TT 2017:52

Asiassa oli kysymys siitä, täyttivätkö yliopiston kielikeskuksen opettajan 392 vuosittaista kontaktiopetustuntia työehtosopimuksen mukaisen vuosittaisen 1.600 tunnin kokonaistyöajan ja oliko yliopisto-opettajan työsuhdetta tullut tämän perusteella pitää kokoaikaisena.

(Ks. TT 2011:141).

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Sivistystyönantajat ry

KUULTAVA

Vaasan yliopisto

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, yliopisto-opettajan palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.11.2016

Pääkäsittely 13.2.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Sivistystyönantajat ry:n yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa 1.4.2014–31.1.2017 on muun ohella seuraavat määräykset:

5 LUKU OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN KOKONAISTYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Työaika ja työsuunnitelma

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluvan opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1 600 tuntia.

Jokainen henkilö laatii vuosittain yhteistyössä esimiehensä kanssa ennen seuraavan lukuvuoden alkamista työsuunnitelman.

Työsuunnitelmat yliopisto hyväksyy organisaationsa mukaisesti.

Myös lukuvuoden aikana alkavia palvelussuhteita koskevat uudet työsuunnitelmat sekä mahdollisesti tarvittavat muutokset työsuunnitelmiin käsitellään edellä kuvatulla tavalla.

Soveltamisohje: Yksikön henkilöstön työsuunnitelmat tehdään samanaikaisesti ottaen huomioon yksikön vastuulla olevan opetustoiminnan järjestäminen opetusohjelman mukaisesti ja muut yhteisesti vastattavat asiat sekä tehtävien tasapuolinen jakautuminen.

Työsuunnitelmassa tulee huomioida sellaiset pidempiaikaiset poissaolot, kuten perhevapaat, joilla voi olla olennaista merkitystä työsuunnitelman sisältöön. Pidempiaikaisen poissaolon jälkeen tarkastellaan työsuunnitelman toteutumista ennen poissaoloa ja tehdään työsuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Jos kesken lukuvuoden sovitaan sellaisesta uudesta tehtävästä, jonka ei voida katsoa sisältyvän työsuunnitelman mukaisiin tehtäväkokonaisuuksiin, työsuunnitelmaa on tältä osin muutettava.

4 § Työsuunnitelman toteutuminen

Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin.

Tarvittaessa esimies ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.

5 § Työsuunnitelman sisältö

Työsuunnitelmaan kirjataan 1600 tunnin työajan kohdentaminen eri tehtäväalueille seuraavan lukuvuoden aikana.

Työsuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin.

Soveltamisohje: Yksikön johtaja ottaa huomioon seuraavat periaatteet työsuunnitelmat hyväksyessään.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävät voivat olla opetus- tai tutkimuspainotteisia, mutta tarkoitus on, että jokainen opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä tutkii että opettaa. Yksikön työsuunnitelmat pyritään sovittamaan yhteen niin, että kukin saisi vuorollaan mahdollisuuden opetuksesta ja hallintotyöstä vapaaseen tutkimusjaksoon.

Opetuksen määrää mitoitettaessa otetaan huomioon opetuksen sisältö sekä opetuksen vaatima valmistelutyö, erityisesti uudistettavien opintojaksojen valmisteluun käytettävä aika.

Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 392 tuntia lukuvuodessa. Professoreilla kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on kuitenkin 140 tuntia lukuvuodessa.

Sellaisissa opetustehtävissä, joihin ei varsinaisesti sisälly tutkimusta, kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 448 tuntia lukuvuodessa. Tällä sopimuksella ei kuitenkaan ole tarkoitus lisätä kontaktiopetuksen määrää niillä henkilöillä, joilla enimmäistuntimäärä on ollut tämän sopimuksen voimaan tullessa 392 tuntia lukuvuodessa.

Tarkoituksena on, että niiden henkilöiden suhteellinen osuus, joiden työtehtäviin ei sisälly opetuksen lisäksi tutkimusta, ei kasva.

Jos jossakin tehtävässä kokonaistyöaikaan sisältyvä opetuksen määrä on kuitenkin ollut tämän sopimuksen voimaan tullessa edellä olevia tuntimääriä korkeampi, katsotaan tämä korkeampi tuntimäärä kyseisen tehtävän enimmäistuntimääräksi.

