TT 2016:80

Kysymys siitä, oliko työnantajan menetellyt KVTES (2010-2011) II luvun vastaisesti muuttaessaan virkasuhteissa olevien sosiaalityön ohjaajien työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi maksaen heille samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin heille oli toimistotyöajassa maksettu. Koska viranhaltijoiden työtehtävien vaativuus ei muuttunut eikä heidän kuukausipalkkansa alentunut muutoksen johdosta, työnantaja ei ollut menetellyt KVTES II luvun vastaisesti. Hallinto-oikeudellinen luottamuksensuojaperiaate ei tullut asiassa sovellettavaksi. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta, palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.4.2016

Pääkäsittely 21.6.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (1.2.2010-31.12.2011) on muun ohella seuraavat määräykset:

II LUKU PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Tehtäväkohtaisen palkan määrittely

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus.

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Olennainen muutos tehtävissä

2 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Henkilökohtainen lisä

1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta sekä mahdolliset muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot.

3 mom. Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen.

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (1.1.2012-28.2.2014) on muun ohella seuraava määräys:

II LUKU PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Osa-aikaisen palkka

1 mom. Osa-aikatyössä tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa alempia kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Jos osa-aikatyön työaika muuttuu esim. kokoaikaiseksi, tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät suurenevat samassa suhteessa, ellei esim. henkilökohtaisen lisän osalta ole muuta päätetty tai edellytetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä perustettiin vuonna 2009. Sen toiminta käynnistyi 1.1.2010, jolloin kuntayhtymään siirtyi liikkeen luovutuksella henkilöstöä kuudesta eri organisaatiosta; neljästä kunnasta ja kahdesta purkautuneesta kuntayhtymästä. Henkilöstön palvelusuhteen ehdot erosivat toisistaan muun muassa tehtäväkohtaisten palkkojen ja työaikamuotojen osalta. Työaikamuotojen yhdenmukaistaminen toteutettiin vuonna 2011, koska samaa tai samankaltaista työtä tekeviä työntekijöitä ja viranhaltijoita oli eri työaikamuodoissa.

Työaikamuotoja yhdenmukaistettiin myös sosiaalityön ohjaajien osalta. Työnantaja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä teki 12.4.2011 päätöksen, jolla se muutti 1.1.2006 lukien palveluohjaajan virkaa hoitaneen A:n, 1.9.2000 lukien vanhustyönohjaajan virkaa hoitaneen Hannele B:n ja ohjaajan virkaa hoitaneen C:n sekä 1.4.2005 lukien sosiaalipalveluohjaajan virkaa hoitaneen D:n työajan toimistotyöajasta (36 tuntia 15 minuuttia) yleistyöajaksi (38 tuntia 15 minuuttia) 1.6.2011 lukien. A:n, B:n, C:n ja D:n palkkoja ei korotettu työaikamuutoksen yhteydessä.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2010–2011) II luvun vastaisesti muuttaessaan virkasuhteessa olevien sosiaalityön ohjaajien työaikamuodon toimistotyöajasta virka- ja työehtosopimuksen mukaiseksi yleistyöajaksi maksaen heille samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin heille oli toimistotyöajassa maksettu. Sosiaaliohjaajien tehtäväkohtaiset palkat ylittivät peruspalkat.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun määräyksiä muuttaessaan sosiaalityön ohjaaja A:n, vanhustyön ohjaaja B:n, ohjaaja C:n ja sosiaalipalveluohjaaja D:n virkasuhteessa noudatettavan työajan toimistotyöajasta yleistyöaikaan maksaen kuitenkin samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin heille oli toimistotyöajassa maksettu

- vahvistaa, että Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun määräystä muuttaessaan A:n, B:n, ja D:n virkasuhteessa noudatettavan työajan toimistotyöajasta yleistyöaikaan maksaen kuitenkin samansuuruista varsinaista palkkaa kuin heille oli toimistotyöajassa maksettu

- tuomitsee Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän maksamaan kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta

- tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä

- velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 4.434,29 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A:n, B:n, C:n ja D:n työaikamuodon muutos tarkoitti säännöllisen työajan ja työhönsidottuisuusajan pidentymistä. Kun palkkaa ei korotettu, viranhaltijat saivat laskennallisesti pienempää palkkaa tekemästään työstä. Viranhaltijoiden palkkaa alennettiin virkaehtosopimuksen vastaisesti.

