TT 2016:84

Kysymys siitä, oliko työnantaja menetellyt KVTES (2010-2011) II luvun vastaisesti muuttaessaan virkasuhteissa olevien sosiaaliohjaajien työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi maksaen heille samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin heille oli toimistotyöajassa maksettu. Koska viranhaltijoiden työtehtävien vaativuus ei muuttunut eikä heidän kuukausipalkkansa alentunut muutoksen johdosta, työnantaja ei ollut menetellyt KVTES II luvun vastaisesti. Hallinto-oikeudellinen luottamuksensuojaperiaate ei tullut asiassa sovellettavaksi. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Rovaniemen kaupunki

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta, palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.4.2016

Pääkäsittely 21.6.2016

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (1.2.2010-31.12.2011) on muun ohella seuraavat määräykset:

II LUKU PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Tehtäväkohtaisen palkan määrittely

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus.

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Olennainen muutos tehtävissä

2 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Osa-aikaisen palkka

1 mom. Osa-aikatyössä tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa alempia kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Jos osa-aikatyön työaika muuttuu esim. kokoaikaiseksi, tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät suurenevat samassa suhteessa, ellei esim. henkilökohtaisen lisän osalta ole muuta päätetty tai edellytetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Rovaniemen kaupungissa sosiaaliturvan palvelukeskuksen palvelupäällikkö teki 25.2.2010 viranhaltijapäätöksen, jolla kaupungin työajat yhtenäistettiin. Tässä yhteydessä Rovaniemen kaupungin virkasuhteiset maahanmuuttotyössä toimivat sosiaaliohjaajat A ja B siirrettiin toimistotyöajasta (36 tuntia 15 minuuttia) yleistyöaikaan (38 tuntia 15 minuuttia) 15.3.2010 lukien. A:n ja B:n palkkoja ei korotettu työaikamuutoksen yhteydessä.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko Rovaniemen kaupunki menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2010-2011) II luvun vastaisesti muuttaessaan virkasuhteessa olevien sosiaaliohjaajien työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi maksaen heille samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin heille oli toimistotyöajassa maksettu. Sosiaaliohjaajien tehtäväkohtaiset palkat ylittivät peruspalkat.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Rovaniemen kaupunki on rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun määräyksiä muuttaessaan sosiaaliohjaaja A:n ja sosiaaliohjaaja B:n virkasuhteessa noudatettavan työajan toimistotyöajasta yleistyöaikaan maksaen kuitenkin samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin heille oli toimistotyöajassa maksettu

- tuomitsee Rovaniemen kaupungin maksamaan kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä

- velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 4.434,39 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:n ja B:n työaikamuodon muutos tarkoitti säännöllisen työajan ja työhönsidottuisuusajan pidentymistä. Kun palkkaa ei korotettu, viranhaltijat saivat laskennallisesti pienempää palkkaa tekemästään työstä. Viranhaltijoiden palkkaa alennettiin virkaehtosopimuksen vastaisesti.

Viranhaltijoiden tehtäväkohtainen palkka on ylittänyt tehtävästä maksettavan peruspalkan. Vaikka työntekijöiden tehtäväkohtainen palkka on muutosten jälkeen euromääräisesti pysynyt samana, tulee sen katsoa tosiasiassa alentuneen. Viranhaltijat ovat saaneet suhteellisesti vähemmän palkkaa antamaansa työpanosta kohden. Viranhaltijoiden tuntipalkka alentui. Virkaehtosopimuksen mukaiset työaikakorvaukset lasketaan tuntipalkasta. Laskettuna uuden tuntipalkan mukaisesti viranhaltijoiden työaikakorvaukset euromääräisesti alenivat.

Työnantajalla on velvoite tarkistaa tehtäväkohtainen palkka työajan pidentymisen suhteessa. Mikäli näin ei olisi, tehtäväkohtaisen palkan alentamisen kieltoa koskeva määräys menettäisi merkityksensä. Joka tapauksessa tehtäväkohtainen palkka määräytyy KVTES:n II luvun 5 §:n perusteella. Määräyksestä johtuu, että viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa voidaan tarkistaa (tässä alentaa) vain määrätyin edellytyksin. Edellytyksiä palkan alentamiselle ei ollut olemassa.