Tässä mainittu kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä voidaan työsuunnitelmassa ylittää vain henkilön omalla suostumuksella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Filosofian maisteri A työskenteli lukuvuonna 1.8.2014–31.7.2015 Vaasan yliopiston (työnantaja) kielikeskuksessa osa-aikaisena (työaika 60 prosenttia) yliopisto-opettajana. A:lle tarjottiin 17.9.2014 lisätyötä siten, että hänelle tuli lukuvuonna 2014–2015 kontaktiopetusta 392 tuntia. A laati syyskuussa 2014 työsuunnitelman, jossa lukuvuoden kokonaistyöaika oli 1.600 tuntia. A muutti työsuunnitelmaa yliopiston hallintopäällikön pyynnöstä siten, että lukuvuoden kokonaistyöajaksi tuli 1.353 tuntia.

A:lle maksettiin kokoaikaisen yliopisto-opettajan palkka 22.9.2014–30.4.2015. Muun osan lukuvuodesta A:lle maksettiin osa-aikaisen yliopisto-opettajan palkka.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, oliko A:n työsuhdetta tullut pitää kokoaikaisena koko lukuvuoden 2014–2015. Palkkasaatavan määrä on riidaton. Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Vaasan yliopiston opettajan A:n työsuhdetta on tullut pitää kokoaikaisena lukuvuonna 1.8.2014–31.7.2015;

- velvoittaa Vaasan yliopiston suorittamaan A:lle palkkasaatavia yhteensä 6.815,87 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.12.2015 lukien; ja

- velvoittaa Sivistystyönantajat ry:n ja Vaasan yliopiston yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 12.206 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työehtosopimuksessa yliopisto-opettajan vuotuinen työaika on määritelty kahden tunnusluvun avulla, jotka ovat kokonaistyöaika (1.600 tuntia) ja ns. kontaktiopetuksen määrä (enintään 392 tuntia). Kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärällä tarkoitetaan luentoihin ja muuhun kontaktiopetukseen käytettäviä työtunteja. Opetuksen valmisteluun, kokeiden korjaamiseen ja muihin opetukseen liittyviin tehtäviin käytettävä aika ei sisälly tähän tuntimäärään, vaan vuotuiseen 1.600 tunnin kokonaistyöaikaan. A:n lukuvuoden 2014–2015 kokonaistyömäärä vastasi kokoaikaisen yliopisto-opettajan 1.600 tunnin vuosittaista työaikaa sen jälkeen, kun työsopimusta oli tarkennettu siten, että lukuvuoden kontaktiopetusmäärä oli noussut 392 tuntiin.

Yliopiston opettajien työajasta vuonna 1997 solmitun virkaehtosopimuksen mukaan opetustehtävien enimmäismäärän tuli olla vastaavalla tasolla kuin aikaisempien määräysten mukaan. Ylemmän palkkausluokan lehtorin opetusvelvollisuus oli ollut 392 tuntia lukuvuodessa ja tämä opetusvelvollisuusraja oli työaikasopimuksessa pysytetty ennallaan. Lisäksi työaikasopimuksessa oli asetettu kaikkia opettajia koskeva, työsuunnitelmaan perustuva 1.600 tunnin vuotuinen työaika. Työaikaa koskevat määräykset siirrettiin muuttamattomina voimassa olevaan työehtosopimukseen. Näin ollen tulkintapohjaa voidaan hakea aiempaa virkaehtosopimusta koskevasta tulkintakäytännöstä.

Asiassa TT 2011:141 Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, valtiovarainministeriön ja Itä-Suomen yliopiston ja erimielisyys koski 1.600 tunnin työvelvollisuuden täyttymistä ja ylittymistä. Tuomion perusteluista käy ilmi osapuolten olleen osapuilleen yksimielisiä siitä, että vuosityöaika tulee täyteen, kun lehtori opettaa 392 tuntia ja sen lisäksi hoitaa opetuksen valmistelu- ja jälkityöt sekä tavanomaisen osuuden yksikön hallintotehtävistä. Työtuomioistuimen enemmistö katsoi, että lehtorin 392 opetustuntia ja jokin tuntimäärä muita tehtäviä eivät automaattisesti johda 1.600 tunnin työsuunnitelman täyttymiseen. Työsuunnitelman sisällä voitiin arvioida esimerkiksi opetukseen liittyvien valmistelu- ja jälkitöiden ja muiden tehtävien vaatimaa työpanosta.