Viranhaltijoiden tehtäväkohtainen palkka on ylittänyt tehtävästä maksettavan peruspalkan. Vaikka työntekijöiden tehtäväkohtainen palkka on muutosten jälkeen euromääräisesti pysynyt samana, tulee sen katsoa tosiasiassa alentuneen. Viranhaltijat ovat saaneet suhteellisesti vähemmän palkkaa antamaansa työpanosta kohden. Viranhaltijoiden tuntipalkka alentui. Virkaehtosopimuksen mukaiset työaikakorvaukset lasketaan tuntipalkasta. Laskettuna uuden tuntipalkan mukaisesti viranhaltijoiden työaikakorvaukset euromääräisesti alenivat.

Työnantajalla on velvoite tarkistaa tehtäväkohtainen palkka työajan pidentymisen suhteessa. Mikäli näin ei olisi, tehtäväkohtaisen palkan alentamisen kieltoa koskeva määräys menettäisi merkityksensä. Joka tapauksessa tehtäväkohtainen palkka määräytyy KVTES:n II luvun 5 §:n perusteella. Määräyksestä johtuu, että viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa voidaan tarkistaa (tässä alentaa) vain määrätyin edellytyksin. Edellytyksiä palkan alentamiselle ei ollut olemassa.

Virkaehtosopimuksen määräyksen tulkinnassa on otettava huomioon se, että hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojaperiaatteen johdosta viranhaltijoille on viran vastaanottaessaan syntynyt vilpitön ja perusteltu odotus siitä, ettei palkka alene. Luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti virka- ja työehtosopimusta on tulkittava siten, ettei se mahdollista palkan suhteellista yksipuolista alentamista.

Lisäksi työnantaja on rikkonut KVTES:n II luvun määräyksiä, kun se on tosiasiassa alentanut A:n, B:n ja D:n henkilökohtaisen palkanosuuden määrää ja näin myös heidän varsinainen palkkansa on alentunut. A sai ennen 1.6.2011 tapahtunutta muutosta henkilökohtaista lisää 112 euroa, B 140,68 euroa ja D 144,84 euroa.

Työnantajan mukaan on yksi ja ainoa oikea sovellettava työaikamuoto, josta ei voitaisi poiketa. Näin ei ole, mutta jos näin olisi, tällöin on katsottava viranhaltijoiden tosiasiassa tehneen ennen kanteessa kerrottuja muutoksia täyttä yleistyöaikaa lyhempää työaikaa eli osa-aikatyötä. Tässä tapauksessa heidän palkkansa olisi tullut korottaa virkaehtosopimuksen 2012-2013 II luvun 4 §:n nojalla.

KVTES-neuvotteluissa 2006-2007 sosiaalityöntekijät siirrettiin pidempään työaikamuotoon ja heidän palkkojaan korotettiin samassa suhteessa.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kunnallinen työmarkkinalaitos on viimeistään sopijaosapuolten välisissä neuvotteluissa saanut tiedon erimielisyydestä. Se ei ole tällöin eikä myöskään myöhemmin antanut oikeaa soveltamisohjetta tai pyrkinyt muutoinkaan oikaisemaan virheellistä menettelyä.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on suuri työllistäjä ja se on tiennyt tai ainakin sen on täytynyt tietää, ettei sen tulkinta virkaehtosopimuksesta ole oikea. Se on menettelyllään tieten rikkonut virkaehtosopimusta. Ottaen huomioon vastaajan koko ja menettelyn laatu, tulee hyvityssakon olla tuntuva.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.212,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on muuttanut ohjaajien työajan, koska heidän tehtävänsä eivät ole olleet luonteeltaan tai laadultaan KVTES:n III luvun 8 §:n mukaista toimistotyötä. Kuntayhtymä on virheen huomattuaan päätöksillään muuttanut virheellisen työaikamuodon KVTES:n mukaiseksi. Kuntayhtymä ei ole rikkonut KVTES:n määräyksiä.

Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa ja tulkintaetuoikeutensa nojalla sen, mitä työaikajärjestelmää työntekijöihin/viranhaltijoihin noudatetaan ottaen huomioon työaikalain säännökset ja KVTES:n määräykset. Työnantajalla on myös työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus muuttaa virkasuhteisten sosiaaliohjaajien työaikamuoto toimistotyöajasta yleistyöajaksi, kun KVTES:n III luvun 8 §:n mukaisen toimistotyöajan soveltamisedellytykset eivät täyty. Edes paikallisesti ei voida sopia virkaehtosopimuksella työajan pituudesta toisin (KVTES I luvun 4 §). Se, että säännöllisen työajan pituus työaikamuodossa pitenee, ei vaikuta työnantajan velvollisuuteen korjata virheellinen työaikamuoto oikeaksi.

Työnantajalla ei ole ollut velvollisuutta tarkistaa viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa työaikamuodon muutoksen ja säännöllisen työajan pidentymisen vuoksi. KVTES:ssä ei ole yleistä määräystä siitä, että tehtäväkohtainen palkka määräytyisi sovellettavan työaikamuodon tai sen pituuden mukaan. Työaikaa ja palkkausta koskevat määräykset ovat KVTES:ssä eri luvuissa. Viranhaltijan palkkaus määräytyy II luvun määräysten mukaan ja työaikamuoto III luvun määräysten perusteella. Palkan määräytyminen ja työaikamuodon määräytyminen eivät siten ole sidoksissa toisiinsa tai riippuvaisia toisistaan. Työaikamuodon muutoksella ei siten ole yhteyttä palkan muodostukseen.

Viranhaltijoiden tehtäväkohtainen palkka on pysynyt samana työaikamuodon muutoksen jälkeen, joten palkka ei ole alentunut.

KVTES:n II luvun 5 §:n mukaan tehtäväkohtainen palkka perustuu ensisijaisesti tehtävän vaativuuteen. Saman pykälän 2 momentissa määrätään tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisesta, kun tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti. Työaikamuoto ei vaikuta tehtävän vaativuuteen, minkä vuoksi se ei ole KVTES II luvun 5 §:n soveltamisohjeessa mainittu vaativuustekijä. Myöskään Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sosiaaliohjaajien työn vaativuuden arviointilomakkeessa työaikamuoto ei ole vaativuustekijänä. Virkatehtävien vaativuus ei muutu, vaikka säännöllinen työaika muuttuisi pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Työnantajalla ei siten ole ollut velvollisuutta tarkistaa viranhaltijoiden palkkaa, koska viranhaltijoiden tehtävien vaativuudessa ei ole tapahtunut mitään muutosta, joka aiheuttaisi perusteen tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiselle. Vain tehtävän vaativuuden muutos on ehdoton peruste tarkistaa palkkaa.

Mitä tulee henkilökohtaisen lisän alenemiseen, henkilökohtaiset lisät ovat aina euromääräisiä eivätkä ne ole näin ollen sidottuja esimerkiksi tuntipalkkaan. Viranhaltijoiden henkilökohtaiset lisät ovat pysyneet ennallaan.

