TT 2016:96

Työntekijä oli kaatunut portaikossa kiivetessään yläkerrassa sijaitsevaan makuuhuoneeseen, satuttanut päänsä ja ollut aivotärähdyksen vuoksi sairauslomalla noin kaksi viikkoa. Vaikka työntekijän veren alkoholipitoisuus tapahtumahetkellä oli noin 1,45 promillea, työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman ei katsottu johtuneen työntekijän kevytmielisestä elämästä tai tuottamuksesta. Työnantajalla ei ollut oikeutta jättää maksamatta työntekijälle sairausajan palkkaa.

KANTAJA

Puuliitto ry

VASTAAJA

Koneyrittäjien liitto ry

KUULTAVA

Pekka Hakkarainen Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, sairausajan palkka

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.9.2016

Pääkäsittely 4.10.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäkonealan työehtosopimuksessa (voimassa 1.2.2014 lukien) on muun ohella seuraavat määräykset:

14 § TAPATURMA- JA SAIRAUSTAPAUKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14.2

Sairausajan palkanmaksu

Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, työkyvyttömyysajalta sairausajan palkkaa seuraavin edellytyksin alla mainituilta työsuhteen yhdenjaksoisesta kestosta riippuvilta ajanjaksoilta:

Työsuhteen kesto...... Ajanjakson pituus

vähintään 1 kuukausi..28 päivää

vähintään 3 vuotta.....35 päivää

vähintään 7 vuotta.....42 päivää

vähintään 10 vuotta...56 päivää

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14.4

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai vamman tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella. Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 14 §:n 14.4 kohtaa vastaava määräys on ollut asiallisesti samansisältöisenä alan työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1973 lähtien.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Metsäkoneenkuljettaja A on työskennellyt 5.5.2008 lukien Pekka Hakkarainen Oy:n (työnantaja) palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

A oli vaimonsa kanssa ravintolassa 12.9.2015 ja nautti illan aikana alkoholia. A ja hänen vaimonsa palasivat kotiin 13.9.2015 ennen kello 02.00. A kaatui matkalla yläkerrassa olevaan makuuhuoneeseensa portaissa selälleen ja löi päänsä portaiden vastapäiseen seinään. A:n päähän tuli vertavuotava haava ja hän menetti tajuntansa. Sairaalassa A:n veren alkoholipitoisuudeksi mitattiin 1,45 promillea.

A oli sairauslomalla 14.-23.9.2015 ja 24.-30.9.2015 vapaa-ajalla sattuneesta tapaturmasta aiheutuneen aivotärähdyksen vuoksi. Työnantaja ei maksanut A:lle sairausajan palkkaa. A:n työaika oli 8 tuntia päivässä ja tuntipalkka 14,40 euroa. A oli sairausloman vuoksi poissa töistä yhteensä 13 päivää. Kansaneläkelaitos maksoi A:lle päivärahaa 6 arkipäivältä á 81,03 euroa eli yhteensä 486,18 euroa.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko A:lla on oikeus työehtosopimuksen 14 §:n mukaiseen sairausajan palkkaan 14. ja 30.9.2015 väliseltä ajalta. Sairausajan palkan määrä on riidaton.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Puuliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että A:lla on oikeus työehtosopimuksen 14 §:n mukaiseen sairausajan palkkaan 14.-30.9.2015 väliseltä ajalta 13.9.2015 sattuneesta tapaturmasta johtuneen työkyvyttömyyden vuoksi niin, että määrästä on vähennettävä A:lle sanotulta ajalta maksetut sairauspäivärahat;

- velvoittaa Pekka Hakkarainen Oy:n suorittamaan A:lle 1.011,42 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.9.2015 lukien ja

- velvoittaa Koneyrittäjien liitto ry:n ja Pekka Hakkarainen Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 10.397,47 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tapaturma sattui A:n vapaa-aikana hänen kotonaan. Tapahtumaan ei liity tahallisuutta, kevytmielisyyttä eikä A:lla ollut nauttimastaan alkoholista huolimatta syytä olettaa, että hän kaatuu portaissa. Kyseessä ei siten ollut tietoinen riskinotto saati tahallisuus, eikä A:n menettelyä voida pitää edes huolimattomana.