A:lle kuului 392 kontaktiopetustuntia opetuksen valmistelu- ja jälkitöineen sekä tavanomainen määrä hallintotöitä. Näin ollen 392 opetustuntia on täyttänyt vuotuisen kokonaistyöajan. Saman työnantajan palveluksessa olevilla kielikeskuksen lehtoreilla 392 opetustuntia täyttää myös 1.600 tunnin kokonaistyöajan. A:ta ei tule kohdella eri tavoin siksi, että hänen työsuhteensa oli alun perin osa-aikainen. Opetustyön lisääminen 392 enimmäistuntiin ei merkinnyt työmäärän lisääntymistä vain sillä ajanjaksolla, jolle lisätyötä tarjottiin. Opetustyöhön kuuluu lisäksi valmistelu- ja jälkityötä, joka jakaantuu pidemmälle ajanjaksolle kuin varsinainen opetus.

Alkuperäisessä työaikasuunnitelmassa A:lle oli suunniteltu 78 tuntia hallintoon kuuluvia "muita tukitehtäviä", mutta tämä määrä pienennettiin uudessa työsuunnitelmassa 61 tuntiin. Tällaisella vähäisellä muutoksella ei ollut merkitystä tosiasialliseen kokonaistyöaikaan, eikä työnantaja voi keinotekoisesti hallintoon osoitettuja tunteja vähentämällä vaikuttaa kokonaistyöaikaan siten, että se vähentyisi alle 1.600 tuntiin.

Työnantaja oli katsonut A:an olevan kokoaikaisessa työsuhteessa sen ajan kuin lisätyötä oli tarjottu, ja oli maksanut siltä ajalta myös kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkan. Tuo ajanjakso oli kattanut yli 7 kuukautta 12 kuukaudesta. Kun opetustuntien enimmäismäärä oli täyttynyt, olisi kokoaikaisuuden tullut koskea koko lukuvuotta. Kielikeskuksen lisäopetustarve oli johtunut etupäässä yksikön resurssipulasta eikä siitä, että yksikössä olisi tullut jokin yllättävä tilanne, jonka vuoksi lisäopetustunteja olisi ollut tarjottavissa kokoaikaisen yliopisto-opettajan opetusvelvollisuutta vastaava määrä. Tästä syystä työaikasuunnitelma olisi tullut laatia koko vuodelle kokoaikaiseksi.

Mikäli työnantajan tulkinta hyväksyttäisiin, saman kokonaistyöajan opetustyöstä maksettaisiin eri palkkaa työsuhteen työaikamuodon perusteella. Tällöin työsuhteen alussa voitaisiin sopia osa-aikaisesta opetusvelvollisuudesta ja täydentää sitä myöhemmin siten, että työntekijälle annettaisiin täysi opetusvelvollisuus (392 tuntia), joka kuitenkin sijoittuisi ainoastaan osalle lukuvuoden kalenterikuukausista. Täten työnantaja säästäisi muiden kuin kokoaikaisten kuukausien palkassa ja vastaavasti työntekijä joutuisi opettamaan täyden opetusvelvollisuuden saaden silti osan vuodesta osa-aikaisen yliopisto-opettajan palkkaa.

Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Työehtosopimusosapuolilla ei ole ollut tarkoitus sopia pakottavan lainsäädännön vastaisen menettelyn mahdollistavasta sopimusmääräyksestä, joka johtaisi vähäisemmän palkan maksamiseen samasta työstä pelkästään työsuhteen osa-aikaisuuden perusteella.

Edellä kerrotuilla perusteilla A:n työsuhdetta on tullut pitää kokoaikaisena lukuvuonna 1.8.2014–31.7.2015.

Palkkasaatavista

Mikäli A olisi ollut kokoaikainen yliopisto-opettaja koko lukuvuoden, hänelle olisi maksettu lukuvuodelta 2014–2015 kuukausipalkkaa. A:n vaativuuspalkka olisi ollut vaativuusryhmän 5 mukainen ja henkilökohtainen palkanosuus ryhmän 4 mukainen, jolloin hänen kuukausipalkkansa olisi ollut 3.297,98 euroa kuukaudessa. Kun verrataan lukuvuoden aikana A:lle maksettuja palkkoja siihen, jos hänen palkkansa olisi ollut lukuvuoden aikana kokoaikaisen opettajan palkka, muodostuu palkanerotusta yhteensä 6.024,35 euroa, minkä lisäksi lomaraha olisi ollut 791,52 euroa suurempi. Näin ollen palkkasaatavaa on kaikkiaan 6.815,87 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sivistystyönantajat ry ja Vaasan yliopisto ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n oikeudenkäyntikulut 5.070,55 eurolla ja Vaasan yliopiston oikeudenkäyntikulut 3.230 eurolla, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1.600 tuntia ja kontaktiopetuksen määrä on työtehtävistä riippuen enintään 140, 392 tai 448 tuntia. Edellä mainitut määrittelyt ovat toisistaan riippumattomia. Kontaktiopetuksen tuntimäärän täyttyminen ei siten tarkoita sitä, että myös vuosittainen 1.600 tunnin työaika täyttyisi. Kontaktiopetus on vain yksi osa kokonaistyövelvoitetta. Yliopistolla on kontaktiopetuksen määrästä riippumatta aina oikeus edellyttää 1.600 tunnin kokonaistyöajan täyttämistä. Vaikka A:lla oli lukuvuonna 2014–2015 yhteensä 392 kontaktiopetustuntia, hän ei ollut lukuvuotta täydellä työajalla.