Virkaehtosopimuksen määräyksen tulkinnassa on otettava huomioon se, että hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojaperiaatteen johdosta viranhaltijoille on viran vastaanottaessaan syntynyt vilpitön ja perusteltu odotus siitä, ettei palkka alene. Luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti virka- ja työehtosopimusta on tulkittava siten, ettei se mahdollista palkan suhteellista yksipuolista alentamista.

Työnantajan mukaan on yksi ja ainoa oikea sovellettava työaikamuoto, josta ei voitaisi poiketa. Näin ei ole, mutta jos näin olisi, tällöin on katsottava viranhaltijoiden tosiasiassa tehneen ennen kanteessa kerrottuja muutoksia täyttä yleistyöaikaa lyhempää työaikaa eli osa-aikatyötä. Tässä tapauksessa heidän palkkansa olisi tullut korottaa virkaehtosopimuksen 2010–2011 II 13 §:n 1 momentin perusteella.

KVTES-neuvotteluissa 2006-2007 sosiaalityöntekijät siirrettiin pidempään työaikamuotoon ja heidän palkkojaan korotettiin samassa suhteessa.

Valvontavelvollisuuden rikkominen

Kunnallinen työmarkkinalaitos on viimeistään sopijaosapuolten välisissä neuvotteluissa saanut tiedon erimielisyydestä. Se ei ole tällöin eikä myöskään myöhemmin antanut oikeaa soveltamisohjetta tai pyrkinyt muutoinkaan oikaisemaan virheellistä menettelyä.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

Rovaniemen kaupunki on suuri työllistäjä ja se on tiennyt tai ainakin sen on täytynyt tietää, ettei sen tulkinta virkaehtosopimuksesta ole oikea. Se on menettelyllään tieten rikkonut virkaehtosopimusta. Ottaen huomioon vastaajan koko ja menettelyn laatu, tulee hyvityssakon olla tuntuva.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Rovaniemen kaupunki ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.725 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n ja B:n työaikamuodoksi oli virheellisesti määritelty toimistotyöaika. Rovaniemen kaupunki on sittemmin huomannut virheen ja muuttanut sosiaaliohjaajien työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi. A:n ja B:n tehtävät eivät ole olleet luonteeltaan tai laadultaan KVTES:n III luvun 8 §:n mukaista toimistotyötä. Rovaniemen kaupunki on siten päätöksillään muuttanut virheelliset työaikamuodot KVTES:n mukaisiksi. Se, että säännöllisen työajan pituus työaikamuodossa pitenee, ei vaikuta työnantajan velvollisuuteen korjata virheellinen työaikamuoto oikeaksi. Rovaniemen kaupunki ei ole rikkonut KVTES:n määräyksiä.

Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa ja tulkintaetuoikeutensa nojalla sen, mitä työaikajärjestelmää työntekijöihin/viranhaltijoihin noudatetaan ottaen huomioon työaikalain säännökset ja KVTES:n määräykset. Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus myös muuttaa virkasuhteisten sosiaaliohjaajien työaikamuoto toimistotyöajasta yleistyöajaksi, kun KVTES:n III luvun 8 §: n mukaisen toimistotyöajan soveltamisedellytykset eivät täyty. Työnantajan tulee noudattaa virkaehtosopimusta oikein. Edes paikallisesti ei voida sopia virkaehtosopimuksella työajan pituudesta toisin (KVTES:n I luku 4 §).

Työnantajalla ei ole ollut velvollisuutta tarkistaa viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa työaikamuodon muutoksen ja säännöllisen työajan pidentymisen vuoksi. KVTES:ssä ei ole yleistä määräystä siitä, että tehtäväkohtainen palkka määräytyisi sovellettavan työaikamuodon tai sen pituuden mukaan. Työaikaa ja palkkausta koskevat määräykset ovat KVTES:ssä eri luvuissa. Viranhaltijan palkkaus määräytyy luvun II määräysten mukaan ja työaikamuoto luvun III määräysten perusteella. Palkan määräytyminen ja työaikamuodon määräytyminen eivät siten ole sidoksissa toisiinsa tai riippuvaisia toisistaan. Työaikamuodon muutoksella ei siten ole yhteyttä palkan muodostukseen.

