Osa-aikaisille työntekijöille 1.12.2014 lähetetystä sähköpostista ja liikematkapalveluiden työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista F on kertonut samoin kuin E.
Vastaajan kirjallisena todisteena V2 olevasta E:n liikematkapalveluiden osa-aikaisille työntekijöille ja muun muassa luottamusmies C:lle 1.12.2014 lähettämässä sähköpostiviestissä otsikolla "Amex-tiimin rekrytointi osa-aikatyön osalta" on todettu, että työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä sekä työsopimuslain että työehtosopimuksen mukaan ensin osa-aikaisille ja vasta tämän jälkeen ulkopuoliselle työvoimalle. Sähköpostin mukaan uusi asiakkuus on aiheuttanut lisäresurssitarvetta Amex-tiimiin ja oman kiinnostuksensa Amex-tiimin tehtävistä on voinut esittää F:lle. Edelleen sähköpostista käy ilmi, että myynti- ja asiakaskontaktiennusteen mukaisesti kaikille osa-aikaisille on suunniteltu täydet työtunnit helmi-toukokuun 2015 ajalle.
Työn tarjoamisesta osa-aikatyöntekijöille esitetyn näytön arviointi ja johtopäätökset
Asiassa on selvitetty E:n ja F:n kertomusten sekä vastaajan kirjallisen todisteen V2 perusteella, että marraskuun 2014 rekrytointiprosessi Amex-tiimiin, E:n liikematkapalveluiden osa-aikaisille työntekijöille 1.12.2014 lähettämä sähköposti sekä uusien osa-aikatyöntekijöiden, B:n ja A:n, rekrytointi huhtikuussa 2015 ovat liittyneet samaan asiakokonaisuuteen. SMT Oy:llä on ollut lisätyövoimantarvetta Amex-tiimissä, koska se on saanut yhden uuden ison asiakkaan, joka on aloittanut ostot SMT Oy:ssä vuonna 2015. Lisäksi lisätyövoiman tarve on perustunut joulukuussa 2014 tehtyyn myynti- ja asiakaskontaktiennusteeseen. Lisätyövoiman tarpeesta johtuen SMT Oy on yhtäältä tarjonnut sekä sähköpostitse että esimiesten käymien keskusteluiden kautta kaikille liikematkapalveluiden osa-aikaisille työntekijöille mahdollisuutta siirtyä Amex-tiimiin ja saada sitä kautta lisätyötä. Toisaalta työnantaja on suunnitellut myös kaikkien muiden liikematkapalveluiden tiimien osa-aikatyöntekijöille täydet tunnit helmi-toukokuun ajalle. Koska lisätyövoiman tarpeen on kuitenkin tiedetty kestävän vain tietyn aikaa, työsopimusten muuttaminen kokoaikaisiksi ei ole ollut mahdollista.
Työtuomioistuin katsoo, että matkatoimistoja koskeva työehtosopimuksen palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkintä velvoittaa työnantajaa tarjoamaan osa-aikatyöntekijälle lisätyötä silloin kun työnantajalla on lisätyövoimalle tarvetta. Tämä on eri asia kuin työsopimuksen muuttaminen kokoaikaiseksi. C:n osa-aikaisille työntekijöille heinäkuussa 2015 tekemä kysely siitä, onko työnantaja tarjonnut työsopimuksen korjaamista kokoaikaiseksi, on koskenut nimenomaan viimeksi mainittua asiaa. Sanotulla seikalla ei ole merkitystä, kun arvioidaan, onko työnantaja täyttänyt työehtosopimuksen mukaisen velvollisuuden tarjota lisätyötä osa-aikatyöntekijälle. Edellä kerrotun selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että SMT Oy on tarjonnut työehtosopimuksen palkkasopimuksen 3 §:n pöytäkirjamerkinnän edellyttämällä tavalla lisätyötä liikematkapalveluiden osa-aikaisille työntekijöille. Näin ollen SMT Oy ei ole rikkonut tietensä työehtosopimusta, eikä Palvelualojen Työnantajat PALTA ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kanne on siten hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Asian hävitessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja SMT Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on myönnetty.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Työtuomioistuin velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja SMT Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 10.925 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Nybondas, Ruohoniemi, Lehto ja Jokinen jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.
Tuomio on yksimielinen.