Yliopistoissa annetaan hyvin erityyppistä opetusta. Ratkaisevaa on, kuinka paljon valmistelua ja muuta opetuksen toteuttamiseen liittyvää työtä opetustyö edellyttää. Tämä vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon kontaktiopetus kuluttaa käytettävissä olevasta kokonaisresurssista ja kuinka paljon muita tehtäviä työsuunnitelman voi sisältyä.

A:lle resursoitiin lukuvuodelle 2014–2015 yhteensä 1.353 työtuntia, josta 392 on kontaktiopetusta, 900 tuntia muuta perustutkintokoulutukseen liittyvää työtä ja 61 tuntia hallinnollisia tukitehtäviä. A oli näin ollen lukuvuonna 2014–2015 kokonaisuutena tarkastellen osa-aikainen. Yliopistoissa annettavassa opetuksessa tarvitaan hyvin erilainen määrä valmistelua tai jälkitöitä. Yliopisto-opettajan kokonaistyömäärää ei voi mitata pelkästään kontaktiopetustuntien määrällä. Vaasan yliopisto ei näin ollen ole rikkonut tasapuolisen kohtelun vaatimusta määritellessään A:lle kontaktiopetusta 392 tuntia osa-aikaisessa työsuhteessa.

Toisin kuin kanteessa väitetään, työehtosopimukseen ei ole siirretty aiemman virkaehtosopimuksen määräyksiä sellaisenaan. Työaikajärjestelmästä ja sen sisällöstä neuvoteltiin perusteellisesti solmittaessa ensimmäistä yliopistojen omaa työehtosopimusta keväällä 2010. Työaikamääräyksistä ja opetusvelvollisuuskatoista saavutettiin yhteisymmärrys vasta aivan neuvottelujen loppuhetkillä. Työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2010 tuotiin selkeästi esille, että ainoa kokonaistyömäärää määrittelevä suure on 1.600 tuntia, mikä ilmenee selkeästi myös työehtosopimuksen tekstistä. Työtuomioistuin totesi tuomiossa TT 2011:141, että virkaehtosopimuksessakaan ei ollut sovittu täyden kontaktiopetuksen määrän tarkoittavan 1.600 työtunnin täyttymistä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Dekaanin kirje työsopimuksen muuttamisesta 23.10.2014

2. A:n työsuunnitelma 1.8.2014–31.7.2015

3. Verrokkihenkilöiden työsuunnitelmat 1.8.2014–31.7.2015

4. Paikallisneuvottelun muistio 27.11.2014

5. Muistio 3.3.2000, lehtorien työaikasopimuksen soveltaminen

6. OAJ:n kirje 4.5.1998

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. A:n työsuunnitelma 1.8.2014–31.7.2015 (K2)

2. Verrokkihenkilöiden työsuunnitelmat 1.8.2014–31.7.2015 (K3)

Kantajan henkilötodistelu

1. OAJ:n entinen neuvottelujohtaja B

2. OAJ:n neuvottelupäällikkö C

3. JUKO:n entinen asiamies, Professoriliiton toiminnanjohtaja D

4. Vaasan yliopiston luottamusmies E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja F

2. Sivistystyönantajat ry:n entinen toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja G

3. Vaasan yliopiston emeritusprofessori H

4. Vaasan yliopiston yliopistopalveluiden lähipalveluiden päällikkö I

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oikeudelliset lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Suomen yliopistot yksityistettiin vuoden 2010 alusta ja niiden työntekijöistä tuli työsuhteisia. Ensimmäistä yliopistojen yleistä työehtosopimusta koskeneet neuvottelut käytiin syksystä 2009 alkaen kevääseen 2010 ja työehtosopimus tuli voimaan 1.3.2010. Opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittaista työaikaa ja kontaktiopetuksen enimmäismäärää koskevat määräykset olivat ensimmäisessä työehtosopimuksessa asiaan vaikuttavilta osiltaan saman sisältöiset kuin nyt kysymyksessä olevaan tapauksessa sovellettavat työehtosopimusmääräykset.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Sivistystyönantajat ry:n yliopistojen yleisen työehtosopimuksen (1.4.2014–31.1.2017) 5 luvun 3 §:n mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1.600 tuntia. Työsuunnitelmaan kirjataan 5 §:n mukaan 1.600 tunnin työajan kohdentaminen eri tehtäväalueille seuraavan lukuvuoden aikana ja sitä laadittaessa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin. Soveltamisohjeen mukaan opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 392 tuntia lukuvuodessa, joka voidaan ylittää vain henkilön suostumuksella.