KVTES:n II luvun 5 §:n mukaan tehtäväkohtainen palkka perustuu ensisijaisesti tehtävän vaativuuteen. KVTES:n II luvun 5 §:n 2 momentissa määrätään tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisesta, kun tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti. Työaikamuoto ei vaikuta tehtävän vaativuuteen, minkä vuoksi se ei ole KVTES II luvun 5 §:n soveltamisohjeessa mainittu vaativuustekijä. Myöskään Rovaniemen kaupungin sosiaaliohjaajan tehtävänkuvauksessa työaikamuoto ei ole vaativuustekijänä. Virkatehtävien vaativuus ei muutu, vaikka säännöllinen työaika muuttuisi pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Työnantajalla ei siten ole ollut velvollisuutta tarkistaa viranhaltijoiden palkkaa, koska viranhaltijoiden tehtävien sisällössä ei ole tapahtunut mitään muutosta, joka aiheuttaisi perusteen tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiselle. Vain tehtävän vaativuuden muutos on ehdoton peruste tarkistaa palkkaa.

Mitä tulee henkilökohtaisen lisän alenemiseen, henkilökohtaiset lisät ovat aina euromääräisiä eivätkä ne ole näin ollen sidottuja esimerkiksi tuntipalkkaan. Viranhaltijoiden henkilökohtaiset lisät ovat pysyneet ennallaan.

Virkamääräykset on tehty kokoaikaisille viranhaltijoille. Kun viranhaltijat työskentelivät toimistotyöajassa, heidän säännöllinen työaikansa oli kokoaikaisen viranhaltijan työaika (100 prosenttia).

Rovaniemen kaupungin sosiaaliohjaajat ovat aina työskennelleet yleistyöajassa (38 h 15 min). Koska myös maahanmuutossa tehtävät ovat pääasiassa asiakaspalvelutyötä, A:n ja B:n oikea työaikamuoto on yleistyöaika. Työnantajan on täytynyt korjata tämä virhe ja muuttaa heidän työaikamuotonsa samaksi kuin muilla samankaltaista työtä tekevillä.

Sopimusmääräys tuntipalkan jakajasta on tarpeen työaikakorvausten laskemista varten. Kuukausipalkka on tehtävän vaativuuden mukaan määritelty palkka, joten määräyksellä tuntipalkan jakajasta ei ole asiassa merkitystä.

KVTES:n liitteessä 1 on yksi poikkeus palkan ja työaikamuodon määräytymisen itsenäisestä, toisistaan riippumattomasta määräytymisestä. Kyseinen määräys koskee kunnan johtoa ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstöä. Sen mukaan, mikäli toimistotyötä tekevän säännöllinen työaika on poikkeuksellisesti yleistyöaikajärjestelmän mukainen, peruspalkka on viisi prosenttia suurempi kuin mitä liitteessä jäljempänä todetaan. Tällaista erityismääräystä ei tarvittaisi, jos KVTES:n mukaan työaikamuodon ja palkan määräytyminen olisivat riippuvaisia toisistaan ja yhteydessä keskenään.

Viranhaltijan luottamuksensuojaperiaatetta ei ole rikottu, koska viranhaltijan palkka ei ole alentunut siitä, mikä se oli kun viranhaltija vastaanotti viran. Virka- ja työehtosopimukset ovat normisopimuksia, joiden sopimuskompetenssin rajat tulevat lainsäädännöstä. Työaikaan ja palkkaukseen liittyvät määräykset kuuluvat virka- ja työehtosopimuksilla sovittaviin palvelussuhteen ehtoihin. Virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä tulee arvioida ensisijaisesti omasta viitekehyksestään. Hallintolaista tuleva yleinen oikeusperiaate ei voi olla ensisijainen normi suhteessa virka- ja työehtosopimuksen määräykseen, josta on nimenomaisesti sovittu työnantajan ja viranhaltijan edustajien kanssa yhdessä.