Alkoholin nauttiminen ei ole sellaista tahallista taikka kevytmielistä tai muuta tuottamuksellista toimintaa, jota työehtosopimuksessa on tarkoitettu ja josta voisi aiheutua kotioloissa poikkeuksellinen tapaturmanvaara. Vastaavanlainen tapaturma olisi voinut sattua, vaikka A ei olisi nauttinut lainkaan alkoholia.

Alkoholin satunnainen nauttiminen vapaa-ajalla ei osoita A:ssa sellaista moitittavuutta tai velvollisuutta toisin toimimiseen, että työnantaja voisi sen perusteella evätä A:n oikeuden sairausajan palkkaan. Vaikka alkoholin nauttimiseen saattaisi liittyä tapaturmalle altistumista, ei A voinut perustellusti mieltää loukkaantuvansa mennessään portaita pitkin yläkertaan nukkumaan.

Vuoden 1974 Metsäalan työehtosopimus sisälsi nykyiset kolme sopimusalaa. Metsäkonealan ja taimitarha-alan eriydyttyä Metsäalan työehtosopimuksesta niihin siirrettiin muuttumattomana Metsäalan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskeva määräys, joka on säilynyt muuttumattomana ja jonka tulkinta on vakiintunut. Metsäkonealan työehtosopimusta tarkennettiin vuonna 2004 siten, että "tauti" tarkennettiin tarkoittamaan sairautta tai vammaa. Vuonna 2006 tehtiin tarkennus siitä, ettei työnantajalla ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

Alalla ei ole tavanomaista ankarampaa suhtautumista alkoholiin. Työehtosopimuksen tuottamuksen asteella ei ole estetty eikä ole ollut tarkoitus estää alkoholin nauttimista vapaa-ajalla ja myös vapaa-ajalla sairastuminen tai vammautuminen kuuluu sairausajan palkan piiriin.

Kansaneläkelaitoksen A:lle maksama korvaus huomioon ottaen työnantajan tulee maksaa A:lle sairausajan palkkaa yhteensä 1.011,42 euroa (8 tuntia / päivä x 14,40 euroa / tunti x 13 päivää vähennettynä Kansaneläkelaitoksen maksamat 486,18 euroa) korkoineen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Koneyrittäjien liitto ry ja Pekka Hakkarainen Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Puuliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.363 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n vamma johtui huolimattomuudesta tai kevytmielisestä elämästä, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa hänelle sairausajan palkkaa tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden ajalta. A olisi vahinkotilanteessa ja ennen sitä alkoholia nauttiessaan voinut toimia toisin, jolloin vahinkoa ei olisi aiheutunut. Tapaturmalla on suora syy-yhteys liialliseen alkoholin nauttimiseen. A:n veren alkoholipitoisuus oli vahinkohetkellä yli 1,5 promillea, joten hän on tahallaan alkoholia nauttimalla heikentänyt toimintakykyään, minkä seurauksena vahinko aiheutui.

Työehtosopimuksessa vamma on rinnastettu sairauteen 1.1.2004 lähtien. Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai vamman tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella. Tuottamuksen aste oli esillä työehtosopimusneuvotteluissa, joissa työnantajapuoli torjui esityksen siitä, että soveltamisala rajoitettaisiin törkeään tuottamukseen. Sairausajan palkan maksuedellytystä on tältä osin työehtosopimuksessa tiukennettu työsopimuslain sallimalla tavalla.

Työehtosopimuksen ehdolla on tarkoitus korostaa sitä, että vapaa-ajalla aiheutuneet vammat eivät kuulu työnantajan vastuulle, jos työntekijä toimii kevytmielisesti taikka muutoin ottaa riskejä, joista voi aiheutua vammoja. Runsas alkoholin käyttö lisää tapaturmariskiä olennaisesti, koska päihtymys heikentää harkinta- ja toimintakykyä. Alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneet vammat eivät kuulu työnantajan vastuulle.