Asiassa on riidatonta, että Vaasan yliopiston kielikeskuksen yliopisto-opettaja A:lla oli lukuvuonna 2014–2015 kontaktiopetusta 392 tuntia ja hänen työsuunnitelmansa mukainen lukuvuoden kokonaistyöaikansa oli 1.353 tuntia (K2, V1). A:lle maksettiin kokoaikaisen yliopisto-opettajan palkka 22.9.2014–30.4.2015 ja muun osan lukuvuodesta osa-aikaisen yliopisto-opettajan palkka.

Kantajan mukaan A:n lukuvuoden 2014–2015 kokonaistyömäärä oli kokoaikaisen opettajan 1.600 tuntia, koska lukuvuoden kontaktiopetusmäärä oli 392 tuntia. Vastaajan mukaan 1.600 tunnin kokonaistyöaika ja 392 kontaktiopetustunnin enimmäismäärä ovat toisistaan riippumattomia, eikä 392 kontaktiopetustunnin täyttyminen automaattisesti tarkoita 1.600 tunnin täyttymistä. Näin ollen A oli vastaajan mukaan osan lukuvuodesta osa-aikainen.

Asiassa on näin ollen ratkaistava, onko työehtosopimuksen 5 luvun 3-5 §:iä soveltamisohjeineen tulkittava siten, että 392 kontaktiopetustuntia täyttää 1.600 vuosittaisen kokonaistyöajan ja että A:ta olisi tällä perusteella tullut pitää kokoaikaisena koko lukuvuoden 2014–2015.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

OAJ:n entinen neuvottelujohtaja B ja OAJ:n neuvottelupäällikkö C ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että työehtosopimusta neuvoteltaessa OAJ:n oletuksena ja tarkoituksena oli, että vuosittainen 1.600 työtuntia täyttyy, mikäli 392 kontaktiopetustuntia täyttyy. Muussa tapauksessa työnantaja voisi määrätä opettajille rajattomasti opetusta tai muita tehtäviä. Työnantajapuoli olisi halunnut työehtosopimukseen toisenlaiset työaikamääräykset.

B on lisäksi kertonut, että yliopistojen lehtoreiden ja opettajien työaikasopimuksen soveltamista koskenut muistio 3.3.2000 (K5) tehtiin OAJ:n aloitteesta ja sen tarkoituksena oli varmistaa, ettei opetushenkilöstön vuosittainen työaika ylitä 1.600 tuntia. Muistion mukaan lehtorin työaika on 1.600 tuntia vuodessa, eikä opetustehtävien määrä voi olla aikaisempien sopimusmääräysten mukaista suurempi. Mikäli lehtorin työsuunnitelma sisältää tutkimusta tai tavanomaista enemmän hallinnollisia ja muita kuin varsinaisia opetustehtäviä, aikaisempien sopimusmääräysten mukaista määrää opetustehtäviä ei enää mahdu 1.600 vuosityötuntiin. Muistio on laadittu virkaehtosopimuksen voimassa ollessa, mutta lehtoreiden kontaktiopetuksen enimmäismäärää ja vuosittaista työaikaa koskeneet määräykset olivat tuolloin olennaisilta osiltaan nykyisiä työehtosopimusmääräyksiä vastaavat.