Virkaehtosopimus on luonteeltaan minimi- ja maksimisopimus. Kunnat ja kuntayhtymät eivät siten voi poiketa virkaehtosopimuksen määräyksistä antamalla viranhaltijoille niitä parempia etuja.

Vaikka sosiaalityöntekijöiden palkkoja korotettiin kantajan ilmoittamalla tavalla KVTES-neuvotteluissa 2006-2007, tällä ei ole merkitystä nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Tuolloin oli kyse KVTES:n määräyksen muuttamisesta neuvottelujen lopputuloksena ja se koski ainoastaan sosiaalityöntekijän tehtävässä toimivia viranhaltijoita. Tässä tapauksessa ei ole kyse sosiaalityöntekijöistä, vaan yksittäisen työnantajan palveluksessa työskentelevistä sosiaaliohjaajista.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n virkamääräys

2. B:n virkamääräys

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Keskusneuvottelupöytäkirja 13.3.2014

2. Rovaniemen kaupungin sosiaaliohjaajan tehtävänkuvaus

3. Viranhaltijapäätös 25.2.2010/19 § ja vakanssierittely

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (1.2.2010-31.12.2011) II luvun 5 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Soveltamisohjeen 7. kohdan mukaan tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan jos tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. KVTES II luvun 13 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan jos osa-aikatyö muuttuu kokoaikaiseksi, tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät suurenevat samassa suhteessa.

Asiassa on riidatonta, että Rovaniemen kaupungin sosiaaliohjaajat A ja B työskentelivät virkasuhteidensa alussa toimistotyöajassa (K1-2). Riidatonta on lisäksi, että Rovaniemen kaupunki muutti työaikamuotojen yhdenmukaistamisen yhteydessä 25.2.2010 A:n ja B:n työajan toimistotyöajasta yleistyöajaksi 15.3.2010 lukien. Toimistotyöajassa työaika on 36 tuntia 15 minuuttia ja yleistyöajassa 38 tuntia 15 minuuttia. A:n ja B:n kuukausipalkat säilyivät työaikamuotomuutoksesta huolimatta ennallaan. Riidatonta on myös, ettei A:n tai B:n työtehtävien vaativuus muuttunut työaikamuutoksen yhteydessä.

Kantajan mukaan Rovaniemen kaupunki menetteli KVTES II luvun vastaisesti, koska A:n ja B:n kuukausipalkkoja ei edellä mainitun työaikamuutoksen johdosta korotettu ja kokonaistyöajan pidentymisen johdosta heidän tuntipalkkansa alenivat. Kanne on perustettu ensinnäkin siihen, ettei Rovaniemen kaupungilla ollut KVTES II luvun 5 §:n 2 momentin mukaista perustetta A:n ja B:n palkkojen alentamiselle. Kantaja on lisäksi katsonut, että mikäli sosiaaliohjaajille olisi käytössä vain yksi työaikamuoto, A ja B olisivat tehneet toimistotyöajassa osa-aikatyötä ja näin ollen siirtyneet kokoaikatyöhön yleistyöaikaan siirtämisen yhteydessä. Tässä tapauksessa heidän palkkojaan olisi tullut korottaa KVTES II luvun 13 § 1 momentin nojalla. Lisäksi kantaja on vedonnut siihen, että A:lle ja B:lle oli virkasuhteidensa alussa syntynyt vilpitön ja perusteltu odotus siitä, ettei heidän palkkansa alene.

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy KVTES II luvun mukaan eikä työaikamuodon muutos vaikuta palkkaukseen. Työaikamuodon muutos johtui tehtävärakennepilotoinnin yhteydessä havaitusta virheestä eivätkä A:n ja B:n henkilökohtaiset lisät tai kuukausipalkka alentuneet työaikamuotomuutoksen johdosta. A ja B eivät myöskään siirtyneet työaikamuutoksen johdosta osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.

Asiassa on näin ollen ratkaistava, menettelikö Rovaniemen kaupunki KVTES II luvun vastaisesti muuttaessaan A:n ja B:n työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi ilman, että heidän kuukausipalkkojaan korotettiin.