Virkamääräykset on tehty kokoaikaisille viranhaltijoille. Kun viranhaltijat työskentelivät toimistotyöajassa, heidän säännöllinen työaikansa oli kokoaikaisen viranhaltijan työaika (100 prosenttia). Sosiaaliohjaajien tehtäväkohtainen palkka arvioitiin oikealle tasolle, mutta A:n, B:n, C:n ja D:n liian lyhyt säännöllinen työaika yhdenmukaistettiin yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi samalle tasolle muiden samaa työtä tekevien kanssa.

Tällä hetkellä kaikilla samaa työtä tekevillä on sama säännöllinen työaika ja tehtäväkohtainen palkka.

Sopimusmääräys tuntipalkan jakajasta on tarpeen työaikakorvausten laskemista varten. Kuukausipalkka on tehtävän vaativuuden mukaan määritelty palkka, joten määräyksellä tuntipalkan jakajasta ei ole asiassa merkitystä.

KVTES:n liitteessä 1 on yksi poikkeus palkan ja työaikamuodon määräytymisen itsenäisestä, toisistaan riippumattomasta määräytymisestä. Kyseinen määräys koskee kunnan johtoa ja sisäisen palvelutoiminnan henkilöstöä. Sen mukaan, mikäli toimistotyötä tekevän säännöllinen työaika on poikkeuksellisesti yleistyöaikajärjestelmän mukainen, peruspalkka on viisi prosenttia suurempi kuin mitä liitteessä jäljempänä todetaan. Tällaista erityismääräystä ei tarvittaisi, jos KVTES:n mukaan työaikamuodon ja palkan määräytyminen olisivat riippuvaisia toisistaan ja yhteydessä keskenään.

Viranhaltijan luottamuksensuojaperiaatetta ei ole rikottu, koska viranhaltijan palkka ei ole alentunut siitä, mikä se oli kun viranhaltija vastaanotti viran. Virka- ja työehtosopimukset ovat normisopimuksia, joiden sopimuskompetenssin rajat tulevat lainsäädännöstä. Työaikaan ja palkkaukseen liittyvät määräykset kuuluvat virka- ja työehtosopimuksilla sovittaviin palvelussuhteen ehtoihin. Virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä tulee arvioida ensisijaisesti omasta viitekehyksestään. Hallintolaista tuleva yleinen oikeusperiaate ei voi olla ensisijainen normi suhteessa virka- ja työehtosopimuksen määräykseen, josta on nimenomaisesti sovittu työnantajan ja viranhaltijan edustajien kanssa yhdessä.

Virkaehtosopimus on luonteeltaan minimi- ja maksimisopimus. Kunnat ja kuntayhtymät eivät siten voi poiketa virkaehtosopimuksen määräyksistä antamalla viranhaltijoille niitä parempia etuja.

Vaikka sosiaalityöntekijöiden palkkoja korotettiin kantajan ilmoittamalla tavalla KVTES-neuvotteluissa 2006-2007, tällä ei ole merkitystä nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Tuolloin oli kyse KVTES:n määräyksen muuttamisesta neuvottelujen lopputuloksena ja se koski ainoastaan sosiaalityöntekijän tehtävässä toimivia viranhaltijoita. Tässä tapauksessa ei ole kyse sosiaalityöntekijöistä, vaan yksittäisen työnantajan palveluksessa työskentelevistä sosiaaliohjaajista.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n palkkalaskelma toukokuulta 2011

2. B:n palkkalaskelma toukokuulta 2011

3. D:n palkkalaskelma elokuulta 2010

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Keskusneuvottelupöytäkirja 13.3.2014

2. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sosiaaliohjaajien työn vaativuuden arviointilomake

3. D:n palkkalaskelma heinäkuu 2011

4. B:n palkkalaskelma heinäkuu 2011

5. A:n palkkalaskelma heinäkuu 2011

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (1.2.2010-31.12.2011) II luvun 5 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Soveltamisohjeen 7. kohdan mukaan tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan jos tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

KVTES II luvun 6 §:n mukaan viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista euromääräistä lisää. Sanotun pykälän 3 momentin mukaan henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen.