JUKO:n entinen asiamies D osallistui keväällä 2010 työehtosopimusneuvotteluihin työntekijäpuolen edustajana. D on kertonut, että kontaktiopetustuntien enimmäismäärän kirjaaminen aiemmin voimassa olleen virkaehtosopimuksen mukaisessa muodossa uuteen työehtosopimukseen oli työntekijäpuolen kannalta ratkaiseva kysymys. Työnantajapuoli olisi halunnut työaikaa koskeviin määräyksiin radikaaleja muutoksia, mutta työntekijäpuoli ei suostunut niihin. Näin ollen työaikamääräykset siirrettiin virkaehtosopimuksesta työehtosopimukseen olennaisilta osiltaan muuttumattomina. Neuvotteluissa työntekijäpuolen oletuksena oli, että 392 kontaktiopetustuntia vuodessa täyttää 1.500 työtuntia, johon lisätään 100 tuntia hallinnollisia tehtäviä. Näin ollen 392 kontaktiopetustuntia tarkoittaa käytännössä, että 1.600 tunnin vuosittainen työaika täyttyy, koska hallinnollisia tehtäviä kuuluu käytännössä kaikille opettajille. Kontaktiopetuksen enimmäismäärällä ja vuosittaisella työajalla on yhteys toisiinsa, koska kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärää ei voi ylittää ilman työntekijän suostumusta, eikä 1.600 työtuntiin mahdu enempää kuin 392 kontaktiopetustuntia.

Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja F ja Sivistystyönantaja ry:n entinen toimitusjohtaja G osallistuivat työehtosopimusneuvotteluihin työnantajapuolen edustajina. F:n ja G:n mukaan sopijaosapuolet eivät sopineet yliopistojen työehtosopimusta neuvoteltaessa, että 392 kontaktiopetustuntia täyttäisi 1.600 tunnin vuosityöajan. Vuosityöajan toteutuminen määritellään jokaiselle opetusta antavalle työsuunnitelman avulla ja yksiköt määrittävät, mitä muuta kuin opetustyötä vuosittaiseen 1.600 työtuntiin kuuluu. G on lisäksi kertonut työntekijäpuolen esittäneen, että 1.600 tuntiin mahtuu vain 100 tuntia hallinnollista työtä, mutta sopijapuolet eivät kuitenkaan sopineet tällaisesta.

Luottamusmies ja A:an kollega E on kertonut, että työnantajalla olisi ollut myös lukuvuonna 2014–2015 tarvetta työllistää A kokoaikaisesti. Kielikeskuksen käytännön mukaan 1.500 tuntia vuodessa täyttyy, kun kontaktiopetusta on 392 tuntia. Tämän lisäksi opettajat tekevät niin sanottuja hallinnollisia tehtäviä 100 tuntia vuodessa, jolloin kokonaistyöajaksi tulee laskennallisesti 1.600 tuntia vuodessa. Kaikkien kielikeskuksen opettajien vuosittainen työaika on kuitenkin käytännössä enemmän kuin 1.600 tuntia. Koska A:n työsuunnitelmaan (K2, V1) kirjattiin vuosityöajaksi vähemmän kuin 1.600 tuntia, A sai muita kielikeskuksen opettajia vähemmän palkkaa, vaikka hänen työnsä vastasi sisällöltään ja määrältään muiden opettajien työtä.

Vaasan yliopiston yliopistopalveluiden lähipalveluiden päällikkö I on kertonut, että A:lle tarjottiin toisen kielikeskuksen opettajan sairastuttua kokoaikatyötä syyskuun 2014 lopusta huhtikuun 2015 loppuun. A oli kirjannut ensimmäiseen työsuunnitelmaansa vuosittaiseksi kokonaistyöajaksi 1.600 tuntia, mutta koska A työskenteli osan lukuvuodesta osa-aikaisena, I ohjeisti häntä korjaamaan kokonaistyöajaksi vähän yli 1.300 tuntia (K2, V1). Työsuunnitelmissa ei käytetä laskennallisia tuntikirjauksia, vaan siihen kirjataan tosiasiallisen työn sisältö ja arvioidaan työtuntimäärä. Kontaktiopetuksen määrä kirjataan opintojaksojen tarkkuudella. Kielikeskuksen opettajien opetus ei ole yhteismitallista, vaan opetettavien kurssien luonne ja niiden vaatima työmäärä vaihtelee riippuen esimerkiksi siitä, onko opetettava kurssi uusi tai opettaako opettaja samaa kurssia usealle ryhmälle. A on koulutukseltaan maisteri ja hänen opetuspainotteinen työnkuvansa koostui pääasiassa peruskurssien opettamisesta. Molemmat verrokit (K3, V2) ovat tohtoreita ja heidän opetuksensa painottui jatkokursseihin, minkä vuoksi heidän vuosittainen kokonaistyöaikansa on 1.600 tuntia.