Työaikamuodon muuttaminen toimistotyöajasta yleistyöajaksi

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että Rovaniemen kaupungilla oli velvollisuus korjata yleistyöaika A:n ja B:n työaikamuodoksi, koska he työskentelivät toimistotyöajassa eivätkä KVTES III luvun 8 §:n mukaisen toimistotyöajan soveltamisedellytykset täyttyneet. Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että A:n ja B:n työaikamuodoksi oli heidän virkasuhteidensa alussa muista sosiaaliohjaajista poiketen määritelty toimistotyöaika ja että Rovaniemen kaupunki muutti heidän työaikansa yhdenmukaisiksi.

KVTES II luvun 5 §:n 2 momentin määräys työnantajan velvollisuudesta tarkistaa viranhaltijan palkkaa koskee tilannetta, jossa viranhaltijan työtehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu, eikä hänen palkkansa vastaa uusia työtehtäviä. Tällaisessa tilanteessa työnantajalla on velvollisuus tarkistaa viranhaltijan palkkaa, mikäli se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa A:n ja B:n työaikamuoto muutettiin, mutta muutos ei vaikuttanut heidän työtehtäviensä vaativuuteen. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, ettei kysymys ole edellä mainitut seikat huomioon ottaen sellaisesta KVTES II luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa työnantaja olisi velvollinen tarkistamaan A:n ja B:n kuukausipalkkoja.

A:n ja B:n tehtäväkohtaiset palkat ylittävät asiassa esitetyn selvityksen perusteella peruspalkat. Vaikka A:n ja B:n laskennalliset tuntipalkat alenivat työaikamuutoksen johdosta, eivät heidän kuukausipalkkansa kuitenkaan alentuneet.

Asiassa on lisäksi selvitetty, että A ja B työskentelivät kokoaikaisina virkasuhteidensa alusta lukien, vaikka heidän työaikamuotonsa olikin tuolloin toimistotyöaika. Koska A ja B eivät työskennelleet osa-aikaisina ennen työaikamuodon muutosta, asiassa ei ole kysymys myöskään KVTES II luvun 13 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa tarkoitetusta tilanteesta, jossa osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyvän viranhaltijan palkkaa tulee korottaa.

Asiassa on siten kysymys työaikamuodon muuttamisesta toimistotyöajasta yleistyöaikaan siten, etteivät A:n ja B:n kokonaiskuukausipalkat alentuneet muutoksen yhteydessä. Näin ollen myöskään hallinto-oikeudellinen luottamuksensuojaperiaate ei tule sovellettavaksi tässä asiassa.

Asiassa ei ole esitetty muutakaan sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa Rovaniemen kaupungin menetelleen KVTES II luvun vastaisesti muuttaessaan A:n ja B:n työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi ilman, että heidän kuukausipalkkojaan korotettiin. Koska Rovaniemen kaupunki ei ole toiminut KVTES II luvun vastaisesti, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n vahvistusvaatimus ja hyvityssakkovaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Rovaniemen kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Vastaajat esittivät asiassa keskusneuvottelujen sisältöä ja työtuomioistuimen toimivaltaa koskeneen prosessiväitteen kirjallisesti työtuomioistuimelle ja kantajalle 15.4.2016. Vastaajat luopuivat prosessiväitteestä 20.5.2016 eli suullisen valmistelun jälkeen mutta ennen asiassa 21.6.2016 toimitettua pääkäsittelyä. Kantaja kiisti vastaajien prosessiväitteen suullisessa valmistelussa 18.4.2016. Kantajan mukaan vastaaja on velvoitettava asian lopputuloksesta riippumatta korvaamaan kantajalle prosessiväitteeseen vastaamisesta aiheutuneet kulut, koska kantaja on joutunut joka tapauksessa perehtymään ja vastaamaan prosessiväitteeseen.

Ottaen huomioon, että prosessiväite on koskenut yksittäistä seikkaa, jolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta asian laatuun tai laajuuteen, työtuomioistuin katsoo, ettei prosessiväitteen ajamisella ja siihen vastaamisella voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta asianosaisille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrään. Näin ollen vastaajat ovat asian voittaessaan oikeutettuja täysimääräiseen korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan eikä vastaajia tule velvoittaa korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja osaksikaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Rovaniemen kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.725 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Vainio, Lindström, Koskinen ja Tanska jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.