KVTES (1.1.2012-28.2.2014) II luvun 4 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan jos osa-aikatyö muuttuu kokoaikaiseksi, tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät suurenevat samassa suhteessa.

Asiassa on riidatonta, että Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sosiaalityön ohjaajat A, B, C ja D työskentelivät virkasuhteidensa alussa toimistotyöajassa. Riidatonta on lisäksi, että Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä muutti työaikamuotojen yhdenmukaistamisen yhteydessä 12.4.2011 A:n, B:n, C:n ja D:n työajan toimistotyöajasta yleistyöajaksi 1.6.2011 lukien. Toimistoyöajassa työaika on 36 tuntia 15 minuuttia ja yleistyöajassa 38 tuntia 15 minuuttia. A:n, B:n, C:n ja D:n kokonaiskuukausipalkat säilyivät työaikamuotomuutoksesta huolimatta ennallaan (K1-3 ja V3-5). Riidatonta on myös, ettei A:n, B:n, C:n tai D:n työtehtävien vaativuus muuttunut työaikamuutoksen yhteydessä.

Kantajan mukaan Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä menetteli KVTES II luvun vastaisesti, koska A:n, B:n, C:n ja D:n kuukausipalkkoja ei edellä mainitun työaikamuutoksen johdosta korotettu ja kokonaistyöajan pidentymisen johdosta heidän tuntipalkkansa alenivat. Kanne on perustettu ensinnäkin siihen, ettei Ylä-Savon SOTE kuntayhtymällä ollut KVTES II luvun 5 §:n 2 momentin mukaista perustetta A:n, B:n, C:n ja D:n palkkojen alentamiselle. Kantaja on lisäksi katsonut, että mikäli sosiaalityön ohjaajille olisi käytössä vain yksi työaikamuoto, A, B, C ja D olisivat tehneet toimistotyöajassa osa-aikatyötä ja näin ollen siirtyneet kokoaikatyöhön yleistyöaikaan siirtämisen yhteydessä. Tässä tapauksessa heidän palkkojaan olisi tullut korottaa KVTES (1.1.2012-28.2.2014) II luvun 4 §:n nojalla. Lisäksi kantaja on vedonnut siihen, että A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle oli virkasuhteidensa alussa syntynyt vilpitön ja perusteltu odotus siitä, ettei heidän palkkansa alene.

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy KVTES II luvun mukaan eikä työaikamuodon muutos vaikuta palkkaukseen. A:n, B:n, C:n ja D:n henkilökohtaiset lisät tai kuukausipalkka eivät ole alentuneet työaikamuotomuutoksen johdosta. A, B, C ja D eivät myöskään siirtyneet työaikamuutoksen johdosta osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.

Asiassa on näin ollen ratkaistava, menettelikö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä KVTES II luvun vastaisesti muuttaessaan A:n, B:n, C:n ja D:n työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi ilman, että heidän kuukausipalkkojaan korotettiin.

Työaikamuodon muuttaminen toimistotyöajasta yleistyöajaksi

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että Ylä-Savon SOTE kuntayhtymällä oli velvollisuus korjata yleistyöaika myös A:n, B:n, C:n ja D:n työaikamuodoksi, koska he työskentelivät toimistotyöajassa eivätkä KVTES III luvun 8 §:n mukaisen toimistotyöajan soveltamisedellytykset täyttyneet. Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että A:n, B:n, C:n ja D:n työaikamuodoksi oli heidän virkasuhteidensa alussa muista sosiaalityön ohjaajista poiketen määritelty toimistotyöaika ja että Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä muutti heidän työaikansa yhdenmukaiseksi muiden sosiaalityön ohjaajien kanssa.