Vaasan yliopiston emeritusprofessori H on kertonut A:n työsuhteesta, työsuunnitelman tarkoituksesta sekä A:n ja verrokkien työsuunnitelmien sisällöstä pääosin kuten I. H on lisäksi kertonut, että A oli ollut kielikeskuksessa pitkään tuntiopettajana ja koska tuntiopetusta oli runsaasti, hänen työsuhteensa vakinaistettiin keväällä 2014. Tuolloin kuitenkin todettiin, että vaikka opetuksen tarve oli jatkuvaa, se ei kuitenkaan ollut kokoaikaista ja A:lle tehtiin toistaiseksi voimassa oleva osa-aikainen työsopimus. H:n tietoon tuli A:n uutta työsuunnitelmaa syksyllä 2014 laadittaessa, että kielikeskus noudatti työsuunnitelmien laatimisessa mekaanisesti käytäntöä, jossa 392 kontaktiopetustuntia automaattisesti täyttää 1.600 tunnin vuosityöajan. H:n mukaan työsuunnitelma pitäisi kuitenkin laatia tapauskohtaisesti, eikä 392 kontaktiopetustuntia automaattisesti tarkoita 1.600 vuosityötunnin täyttymistä. A ei itse tuonut esille, että hän olisi lukuvuonna 2014–2015 todellisuudessa tehnyt enemmän kuin työsuunnitelmaan kirjatut 1.353 työtuntia. A:n työsuunnitelmassa on verrokkeja (K3, V2) enemmän samoja kursseja useille ryhmille, koska hän toimi syyskuusta 2014 huhtikuuhun 2015 toisen opettajan sijaisena.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työtuomioistuin on käsitellyt yliopisto-opettajan vuosittaista työaikaa aiemmin ratkaisussa TT 2011:141. Tapauksessa oli kysymys työehtosopimusta edeltäneen virkaehtosopimuksen työaikaa koskevien määräysten tulkinnasta. Kuten nyt kysymyksessä olevaan tapaukseen sovellettavassa työehtosopimuksessa, virkaehtosopimuksessa yliopiston lehtorin opetusvelvollisuus lukuvuodessa oli 392 tuntia ja vuosittainen työsuunnitelman mukainen työaika 1.600 tuntia. Toisin kuin nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa, ratkaisu koski yliopisto-opettajan vuosittaisen 1.600 tunnin työajan ylittymistä tilanteessa, jossa hänen työsuunnitelmaansa sisältyi näyttökokeita.

Työtuomioistuimen ratkaisun TT 2011:141 perusteluissa on todettu, etteivät 392 kontaktiopetustuntia ja jokin tuntimäärä muita tehtäviä automaattisesti johda 1.600 tunnin täyttymiseen. Työntekijäpuolen todistajat ja G ovat nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kertoneet työntekijäpuolen tavoitteena työehtosopimusneuvotteluissa olleen, että 392 kontaktiopetustuntia täyttää 1.600 kokonaistyöajan. Työntekijäpuolen on selvitetty myös käytännössä tulkitsevan määräystä edellä kerrotulla tavalla. Tämä ilmenee työntekijäpuolen mukaan myös esimerkiksi OAJ:n muistiosta (K5). Työntekijäpuolen tavoitetta ja tulkintatapaa ei kuitenkaan ole selkeästi kirjattu työehtosopimukseen tai esimerkiksi 5 §:n soveltamisohjeeseen työntekijä- ja työnantajapuolen yhteiseksi tavoitteeksi tai tulkintatavaksi.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo nyt käsiteltävänä olevassa asiassa, ettei työehtosopimuksen sanamuodosta voida tehdä kaavamaisesti sellaista johtopäätöstä, että yliopisto-opettajan 392 opetustuntia ja jokin tuntimäärä muita tehtäviä automaattisesti johtavat 1.600 tunnin kokonaistyöajan täyttymiseen. Kokonaistyöajan täyttymistä on siten arvioitava kontaktiopetustuntien määrän lisäksi myös muiden seikkojen perusteella.

Työehtosopimuksen sanamuoto sekä F:n, G:n, I:n ja H:n kertomukset puoltavat sellaista tulkintaa, että vuotuinen tuntimäärä perustuu jokaiselle opettajalle laadittavaan työsuunnitelmaan, jonka toteutumista tarkastellaan tarvittaessa. Näin ollen A:n todellisen kokonaistyöajan täyttymistä arvioitaessa tärkeä merkitys on A:lle laaditulla työsuunnitelmalla sekä työsuunnitelman tarkoituksesta ja laatimisesta esitetyllä selvityksellä.