Humalatila altistaa vammoille, koska se lamauttaa keskushermostoa, heikentää suorituskykyä ja suojarefleksien toimintaa sekä muuttaa käyttäytymistä ja mielentilaa. Riski saada pään vamma lisääntyy merkittävästi veren alkoholipitoisuuden kasvaessa. Tapaturmaan joutuvalla suhteellinen riski saada pään alueen vamma on 1,7-kertainen, jos veren alkoholipitoisuus on 1,50-1,99 promillea. Voimakkaasti päihtyneen henkilön riski vammautua kaatuessa on jopa 60-kertainen verrattuna selvin päin kaatuneeseen. Noin puolet aivovammoista syntyy alkoholin vaikutuksen alaisena.

Tapaturma johtui A:n tuottamuksesta. Työehtosopimuksessa ei ole määritetty tuottamuksen astetta, joten lieväkin tuottamus täyttää ehdon soveltamisen edellytyksen. Näin ollen A:n tuottamus on riittävä peruste sairausajan palkan epäämiselle. A oli aiheuttanut humalatilansa harkitsemattomalla alkoholin käytöllään ja A:n on täytynyt ymmärtää, että hänen tasapainonsa oli heikentynyt humalatilan vuoksi. A on tästä huolimatta lähtenyt nousemaan jyrkkiä portaita. A nousi ilmeisesti portaita pimeässä ottamatta tukea porraskaiteesta. A:n menettely oli näin ollen kokonaisuudessaan huolimatonta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Valokuvia portaikosta

Kantajan henkilötodistelu

1. Entinen Puuliitto ry:n puheenjohtaja ja edunvalvontaosaston päällikkö B

2. Entinen Puuliitto ry:n työehtosihteeri C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Koneyrittäjien liitto ry:n toimitusjohtaja D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Pekka Hakkarainen Oy:n palveluksessa työskentelevä A kaatui 13.9.2015 portaikossa matkalla yläkerrassa olevaan makuuhuoneeseensa ja oli aivotärähdyksen vuoksi sairauslomalla 14.-30.9.2015. Työnantaja ei maksanut A:lle sairausajan palkkaa. A:n veren alkoholipitoisuus oli tapahtumahetkellä noin 1,5 promillea.

Työehtosopimuksen 14 §:n 14.4 kohdan mukaan sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai vamman tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella.

Kantajan mukaan tapahtumaan ei liity tahallisuutta, kevytmielisyyttä tai huolimattomuutta eikä A:lla ollut nauttimastaan alkoholista huolimatta syytä olettaa, että hän kaatuu portaissa. Vastaaja on katsonut, että tapaturma johtui A:n kevytmielisestä elämästä ja hänen menettelynsä oli kokonaisuudessaan huolimatonta. A oli aiheuttanut humalatilansa harkitsemattomalla alkoholinkäytöllä ja lähtenyt kiipeämään portaita humalatilastaan huolimatta.

Asiassa on ratkaistava, johtuiko A:n työkyvyttömyyden aiheuttanut aivotärähdys kevytmielisestä elämästä tai tuottamuksesta siten, ettei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa hänelle sairausajan palkkaa.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

Puuliitto ry:n ja sen edeltäjien palveluksessa vuodesta 1985 lukien ja liiton puheenjohtajana vuosina 2009-2014 toiminut B on työtuomioistuimessa kertonut, ettei metsäkonealalla ollut juurikaan erimielisyyksiä sairausajan palkan maksamisesta. Käytännössä työnantajat maksoivat työntekijälle sairausajan palkan niissä tapauksissa, joissa Kansaneläkelaitos maksoi sairauspäivärahan. Metsäkonealalla ei suhtauduta työntekijöiden alkoholinkäyttöön tavanomaista ankarammin. Sairausajan palkan maksamisesta saatettiin keskustella sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijän sairauspoissaoloon liittyi alkoholinkäytön lisäksi sopimatonta käytöstä.

Puuliitto ry:n ja sen edeltäjien palveluksessa vuosina 1990-2009 toiminut entinen työehtosihteeri C on kertonut, että työehtosopimusneuvotteluissa todettiin määritelmän "muu tuottamus" osalta, että työntekijä saa vapaa-ajallaan elää tavanomaista elämää, johon saattaa kuulua myös alkoholin nauttiminen. C ei muistanut tapauksia, joissa työnantaja olisi kieltäytynyt maksamasta työntekijälle sairausajan palkkaa alkoholinkäytön takia.