KVTES II luvun 5 §:n 2 momentin määräys työnantajan velvollisuudesta tarkistaa viranhaltijan palkkaa koskee tilannetta, jossa viranhaltijan työtehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu, eikä hänen palkkansa vastaa uusia työtehtäviä. Tällaisessa tilanteessa työnantajalla on velvollisuus tarkistaa viranhaltijan palkkaa, mikäli se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa A:n, B:n, C:n ja D:n työaikamuoto muutettiin, mutta muutos ei vaikuttanut heidän työtehtäviensä vaativuuteen. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, ettei kysymys ole edellä mainitut seikat huomioon ottaen sellaisesta KVTES II luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa työnantaja olisi velvollinen tarkistamaan A:n, B:n, C:n ja D:n kuukausipalkkoja.

A:n, B:n, C:n ja D:n tehtäväkohtaiset palkat ylittävät asiassa esitetyn selvityksen perusteella peruspalkat. Vaikka A:n, B:n, C:n ja D:n laskennalliset tuntipalkat alenivat työaikamuutoksen johdosta, heidän kuukausipalkkansa eivät kuitenkaan alentuneet. Koska A:n, B:n, C:n ja D:n varsinaiseen palkkaan kuuluvat henkilökohtaiset lisät eivät myöskään alentuneet muutoksen johdosta, työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole kysymys KVTES II luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitetusta henkilökohtaisen lisän alentamisesta.

Asiassa on lisäksi selvitetty, että A, B, C ja D työskentelivät kokoaikaisina virkasuhteidensa alusta lukien, vaikka heidän työaikamuotonsa olikin tuolloin toimistotyöaika. Koska A, B, C ja D eivät työskennelleet osa-aikaisina ennen työaikamuodon muutosta, asiassa ei ole kysymys myöskään KVTES (1.1.2012-28.2.2014) II luvun 4 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, jossa osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyvän viranhaltijan palkkaa tulee korottaa.

Asiassa on siten kysymys työaikamuodon muuttamisesta toimistotyöajasta yleistyöaikaan siten, etteivät A:n, B:n, C:n ja D:n kokonaiskuukausipalkat alentuneet muutoksen yhteydessä. Näin ollen myöskään hallinto-oikeudellinen luottamuksensuojaperiaate ei tule sovellettavaksi tässä asiassa.

Asiassa ei ole esitetty muutakaan sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän menetelleen KVTES II luvun vastaisesti muuttaessaan A:n, B:n, C:n ja D:n työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi ilman, että heidän kuukausipalkkojaan korotettiin. Koska Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ei ole toiminut KVTES II luvun vastaisesti, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n vahvistusvaatimus ja hyvityssakkovaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Vastaajat esittivät asiassa keskusneuvottelujen sisältöä ja työtuomioistuimen toimivaltaa koskeneen prosessiväitteen kirjallisesti työtuomioistuimelle ja kantajalle 15.4.2016. Vastaajat luopuivat prosessiväitteestä 20.5.2016 eli suullisen valmistelun jälkeen mutta ennen asiassa 21.6.2016 toimitettua pääkäsittelyä. Kantaja kiisti vastaajien prosessiväitteen suullisessa valmistelussa 18.4.2016. Kantajan mukaan vastaaja on velvoitettava asian lopputuloksesta riippumatta korvaamaan kantajalle prosessiväitteeseen vastaamisesta aiheutuneet kulut, koska kantaja on joutunut joka tapauksessa perehtymään ja vastaamaan prosessiväitteeseen.

Ottaen huomioon, että prosessiväite on koskenut yksittäistä seikkaa, jolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta asian laatuun tai laajuuteen, työtuomioistuin katsoo, ettei prosessiväitteen ajamisella ja siihen vastaamisella voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta asianosaisille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrään. Näin ollen vastaajat ovat asian voittaessaan oikeutettuja täysimääräiseen korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan eikä vastaajia tule velvoittaa korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja osaksikaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.212,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Vainio, Lindström, Koskinen ja Tanska jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.