A:n työsuunnitelmaan on riidattomasti kirjattu 1.353 työtuntia (K2, V1). Työtunnit koostuvat 392 kontaktiopetustunnin lisäksi muista perustutkintokoulutukseen liittyvistä tehtävistä (900 tuntia) ja hallinnon tukitehtävistä (61 tuntia). Työsuunnitelmaan kirjattua tuntimäärää arvioitaessa on huomioitava H:n kertomus siitä, että A oli toiminut kielikeskuksessa aiemmin tuntiopettajana ja hänelle oli vasta keväällä 2014 tehty toistaiseksi voimassa oleva osa-aikainen työsopimus, koska opetuksen tarve ei tuolloin ollut kokoaikaista. A sijaisti toista opettajaa 22.9.2014–30.4.2015 ja toimi vastaavasti 1.8.–21.9.2014 ja 1.5.–31.7.2015 keväällä 2014 sovittua vastaavasti osa-aikaisena opettajana.

Vaikka E on kertonut, että vuosittainen 1.600 kokonaistyöaika ylittyy käytännössä kaikilla kielikeskuksen opettajilla, asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella A:n olisi näytetty tehneen lukuvuoden 2014–2015 aikana enemmän kuin työsuunnitelman mukaiset 1.353 tuntia. Näin ollen A:n työsuunnitelmaan kirjattua 1.353 tuntia on muun selvityksen puuttuessa lähtökohtaisesti pidettävä hänen kokonaistyötuntimääränään lukuvuonna 2014–2015.

E:n ja H:n kertomuksista on pääteltävissä, että kielikeskuksessa noudatettiin tuolloin käytäntöä, jonka mukaan opettajille kirjattiin työsuunnitelmaan 392 kontaktiopetustuntia, 100 tuntia hallintoa ja heidän vuosittaiseksi kokonaistyöajakseen 1.600 tuntia. Se, että tällainen käytäntö on edellä kerrotulla tavalla ollut työntekijäpuolen tavoite ja sitä noudatettiin Vaasan yliopiston kielikeskuksen opettajien työsuhteissa ei kuitenkaan osoita, että kysymyksessä olisi sellainen työntekijä- ja työnantajapuolen hyväksymä käytäntö, jota voitaisiin pitää yhteisesti sovittuna ja vakiintuneena työehtosopimuksen soveltamiskäytäntönä. Näin ollen myöskään tämä seikka ei anna aihetta arvioida A:n vuosittaista työtuntimäärää työsuunnitelmaan kirjatusta poikkeavalla tavalla.

Asiassa ei myöskään ole esitetty mitään sellaista selvitystä, josta voitaisiin päätellä, että A:ta olisi kantajan esittämin tavoin kohdeltu työsuunnitelmaa laadittaessa muista kielikeskuksen opettajista poikkeavalla tavalla siksi, että hänen työsuhteensa oli alun perin osa-aikainen.

Edellä kerrotuista syistä perusteita kanteen hyväksymiselle ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n ja Vaasan yliopiston oikeudenkäyntikulut. Sivistystyönantajat ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Vaasan yliopisto on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 3.230 euroa. Määrä koostuu asian selvittämiseen ja hoitamiseen osallistuneiden lakimies J:n ja päällikkö I:n palkkiosta yhteensä 47 tunnin ajankäytön perusteella 2.650 euroa ja matkakuluista 580 euroa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on hyväksynyt Vaasan yliopiston oikeudenkäyntikuluista korvauksena 10 tunnin ajankäytöstä 500 euroa ja matkakulut 580 euroa eli yhteensä 1.080 euroa.

Vaasan yliopistolle tuomittavien tarpeellisten oikeudenkäyntikulujen kohtuullista määrää arvioitaessa on otettava huomioon, että Sivistystyönantajat ry:n ja Vaasan yliopiston asiamiehenä työtuomioistuimessa toiminut K osallistui työehtosopimusneuvotteluihin ja oli siten tavanomaista paremmin perehtynyt asiaan jo ennen oikeudenkäyntiä. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on pitänyt K:n ajankäyttöä kohtuullisena.

Tarpeellisten oikeudenkäyntikulujen kohtuullista määrää arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että I on esittänyt häntä työtuomioistuimessa todistajana kuultaessa 200 euron todistajanpalkkiovaatimuksen, joten I:lle maksettavaksi määrätty todistajanpalkkio kattaa hänen työtuomioistuimen pääkäsittelyyn osallistumisestaan aiheutuneet kulut. Edellä kerrotuilla perusteilla Vaasan yliopiston oikeudenkäyntikulujen määrä on liiallinen. Työtuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeaksi myöntämän 1.080 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n oikeudenkäyntikulut 5.070,55 eurolla ja Vaasan yliopiston oikeudenkäyntikulut 1.080 eurolla, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Aaltonen, Äimälä, Lallo, Lehto ja Stenholm jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.