Koneyrittäjien liitto ry:n palveluksessa vuodesta 1989 lähtien toimineen liiton nykyisen toimitusjohtaja D:n mukaan vuonna 2003 työehtosopimusneuvotteluissa keskusteltiin, kirjattaisiinko sairausajan palkkaa koskevaan määräykseen "muun tuottamuksen" sijaan törkeä tai lievä tuottamus. Määräys kuitenkin jätettiin nykyiseen muotoonsa ja lähtökohtana oli, että sairauspoissaolotilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Alkoholinkäyttöön suhtaudutaan metsäalalla tavanomaista ankarammin, koska työtehtävien hoitaminen vaatii yleensä ajokorttia ja työssä käytetään arvokkaita metsäkoneita. Alkoholinkäyttö on kielletty työmaiden ryhmämajoituksessa. Kevytmielisyydellä tarkoitetaan välinpitämättömästä suhtautumisesta tilanteeseen, joka voi aiheuttaa työkyvyttömyyden. Koska nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa työntekijä loukkasi itsensä ollessaan selvästi päihtynyt, vamma aiheutui työehtosopimuksessa tarkoitetusta työntekijän muusta tuottamuksesta.

Työtuomioistuimen arvio

Todistaja D:n mukaan metsäkonealalla suhtaudutaan työtehtävien laadun vuoksi tavanomaista ankarammin alkoholinkäyttöön. Työehtosopimusosapuolten ei kuitenkaan ole selvitetty keskustelleen neuvotteluissa siitä, että ankarampi suhtautuminen koskisi vapaa-ajalla tapahtuvaa tavanomaista alkoholinkäyttöä. Työtuomioistuin katsoo, että pelkästään alkoholin nauttimista työntekijän vapaa-ajalla ei voida pitää työehtosopimuksen 14 §:n 14.4 kohdassa tarkoitettuna kevytmielisenä elämänä. Vaikka A:n veren alkoholipitoisuus oli tapahtumahetkellä noin 1,5 promillea, A:n keskivahvana pidettävä päihtymystila ei sellaisenaan osoita vamman aiheutuneen myöskään A:n tuottamuksesta.

Asiassa on riidatonta, että A kiipesi yläkertaan vieviä portaita humalatilastaan tietoisena. Portaikoista esitetyistä valokuvista (K1) ilmenee, että portaat ovat lakattua puuta eikä niissä ole liukuesteitä. Portaiden molemmilla puolilla on kaide. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan portaiden kiipeämiseen ravintolaillan päätteeksi ei liity ilmeistä loukkaantumisvaaraa, vaikka asianomainen olisi päihtynyt. Asiassa ei ole selvitetty A:n menetelleen portaita kiivetessään sillä tavoin varomattomasti, että hänen voitaisiin katsoa olleen huolimaton tai ottaneen ylimääräisen riskin. Selostetuissa olosuhteissa A:n kaatumista voidaan hänen päihtymystilastaan huolimatta pitää odottamattomana tapaturmana.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei A:n työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman voida katsoa johtuneen kevytmielisestä elämästä tai tuottamuksesta. Näin ollen Pekka Hakkarainen Oy:llä ei ole ollut oikeutta jättää maksamatta A:lle sairausajan palkkaa. Kanne on siten hyväksyttävä. Sairausajan palkan määrä on riidaton.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Koneyrittäjien liitto ry ja Pekka Hakkarainen Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Puuliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Puuliitto ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että A:lla on oikeus työehtosopimuksen 14 §:n mukaiseen sairausajan palkkaan 14. ja 30.9.2015 väliseltä ajalta 13.9.2015 sattuneesta tapaturmasta johtuneen työkyvyttömyyden vuoksi siten, että määrästä on vähennettävä A:lle sanotulta ajalta maksetut sairauspäivärahat;

- velvoittaa Pekka Hakkarainen Oy:n suorittamaan A:lle 1.011,42 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.9.2015 lukien; ja

- velvoittaa Koneyrittäjien liitto ry:n ja Pekka Hakkarainen Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puuliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.397,47 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Aarto, Koskinen ja Helenius jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.